Kauppatieteiden maisteri ja insinööri työtön

Mitä nämä tulokset ja näytöt on?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä nämä tulokset ja näytöt on?

patentit, lisenssit, isot kaupat jotka itse omalla työpanoksellansa tuonut taloon, nopeasti ja kannattavasti toteutetut projektit, erilaiset meriitit, hankitut yksinoikeudet, valtuudet ja sertifikaatit, purppurasydän . oscar patsas , jne. Eli tämän tyypiset asiat on niitä tuloksia. Ihminen on venynyt enemmän kuin perustasolla vaaditaan. On fellows tasoa. Ne ovat näyttöjä kyvyistä, jopa urheudesta ja ovat mitattavia asioita,

Määrän ja laadun suhde?
Valmistuin opistotason koneinssiksi 1969.
Ammattisormuseni järjestysluku on alle 5000, eli siihen mennessä oli Suomessa valmistunut opistotason kollegoja vähemmän kuin tuo määrä.
Päästäkseen pääsykokeisiin oli oltava ainakin 16kk:n kokemus haetulla toiminta-alalla. Omani oli monipuolinen ja vuosissa laskettava.
Niistä jotka täyttivät kokeisiin pääsemisen kriterit karsiutui kokeissa yli 2/3 osa.
Läpäisseessä ryhmässämme oli muutama koneteknikko.
Matkan varrella joutui vielä porukkamme 20:stä kaksi lopettamaan.
Itse kustansin opiskelun pitkien lomien aikaisilla töillä.
Pahimmillaan jotkut velkaantuivat ( elintapojensa vuoksi ) parin vuoden tulevan nettopalkan verran.
Ei ollut apuja eikä tukia.
Muutaman vuden käytännön kokemus ja silloin opitut asiat, ajatellen duunarien ajatusmaailmoja ja omia käytännön taitoja, antoi ennalta-arvaamattoman edun.

Anonyymi kirjoitti:

Määrän ja laadun suhde?
Valmistuin opistotason koneinssiksi 1969.
Ammattisormuseni järjestysluku on alle 5000, eli siihen mennessä oli Suomessa valmistunut opistotason kollegoja vähemmän kuin tuo määrä.
Päästäkseen pääsykokeisiin oli oltava ainakin 16kk:n kokemus haetulla toiminta-alalla. Omani oli monipuolinen ja vuosissa laskettava.
Niistä jotka täyttivät kokeisiin pääsemisen kriterit karsiutui kokeissa yli 2/3 osa.
Läpäisseessä ryhmässämme oli muutama koneteknikko.
Matkan varrella joutui vielä porukkamme 20:stä kaksi lopettamaan.
Itse kustansin opiskelun pitkien lomien aikaisilla töillä.
Pahimmillaan jotkut velkaantuivat ( elintapojensa vuoksi ) parin vuoden tulevan nettopalkan verran.
Ei ollut apuja eikä tukia.
Muutaman vuden käytännön kokemus ja silloin opitut asiat, ajatellen duunarien ajatusmaailmoja ja omia käytännön taitoja, antoi ennalta-arvaamattoman edun.

Lue lisää

aattelepa sitä että nykyään on suunnittelutomistossa insinöörejä jotka eivät ole oikein koskaan tarttuneet hitsauskolviin tai rihdanneet teräslevyjä. Istuvat cad-monitoreiden edessä päivästä toiseen, Elävät jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa koskaan osallistumatta ruumiillisen työn tekemiseen työmestalla. Toki IT työkalujen käytön osaaminen on hyvä asia. Ongelmaksi tulee iso gäppi kun ei koskaan näe suunittelemaansa rakennetta fyysisenä todellisuutena. Entisaikaan suunnittelijat olivat paljon tietoisempia siitä miten duunarit tekevät työtänsä. Olivat jatkuvassa kosketuksessa keskenänsä.