Mitä onnittelemisen aihetta on, kun ikää tulee lisää

Joo ei mitään järkeä, kunpa olisit kuollut pois kuluneen vuoden aikana...No ei vaiskaan! Vaan onnittelut, olet edelleen hengissä! Ja olet onnekas että olet edelleen täällä. Voitais vähän juhlia sitä🤩 Jos mä tulisin juhlimaan sua, tarjoaisitsä jotain hyvää vaikka? Toivottaisin sulle oikein paljon onnea koko sydämmeni pohjasta, kaikkea hyvää ja onnea seuraavallekin vuodelle, ettei tulis mitään pahoja vastoinkäymisiä tai sairauksia (lisää..) Vuosi on aika hyvä sykli tarkastella omaa kulunutta elämää ja suunnitella seuraavaa. Eipä siinä sen kummempaa. Kutsu joku juhliin sun päivää, älä loukkaannu jos nyt ei kukaan pääse Jatka sinnikkäästi, kyllä vielä joskus joku tulee.😘 Nykyään ei voi automaattisesti olettaa että ihmiset muistavat kaikkien merkkipäivät. Käytkö itse aktiivisesti toisten juhlissa? Se on vähän sellainen tapakusymyskin.

No enpä viddu tiiä, se on ehkä yhtä teennäistä ku naapuri sanoo onneksi olokoon just tätä lopputulosta totosinkin

Sulla selkeästi vaikeuksia ottaa hyvää vastaan. Miksi? Jos joku sulle aidosti toivottaa kaikkea hyvää ja onnea, miksi fidduilet takas? Aika epäkiitollinen olet. Toki jos aivan erityisesti nautit siitä että saa rypeä itsesäälissä, älä toki ainakaan työstä tuota ajatusta itsessäsi. Silloin myös kannat arvokkaasti seurauksen, yksinäisyyden. Ei kukaan halua muistaa. En tungettele enempää, menen sinne missä en altista itseäni moiselle negalle. Jospa sitten vaan katoaisit, lakkaisit olemasta ja kurjistut. Parempi?

Simputti sentään. Simputtia voisi pitää uutena rumana sanana leikkausten lomissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011314710.html
Jussi Sinpautin

Vanheneminen on etuoikeus, johon kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuuksia. Jotkut lähtevät täältä aivan liian nuorina, kesken elämän, kun heillä olisi voinut olla vielä paljon annettavaa maaimalle.

Elämä on arvokas. Sitä ei sovi ylenkatsoa. Sen vuoksi itse ainakin arvostan jokaista vuotta, jonka olen saanut elää ja olla olemassa. Ja voi sitä joskus jopa juhlistaakin.

Aletheias

Kyseessä on traditio ajoilta, jolloin elinajanodote oli luokkaa 45 vuotta tai vähemmänkin, ja jokaista yli 50v. pidettiin jonkinlaisina ihmeinä, ihan syystäkin. Lisäksi menneinä aikoina vanhoihin ihmisiin suhtauduttiin kunnioituksella heidän elämänkokemuksensa ja viisautensa vuoksi, mille taas jokainen eletty vuosi antoi lisää painoarvoa ja siten myös kunnioitusta. Tietynlaista palvontariittien historiaa siis.

asiaa

Tietyssä iässä tulee myös ymmärtää se milloin on viisasta astua "syrjään" nuorempien tieltä.
Ainakin itse olen kokenut sen miten nuoremmat tulevat viisaammiski ja vahvemmiksi.
Vanhaa jäärää, sitä ei kai kukaan enää kaipaa 10-vuoden kuluttua.

Nyt on siis aika jakaa tietoutta ja osaamista, kymmenevuoden kuluttua ehkä on tilanne jossa kukaan ei sitä enää edes kyselisi.

Elämä on.

AV

Täytekakkua ryökäleet tarjosivat, kehtaavatkin vanhalla isukilleen...huonosti kasvatettuja mukuloita 😃

Eikös se ole onnittelemisen väärtti ,että on tänne asti selvinnyt ja vieläkin hengissä.😄 jos ei se ,niin mikä?🤷‍♀️

Ainakin olet hengissä. Sitten kun ei kukaan enää onnittele olet kuollut todennäköisesti.

No toiset tykkää juhlia synttäreitä, minä en. Tainnut juhlia lapsena paristi ja kun täytin 18. Sen jälkeen en ole omia synttäreitä viettänyt.

Lasteni synttärit vietettiin viimeksi vain aikuisvoimin eikä kaverijuhlia enää lasten toimesta haluttu.

Jasu

Ennen vanhaan ikäihmisiä arvostettiin. He olivat ne joilla oli tieto ja taito. Tämä höttöpöttöyhteiskunta siitä viis veisaa. Onhan google.👎🤷‍♀️

Itsellä on myös jo ikää. Kun minua onnitellaan syntymäpäivänä, koen sen ystävälliseksi eleeksi. Joku on huomannut, että minulla on syntymäpäivä. Lisäksi iän karttuessa alkaa olla kiitollinen, että on saanut elää näinkin pitkään. Ei viitsitä loukkaantua onnitteluista. Nautitaan elämästä ja syntymäpäivistäkin.

Ei kuka onnittele vanhentumisesta, vaan siitä, että niiden miljoonien solujen joukosta juuri sinä sait mahdollisuuden syntyä. On se kuin lottovoitto ja sitä väärti, että sitä juhlia. Miten jokainen elää, on hänen oma päätettävissä ja oma asia, mutta juhlapäivä on se kyllä jokaiselle.

Hyvä kysymys. Juoksevina numeroina korostettaessa korostuu vain elämäsi väliaikaisuus. Jos jostain kasikympistä eteenpäin aamuheräämiset ovat pelkkää bonusta ja vaikka täytettyäsi 60, niin jäljellä on jotain parikytä? vuotta. Jos kysyy itseltään, että mitä puuhasteli vaikka kakskymppisestä nelikymppiseen ja ajattelee, että mitä tekisi kuuskypäsestä kasikymppiin, niin voi tulla aika olematon tunne. Ainoa, mikä ainakin itselle tuntuu enää merkitsevän mitään on menneet muistot, joista suurimman osan lakaisisin roskiin. Nykyään korostuu tilanteiden merkitys, jos sellaiselta tuntuu. Harvoin tuntuu. - cu-

Vain nuoruuden ihannointiin fiksoituneet ajattelee noin. Elämänkokemus ja pitkäikäisyys on aliarvostettua tässä nuoruutta, vetreyttä ja seksikkyyttä ihannoivassa ajassa. Kun vasta iän myötähän ihminen oppii elämään ja löytää sen, milä elämässä on tärkeintä.

Minä juhlin syntymäpäiviä, esim. käymällä ravintolassa läheisten kanssa. Mutta ei siitä isoa numeroa tarvitse tehdä.