Niin että opit olemaan tunteiltasi leikkautunut ainakin joiltain osin impotentti. Joillakin ne kehittää tätä neuroplastisuutta niin hyvin, että seksuaalisuus leikkautuu pysyvästi joten aivot on muokattu neuroplastisesti uusiksi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkija-kertoo-miten-masennuslaakkeista-saa-enemman-irti/8511994
SSRI-masennuslääkkeet edistää neuroplastisuutta
Anonyymi-ap
44
409
Vastaukset
- Anonyymi
Hassuna lisähuomautuksena on, että neuroplastisuutta edistää mm. liikunta ja terveelliset elämäntavat. Itseasiassa kun opettelet uusia asioita, tai käyt terapiassa sinulle myös syntyy uusia hermoyhteyksiä. Itseasiassa kokoajan aivosi muokkautuvat uusiksi sen mukaan mitä teet ja miten haastat aivojasi. Psykiatrian maailmassa he on keksineet jotain uutta ja mullistavaa, mutta todellisuudessa kiitos neuroplastisuuden pystyt esim oppimaan uusia taitoja. Se on jännä että psykiatrian myötä tuntuu että asia liittyisi vain lähinnä lääkityksiin.
- Anonyymi
Terapia ja mindfulness voivat kirjaimellisesti muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa – esimerkiksi vahvistaa etuotsalohkon (päätöksenteko, tunnesäätely) yhteyksiä ja vaimentaa limbisen järjestelmän (mm. ahdistus, pelko) ylireagointia.
- Anonyymi
Väärin. Koko yhteiskunnassa, neuvolasta, koulusta ja koko terveydenhuollosta lähtien kehoitetaan liikuntaan ja hyviin elämäntapoihin.
Silti lääkehaittauskovaiset istuu suomi24ssä, valittaa ja väittää ettei näin olisi, sen sijaan että opettelisivat sitä neuroplastisuutta liikunnalla, käyttämällä aivojaan johonkin hyödylliseen, tai vaikka sextailemalla.
Sen jälkeen kun on vain valittanut monta vuotta, niin se ei ole enää uusi taito. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Koko yhteiskunnassa, neuvolasta, koulusta ja koko terveydenhuollosta lähtien kehoitetaan liikuntaan ja hyviin elämäntapoihin.
Silti lääkehaittauskovaiset istuu suomi24ssä, valittaa ja väittää ettei näin olisi, sen sijaan että opettelisivat sitä neuroplastisuutta liikunnalla, käyttämällä aivojaan johonkin hyödylliseen, tai vaikka sextailemalla.
Sen jälkeen kun on vain valittanut monta vuotta, niin se ei ole enää uusi taito.Mitä sitten vaikka kehotetaan hyviin elämäntapoihin? Mitä sillä on merkitystä? Jos ihmisellä on vaikeuksia (ihan monesti täysin normaali ilmiö), jos erehdyt käymään psykiatrilla tai yleislääkärillä alkaa mömmöjen tunkeminen monessa tapauksessa. Ehkä olisi syytä psykoedukaatioon nuorilla ihmisillä ja informoituun suostumukseen. Jos siis 1/5 esim nuorista naisista on masennuslääkkeissä, ties miten informoituna lääkkeen vaikutuksista tunne-elämään, lopetushankaluuksista, vaikutuksista suvunjatkamiseen sun suuhun.
Lähtökohta on että neuroplastisuuden ansiosta toimintakyvyn parantaminen on mahdollista ilman lääkkeitä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sitten vaikka kehotetaan hyviin elämäntapoihin? Mitä sillä on merkitystä? Jos ihmisellä on vaikeuksia (ihan monesti täysin normaali ilmiö), jos erehdyt käymään psykiatrilla tai yleislääkärillä alkaa mömmöjen tunkeminen monessa tapauksessa. Ehkä olisi syytä psykoedukaatioon nuorilla ihmisillä ja informoituun suostumukseen. Jos siis 1/5 esim nuorista naisista on masennuslääkkeissä, ties miten informoituna lääkkeen vaikutuksista tunne-elämään, lopetushankaluuksista, vaikutuksista suvunjatkamiseen sun suuhun.
Lähtökohta on että neuroplastisuuden ansiosta toimintakyvyn parantaminen on mahdollista ilman lääkkeitä"vaikka sextailemalla."
Niin luitko aloituksen. Aika loukkaavaa PSSD:tä poteville. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"vaikka sextailemalla."
Niin luitko aloituksen. Aika loukkaavaa PSSD:tä poteville.Ja mitä väärää tuossa on ? SSRI:t kasvattaa neuroplastisuutta väärään suuntaan, siihen suuntaan ettei ihmiset tunne, ja ei pysty sekstailemaan monet tai eivät ainakaan saa siitä juuri mitään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sitten vaikka kehotetaan hyviin elämäntapoihin? Mitä sillä on merkitystä? Jos ihmisellä on vaikeuksia (ihan monesti täysin normaali ilmiö), jos erehdyt käymään psykiatrilla tai yleislääkärillä alkaa mömmöjen tunkeminen monessa tapauksessa. Ehkä olisi syytä psykoedukaatioon nuorilla ihmisillä ja informoituun suostumukseen. Jos siis 1/5 esim nuorista naisista on masennuslääkkeissä, ties miten informoituna lääkkeen vaikutuksista tunne-elämään, lopetushankaluuksista, vaikutuksista suvunjatkamiseen sun suuhun.
Lähtökohta on että neuroplastisuuden ansiosta toimintakyvyn parantaminen on mahdollista ilman lääkkeitäKerro sinä. Pitääkö joku masentuminen olla jokamehen / -naisen kansalaisoikeus? Pitäisikö jonkun tiukan jumppatädin tulla aina pakottamaan pakkoliikuntaan, jos vaikka postaa kolme valituspostausta foorumille? Pitäisikö psykoedukaatio olla pakollinen aine yläasteella vaikka ruotsin tilalla? Tai mitä tapahtuu jos ei pääse informoidun suostumuksen koetta läpi?
Ole kerrankin hyödyksi, ja kerro miten nämä asiat olisi saatu hoidettua, niin että sinäkin olisit onnistunut? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"vaikka sextailemalla."
Niin luitko aloituksen. Aika loukkaavaa PSSD:tä poteville.Luin nimenomaan aloituksen, ja siinä lähdettiin siitä teoriasta, että aivot oppii uudestaan sextaamaan. Minulla on ihan omat seksi ongelmat, enkä itse pode PSSD:tä enkä voi todentaa sitä teoriaa suuntaan taikka toiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"vaikka sextailemalla."
Niin luitko aloituksen. Aika loukkaavaa PSSD:tä poteville.PSSD.tä potevat eivät voi estää muita ihmisiä hyötymästä asioista.
Ja se on kuulemma varma merkki luulosairaudesta jos aina kuvittelee että puhutaan itsestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro sinä. Pitääkö joku masentuminen olla jokamehen / -naisen kansalaisoikeus? Pitäisikö jonkun tiukan jumppatädin tulla aina pakottamaan pakkoliikuntaan, jos vaikka postaa kolme valituspostausta foorumille? Pitäisikö psykoedukaatio olla pakollinen aine yläasteella vaikka ruotsin tilalla? Tai mitä tapahtuu jos ei pääse informoidun suostumuksen koetta läpi?
Ole kerrankin hyödyksi, ja kerro miten nämä asiat olisi saatu hoidettua, niin että sinäkin olisit onnistunut?En minä voi sille mitään että joillain on luovuutta niin vähän ja haluaa pakottaa kaikkia. Kannatan
1. Aidon informoidun suostumuksen tekemistä mitä en itse saanut
2. Vaihtoehtona lääkkeetöntä hoitopolkua masennukseen ja ahdistukseen missä Kela ei painosta lääkehoitoon eikä käypähoito ole enää lääkekeskeinen masennuksen hoidossa. Tässä ratkaisu voi olla esim vaihtoehtoiset keholliset terapiamuodot, ravitsemusohjaus ja tiedostaminen kuinka meillä on neuroplastiset aivot ja kyky muokata aivojamme toimintamme pohjalta ja parantaa toimintakykyämme asteittain.
Pitäisi olla hälyttävää jos 1/5 tietyistä ikäluokista on aineissa
3. Holistisempaa hoitoa (koska niin harva saa oikeasti syyt huomioivaa hoitoa resurssipuutteiden vuoksi en siksi suosittele psykiatriaa monille). Miksi tv:ssä on ohjelmia jossa kartoitetaan holistisesti jonkun hyvinvointia ja tsempataan elämäntapamuutokseen jos se kerran on niin helppoa että pelkkä lukion terveystiedon kurssi auttaa siinä?
4. Psykiatrian lääkehaittojen parempaa tunnustamista ja rehellisyyttä negatiivisista vaikutuksista ja lääkehaittoja saaneille parempaa tukea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PSSD.tä potevat eivät voi estää muita ihmisiä hyötymästä asioista.
Ja se on kuulemma varma merkki luulosairaudesta jos aina kuvittelee että puhutaan itsestä.Ymmärrän toki että henkilöön menevät argumentit on perus argumentointityylisi jossa lempipuuhaasi on diagnoosien etsiminen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän toki että henkilöön menevät argumentit on perus argumentointityylisi jossa lempipuuhaasi on diagnoosien etsiminen
"kerro miten nämä asiat olisi saatu hoidettua, niin että sinäkin olisit onnistunut?"
Miksi en olisi onnistunut? Ai kun kirjoitan kokemuksistani? Minulla ei ole mitään muuta elämää?
Psykiatrian aiheuttamista vauriosta tähän pisteeseen pääsy on jo aikamoinen onnistuminen. Informoitu suostumus jäi saamatta, vieroitusohjeet ei perustuneet tieteeseen, en saanut tukea ssri vieroitukseen, lääkäri ei ottanut lääkevaurioita todesta, tein vuosia kuntoutusta jossa huolehdin terveydestä ja uskoin neuroplastisuuteen aivojen ja hermoston parantamisessa ilman psykiatrian ssri hevonpaskalääkkeitä ja toimintakykyni koheni. Koen sen ainakin henk koht onnistumisena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"kerro miten nämä asiat olisi saatu hoidettua, niin että sinäkin olisit onnistunut?"
Miksi en olisi onnistunut? Ai kun kirjoitan kokemuksistani? Minulla ei ole mitään muuta elämää?
Psykiatrian aiheuttamista vauriosta tähän pisteeseen pääsy on jo aikamoinen onnistuminen. Informoitu suostumus jäi saamatta, vieroitusohjeet ei perustuneet tieteeseen, en saanut tukea ssri vieroitukseen, lääkäri ei ottanut lääkevaurioita todesta, tein vuosia kuntoutusta jossa huolehdin terveydestä ja uskoin neuroplastisuuteen aivojen ja hermoston parantamisessa ilman psykiatrian ssri hevonpaskalääkkeitä ja toimintakykyni koheni. Koen sen ainakin henk koht onnistumisena.Murskailin pillereitä ja vieroittauduin psykiatrian tutkijan tieteeseen perustuvien oppien mukaan joka itsekin kohtasi vietoituspulmia.
- Anonyymi
Psykiatria ei ole pystynyt tähän mennessä selvittämään minkään mielisairauden biologista tai kemiallista perustaa. SSRIt perustuvat hypoteesille. Samoin Litium. Samoin neuroleptit. Näitä hypoteeseja ei ole kyetty todistamaan, minkä vuoksi mielisairauksien hoidossa ei käytetä aivokuvauksia. Vertaa tätä parkinsonintaudin hoitoon, jossa voidaan tarvittaessa selvittää dopamiinijärjestelmän aktiivisuutta aivokuvauksella (SPECT).
- Anonyymi
Psykiatria olisi rehellistä kun se alkaisi tutkia psykoaktiivisten aineiden kuten huumeiden yhteyttä anhedoniaan ja seksuaalivaikeuksiin ja tekisi tutkimusta omilla aineillaan havaiten yhteyksiä. Niitähän löytyy niin että ropisee todennäköisesti.
1. Aivojen dopamiinijärjestelmän häiriintyminen
Useimmat huumeet, kuten amfetamiini, kokaiini, opiaatit ja kannabis, vaikuttavat suoraan dopamiiniin, joka on keskeinen mielihyvän ja motivaation välittäjäaine.
Käytön aikana: dopamiinitasot nousevat keinotekoisesti → voimakasta mielihyvää.
Käytön jälkeen: aivot pyrkivät palauttamaan tasapainon → dopamiinireseptorit vähenevät tai herkkyys laskee → luonnolliset ärsykkeet (esim. ruoka, seksi, musiikki) eivät enää tuota mielihyvää.
Tämä voi kestää viikoista jopa vuosiin riippuen aineesta ja käytön määrästä.
💥 2. Aivojen palkitsemisjärjestelmän (mesolimbisen järjestelmän) vaurioituminen
Toistuva päihteiden käyttö voi muuttaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti:
VTA (ventraalinen tegmentaalialue)
Nucleus accumbens (aivojen "mielihyväkeskus")
Prefrontaalinen aivokuori (tahdonvoima, päätöksenteko)
Näiden alueiden vaurioituminen voi aiheuttaa tunteiden latistumista, motivaation puutetta ja kyvyttömyyttä nauttia elämästä ilman huumeita.
🧬 3. Serotoniinin ja muiden välittäjäaineiden epätasapaino
Etenkin stimulantit (esim. MDMA, amfetamiini) vaikuttavat myös serotoniinitasapainoon, joka liittyy mielialaan ja seksuaalitoimintoihin.
MDMA voi vahingoittaa serotoniinia vapauttavia hermosoluja → pitkäaikainen masentuneisuus, seksuaalinen haluttomuus, orgasmivaikeudet.
🧠 4. Hormonaaliset vaikutukset
Osa huumeista vaikuttaa hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakseliin, joka säätelee seksihaluja ja hormonituotantoa:
Esimerkiksi opiaatit voivat vähentää testosteronin tuotantoa → haluttomuutta, erektiohäiriöitä.
Stimulantit voivat sotkea sykliä tai aiheuttaa kuukautishäiriöitä naisilla.- Anonyymi
Aivan sama tarina on psyykenlääkkeillä. Seksuaalihaitat todennäköisesti kumpuaa jostain vastaavasta. Toki autoimmuunivälitteiset reaktiotkin on yksi hypoteesi (ohutsäieneuropatia tai autonomisen hermoston häiriintyminen), mutta uskoisin aiheuttajan olevan monisyinen - kenties monta mekanismia häiriintyy samaan aikaan > PSSD.. Mutta minkäs sille voi kun suurin osa lääkäreistä ei edes mieti näitä aineita psykoaktiivisten aineiden perspektiivistä käsin. Se kun auttaisi ymmärtämään näitä aineita niin paljon paremmin.
Jos käytät jotain aineita, todennäköisesti jotain alkaa downreguloitumaan ja keho säätää esim reseptoritiheyttä alas.
Toisin kuin lääketehtaiden kusetusselitysten kemiallisesta epätasapainosta( muutama papukaijalääkärikin tätä toistellut), kehoon syntyy kemiallinen epätasapaino lopetuksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan sama tarina on psyykenlääkkeillä. Seksuaalihaitat todennäköisesti kumpuaa jostain vastaavasta. Toki autoimmuunivälitteiset reaktiotkin on yksi hypoteesi (ohutsäieneuropatia tai autonomisen hermoston häiriintyminen), mutta uskoisin aiheuttajan olevan monisyinen - kenties monta mekanismia häiriintyy samaan aikaan > PSSD.. Mutta minkäs sille voi kun suurin osa lääkäreistä ei edes mieti näitä aineita psykoaktiivisten aineiden perspektiivistä käsin. Se kun auttaisi ymmärtämään näitä aineita niin paljon paremmin.
Jos käytät jotain aineita, todennäköisesti jotain alkaa downreguloitumaan ja keho säätää esim reseptoritiheyttä alas.
Toisin kuin lääketehtaiden kusetusselitysten kemiallisesta epätasapainosta( muutama papukaijalääkärikin tätä toistellut), kehoon syntyy kemiallinen epätasapaino lopetuksessa.Tässä kontekstissa myös neuroplastisuuden edistäminen on vähintäänkin kyseenalaista monessa mittakaavassa. Jos joku aine tuottaa haittaa miten se voi muka samaan aikaan edistää aivoterveyttä. Moni tietääkin mikä todellisuus on, viimeistään kun aivot salamoi sähköiskuja vieroitusoireissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä kontekstissa myös neuroplastisuuden edistäminen on vähintäänkin kyseenalaista monessa mittakaavassa. Jos joku aine tuottaa haittaa miten se voi muka samaan aikaan edistää aivoterveyttä. Moni tietääkin mikä todellisuus on, viimeistään kun aivot salamoi sähköiskuja vieroitusoireissa.
Ja mikä hassuinta, psykiatria saattaisi saada lisätietoa omien aineidensa masentavuudesta pitemmällä aikavälillä. Toki aina löytyy potilaita joiden mielestä mielialaa parantaa dependenceä aiheuttavan aineen säännöllinen otto kun muuten tulee tunteiden sahausta, itkupuuskia ja saa hermoromahduksen..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja mikä hassuinta, psykiatria saattaisi saada lisätietoa omien aineidensa masentavuudesta pitemmällä aikavälillä. Toki aina löytyy potilaita joiden mielestä mielialaa parantaa dependenceä aiheuttavan aineen säännöllinen otto kun muuten tulee tunteiden sahausta, itkupuuskia ja saa hermoromahduksen..
Entäpäs huumeet ja neuroplastisuus pitemmän päälle? kokaiinin ja MDMA:n jatkuva käyttö vaikuttaa neuroplastisuuteen (eli aivojen kykyyn muovautua, oppia ja toipua) haitallisesti monella tavalla. Vaikutukset ovat ainekohtaisia, mutta niissä on myös paljon yhtäläisyyksiä.
🧠 1. Kokaiini ja neuroplastisuus
Kokaiini nostaa dopamiinitasoja estämällä sen takaisinottoa synapsissa. Jatkuva käyttö muuttaa pysyvästi dopamiinijärjestelmää ja aivorakenteita.
🔬 Mitä tapahtuu?
Synapsien rakenne muuttuu: Kokaiini lisää piikkimäisten dendriittien määrää aivojen palkitsemiskeskuksessa (nucleus accumbens, prefrontaalinen aivokuori). Tämä voi aluksi lisätä plastisuutta, mutta:
Se johtaa epänormaaliin hermoverkkojen toimintaan.
Aivot oppivat reagoimaan liikaa huumeisiin ja liian vähän luonnollisiin palkintoihin.
Opitun käytöksen vahvistuminen: Tämä epänormaali neuroplastisuus vahvistaa riippumuskäyttäytymistä, esim. pakonomaista aineen käyttöä.
Prefrontaalisen aivokuoren heikkeneminen: Tämä osa aivoista vastaa itsehillinnästä ja päätöksenteosta. Kokaiini heikentää sen plastisuutta, mikä heikentää kykyä tehdä rationaalisia valintoja → riippuvuus syvenee.
2. MDMA ja neuroplastisuus
MDMA (ekstaasi) toimii pääasiassa serotoniinin vapauttajana, mutta vaikuttaa myös dopamiiniin ja noradrenaliiniin. Pitkäaikaisella käytöllä voi olla neurotoksisia vaikutuksia erityisesti serotoniinijärjestelmään.
🔬 Mitä tapahtuu?
Serotoniinihermoston vaurioituminen: Toistuva MDMA:n käyttö voi vahingoittaa serotoniinia kuljettavia hermopäätteitä, erityisesti hippokampuksessa ja aivokuoressa. Tämä heikentää oppimista, muistia ja tunnetilojen säätelyä.
Synaptisen plastisuuden heikkeneminen: Vaurio serotoniinijärjestelmässä heikentää LTP:tä (long-term potentiation) – ilmiötä, joka on keskeinen muistamiselle ja oppimiselle.
Ahdistuksen ja masennuksen lisääntyminen: Aivojen kyky palautua ja oppia uutta (eli neuroplastisuus) heikkenee, mikä lisää riskiä krooniselle masennukselle ja anhedonialle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäpäs huumeet ja neuroplastisuus pitemmän päälle? kokaiinin ja MDMA:n jatkuva käyttö vaikuttaa neuroplastisuuteen (eli aivojen kykyyn muovautua, oppia ja toipua) haitallisesti monella tavalla. Vaikutukset ovat ainekohtaisia, mutta niissä on myös paljon yhtäläisyyksiä.
🧠 1. Kokaiini ja neuroplastisuus
Kokaiini nostaa dopamiinitasoja estämällä sen takaisinottoa synapsissa. Jatkuva käyttö muuttaa pysyvästi dopamiinijärjestelmää ja aivorakenteita.
🔬 Mitä tapahtuu?
Synapsien rakenne muuttuu: Kokaiini lisää piikkimäisten dendriittien määrää aivojen palkitsemiskeskuksessa (nucleus accumbens, prefrontaalinen aivokuori). Tämä voi aluksi lisätä plastisuutta, mutta:
Se johtaa epänormaaliin hermoverkkojen toimintaan.
Aivot oppivat reagoimaan liikaa huumeisiin ja liian vähän luonnollisiin palkintoihin.
Opitun käytöksen vahvistuminen: Tämä epänormaali neuroplastisuus vahvistaa riippumuskäyttäytymistä, esim. pakonomaista aineen käyttöä.
Prefrontaalisen aivokuoren heikkeneminen: Tämä osa aivoista vastaa itsehillinnästä ja päätöksenteosta. Kokaiini heikentää sen plastisuutta, mikä heikentää kykyä tehdä rationaalisia valintoja → riippuvuus syvenee.
2. MDMA ja neuroplastisuus
MDMA (ekstaasi) toimii pääasiassa serotoniinin vapauttajana, mutta vaikuttaa myös dopamiiniin ja noradrenaliiniin. Pitkäaikaisella käytöllä voi olla neurotoksisia vaikutuksia erityisesti serotoniinijärjestelmään.
🔬 Mitä tapahtuu?
Serotoniinihermoston vaurioituminen: Toistuva MDMA:n käyttö voi vahingoittaa serotoniinia kuljettavia hermopäätteitä, erityisesti hippokampuksessa ja aivokuoressa. Tämä heikentää oppimista, muistia ja tunnetilojen säätelyä.
Synaptisen plastisuuden heikkeneminen: Vaurio serotoniinijärjestelmässä heikentää LTP:tä (long-term potentiation) – ilmiötä, joka on keskeinen muistamiselle ja oppimiselle.
Ahdistuksen ja masennuksen lisääntyminen: Aivojen kyky palautua ja oppia uutta (eli neuroplastisuus) heikkenee, mikä lisää riskiä krooniselle masennukselle ja anhedonialle.Tästäkin voisi ottaa tutkimukseen ideoita. Vaikka tutkia kroonisten SSRI-käyttäjien ja vieroittautujien aivoja tutkien neuroplastisuuden edistymistä pitemmän päälle. Eikä keskittyä lyhyen tähtäimen neuroplastisuuden nousuun.
MDMA lisää hermoston aktiivisuutta ja yhteyksien muodostumista lyhytaikaisesti:
BDNF:n (Brain-Derived Neurotrophic Factor) pitoisuudet voivat väliaikaisesti nousta:
BDNF tukee hermosolujen kasvua, uusiutumista ja yhteyksien muodostumista.
MDMA aktivoi serotoniinireseptoreita (esim. 5-HT2A), jotka ovat osallistuneet synaptisen plastisuuden säätelyyn.
Tämän seurauksena voi ilmetä:
Avoimuuden, empatian ja yhteyden kokemusten voimistumista
Uusien näkökulmien omaksumista
Tilapäisesti parempaa oppimista tai terapiavastetta
💡 Tämä vaikutus on yksi syy siihen, miksi MDMA:ta tutkitaan psykoterapian tehostajana, esim. PTSD:n hoidossa.
❗ Mutta: plastisuus ei ole automaattisesti hyvä asia
MDMA voi myös vahvistaa haitallisia muistijälkiä tai reaktioita, etenkin jos ympäristö on stressaava tai epävakaa.
Aivot voivat "oppia väärin" – esimerkiksi liittää mielihyvää väärään ärsykkeeseen tai henkilöön.
Neuroplastisuutta ja geneesiä lisää myös isku päähän, aivoinfarkti ja monet kemialliset loukkaukset. mutta on se jännä kun psykiatria on keksinyt hyvän ja terveellisen keinon nostattaa neuroplastisuutta jota ei koske muiden psykoaktiivisten aineiden ongelmat. Mitäpä niitä spekuloimaan kun suuri osa kansasta lääkkeissä. Ettei vaan jollain suututtaisi. Ehkä joskus sitten kauhistellaan kuten lobotomioita muutaman vuosikymmenen jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä kontekstissa myös neuroplastisuuden edistäminen on vähintäänkin kyseenalaista monessa mittakaavassa. Jos joku aine tuottaa haittaa miten se voi muka samaan aikaan edistää aivoterveyttä. Moni tietääkin mikä todellisuus on, viimeistään kun aivot salamoi sähköiskuja vieroitusoireissa.
Miten se psykoosisairas voi samaan aikaan olla niin fiksu ja niin pihalla tästä maailmasta... niin se vaan on että asiat tahtoo olla monimutkaisia ja sieltä pitää oppia hyödyntämään niitä hyviä asioita ja karsia huonoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästäkin voisi ottaa tutkimukseen ideoita. Vaikka tutkia kroonisten SSRI-käyttäjien ja vieroittautujien aivoja tutkien neuroplastisuuden edistymistä pitemmän päälle. Eikä keskittyä lyhyen tähtäimen neuroplastisuuden nousuun.
MDMA lisää hermoston aktiivisuutta ja yhteyksien muodostumista lyhytaikaisesti:
BDNF:n (Brain-Derived Neurotrophic Factor) pitoisuudet voivat väliaikaisesti nousta:
BDNF tukee hermosolujen kasvua, uusiutumista ja yhteyksien muodostumista.
MDMA aktivoi serotoniinireseptoreita (esim. 5-HT2A), jotka ovat osallistuneet synaptisen plastisuuden säätelyyn.
Tämän seurauksena voi ilmetä:
Avoimuuden, empatian ja yhteyden kokemusten voimistumista
Uusien näkökulmien omaksumista
Tilapäisesti parempaa oppimista tai terapiavastetta
💡 Tämä vaikutus on yksi syy siihen, miksi MDMA:ta tutkitaan psykoterapian tehostajana, esim. PTSD:n hoidossa.
❗ Mutta: plastisuus ei ole automaattisesti hyvä asia
MDMA voi myös vahvistaa haitallisia muistijälkiä tai reaktioita, etenkin jos ympäristö on stressaava tai epävakaa.
Aivot voivat "oppia väärin" – esimerkiksi liittää mielihyvää väärään ärsykkeeseen tai henkilöön.
Neuroplastisuutta ja geneesiä lisää myös isku päähän, aivoinfarkti ja monet kemialliset loukkaukset. mutta on se jännä kun psykiatria on keksinyt hyvän ja terveellisen keinon nostattaa neuroplastisuutta jota ei koske muiden psykoaktiivisten aineiden ongelmat. Mitäpä niitä spekuloimaan kun suuri osa kansasta lääkkeissä. Ettei vaan jollain suututtaisi. Ehkä joskus sitten kauhistellaan kuten lobotomioita muutaman vuosikymmenen jälkeen.🔄 SSRI:t eivät tee muutosta yksin
SSRI-lääkkeet voivat mahdollistaa muutoksen, mutta ne eivät määritä sen suuntaa. Käyttäjän valinnat ja aktiivinen osallistuminen ratkaisevat, mihin suuntaan neuroplastisuus kehittyy. Ilman psykologista tai käyttäytymiseen liittyvää panosta, lääkkeen vaikutus voi jäädä vajaaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
🔄 SSRI:t eivät tee muutosta yksin
SSRI-lääkkeet voivat mahdollistaa muutoksen, mutta ne eivät määritä sen suuntaa. Käyttäjän valinnat ja aktiivinen osallistuminen ratkaisevat, mihin suuntaan neuroplastisuus kehittyy. Ilman psykologista tai käyttäytymiseen liittyvää panosta, lääkkeen vaikutus voi jäädä vajaaksi.Ei SSRI-lääkkeiden haitoista puhuminen ole psykoosisairautta.
Koko SSRI lääke lisää neuroplastisuutta on muutenkin varmasti suurimmalta osin hevonpaskaa ja sen tekee vielä enemmän hevonpaskaksi se kun neuroplastisuutta lisäävä lainausmerkeissä aine nyt sattuu myös turruttamaan ja tappamaan seksuaalisuuden. BNDF-pitoisuuksien nostaminen aineilla on lyhytkantoista ja voi seurata kemiallisesta aivojen sotkemisesta minkä seurauksena BNDF nousee tai voidaan näennäisesti edistää neuroplastisuutta.
Koko teoria miksi SSRI:ta kannattaisi käyttää joka on korvannut valheet kemiallisista epätasapainoista (viittaus esim Taysin sivuilla olleisiin masennuksenhoitosuosituksiin, lääkepaketteihin ja lääkärien valheisiin) ontuu pahasti. Ihmisen aivot kun on neuroplastiset.
Miten SSRI:t edistää juuri mitään leikatessaan tunteita ja tappaessaan seksuaalisuutta aiheuttaessaan fyysisen riippuvuuden ja puhkaistessaan vieroitusoireita. Voisin lyödä vetoa että neuroplastisuus häiriintyy vieroituksessa ja esim nuorille näitä aineita syöttäessä jos tutkittaisiin muutakin kuin pikavoittoja.
On täysin järkevää verrata SSRI-lääkkeitä muihin psykoaktiivisiin aineisiin ja niiden krooniseen käyttöön ja olettaa että seuraukset on samankaltaisia joiltain osin. On myös spekulaatiota esim Giovanni Favan vastatoleranssimalleissa että ssrit voi olla yhteydessä pitemmän päälle huonompiin hoitotuloksiin ja monelle niihin kehkeytyy dependence josta saa lukea harvase päivä nykyään lehdistä kun joku on käyttänyt niitä vuosikymmeniä eikä pääse irti niistä koska olo muuttuu kammottavaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästäkin voisi ottaa tutkimukseen ideoita. Vaikka tutkia kroonisten SSRI-käyttäjien ja vieroittautujien aivoja tutkien neuroplastisuuden edistymistä pitemmän päälle. Eikä keskittyä lyhyen tähtäimen neuroplastisuuden nousuun.
MDMA lisää hermoston aktiivisuutta ja yhteyksien muodostumista lyhytaikaisesti:
BDNF:n (Brain-Derived Neurotrophic Factor) pitoisuudet voivat väliaikaisesti nousta:
BDNF tukee hermosolujen kasvua, uusiutumista ja yhteyksien muodostumista.
MDMA aktivoi serotoniinireseptoreita (esim. 5-HT2A), jotka ovat osallistuneet synaptisen plastisuuden säätelyyn.
Tämän seurauksena voi ilmetä:
Avoimuuden, empatian ja yhteyden kokemusten voimistumista
Uusien näkökulmien omaksumista
Tilapäisesti parempaa oppimista tai terapiavastetta
💡 Tämä vaikutus on yksi syy siihen, miksi MDMA:ta tutkitaan psykoterapian tehostajana, esim. PTSD:n hoidossa.
❗ Mutta: plastisuus ei ole automaattisesti hyvä asia
MDMA voi myös vahvistaa haitallisia muistijälkiä tai reaktioita, etenkin jos ympäristö on stressaava tai epävakaa.
Aivot voivat "oppia väärin" – esimerkiksi liittää mielihyvää väärään ärsykkeeseen tai henkilöön.
Neuroplastisuutta ja geneesiä lisää myös isku päähän, aivoinfarkti ja monet kemialliset loukkaukset. mutta on se jännä kun psykiatria on keksinyt hyvän ja terveellisen keinon nostattaa neuroplastisuutta jota ei koske muiden psykoaktiivisten aineiden ongelmat. Mitäpä niitä spekuloimaan kun suuri osa kansasta lääkkeissä. Ettei vaan jollain suututtaisi. Ehkä joskus sitten kauhistellaan kuten lobotomioita muutaman vuosikymmenen jälkeen.Vaikka lääkkeiden sivuvaikutusten tutkiminen ja minimoiminen on osa lääkkeiden kehitystä, niin lääkkeiden kehitys lähtee siitä tarpeesta mihin lääkettä kehitetään.
Jos haluat kehittää lääkkeen psykiatrian vastustamiseen, niin joudut tutkimaan sen itse.
Ei kun vaan joukkorahotusta etsimään. Teillähän on jo tällä foorumilla hyvä thinktankki kasassa sitä tarkoitusta varten.
- Anonyymi
Eivät lääkehaitat ole u skon asia, vaikka nykylääketieteen älykkyydellä ei vielä pystytäkään kuvantamaan kaikkia niitä monimutkaisia prosesseja ja haittoja mitä kehossa syntyy näiden aineiden ja niiden vieroitusten seurauksena. Psykiatria tykkää ajatella niin että asiat on yksinkertaisia - pommita jonkun reseptorit aineilla epäkuntoon >prosessit kehossa häiriintyy > seuraa esim anhedoniaa, jotain kognitiivisia ongelmia > seksuaalihäiriöitä > masennus > lisää rohtoja.
- Anonyymi
Riippuu varmaan lääkkeen voimakkuudesta. Minulla ei ongelmia.
- Anonyymi
Tarkoittaako tämä sitä että neuroplastisuuden avulla hoidonvastustaja kasvattaa itselleen entistä vastustavammat aivot?
- Anonyymi
Tämä tarkoittaa nimenomaa sitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä tarkoittaa nimenomaa sitä.
Mikä hoidonvastustaja? Olen käynyt vuosia hoidossa. Se oli ihan luonnollinen reaktio alkaa vastustamaan biologisen psykiatrian oppeja kohdatessaan niiden ongelmat käytännössä. Jos joku on tullut raiskatuksi tai vaikka sukupuolielimiltään mutiloiduksi jossain kehitysmaassa, jos hän puhuu raiskauksestaan tai kokemuksistaan mutiloinnista niin miksi heitä voisi kutsua? Valittajiksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hoidonvastustaja? Olen käynyt vuosia hoidossa. Se oli ihan luonnollinen reaktio alkaa vastustamaan biologisen psykiatrian oppeja kohdatessaan niiden ongelmat käytännössä. Jos joku on tullut raiskatuksi tai vaikka sukupuolielimiltään mutiloiduksi jossain kehitysmaassa, jos hän puhuu raiskauksestaan tai kokemuksistaan mutiloinnista niin miksi heitä voisi kutsua? Valittajiksi?
Psykiatria mutiloi nuorten ihmisten sukuelinten toimintaa kertomatta siitä edes aluksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatria mutiloi nuorten ihmisten sukuelinten toimintaa kertomatta siitä edes aluksi.
Se että joku on historian valosss ollut suositrltu hoitokeino ei tee siitä tulevaisuudessa välttämättä niin hyvää sellaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatria mutiloi nuorten ihmisten sukuelinten toimintaa kertomatta siitä edes aluksi.
Siis ymmärrän toki että aina on ihmisiä joiden mielestä kaikki on hyödyllistä. Yksi ystäväni vannoo energiahoitojen nimeen - ja miksi ei vannoisi - hän uskoo ammattilaiseen joka auttaa häntä ja hän uskoo tästä syntyvän apua. Esim heimon vanhimmat naisethan voi hyvin kannattaa sukuelinten mutilointia nuoremmilla, voivat olla mukanakin toimenpidettä seuraamassa. Ja joidenkin odotukset hoidolle on tasoa "no pääsinpä eläkkeelle" ja "olihan siitä hyvääkin" .
- Anonyymi
Niin, jos noin kävisi, eihän hoitoa tarvitsisi ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se että joku on historian valosss ollut suositrltu hoitokeino ei tee siitä tulevaisuudessa välttämättä niin hyvää sellaista.
Tästä syystähän hoitokeinoja yritetään kehittää jatkuvasti, jos entiset keinot ovat osoittautuneet huonoiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hoidonvastustaja? Olen käynyt vuosia hoidossa. Se oli ihan luonnollinen reaktio alkaa vastustamaan biologisen psykiatrian oppeja kohdatessaan niiden ongelmat käytännössä. Jos joku on tullut raiskatuksi tai vaikka sukupuolielimiltään mutiloiduksi jossain kehitysmaassa, jos hän puhuu raiskauksestaan tai kokemuksistaan mutiloinnista niin miksi heitä voisi kutsua? Valittajiksi?
Taasko täällä puhutaan vain sinusta?
Ymmärrän toki että henkilöön menevät argumentit on perus argumentointityylisi jossa yrität kumota jonkun tunnetun asian tai ilmiön sillä, että väität ettei se koske sinua.
- Anonyymi
Tiivistettynä:
SSRI:t saattavat pitemmällä aikavälillä vastatoleranssimalliselityksen, tardive dysphoria-teorian ja muiden syiden vuoksi toimia masentavina, anhedoniaa ja seksuaalista kyvyttömyyttä tuottavina aineina ja kun potilas ei parannu alkaa yhä uusien aineiden tuputtaminen. Psykiatria voisi käväistä tutkimassa yhteyksiä erityisesti serotoniiniin vaikuttavien huumeiden pitkäaikais ja säännöllisen käytön yhteyksiä SSRI-lääkkeiden kroonisen käytön haittoihin. Uskoisin että niitä alkaisi löytyä jos psykiatria ei korottaisi SSRI:tä jalustalle erottaen niitä muka muista psykoaktiivisista aineista ja niiden haitoista.
Ehkä rivien välistä aineluokan ongelmia alkaa putkahdella esim lehtikirjoituksina jatkuvista vieroitusongelmista.
Jos haluaa lähestyä ongelmia luonnollisesti, uskon että avain on holistinen mitokondrioiden toiminnan tukeminen (psyykenlääkkeet voivat vaikuttaa niihin negatiivisesti ja ne on terveyden perusta), kannattaa tutustua BNDF tasojen nostamiseen luonnollisesti. Ei kannata liikaa jäädä diagnoosiin kiinni vaan kysyä - mitä voin tehdä. Aivot rakentuu joka päivä. Toimintakyvyn nosto on mahdollista myös ilman aineita,ja pitemmällä tähtäimellä ei tarvi kärvistellä toimintakykyä vievien vieroitusoireiden, lopetushankaluuksien kanssa ja on oppinut parempia strategioita hallita tunteitaan (myös kärsimys on normaalia) ilman pahimmillaan tunteiden turrutusta. Silloin voi myös saada nauttia normaalista elämästä ilman aineilla tehtyjä aivo-ongelmia ja PSSD:tä joita psykiatria ei edelleenkään ota vakavasti- Anonyymi
Toimintakyky voi vaatia harjoitusta. Asteittain mieliala voi nousta tehdessä asioita ja treenatessa aivoja. Eikä ole mitenkään erityisen hyvin todennettu että SSRI:t nostaa neuroplastisuutta. Edelleenkin aivoinfarktit, kemialliset sotkut aivoille sun muut kyllä saa kehon kompensoimaan tätä häirintää lisäämällä kiihtynyttä neurogeneesiä, BNDF tasoja (hermokasvutekijä, siihen voi vaikuttaa elintavoilla) mutta siis eihän mahdollinen häirintä aivoissa ole välttämättä osoitus paremmasta ja on loppupeleissä hyvä asia tehdä näin. Psykiatria ignooraa pitkäaikaislääkitysten, vieroitusten ja nuorten neuroplastisten aivojen lääkinnän vaikutusten tutkimisen neuroplastisuudelle.
Kun mietitään esim PSSD:tä mitä vaikutuksia ihmisaivoille on vuosia lääkityksen aikana olla seksuaalisuus jäåssä? Johan siinä unohtuu koko tarve. Nuorilla seksuaalisuuden kehittyessä uskon että sillä voi olla vielä dramaattisempia vaikutuksia seksuaalisuuden kehitykseen. Yksinkertaisen typerässä maailmassaan moni lääkäri luulee että kun aineen lopettaa hermosto resetoituu aineen vaikutuksista alkuperäistilaan. Höpsis. Miten he selittää juoppojen vapinat pitkäaikaispäihdekäytön loputtua? Aine tekee muutoksia käytön aikana, kaikki ei palaudu alkuperäisiin uomiinsa välttämättä kaikilla kroonisen käytön jälkeen
- Anonyymi
Uskon että PSSD:tä potevanakin kannattaa uskoa neuroplastisuuden voimaan ja yrittää esim ärsykkeitä mikäli saisi kehon reagoimaan. Itselläni vaan on neuropaattisia tuntemuksia, jossa genitaalialueella menee kivuliaita tuntemuksia, on tunnottomuutta ja on jatkuvaa pisteltä ja tunnetta kuin hermosto olisi kytketty sähkövirtaan. Autonomisen hermoston ongelmia on jo vuosia putkeen.
Seksuaalisuus yhdistyy nykyään lähinnä suruun siihen liittyvistä menetyksistä ja luonnottomasta olosta lehossa psykiatrian aineiden jälkeen. Miksi kokeilla "sextailla" jos tuntoaisti on mitä on. Kai pitäisi jotain tunteakin jotta siitä saisi palkintoa.
Tämä on luonnotonta.
No, uskon että on luonnollista kokea surua menetyksistä. Psyykenlääkeharmin ja libidon kuoleman jäljeen oikeastaan moni muukin asia tuntuu enemmän meh. Ehkä joku yleinen palkitsevuus on hävinnyt psyykenlääketuhon kanssa elämästä. Tässä yrittää navigoida ristiriidsn kansss mitä evoluutio ja ihmiseen rakennetut vaistot ja psykiatrian ainesotkut yhdessä aiheuttaa ja yrittää löytää palkitsevuutta kun keho ei toimi oikein- Anonyymi
Lisäksi vietin läges koko nuoren aikuisikäni seksuaalisuuden ollessa vielä kehittymässä lääkkeissä Sureminen on normaalia... Jos palkitsevuus yleisesti ainetuhon jälkeen on vähäisempää pitää osata löytää sitä jostain. Itselleni se on mm pohdiskeleminen, jota joku pitää valittamisena. Haluan ymmärtää harmia mitä koin.
Kirjoittaa siitä suoraan. Ei kritiikki loppupeleissä minua haittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi vietin läges koko nuoren aikuisikäni seksuaalisuuden ollessa vielä kehittymässä lääkkeissä Sureminen on normaalia... Jos palkitsevuus yleisesti ainetuhon jälkeen on vähäisempää pitää osata löytää sitä jostain. Itselleni se on mm pohdiskeleminen, jota joku pitää valittamisena. Haluan ymmärtää harmia mitä koin.
Kirjoittaa siitä suoraan. Ei kritiikki loppupeleissä minua haittaa.Pohdiskelu harmeista on ihan ok, jos siitä ei ole psyykkistä haittaa, ettei se ole ahdistavaa tai saa mielialaa alaspäin.
- Anonyymi
Luin tämän just äsken, enkä ehkä ole yhtä vakuuttunut siitä, että jotain muuta kuin SSRI-lääkkeitä pitää alkaa käyttämään etenkin kroonisesti masentuneilla vain, koska epäillään jotain neuroplastisuusongelmaa, myös "edistäminen" tarkoittaa aina hyvää, ja jollain tasolla SSRI on hyväksikin aivoille, mutta tässä vain haukuttiin tarkoitusta. En kuitenkaan toivo, että taas testataan viattomilla kroonisesti masentuneilla tai akuutisti masennukseen sairastuneilla (verrokkiryhmäläisillä) uusia lääkkeitä ja niiden ns. mahdollisia haittavaikutuksia, mitä ei sitten ehkä edes lopulta myönnetä olevan kuin ehkä 1% käyttäjistä jos niinkään monella, ja kun Suomessa on aika johtavaa tämä aivojen ja aivojen sairauksien tutkiminen, täällähän sitten kaikki testit taas sairailla lähinnä tehdään...
Tämä alla nyt ilmeisesti on se tutkimus, johon viitattiin tuossa Maikkarin uutisessa, ja paljon tietotason tutkimuksia löytyykin Suomesta, sitä en kiellä. Toivottavasti kuitenkin myös kaikki tutkijat ja yhteistyölääkärit muistavat innoissaan potilaidensa yksilölliset erot vielä siinäkin vaiheessa, kun hakevat sairaista uutta tutkimusmateriaalia, jonka kautta saada taas lisää tieteellistä dataa. Kokemuksesta tiedän, että tutkija unohtaa usein potilaan yksilöllisen olotilan ja hänen näkemyksensä ja luottaa vain mm. masennuksen suhteen puhtaaseen keskiarvoon, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että tutkiva lääkäri ehdottaa potilaalle vain haluamiaan hoitomuotoja omien tutkimuksiin liittyvien intressiensä vuoksi, ja nämä hoitomuodot eivät välttämättä kohtaa potilaan yksilöllisiä toiveita saati tarpeita sitten mitenkään, ovat lähinnä vain tutkijan kannalta hyödyllisiä.
Hienoa tutkimusta ja taitoa siihen kyllä meillä Suomessa, mutta olla masentuneena koekaniini, ei kiitos.
https://www.cell.com/trends/neurosciences/fulltext/S0166-2236(24)00154-1- Anonyymi
Siis käsittääkseni lähtökohta ei ole se että on puutetta neuroplastisuudesta, vaan ilmeisesti siis lääke lisää neuroplastisuutta joka muka (MUKA) edistää sitten uusia ajatusmalleja. Uusien tutkimusten mukaan katuhuume nykyään masennuslääke ketamiini ja SSRI:t toimii saman toimintamekanismin kautta. Masentuneella ei ole pulaa neuroplastisuudesta lähtökohtaisesti. Pitää kuitenkin myös kyseenalaistaa neuroplastisuusteorioita.
Kun nuorille määrätään masennuslääkkeitä heillä ei tasan ole mitään ongelmia neuroplastisuuden kanssa sillä aivot on hyvinkin neuroplastiset nuorena. Voisi jopa heittää hypoteesin että pitemmän päälle aivojen ronkkiminen, kaikenmaailman lääkekierteet ja vieroitusoireet ja aivojen kehitys lääkkeissä voi hyvinkin olla päinvastoin neuroplastisuusnäkökulmassa. Psykiatriassa tosin usein uskotaan pikavoittoihin ja lyhyen tähtäimen hyötyihin, ehkä psykiatria on ottanut oppinsa kvartaalikapitalismista. Kellään ei juuri ole intressejä tutkia oikeita seurauksia ja harmeja koska markkinointiin laitetaan rahaa, ja lääkkeiden suotuisuustutkimuksiin - ei mihinkään inhoihin lääkemyyntiä jopa mahdollisesti vähentäviin haittatutkimuksiin Stressi voi tehdä jotain muutoksia aivoihin ja varmaan krooninen alakulokin jos ei aktivoi aivojaan, stressaa, tai ei nuku jne. Mutta moni tällainen muutos on täysin mahdollista kumota, ja voi myös miettiä onko lähtökohtaisesti kyse aivojen ongelmasta - eli kovalevyn ongelmasta vai kävisikö pehmeämmät keinot - sovellusten vikojen ratkaisu. Kun ainut työkalu on vasara, psykiatriassa ja yleislääketieteen puolella masennuslääkkeet on saaneet aivan kohtuuttoman ison jalansijan ja jossa ajatellaan mielestäni vääristyneesti siitä kuinka ikäänkuin muutos tapahtuu esim neuroplastisuutta lisäävän aineen avulla. Todellisuudessa voi olla että aineissa on lähinnä korostunut plaseboon verrattava vaikutus. Oikeastihan ei ymmärretä täysin miten masennuslääkkeet toimii ja niiden seurauksia aivoille. Me käyttäjät olemme olleet etenkin pitkäaikaiskäyttäjinä ja nuoresta asti käyttäjinä osa ei kontrolloitua lääketutkimusta.
Itse uskon vakaasti siihen että ihmisellä on kapasiteettia parantaa toimintakykyänsä asteittain jos esim masennus on siihen vaikuttanut myös ilman lääkkeitä. Samaten ahdistuksenkin hoitoon on muitakin keinoja kuin lääke. Lääkkeettömissä keinoissa etu on että ei tarvi toipua masennuksesta ja lääkityksestä ja oppii erilaisia keinoja joita ei tarvi opetella uudelleen lääkkeiden jälkeen.. Masennuksessa elintapakeinot on ainakin itsellä olleet hyvin tehokkaita - mutta se vaatii kokonaisvaltaisuutta ja asteittaista tekemisen lisäämistä, stressinhallintakeinoja ja hyvin holistista ajattelua. Ehkä ihmiset ei ole sitten valmiitakaan siihen vaan haluavat pikaratkaisuja mutta sitä edistää psykiatrian ihmiskuva jossa ikäänkuin muutos lähtee vain aineen kautta ja ikäänkuin olisi pienempiriskisempi homma alkaa koukuttautumaan monenlaisiin aineisiin ja sitä voi miettiä mitä seurauksia sillä on ihmisten elämässä, mikäli ihminen ei tajua edes mihin lääkkeitä syödään (esim monelle on kerrottu serotoniinivertausta mikä on saanut lääkkeen näyttämään hurjasti hyödyllisemmältä kuin se onkaan). Jos identifioituu vahvasti diagnoosiinsa ja lataa siihen monenlaisia uskomuksia miksi asiat on niinkuin ovat, sekään ei edesauta asioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis käsittääkseni lähtökohta ei ole se että on puutetta neuroplastisuudesta, vaan ilmeisesti siis lääke lisää neuroplastisuutta joka muka (MUKA) edistää sitten uusia ajatusmalleja. Uusien tutkimusten mukaan katuhuume nykyään masennuslääke ketamiini ja SSRI:t toimii saman toimintamekanismin kautta. Masentuneella ei ole pulaa neuroplastisuudesta lähtökohtaisesti. Pitää kuitenkin myös kyseenalaistaa neuroplastisuusteorioita.
Kun nuorille määrätään masennuslääkkeitä heillä ei tasan ole mitään ongelmia neuroplastisuuden kanssa sillä aivot on hyvinkin neuroplastiset nuorena. Voisi jopa heittää hypoteesin että pitemmän päälle aivojen ronkkiminen, kaikenmaailman lääkekierteet ja vieroitusoireet ja aivojen kehitys lääkkeissä voi hyvinkin olla päinvastoin neuroplastisuusnäkökulmassa. Psykiatriassa tosin usein uskotaan pikavoittoihin ja lyhyen tähtäimen hyötyihin, ehkä psykiatria on ottanut oppinsa kvartaalikapitalismista. Kellään ei juuri ole intressejä tutkia oikeita seurauksia ja harmeja koska markkinointiin laitetaan rahaa, ja lääkkeiden suotuisuustutkimuksiin - ei mihinkään inhoihin lääkemyyntiä jopa mahdollisesti vähentäviin haittatutkimuksiin Stressi voi tehdä jotain muutoksia aivoihin ja varmaan krooninen alakulokin jos ei aktivoi aivojaan, stressaa, tai ei nuku jne. Mutta moni tällainen muutos on täysin mahdollista kumota, ja voi myös miettiä onko lähtökohtaisesti kyse aivojen ongelmasta - eli kovalevyn ongelmasta vai kävisikö pehmeämmät keinot - sovellusten vikojen ratkaisu. Kun ainut työkalu on vasara, psykiatriassa ja yleislääketieteen puolella masennuslääkkeet on saaneet aivan kohtuuttoman ison jalansijan ja jossa ajatellaan mielestäni vääristyneesti siitä kuinka ikäänkuin muutos tapahtuu esim neuroplastisuutta lisäävän aineen avulla. Todellisuudessa voi olla että aineissa on lähinnä korostunut plaseboon verrattava vaikutus. Oikeastihan ei ymmärretä täysin miten masennuslääkkeet toimii ja niiden seurauksia aivoille. Me käyttäjät olemme olleet etenkin pitkäaikaiskäyttäjinä ja nuoresta asti käyttäjinä osa ei kontrolloitua lääketutkimusta.
Itse uskon vakaasti siihen että ihmisellä on kapasiteettia parantaa toimintakykyänsä asteittain jos esim masennus on siihen vaikuttanut myös ilman lääkkeitä. Samaten ahdistuksenkin hoitoon on muitakin keinoja kuin lääke. Lääkkeettömissä keinoissa etu on että ei tarvi toipua masennuksesta ja lääkityksestä ja oppii erilaisia keinoja joita ei tarvi opetella uudelleen lääkkeiden jälkeen.. Masennuksessa elintapakeinot on ainakin itsellä olleet hyvin tehokkaita - mutta se vaatii kokonaisvaltaisuutta ja asteittaista tekemisen lisäämistä, stressinhallintakeinoja ja hyvin holistista ajattelua. Ehkä ihmiset ei ole sitten valmiitakaan siihen vaan haluavat pikaratkaisuja mutta sitä edistää psykiatrian ihmiskuva jossa ikäänkuin muutos lähtee vain aineen kautta ja ikäänkuin olisi pienempiriskisempi homma alkaa koukuttautumaan monenlaisiin aineisiin ja sitä voi miettiä mitä seurauksia sillä on ihmisten elämässä, mikäli ihminen ei tajua edes mihin lääkkeitä syödään (esim monelle on kerrottu serotoniinivertausta mikä on saanut lääkkeen näyttämään hurjasti hyödyllisemmältä kuin se onkaan). Jos identifioituu vahvasti diagnoosiinsa ja lataa siihen monenlaisia uskomuksia miksi asiat on niinkuin ovat, sekään ei edesauta asioita.Ja mitä kaikkea ne tutkimukset muka näyttävätkään, kuinka hermokasvutekijä BNDF tasot nousee ja plaaplaaplaa. Eikä tietenkään mainita että laukaisija voi olla aivojen toiminnan häiriintyminen. Tämä olisi täysin mahdollista ilman lääkettä nostaa BNDF:ää myös - käytännössä elintapojen kautta..
- Anonyymi
Myös psykedeelit (mm. LSD) lisäävät huomattavasti neuroplastisuutta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset485061Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut273724Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti693483Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L1012838SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa
SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral912729IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!
"Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k302680Anteeksi T
Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa131871En mä tahallani ole näin hankala.
Mulla oli kuusi vuotta sitten vähän samanlainen tilanne ja se päättyi huonosti. Ilmeisesti kuvittelin kaiken silloin ta161656Harmittaako mies, että yhteys katkesi?
Olisitko halunnut, että olisi säilynyt jonkinlainen yhteys vai oliko parempi polttaa sillat takana?2021498- 1531351