Haluaisin kuulla asiallisia ja pohdittuja näkemyksiä miehiltä että mitä he ajattelevat jos tapaavat ikäisekseen itsestään hyvin huolehtivan keski-ikäisen nuorekkaan naisen, jolla on elämä kokonaisuudessaan "hallinassa"..siis on ammatti ja vakituinen työ, varallisuutta, itsenäinen, eronnut..luonteeltaan aikaansaapa ja aktiivinen kaikinpuolin. Eräs miestuttava sanoi, että monet varsinkin vähän menestyneemmät voivat kokea jopa uhkana ja pelottavana, että nainen on pärjäävampi..kysyy asioita suoraan ja odottaa vastausta..Tämän ikäinen nainen tietää jo mitä haluaa ja ei halua kuluttaa aikaansa epämääräisyyteen.. Siis kannattako miehelle ilmaista mitä haluaa heti vai huomenna vai josko ottaisi pari askelta taaksepäin ja jahkailisi..ollakko vai ei..ja mitä se miehestä kuvastaa..nykypäivänä !
Itsellinen nainen..
Nimetön
4711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sen aika - se voi olla heti tai huomenna, tai vähän sen jälkeenkin, rippuen miten nopsasti asiat etenee
Mutta mikään ei ole rasittavampaa kuin jahkaaminen ja vatvominen, ei sellaista
jos on ilmaissut kiinnostuksensa / pyrkimyksensä / toiveensa niin sen jälkeen ei enää vatvomista, kiitos
miten äkkiä siihen pisteeseen on tultu riippuu tietysti olosuhteista, useimmilla miehillä on kyllä hyvinkin kärsivällisyyttä odottaa sitä pistettä jos vain ei tule sitä vatvomista
Olet osin oikeassa. Täytän kaikki nuo "kriteerit"; vakituinen työ, joka yhteiskunnallisesti näkyvää paikkakunnalla, oma asunto, eronnut, lapset omissa perheissään ja painoindeksi 23. Olen pidemmän aikaa seurustellut miehen kanssa, johon sopivat myös samat kriteerit. Suurin ongelmamme on se, että hän "vanhanaikaisena herrasmiehenä" haluaa "elättää" minut. Eli hän haluaa, että jäisin hoitamaan kotiamme ja hän vain kävisi töissä - naisen paikka kotona jne. Ehdin hyvin tehdä kotityöt, koska meillä käy viikkosiivooja ja viikolla syömme työpaikalla. Viikonvaihteisin ihan mielelläni teen ruokaa ja muitakin kotitöitä. Saan harrastaa entisiä harrastuksiani ja tavata ns. omia ystäviäni, joten mistään vahtimisesta tai alistamisesta ei ole kysymys. Samoin meillä tulee sanomista ns. miesten ja naisten töistä. Olen tottunut - maalta kun olen - tekemään kaikenlaisia töitä ja vasarakin pysyy kädessäni. Hänestä taas naiselle sopivat lähinnä kukkien hoito ja kastelu tai joku muu kevyt työ.
Kiinnostava kysymys. Miehet nyt toki ovat yhtä lailla erilaisia keskenään kuin naisetkin, joten en voi ottaa kantaa kuin omasta puolestani.
Olen kanssasi samaa ikäluokkaa ja luultavasti luokiteltavissa hyvin toimeen tulevaan ja kohtalaisesti menestyneeseen keskiluokkaan.
On totta kai mieluisaa tavata kuvaamasi kaltainen nainen. Minulla on kuitenkin yksi selvä periaate, ja se on, että henkilökohtainen suhde, on se sitten ystävyys-, seurustelu- tai seksisuhde (jota yksinään en pidä kovin palkitsevana) tai avioliitto, ei ole bisnessuhde enkä halua soveltaa siihen liike-elämän toimintatapoja. Yksi niistä on kilpailu. On upeaa, jos nainen, joka on ilo silmälle ja mielelle, on myös ammatissaan - joka olkoon mikä tahansa - hyvin menestyvä ja lisäksi oma-aloitteinen ja aktiivinen. Jos kuitenkin näitä viimemainittuja seikkoja tarvitsee kovin paljon tuoda suhteessa esille, se on mielestäni huono merkki. Minulle on yhdentekevää, kumpi meistä on organisaatiohierarkiassa korkeammalla tai kumpi ansaitsee paremmin, ja toivon että se on myös kumppanilleni yhdentekevää. Ja toistan vielä: tämä ei tarkoita sitä, ettenkö sanomattomasti arvostaisi kumppanini menestystä työelämässä. Mutta suhteen kannalta 'menestyksellä' ei ole itseisarvoa. Ja kääntäen: hyvä suhde kantaa myös karikkojen läpi, jolloin menestystä ei suhteen ulkopuolella ole.
Toinen asia, jonka otat esiin, on tämä "ajan kuluttaminen epämääräisyyteen". En ihan tiedä, mitä tarkoitat, mutta mielestäni yksi mies-naissuhteen (tai nais-miessuhteen, miten haluat) hienoimpia ja jännittävimpiä puolia on siihen kuuluva epärationaalisuus, se, että on asioita, joista voidaan puhua heti ja asioita, joista ehkä voidaan puhua joskus myöhemmin, ja jos suhde kypsyy, myös puhutaan.
Kysyt, kannattaako miehelle ilmaista heti, mitä haluaa, vaiko odottaa. Tiedätkö siis uuden ihmisen tavatessasi heti, mitä haluat? Mielestäni lievänä riskinä tässä on se, että nopealiikkeisyys tulkitaan hyökkäävyydeksi, ja sitä kaikki tuntemani miehet naisessa kaihtavat.
..hienosta ja pohdituttavasta vastauksesta. Olenkin olen omalla kohdallani pysähtynyt miettimään tuota nopealiikkeisyyttä, että ehkäpä se ei istu "henkilökohtaisella" areenalla. Toisaalta aktiivinen ja aikaansaapa elämänote naisella on tänäpäivänä sittenkin vähän harvinaisempi piirre kuin miehellä ja monet sen sitten kokee hyökkäävyytenä. Ikävä kyllä tunnistan sitä itsessäni vaikka en sitä missään nimessä tarkoita. Mutta jos minulle ei sisäsyntyisesti olisi kehittynyt edm. ominaisuuksia niin olisiko minun muu elämäntilanne tyystin toisenlainen..eli esim. rimpuilisin keskeneräisten opiskeluiden kanssa, en uskaltaisi tehdä riskisijoituksia - olen intuition avulla "heittäytynyt" ja ottanut haasteen vastaan ajattelematta lopputulosta, tehnyt työtä saavuuttaakseni itse jotain, uhrannut mukavuudenhaluani..toisaalta tässä elämäntilanteessa pystyn panostamaan itseeni ja läheisiini ehkäpä kanssasisariani enemmän. Luonteeseeni kuuluu etten pystyn eri tasoilla olevia suhteita erottelemaan toisistaan, kun kyseessä on se läheisin..ystävyyssuhteet ovat tietenkin oma lukunsa. Onneksi elämää on mahdollista vielä opetella ja tehdä muutos omissa toimintatavoissa..ehkäpä ei ole helppoa sekään..