Olen 40-vuotiaan miehen kanssa ollut vuoden yhdessä. Hän on luonteeltaan tosi kiltti ja vähän introvertti, mikä näkyy hiljaisena olemuksena kun on paljon ihmisiä ympärillä. Hän ei ole vieläkään kysynyt mitä vanhempani ovat tehneet työkseen tai kun käyn heidän luonaan, niin ei kysy heidän kuulumisia tai toivota terveisiä. Koen asian loukkaavana. Itse kuitenkin kysyn kuulumisia hänen vanhemmistaan. Silti tulee olo, ettei häntä kiinnosta vanhempani. Se ei välttämättä ole syy, vaan hän ei huomaa esittää kysymyksiä.
Olen pohtinut tämän johtuvan mahdollisesti siltä, ettei hän ole oppinut tällaisia asioita kun ei ole seurustellut. Ei ole asunut kenenkään kanssa, ja on seurustellut alle vuoden. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota jakamattomuuteen. Eli jos hän on minun luona käymässä, niin tarjoan hänelle jotain ja jaan omastani. Hän ei tee samoin, vaan ostaa juoman vain itselleen tai hänen luonaan käymässä ollessani syö itse ruokaa (tulin yllätyskäynnille tuolloin ja oli valmistanut ruokaa itselleen).
Minusta tuntuu hassulta, ettei hän jaa ja sillä lailla huomioi. On tosi vaikea sanoa asiastakaan... Onko muilla kokemusta vastaavasta? Kiltti on, ja yllättää välillä ruusuilla (tosin ne ovat markettiruusuja), ei ole seksin perässä vaan hakee elämänkumppania.
Mies ei huomioi
17
449
Vastaukset
- Anonyymi
Oletteko kovin nuoria? Sanoit jo itsekin tuossa, ettei varmaankaan huomaa noita asioita kysyä ja näin se varmaan on. Onko ainoa lapsi, joka ei ole oppinut jakamaan, eikä ole tarvinnut näin ottaa muita huomioon?
Sanoisin, että rohkeasti asia puheeksi hänen kanssaan.- Anonyymi
Siis sori, ette ole edes nuoria :-) no mutta, asia puheeksi vaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis sori, ette ole edes nuoria :-) no mutta, asia puheeksi vaan.
Kiitos vastauksesta! Ja ihme kyllä, ei ole ainut lapsi, vaan nuorin. Juuri joku sanoi, että jos on ainut lapsi, niin ei ole tottunut jakamaan asioita, mutta mieheni kohdalla se ei ole näin. Ehkä on oppinut huomioimaan vain oman perheensä. Kiinnitän huomiota myös siihen, että hän nousee lapsuudenkodissaan ruokapöydästä ylös ensimmäisenä kiittäen ruoasta, ja menee toiseen huoneeseen, ja minä jään hänen vanhempien kanssa samaan tilaan juttelemaan. Sekin minusta tuntuu erikoiselta.
Miten asian ottaisi esille? En tiedä, miten muotoilisin asian jakamattomuudesta ja tietynlaisesta huomioimisesta hänelle. Toivoisin, että nämä olisi itsestään selviä asioita, mutta ei. Miehessä o paljon hyviä piirteitä kuitenkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Ja ihme kyllä, ei ole ainut lapsi, vaan nuorin. Juuri joku sanoi, että jos on ainut lapsi, niin ei ole tottunut jakamaan asioita, mutta mieheni kohdalla se ei ole näin. Ehkä on oppinut huomioimaan vain oman perheensä. Kiinnitän huomiota myös siihen, että hän nousee lapsuudenkodissaan ruokapöydästä ylös ensimmäisenä kiittäen ruoasta, ja menee toiseen huoneeseen, ja minä jään hänen vanhempien kanssa samaan tilaan juttelemaan. Sekin minusta tuntuu erikoiselta.
Miten asian ottaisi esille? En tiedä, miten muotoilisin asian jakamattomuudesta ja tietynlaisesta huomioimisesta hänelle. Toivoisin, että nämä olisi itsestään selviä asioita, mutta ei. Miehessä o paljon hyviä piirteitä kuitenkin.Voisiko kyse olla luottamuksesta toiseen tai enemmänkin sen puutteesta? Monesti nämä uskon asioita ja jos mennyt on muokannut luonnetta sillai, että ei usko jatkuvuuteen kanssasi?
Tällä en tarkoita sitä, ettet olisi hänelle mieleen vaan sitä, ettei usko itsensä olevan sinulle mieleen? Epäilee, että sopivan tilaisuuden tullen, olet sellainen, että nostat kytkintä? Ja jätät hänet?
Minusta tämä tukisi hyvin sitä, mitä mainitset hänen käyttäytymisestä sinua kohtaan (luottamuksen puute)? Epäileväinen jatkuvuudesta jne. Löydän itsestäni paljon samaistumispintaa häneen, hän seurustelee minä en.
Uskon, että itsekin toimisin hänen lailla, jos kanssakäyminen ei olisi läsnä olevaa ja sellaista, että kokisi kanssakäymisen merkitykselliseksi itselle? Jos yhdessä olo on vain vähän sinne päin, toisen huomioiminen on vähemmän aktiivista?
Puhukaa ja oppikaa siten toisistanne enemmän, ehkä hänkään ei ole oma itsensä seurassasi vielä, mutta jos onnistut murtamaan hänen suojamuurin, uskon sieltä löytyvän paljon toivomiasi asioita? Ja näet vielä enemmän niitä hyviä asioita hänessä?
- Anonyymi
Oleksä viennyt sitä edes vanhempiesi luo?
- Anonyymi
Kyllä olen, hän on nähnyt heidät viidesti.
- Anonyymi
"Olen pohtinut.."?? Olet siis omassa pollassasi "pohtinut", mutta et ole keskustellut asiasta miehen kanssa?
Paha tietenkin sanoo, kun en itekään oo koskaan kenenkään kanssa asunu. Mutta erikoiselta kuulostaa. Noi on kyllä sellasia asioita, että pitäs tulla ihan luonnostaan. Siis lapsuuden kodissa opittu, varsinkin kun on sisaruksia. Oisko heillä sitten ollut jotenkin etäiset perhesuhteet?
- Anonyymi
Näihän naiset rupeavat opastamaan miestä ja pyrkivät muuttamaan mieleisekseen -mutta se ei taida onnistua.
Helpompi on muuttaa omia odotuksia ja sopeutua siihen, että toinen on erilainen.
Minuakin vlk reissun jälkeen on naiseni toimesta arvosteltu naisten mieheksi.
Liekö sitten' miesten mies' titteli parempi? - Anonyymi
40 v. Ja sosiaaliset taidot tuota luokkaa. Oletko varma ettei hän ole kirjoilla yms. Aika raskaalta kuulostaa jos aiot hänen kanssaan loppuelämän olla. Toki itse tiedät mitä jaksat.
- Anonyymi
Eihän jakamaan oppiminen lähde oikeastaan lainkaan siitä onko sisaruksia vai ei. Pelkästään se, että on sisaruksia, ei itsessään opeta jakanaan tau tarjoamaan, jollei sitä muutoinnkotona ooeteta. Jakaminen ja tarjoaminen ei ehkä ole hänen kotonaan kuulunut toimintatapoihin. Silloin voi olla, että moinen ei vilpittömästi käy edes mielessä. Se mitä hän miettii selviää vain kysymällä häneltä itseltään.
- Anonyymi
Jos jo tuossa vaiheessa laskuri päässäsi suhisee noin, suosittelen eroamista välittömästti. Ominaisuutesi ei ole hyvä pohja parisuhteelle!
- Anonyymi
Hänen vieraillessa luonasi, ala vain itse aterioimaan kysymättä tai tarjoamatta hänelle mitään.
Muissakin asioissa käyttäydy juuri kuten hän käyttäytyy sinua kohtaan.
Ellei sanomattomat viestit mene perille, taitaa tuo ihminen olla vähän liian yksinkertainen elinkumppaniksi.- Anonyymi
Tuo on siinä mielessä hyvä vinkki, että se kertoo huomaako hän ylipäänsä tuollaista asiaa.
- Anonyymi
Jätä kokematon nyhverö kasvamaan ja etsi itsellesi Oikea Mies joka tietää miten nainen otetaan.
- Anonyymi
Tuttua on. Aviossa 30v..Mies ei osaa jakaa. Muutoinkin sulkeutunut Lapset onneksi jo isoja vaan eipä osannut hwihinkään luoda yhteyttä aikoinaan eikä nytkään. Uakon että on jollain tapaa kirjoilla. Keskittyy paljon itseensä,omaan sisäiseen maailmaansa. Kyn harrast jotain niin antautuu aiihen täyaillä eikä muuta näekkään. Perhe saa jääsä huomiotta kun harraatuams vie.
Asiasta aikoinani kyselin ja nostin aiheeksi mutta mies oli ymmällään,ei ymmäetänyt.
Harmi ettei aikuiaet lapaet halua puhua iaälleen ei ole kuulemma tarvetta koska toinen ei kuuntele.
Hänellä oma maailmansa ja hänelle se on ok. En enää yritäkkään mitään.- Anonyymi
No voi että.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei215614- 541715
- 211193
- 691027
Mitä teet nainen
Jos saat tietää että mies on elänyt yksinäistä ja rauhallista elämää sinua kaivaten, ei ole ollut muiden naisten kanssa,53997Joko Martinalla uusi aviomies hakusessa
Onko jo Raya sovellukseen laitettu uusi vetoomus vetämään... ja mistähän maasta mahtaa olla seuraava sulhasehdokas. Suom162978- 48918
Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.129916Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle57910Missä olitte kun oli teidän tähän saakka kaunein yhteinen hetki?
Me olimme rannalla erään kiven päällä❤️58858