Yhteenveto videosta "You’re Secretly Being Controlled by Six Elite Elders"
https://youtu.be/wt-PLAy3j4Q
Yhteiskunnan analogia shakkipelinä, jossa jokaisella nappulalla on omat roolinsa ja rajoituksensa.
"Arvottomat" sotilaat ovat itse asiassa koko järjestelmän perusta.
Painopiste "kuninkaiden" piilotetussa luonteessa, jotka hallitsevat rahan tarjontaa ja globaaleja rahoitusjärjestelmiä.
Kehotus toimintaan lopettaa peli kokonaan vetäytymällä yhteistyöstä ja luomalla vaihtoehtoisia järjestelmiä. Sisäisen muutoksen ja itsetuntemuksen kehittämisen merkitys psykologisen ehdollistumisen kahleista irtautumiseksi.
Ajatus siitä, että meditaatio ja laajentuneet tietoisuuden tilat voivat johtaa syvempään todellisuuden ymmärtämiseen ja kontrollista vapautumiseen.
Pääaihe: Video esittelee mallin yhteiskunnasta shakkipelinä, väittäen, että piilotetut valtarakenteet hallitsevat massoja, ja ehdottaa strategiaa tämän hallinnan ylittämiseksi.
Keskeiset kohdat:
Sosiaalinen hierarkia shakkilautana: Yhteiskunta on rakenteeltaan kuin shakkilauta, jossa on kuusi arkkityyppiä: Sotilaat (työläismassat), Tornit (taitavat ammattilaiset), Ritarit (innovaattorit), Lähettilät (strategit), Kuningattaret (vaikutusvaltaiset hahmot) ja Kuninkaat (piilotettu eliitti).
Sotilaat: Järjestelmän perusta, joka suorittaa toistuvia tehtäviä, jotka ylläpitävät status quoa. Heidän ennustettavuutensa on välttämätöntä järjestelmän vakaudelle.
Tornit: Erittäin taitavat ammattilaiset, jotka toteuttavat suunnitelmia tehokkaasti, mutta joilta puuttuu sopeutumiskykyä ja jotka ovat alttiita muuttuville olosuhteille.
Ritarit: Mullistavat innovaattorit, jotka ajattelevat laatikon ulkopuolella ja luovat uusia ratkaisuja, mutta tarvitsevat suojelua ja ohjausta.
Lähtölähettilät: Pitkäaikaiset strategit, jotka rakentavat vaikutusvaltaverkostoja ja suojelevat ritareita, valmistaen tietä kuningattarille. Kuningattaret: Hahmot, jotka käyttävät näkyvää ja välitöntä valtaa toimien muiden nappuloiden rajojen ulkopuolella.
Kuninkaat: Piilotettu eliitti, joka hallitsee rahoitusjärjestelmiä ja pelin sääntöjä ja ylläpitää sukupolvien herruuttaan.
Vapauden illuusio: Demokratia, meritokratia ja vapaat markkinat esitetään julkisivuina, jotka peittävät eliitin hallinnan.
Strategia hallinnan ylittämiseen: Video kannustaa olemaan osallistumatta järjestelmään vetäytymällä yhteistyöstä ja luomalla vaihtoehtoisia järjestelmiä.
Sisäisen muutoksen tärkeys: Todellisen vapauden saavuttaminen vaatii itsetuntemuksen kehittämistä, ohjelmoitujen halujen kyseenalaistamista ja sisäisen ohjauksen kehittämistä esimerkiksi meditaation kaltaisten harjoitusten avulla.
...
Gurdjieffin Solioonensius käsite "Beelzebub' Tales to his grandson" teoksessa on globaalien yhteiskunnallisten kriisien ja suurten mullistusten kannalta hyvin olennainen.
Melko säännöllisin väliajoin aurinkokunnan komponenttien sähkömagneettisten keskinäisten harmoonisten resonanssien vaikutus (ns. "astrologia") saavuttaa sellaisen kriittisen pisteen joka voi aiheuttaa laajaa levottomuutta ja yleistä tyytymättömyyttä ihmiskunnassa.
Tyypillisesti ihmiset etsivät sen oman tyytymättömyytensä syytä aina itsensä ulkopuolelta kun se oikeampi suunta olisi aina ensin "katsoa peiliin".
Tällaisten solionensius vaikutusten seurauksena voi syttyä laajoja ja pitkäkestoisia sotia (maailmansodat) joissa pienikin "kipinä" voi aiheuttaa laajan vuosia kestävän ketjureaktion vaikka se alkup. "planeetarinen" vaikutus oli suhteellisen lyhytkestoinen.
https://gurdjieff.work/ae/neologisms/Solioonensius.htm
Tämä on tietysti taas melko esoteerista aineistoa joka pitää ihan itse oivaltaa ja sisäistää oman kokemuksen kautta.
Pelkkä loogis-analyyttinen formatoorinen prosessointi ei riitä alkuunkaan eikä juuri mihinkään muuhun kuin korkeintaan melko triviaaliin tarinankerrontaan kuten akateemisissa tieteissä (provo!)
B
Yhteiskunta shakkipelinä ja sotien syiden pohdintaa
26
398
Vastaukset
- Anonyymi
Mitä ajattelet siitä että Venäjän takia maailmalla kulutetaan älyttömästi rahaa sotimiseen ja sotateollisuuteen tällä hetkellä?
- Anonyymi
"Mitä ajattelet siitä että Venäjän takia maailmalla kulutetaan älyttömästi rahaa sotimiseen ja sotateollisuuteen tällä hetkellä?"
Raha ei ole se olennaisin asia vaan sotien aiheuttamat kärsimykset kaikille sodan osapuolille.
Kun kansainväinen talousjärjestelmä ajautuu melko säännöllisin väliajoin kriisiin niin se ratkaistaan usein sotimalla (1. & 2. maailmansota). Raadollisesti ajalteltuna näiden sotien seurauksena tekniikka kehittyy aina huimasti eteenpäin pakon sanelemana ja samalla talousjärjestelmä korjaantuu ikäänkuin itsestään.
Venäjällä lienee maailman suurimmat luonnonvarat ja sen takia se on ollut hyökkäysten kohteena Napoleonin sodista lähtien. Talous eli institutionaalinen ahneus ei tunne rajoja ja ainoa päämäärä on talouskasvu. Taloudelliset intressit johtavat usein sotiin joissa voittaja kirjoittaa historian jota sitten kouluissa opetetaan vaikka totuus voi olla paljon monimutkaisempi.
Itse olen puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton eli en ole kenenkään puolella enkä ketään vastaan vaan kaikki pitää mielestäni aina arvioida tapauskohtaisesti.
Kaikkien kiistojen osapuolet harrastavat propagandaa ja manipulointia ajaen samalla omia etujaan.
Esim. Ukrainan sodassa ei ole olennaisinta saada aikaan tulitauko vaan aidosti kestävä rauha mikä edellyttää myönnytyksiä Venäjälle ja sotaan syylliset ovat todellisuudessa tietyt anglo-amerikkalaiset interssitahot vaikka täällä Suomessa ns. virallinen propaganda yrittää kertoa muuta.
Olennaisinta olisi pyrkiä välttämään eskaloituminen ydinsodaksi jossa ei ole voittajia ja se olisi samalla käytännössä ihmislajin loppu ainakin nykyisessä muodossaan.
...
Enempää en kommentoi Venäjästä enkä sodasta. Olen seurannut aika tiiviisti näitä keskustelusivustoja ytubessa viime aikoina:
https://www.youtube.com/@dialogueworks01/videos
https://www.youtube.com/@DanielDavisDeepDive/videos
https://www.youtube.com/@judgingfreedom/videos
Niissä on todellisia asiantuntijoita mukana.
B - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitä ajattelet siitä että Venäjän takia maailmalla kulutetaan älyttömästi rahaa sotimiseen ja sotateollisuuteen tällä hetkellä?"
Raha ei ole se olennaisin asia vaan sotien aiheuttamat kärsimykset kaikille sodan osapuolille.
Kun kansainväinen talousjärjestelmä ajautuu melko säännöllisin väliajoin kriisiin niin se ratkaistaan usein sotimalla (1. & 2. maailmansota). Raadollisesti ajalteltuna näiden sotien seurauksena tekniikka kehittyy aina huimasti eteenpäin pakon sanelemana ja samalla talousjärjestelmä korjaantuu ikäänkuin itsestään.
Venäjällä lienee maailman suurimmat luonnonvarat ja sen takia se on ollut hyökkäysten kohteena Napoleonin sodista lähtien. Talous eli institutionaalinen ahneus ei tunne rajoja ja ainoa päämäärä on talouskasvu. Taloudelliset intressit johtavat usein sotiin joissa voittaja kirjoittaa historian jota sitten kouluissa opetetaan vaikka totuus voi olla paljon monimutkaisempi.
Itse olen puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton eli en ole kenenkään puolella enkä ketään vastaan vaan kaikki pitää mielestäni aina arvioida tapauskohtaisesti.
Kaikkien kiistojen osapuolet harrastavat propagandaa ja manipulointia ajaen samalla omia etujaan.
Esim. Ukrainan sodassa ei ole olennaisinta saada aikaan tulitauko vaan aidosti kestävä rauha mikä edellyttää myönnytyksiä Venäjälle ja sotaan syylliset ovat todellisuudessa tietyt anglo-amerikkalaiset interssitahot vaikka täällä Suomessa ns. virallinen propaganda yrittää kertoa muuta.
Olennaisinta olisi pyrkiä välttämään eskaloituminen ydinsodaksi jossa ei ole voittajia ja se olisi samalla käytännössä ihmislajin loppu ainakin nykyisessä muodossaan.
...
Enempää en kommentoi Venäjästä enkä sodasta. Olen seurannut aika tiiviisti näitä keskustelusivustoja ytubessa viime aikoina:
https://www.youtube.com/@dialogueworks01/videos
https://www.youtube.com/@DanielDavisDeepDive/videos
https://www.youtube.com/@judgingfreedom/videos
Niissä on todellisia asiantuntijoita mukana.
BVenäjähän ei nyt ole hyökkäyksen kohteena vaan se on hyökkääjä.
- Anonyymi
Totta kai! Tässä lyhyesti ranskalaisilla viivoilla, mitä fysiikan filosofia voisi tutkia:
Mitä on aika ja avaruus?
Ovatko ne olemassa itsenäisesti vai suhteessa havaitsijaan?
Mikä on luonnonlaki?
Ovatko ne olemassa "itse" vai ihmisen keksimiä malleja?
Mikä on fysikaalinen todellisuus?
Onko maailmalla olemus fysikaalisten ilmiöiden takana?
Mikä on mittaamisen ja havaintojen rooli?
Miten havainto vaikuttaa ilmiöön (esim. kvanttifysiikassa)?
Determinismi vs. indeterminismi
Onko kaikki ennustettavissa, vai onko maailmassa sattumaa?
Reduktio vs. emergenssi
Voidaanko kaikki ilmiöt palauttaa perustason fysiikkaan?
Teorioiden totuus ja realismi
Kuvaavatko teoriat todella maailmaa vai ovatko ne vain hyödyllisiä työkaluja?
Aineen, energian ja kenttien luonne
Mitä "aine" todella on? Onko kenttä perusolio?
Aika-avaruuden kaarevuus ja gravitaatio
Onko yleinen suhteellisuusteoria enemmän geometriaa vai fysiikkaa?
Kvanttifysiikan tulkinnat
Mikä tekee superpositiosta "romahtavan"? Onko useita maailmoja?- Anonyymi
Parempi ottaa mukaan koko todellisuus eli kaikki se mitä ylipäätänsä voi jollain tavalla kokea henkilökohtaisesti eikä pelkästään se osuus minkä voi aistein ja mittauslaitteiden avulla havaita ja mitata.
Todellisuus on väistämättä aina kokijakeskeinen asia koska vain se minkä olemme henk. kohtaisesti kokeneet voi olla todellisuutta itselle. Kaikki muu on siten sellaista johon voi joko uskoa tai olla uskomatta eli sama tilanne kuin uskontojen ja propagandan suhteen.
Tiede on pohjimmiltaan toisiinsa tiiviisti kietoutuneiden enemmän tai vähemmän valistuneiden arvausten kokoelma jonka suhteen vallitsee riittävä konsensus jonakin aikana ja se konsensus on aina myös riippuvaista enemmistön kognitiivisten kykyjen kehittyneisyydestä.
Aika ja avaruus liittyvät aina toisiinsa ja ne ovat havaintojen hahmottamisen koordinaatisto eikä niillä ole mitään ontologista statusta ilman havaitsijaa.
"Mikä on luonnonlaki?"
Tieteessä "luonnonlaki" on vanhentunut nimitys löydetyille luonnon ilmoiöiden säännönmukaisuuksille jotka ovat aina ajallis-paikallisesti rajoittuneita koska mikään havainto/mittaus ei voi tuottaa universaalia tietoa säännönmukaisuuksista.
Nykyään käytetään "malli"-käsitettä joka ei liity välttämättä mihinkään ehdottomaan tai ikuiseen totuuteen vaan sen mallin käyttäökelpoisuuteen suhteessa tekniikan kehittämisen ja jatkotutkimuksiin.Kyse on aina spekulatiivisesta työhypoteesista. Kyse on siis ihmisten keksimistä malleista.
Ns. fysikaalisen todellisuuden voi määritellä sellaiseksi mitä keskivertohavaitsija voi aistein kautta kokea ja sen kokemuksen tulkinta on aina vahvasti kulttuurisidonnaista ja usein ideologisesti värittynyttä eli ns. "tieteellinen" realismi ei pidä paikkaansa ja esim. kvanttifysiikan puitteissa ns. lokaali realismi on kyseenalaistettu.
"Onko maailmalla olemus fysikaalisten ilmiöiden takana?"
On ja sen voi hahmottaa ikäänkuin neljäntenä ulottuvuutena jossa nykyhetki, menneisyys ja tulevaisuus ilmenevät puhtaina mahdollisuuksien kokoelmina tai "aaltofunktiona" jota ihmisen intentio voi muokata kollektiivisella ja yksilötasolla. Vain pieni osa potentiaalien kokoelmasta eli olemuksesta voi aktualisoitua fysikaalisella tasolla kerrallaan.
Mittauksia ja havaintoja ei ole olemassa ilman käsitteellistä tulkintaa joka on aina jossain määrin subjektiivista. Mikään käsitteellinen malli ei voi olla aidosti objektiivinen vaan kyse kollektiivisesta kulttuurisidonnaisesta subjektiivisuudesta.
Havainto sellaisenaan ei vaikuta ilmiöön mutta havaitsijan intention tuottamat valinnat voivat vaikuttaa.
Mitä koherentimpi ja pitkäkestoisempi intentio niin sitä deterministisempi on aktualisoitunut potentiaali. Ns. "satunnaiset" ilmiöt ovat helpoiten intention avulla muokattavissa koska niissä on vähiten toiston kautta kehitynyttä rutiinia /tapaa mukana.
Ehdollistuminen tuottaa tapoja ja rutiineja jotka toimivat ilman tietoista kontrollia tehokkaasti ja nopeasti. Kaikki luonnon säännönmukaisuudet ovat tällaisia.
Luonnossa on persoonatonta epälokaalia kognitiota joka kykenee hyödyntämään säännönmukaisuuksia ja tapoja ikäänkuin luonnon ohjelmoinnin alirutiineina.
Ilmiöiden ennustaminen pätee tapojen ja rutiinien tasolla. Vapaa valinta edellyttää sitä että ei samaistuta siihen mitä tehdään eikä anneta valintojen muuttua rutiininomaisiksi.
Mikään ei ole 100% tarkkuudella ennustettavissa eikä siis ole ehdottoman deterministä vaikka sellainen mielikuva voi helposti syntyä logiikan ja matematiikan hahmotusten kautta.
Todennäköisyydet voivat muokkautua nollan ja lähes 100% välillä viiveellä eli nykyinen säännönmukaisuus ei välttämättä enää päde tuhannen vuoden ajanjaksolla suhteessa menneisyyteen eikä tulevaisuuteen eli mitään ei voi extrapoloida nykyhetken tilanteen perusteella mielivaltaisen kauas tulevaisuuteen eikä menneisyyteen.
Entropia on reduktiivista eli kaikki rakenteet hajoavat vähitellen osiinsa.
Negentropia tai itseorganisoituminen on vahvaa emergenssiä. Entropian ja negentropian välillä vallitsee tasapainotila.
Jos fysiikkatiede ymmärretään mahdollisimman laajasti (tietoisuus & intentio mukaanlukien) niin periaatteessa kaikki mahdolliset ilmiöt voi yrittää selittää fysiikan käsitteiden avulla
Teorioita voidaan ainoastaan falsifioida ja sekin koskee ainoastaan säännönmukaisuuksia eikä kuvauksia, tulkintoja eikä selityksiä ja se on aina myös ajallis-paikallisesti rajattua.
Teoriat voi käsittää ikäänkuin todellisuutta kuvailevina suht. käyttökelpoisina karttoina jotka eivät koskaan ole sama asia kuin se todellisuus mitä se kartta yrittää kuvata joidenkin ominaisuuksien perusteella.
Koska todellisuus on pohjimmiltaan epälokaali niin kenttä on ikäänkuin mahdollisten asioiden kokoelma ja aine & energia niiden ajallis-paikallisia havaittavissa olevia projisoituja ilmentymiä.
===> - Anonyymi
===>
Aineen tasot voi hahmottaa entrooppisen tason perusteella eli kehittyneemmässä aineessa on vähemmän entropiaa ja enemmän potentiaalia ja erilaiset aineen tasot voidaan luokitella sen mukaan karkeasta entrooppisesta aineesta sellaiseen joka muistuttaa enemmän informaatiota ja tietoisuutta.
Einsteinin suhteellisuusteoria oli fysiikkatieteen harharetki jonka motiivit liittyivät salailuun, propagandaan ja väestönhallintaan. Aika ja avaruus ovat pelkkiä hahmotustapoja ja koordinaatisto johon ilmiöt projisoidaan esim. matematiikan soveltamiseksi.
On vain 2 todellisuuden tasoa ja yksi maailma
1) fysikaalinen,entrooppinen aistein & mittauslaittein havaittavissa oleva joka on aina menneisyyttä
2. mahdollisuuksien, intention ja tietoisuuden taso joka negentrooppinenn
Kokijan kognitiokyvyt määrittelevät millaisen todellisuuden hän voi kokea todellisena eli siinä mielessä monimaailmatulkinta on oikeansuuntainen.
....
Tämä on oma tulkintani todellisuudesta ja ainakin minusta toistaiseksi oikeammansuuntainen kuin kaikki muut tuntemani tulkinnat. :D
B
- Anonyymi
B näköjään innostui shakkianalogiasta.
Aikaisemmin B on lähinnä mollannut shakkia, tylsäksi sääntöjen
kuristamaksi peliksi.
B:n yhteiskuntakritiikki sai kaikupohjaa, tästä synkkien shakinpelaajien
kuvagalleriasta. Mutta analogia ei oikein osu asian ytimeen.
Shakin säännöt ovat yksinkertaiset, kaikki on avointa, kuningas ei piiloudu
vaan sitä suojellaan, sotilaat ovat pelin sielu, lähetit ja ratsut lähinnä taktisia
välineitä. B ei edes tiedä mikä on ratsu.
Toisaalta B mainostaa tutkivansa asioita laajalta kantilta, eipä ole vielä
hoksannut oleellista yhteiskuntarakenteesta ja miten se tiedostetaan.
Sen sijaan, että hän on keskittynyt esoteerisiin aiheisiin, jo vähäisellä
loogis-analyyttisellä ajattelulla hän olisi saanut asiat selville ilman moista
videotakin. Jos B ei tiedä mikä ratsu on ja mihin sitä käytetään, samoin
vähän pitemmälle viety käsiteanalyyttinen ajattelu kyllä paljastaisi missä
mennään yhteiskunnan isossa kuvassa.
Yhteiskuntia on ollut tuhansia vuosia ja periaatteessa johtamisen logiikka
on aina samanlainen.
YR- Anonyymi
Heh. Minkälainen realisti on YR? Yletön realistiko? ! :D
...
Analogia tarkoittaa vertauskuvaa ja liittyy analogiseen ajatteluun jossa ei sotketa toisiinsa samankaltaisuutta tai rakenneyhtäläisyyttä identiteettiin.
Analoginen ajattelu on ajattelua jossa esim. erilaisissa viitekehyksissä olevia erilaisia asioita voi verrata toisiinsa yhteisten ominaisuuksien perusteella joka mahdollistaa samalla tunnetusta viitekehyksestä siirtymisen tuntemattomaan viitekehykseen jolloin samalla voidaan oppia jotain uutta ilman että yritetään väkisin redusoida se johonkin jo tuttuun asiaan.
Se ei ole mekaanista eikä algoritmista kuten loogis-analyytinen päättely joka edellyttää aina tarkkoja määritelmiä ja joka voi helposti johtaa harhaan jos tutkittavaan asiaan liittyy tuntemattomia muuttujia kuten kaikessa empiirisessä poislukien käsitteelliset sopimuksenvaraiset konstruktiot.
Analogioita voi olla hyvin sopivia ja huonosti sopivia.
Shakki on sellainen peli jossa on yksiselitteiset säännöt jossa esim. näennäisäly eli AI voi toimia nopeutensa takia paremmin kuin ihminen. Luonnossa taas intuitiolla voi pärjätä paremmin kuin pelkkien algoritmien avulla.
Pelinä shakki on minusta aika tylsä. Zbigniew Brzezinski kirjoitti teoksen jossa hän käytti shakkianalogiaa geopolitiikan analogiana:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Grand_Chessboard
....
Jaksan pelata vain sellaisia pelejä joita voi itse suunnitella ja muokata ja kokeilla erilaisia skenaarioita pelieditorilla.
Wise quotes -videot ovat minusta netin parhaita ja tekoälyllä luodut taustat tuovat mukaan myös tunnetasoa tuottaen samalla kokonaisvaltaisemman kokemuksen joka antaa enemmän kuin pelkkä loogis-analyyttinen selotus.
...
Käytin tekoälyä luomaan yhteenvedon videosta ja käännätin sen Googlen kääntäjällä suomeksi enkä sitten jaksanut alkaa editoida sitä lopputulosta suomenkielistä shakkiterminologiaa vastaavaksi koska se ei ollut erityisen olennainen asia.
Sinä sitten taas tapasi mukaan takerruit taas epäolennaisuuksiin. :D
B - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh. Minkälainen realisti on YR? Yletön realistiko? ! :D
...
Analogia tarkoittaa vertauskuvaa ja liittyy analogiseen ajatteluun jossa ei sotketa toisiinsa samankaltaisuutta tai rakenneyhtäläisyyttä identiteettiin.
Analoginen ajattelu on ajattelua jossa esim. erilaisissa viitekehyksissä olevia erilaisia asioita voi verrata toisiinsa yhteisten ominaisuuksien perusteella joka mahdollistaa samalla tunnetusta viitekehyksestä siirtymisen tuntemattomaan viitekehykseen jolloin samalla voidaan oppia jotain uutta ilman että yritetään väkisin redusoida se johonkin jo tuttuun asiaan.
Se ei ole mekaanista eikä algoritmista kuten loogis-analyytinen päättely joka edellyttää aina tarkkoja määritelmiä ja joka voi helposti johtaa harhaan jos tutkittavaan asiaan liittyy tuntemattomia muuttujia kuten kaikessa empiirisessä poislukien käsitteelliset sopimuksenvaraiset konstruktiot.
Analogioita voi olla hyvin sopivia ja huonosti sopivia.
Shakki on sellainen peli jossa on yksiselitteiset säännöt jossa esim. näennäisäly eli AI voi toimia nopeutensa takia paremmin kuin ihminen. Luonnossa taas intuitiolla voi pärjätä paremmin kuin pelkkien algoritmien avulla.
Pelinä shakki on minusta aika tylsä. Zbigniew Brzezinski kirjoitti teoksen jossa hän käytti shakkianalogiaa geopolitiikan analogiana:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Grand_Chessboard
....
Jaksan pelata vain sellaisia pelejä joita voi itse suunnitella ja muokata ja kokeilla erilaisia skenaarioita pelieditorilla.
Wise quotes -videot ovat minusta netin parhaita ja tekoälyllä luodut taustat tuovat mukaan myös tunnetasoa tuottaen samalla kokonaisvaltaisemman kokemuksen joka antaa enemmän kuin pelkkä loogis-analyyttinen selotus.
...
Käytin tekoälyä luomaan yhteenvedon videosta ja käännätin sen Googlen kääntäjällä suomeksi enkä sitten jaksanut alkaa editoida sitä lopputulosta suomenkielistä shakkiterminologiaa vastaavaksi koska se ei ollut erityisen olennainen asia.
Sinä sitten taas tapasi mukaan takerruit taas epäolennaisuuksiin. :D
B"Heh. Minkälainen realisti on YR? Yletön realistiko? ! :D"
Vaikka yhteiskuntaan realistisesti suhtautuva, aivan kuten asiayhteys antaa
ymmärtää. :DD
Analogia ajattelu ja päättely on aika mekaanista osittain, siinä vain premissien analogisia suhteita siirretään johtopäätökseen. Se voi tuottaa "uusia" ajatuksia, jos vain analogiasuhteet ovat siirrettävissä.
Muuten voi joutua miettimään onko lopputulos tarpeeksi analoginen.
Esimerkkejä on näistä kyllä tarpeeksi.
"Se ei ole mekaanista eikä algoritmista kuten loogis-analyytinen päättely"
Sinulla on vain vanha käsitys deduktiivisesta logiikasta todellisena
logiikkana, päivitä jo tietosi, olet monta vuotta toistanut samaa.
"Shakki on sellainen peli jossa on yksiselitteiset säännöt jossa esim. näennäisäly"
Näin on turnauspeleissä, ihminen häviää amotta.
Mutta shakkitehtävissä voi käydä toisin. Katselin erästä ongelmaa ja
kokeilin eri vahvuisia koneita kuinka hyvin ne ratkaisevat sen, tulos yllätti,
vahvimmat koneet ei pystyneet ratkaisemaan sitä, ainoastaan kolme
konetta onnistui, paras heti hakematta mitenkään, kaksi samaa perhettä
myös nopeasti, tosin ensin nopea silmäily asemaan.
Nuo kolme ovat suhteellisen hyviä tavallisessa shakissa, ei mitenkään
pahaita.
Shakki on vaativa peli, ylärajaa ei ihmispelaajille ole, aina voi oppia lisää,
sitä on käytetty sotilaskouluissa opetusvälineenä, sinulle lohduksi pelin
voi tehdä tyhmäksi kuin saapas, siinä on hyvä harjoitella. Ei sitä peliä pysty
ihminen tyhjentämään, siinä on mahdollisuuksia 10E120.
Shakin algoritmeihin on oikeastaan koodattu ihmiskunnan kerätty tieto
shakista kautta historian, brute force ei ole kovin tehokasta shakissa.
Vielä kun saisivat strategian toimimaan yhtä hyvin taktiikan, se olisi hyvä.
"Käytin tekoälyä luomaan yhteenvedon videosta.."
EI anna hyvää kuvaa sinusta eikä filosofiapalstan tasosta, jos täällä alkaa
tekoälyt keskustelemaan, omin aivoin, olkaa hyvä!
Huono sanoa tätä, mutta epäolennaisuudet ovat sinun tajunnanvirtatyylisi spesialiteettia.
YR. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Heh. Minkälainen realisti on YR? Yletön realistiko? ! :D"
Vaikka yhteiskuntaan realistisesti suhtautuva, aivan kuten asiayhteys antaa
ymmärtää. :DD
Analogia ajattelu ja päättely on aika mekaanista osittain, siinä vain premissien analogisia suhteita siirretään johtopäätökseen. Se voi tuottaa "uusia" ajatuksia, jos vain analogiasuhteet ovat siirrettävissä.
Muuten voi joutua miettimään onko lopputulos tarpeeksi analoginen.
Esimerkkejä on näistä kyllä tarpeeksi.
"Se ei ole mekaanista eikä algoritmista kuten loogis-analyytinen päättely"
Sinulla on vain vanha käsitys deduktiivisesta logiikasta todellisena
logiikkana, päivitä jo tietosi, olet monta vuotta toistanut samaa.
"Shakki on sellainen peli jossa on yksiselitteiset säännöt jossa esim. näennäisäly"
Näin on turnauspeleissä, ihminen häviää amotta.
Mutta shakkitehtävissä voi käydä toisin. Katselin erästä ongelmaa ja
kokeilin eri vahvuisia koneita kuinka hyvin ne ratkaisevat sen, tulos yllätti,
vahvimmat koneet ei pystyneet ratkaisemaan sitä, ainoastaan kolme
konetta onnistui, paras heti hakematta mitenkään, kaksi samaa perhettä
myös nopeasti, tosin ensin nopea silmäily asemaan.
Nuo kolme ovat suhteellisen hyviä tavallisessa shakissa, ei mitenkään
pahaita.
Shakki on vaativa peli, ylärajaa ei ihmispelaajille ole, aina voi oppia lisää,
sitä on käytetty sotilaskouluissa opetusvälineenä, sinulle lohduksi pelin
voi tehdä tyhmäksi kuin saapas, siinä on hyvä harjoitella. Ei sitä peliä pysty
ihminen tyhjentämään, siinä on mahdollisuuksia 10E120.
Shakin algoritmeihin on oikeastaan koodattu ihmiskunnan kerätty tieto
shakista kautta historian, brute force ei ole kovin tehokasta shakissa.
Vielä kun saisivat strategian toimimaan yhtä hyvin taktiikan, se olisi hyvä.
"Käytin tekoälyä luomaan yhteenvedon videosta.."
EI anna hyvää kuvaa sinusta eikä filosofiapalstan tasosta, jos täällä alkaa
tekoälyt keskustelemaan, omin aivoin, olkaa hyvä!
Huono sanoa tätä, mutta epäolennaisuudet ovat sinun tajunnanvirtatyylisi spesialiteettia.
YR."Analogia ajattelu ja päättely on aika mekaanista osittain, .."
Analoginen ajattelu perustuu harmoonisille resonansseille kuten perimmäinen todellisuus muutenkin ja jos oma intuitio ei kykene aidosti resonoimaan oman kokemuksen tasolla riittävän tarkasti niin ei se analoginen ajattelu voi toimia sen paremmin kuin kaavamainen algoritmeihin ja käsitteiden määritelmiin perustuva prosessointikaan.
Sitä voi kutsua suoraan tietämiseksi koska se muistuttaa kaukonäkemisen prosessia siinä mielessä että se ei perustu empiiriseen havaintoon eikä käsiteanalyyysiin vaan ikäänkuin suoraan resonanssiin todellisuuden kanssa intention avulla ja voi toimia luotettavasti vain jos kaikki ulkoapäin tuotettu ehdollistaminen poisopitaan sotkemasta intentionaalista kognitiota.
Tärkein metodi siinä on ns. itsemuistanta ja/tai jonkinlainen meditaatio tai egotason hiljentäminen jossa ero egon ja todellisuuden välillä samalla poistuu jolloin dissosiaatio samalla kokonaistodellisuuden kanssa heikkenee. Useimmat toimivat metodit on esitelty aika hyvin Wise quotes kanavan videoilla.
"Sinulla on vain vanha käsitys ....."
Et ole onnistunut toistaiseksi esittämään esimerkkejä tuosta vaan korkeintaan epämääräistä vihjailua.
Akateeminen filosofia on mielestäni ollut 1900-luvun positivismista ja loogisesta empirismistä lähtien enimmäkseen triviaalia sisäänpäinkääntynyttä lillukanvarsipuuhastelua ja todellinen tekninen edistys sillä alalla ollut tekoälyyn ja tietotekniikaan liittyvää joka sekin voi johtaa helposti harhaan jos kuvitellaan sen olevan enemmän kuin työkalu eli jonkinlainen itsetarkoitus ("tekoälyuskonto") .
Shakki on samalla tavalla yliarvostettu ns. eliittistatukseen liittyvä harrastus kuin esim. golfin peluu ja kaikenlaiseen voi keskittää turhan paljon huomiota tuottaen samalla helposti putkinäköisyyttä kokonaisuuden hahmotuksen tasolla.
"EI anna hyvää kuvaa sinusta eikä filosofiapalstan tasosta, jos täällä alkaa tekoälyt keskustelemaan, omin aivoin, olkaa hyvä!"
Heh. Paras vitsi pitkään aikaan täällä!
Parempi laittaa jonkinlainen yhteenveto linkitetystä videosta ja käyttää samalla apuvälineenä tekoälyä. Videon voi sitten jättää katsomatta jos aihe ei kiinnosta. Ytuben mainokset sotkevat prosessia liikaa joten kannattaa käyttää selaimessa lisäosaa joka poistaa mainokset automaattisesti tai sitten ladata video koneelle ytp-dl ohjelmalla kuten itse teen.
...
Itse vastustan ns. asiantuntijakulttuuria koska se tukee helposti propagandaa ja manipulointia ja videot ovat hyvä väline itseopiskeluun jotta ei pelkästään koettaisi maailmaa ns. "auktoriteettien" aivojen kautta. Omilla "aivoilla" ajattelu on äärimmäisen harvinaista nykyään.
...
Alkup. intententioni oli laittaa ko. video vain tiedoksi kiinnostuneille eikä jäädä jumittamaan taas loputtomaan vänkäykseen.
"Huono sanoa tätä, mutta epäolennaisuudet ovat sinun tajunnanvirtatyylisi spesialiteettia."
Sehän on ollut sinun agendasi alusta asti samalla tavalla kuin eräällä "jälkinumeroijalla". :D
Jotain negatiivista pitää tietysti aina yrittää löytää siirtämään huomio pois itse aiheesta lähes ad-hominem tyyliin.
Todellisuudessa innostun usein tuon pseudokritiikin takia provosoimaan entistä voimakkaammin ja on sekin kiinnostavampaa kuin esim. Ollin ja debunkkaajien loputon pingisväittely samoista asioista vuodesta vuoteen.
Asiallista väittelyä täällä on hyvin harvoin enää kun ns. SIWOTI-syndrooma on sisäistetty besserwisserien porukoissa. Akateeminen instituutio on käytännössä jo pystyynkuollut.
...
Takas nukkumaan ..,..zzzzz
B - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Analogia ajattelu ja päättely on aika mekaanista osittain, .."
Analoginen ajattelu perustuu harmoonisille resonansseille kuten perimmäinen todellisuus muutenkin ja jos oma intuitio ei kykene aidosti resonoimaan oman kokemuksen tasolla riittävän tarkasti niin ei se analoginen ajattelu voi toimia sen paremmin kuin kaavamainen algoritmeihin ja käsitteiden määritelmiin perustuva prosessointikaan.
Sitä voi kutsua suoraan tietämiseksi koska se muistuttaa kaukonäkemisen prosessia siinä mielessä että se ei perustu empiiriseen havaintoon eikä käsiteanalyyysiin vaan ikäänkuin suoraan resonanssiin todellisuuden kanssa intention avulla ja voi toimia luotettavasti vain jos kaikki ulkoapäin tuotettu ehdollistaminen poisopitaan sotkemasta intentionaalista kognitiota.
Tärkein metodi siinä on ns. itsemuistanta ja/tai jonkinlainen meditaatio tai egotason hiljentäminen jossa ero egon ja todellisuuden välillä samalla poistuu jolloin dissosiaatio samalla kokonaistodellisuuden kanssa heikkenee. Useimmat toimivat metodit on esitelty aika hyvin Wise quotes kanavan videoilla.
"Sinulla on vain vanha käsitys ....."
Et ole onnistunut toistaiseksi esittämään esimerkkejä tuosta vaan korkeintaan epämääräistä vihjailua.
Akateeminen filosofia on mielestäni ollut 1900-luvun positivismista ja loogisesta empirismistä lähtien enimmäkseen triviaalia sisäänpäinkääntynyttä lillukanvarsipuuhastelua ja todellinen tekninen edistys sillä alalla ollut tekoälyyn ja tietotekniikaan liittyvää joka sekin voi johtaa helposti harhaan jos kuvitellaan sen olevan enemmän kuin työkalu eli jonkinlainen itsetarkoitus ("tekoälyuskonto") .
Shakki on samalla tavalla yliarvostettu ns. eliittistatukseen liittyvä harrastus kuin esim. golfin peluu ja kaikenlaiseen voi keskittää turhan paljon huomiota tuottaen samalla helposti putkinäköisyyttä kokonaisuuden hahmotuksen tasolla.
"EI anna hyvää kuvaa sinusta eikä filosofiapalstan tasosta, jos täällä alkaa tekoälyt keskustelemaan, omin aivoin, olkaa hyvä!"
Heh. Paras vitsi pitkään aikaan täällä!
Parempi laittaa jonkinlainen yhteenveto linkitetystä videosta ja käyttää samalla apuvälineenä tekoälyä. Videon voi sitten jättää katsomatta jos aihe ei kiinnosta. Ytuben mainokset sotkevat prosessia liikaa joten kannattaa käyttää selaimessa lisäosaa joka poistaa mainokset automaattisesti tai sitten ladata video koneelle ytp-dl ohjelmalla kuten itse teen.
...
Itse vastustan ns. asiantuntijakulttuuria koska se tukee helposti propagandaa ja manipulointia ja videot ovat hyvä väline itseopiskeluun jotta ei pelkästään koettaisi maailmaa ns. "auktoriteettien" aivojen kautta. Omilla "aivoilla" ajattelu on äärimmäisen harvinaista nykyään.
...
Alkup. intententioni oli laittaa ko. video vain tiedoksi kiinnostuneille eikä jäädä jumittamaan taas loputtomaan vänkäykseen.
"Huono sanoa tätä, mutta epäolennaisuudet ovat sinun tajunnanvirtatyylisi spesialiteettia."
Sehän on ollut sinun agendasi alusta asti samalla tavalla kuin eräällä "jälkinumeroijalla". :D
Jotain negatiivista pitää tietysti aina yrittää löytää siirtämään huomio pois itse aiheesta lähes ad-hominem tyyliin.
Todellisuudessa innostun usein tuon pseudokritiikin takia provosoimaan entistä voimakkaammin ja on sekin kiinnostavampaa kuin esim. Ollin ja debunkkaajien loputon pingisväittely samoista asioista vuodesta vuoteen.
Asiallista väittelyä täällä on hyvin harvoin enää kun ns. SIWOTI-syndrooma on sisäistetty besserwisserien porukoissa. Akateeminen instituutio on käytännössä jo pystyynkuollut.
...
Takas nukkumaan ..,..zzzzz
BB.
"Analoginen ajattelu perustuu harmoonisille resonansseille kuten perimmäinen todellisuus muutenkin..."
Analoginen ajattelu perustuu analogisille suhteille ja analogiselle
logiikalle. Siitähän tulee analogian logia-osa, jos et ole huomannut.
""Sinulla on vain vanha käsitys ....."
"Et ole onnistunut toistaiseksi esittämään esimerkkejä tuosta vaan korkeintaan epämääräistä vihjailua."
Lue vanhoja viestejäsi, siellä on ihan riittämiin esimerkkejä, missä olet
kompuroinut yksinkertaisissa asioissa. Olet kyllä joskus ottanut vaarin
kritiikistä ja jättänyt pois kyseenalaiset ajatuksesi. Se on sentään hyvä
asia.
"Shakki on samalla tavalla yliarvostettu ns. eliittistatukseen liittyvä
harrastus.."
Shakin pelaaminen samaistettuna golfiin, aikamoinen aivopieru!
Siinä sulle kokonaisuuden hahmotusta.
-----
"Alkup. intententioni oli laittaa ko. video vain tiedoksi kiinnostuneille eikä jäädä jumittamaan taas loputtomaan vänkäykseen. "
Lähetit kyseenalaisen videon, jonka analogia shakin kanssa oli väkisin
väännetty, siinä ei toiminut minkäänlainen analoginen päättely, eli logiikka
meni täysin metsään. Nyt jos pidät sitä videota hyvänä, olet pelkkä
harhaan johtaja. Suosittelet videoita itseopiskeluun, tuon laatuinen
tavara on pelkkää aivoajan haaskausta.
Jos omin aivoin ajattelu on harvinaista, siihen pyrittävä, ei pällistelemällä
youtube videoita, jonka sisältö on sitten jäsennettävä tekoälyllä!
Ajattelusi on kovin reaktiivista, reagoit sanojen signaaleihin, omin aivoin
ajattelu on siitä kovin kaukana.
Ota kehityskeskusteluna, älä reagoi tähän reaktiivisesti.
YR.
- Anonyymi
B:
"Todellisuus on väistämättä aina kokijakeskeinen asia koska vain se minkä olemme henk. kohtaisesti kokeneet voi olla todellisuutta itselle."
Kuristat tämän kokijakeskisyyden itse pois jutuistasi parin rivin jälkeen. Ideat missä on esim. yhtä monta ulkoista mallia kuin on kokijaa, eivät ole kokijakeskeisiä vaan ulos keskittyneitä. Varsinkin sitten jos saataisiin kysyä, mikä on kokonaisuuden malli, ja miten pitäisi puhua jotta voisi puhua kaikista kerralla. Mikä arvioisi uudella tavalla sen, miten erillisiä kaikki lopulta edes ovat . Mikään tästä pohdinnasta ei kuitenkaan ollut vielä tarpeen, koska missä tahansa yhdeksi malliksi lasketussa mallissa voidaan esittää, että jokaisen henkilökohtaiset kokemukset ovat pieniä verrattuna siihen, mitä malli sisältää. Kokijat ovat kuin yhden mallin sisältämiä erillisiä säiliöitä, ja toistaiseksi kaikki säiliöt keräävät kokemuksia samasta mallin objektista saman mallin mukaan. Malli on tässä keskeisesti asia, joka selittää tämän 'miten' -asian. On aika vaikea esittää tarvetta useille 'miten' -malleille tekemällä pelkästään viittauksia objekteihin, kuten kokemus ja se kenellä se on. Jos sanoisit esim. että on kokijoita ja lisäksi ei-niin-kokijoita-mutta-melkein, tämä voisi alkaa kuulostaa siltä, että yksi 'miten' -malli ei riitä.
B:
"Kaikki muu on siten sellaista johon voi joko uskoa tai olla uskomatta eli sama tilanne kuin uskontojen ja propagandan suhteen."
On mahdollista kutsua toisia uskovaisiksi ja propagandisteiksi ja samalla myös väittää itseään objektiiviseksi. Jos ajattelee että kaikilla on kokemuksia omassa todellisuudessaan, niin ei pitäisi olla mitään syytä kutsua ketään miksikään noista. Koska on itse määritellyt asian niin, että näiden kokemukset eivät voi olla hänen tarkistettavissaan tai arvosteltavissaan. Noin voisi siis sanoa vain, jos pitää vain yhtä kokijaa todellisena. Yhtä kokijaa todellisena pitäessä on paradoksaalista, että henkilö on päättänyt kirjoittaa asiasta mitään sitä koskevaa filosofiaa. Tai sitten henkilö puhuisi muutenkin omille haamuilleen ja voi olla vähän yksikertaistamista kutsua häntä 'yhdeksi kokijaksi kuten kaikkien muidenkin'.
B:
"Tiede on pohjimmiltaan toisiinsa tiiviisti kietoutuneiden enemmän tai vähemmän valistuneiden arvausten kokoelma jonka suhteen vallitsee riittävä konsensus jonakin aikana ja se konsensus on aina myös riippuvaista enemmistön kognitiivisten kykyjen kehittyneisyydestä."
Määrittele konsensus mallissa (tällä hetkellä mallittomuus), jossa on yhtä monta mallia kuin on kokijaa. Kiinnostaa varsinkin se, että miten kokijat ovat toistaiseksi olleet erossa toisistaan. Vai käytätkö asioista sanoja, jotka eivät kuulu tähän malliin, ja jotka eivät kuulu todellisuuteen? Koska tästä turhasta kirjoittamisesta päästään eroon?
Kuinka monta ihmistä tarvitaan tieteen 'konsensukseen', ja kuinka monta ihmistä tarvitaan 'enemmistöön'? Voitko vastata kokonaislukuna tai vertaamalla kokonaisjoukkon, jonka koko mainitaan? Ihmettelen nimittäin sitä, että eikö vähemmistön (nimeltä 'valistunut arvaaja itse') kognitiivisesta kyvystä ole hyötyä myös ja äskeinen voi kertoa, miten pieni luku on vähemmistö.
B:
"Aika ja avaruus liittyvät aina toisiinsa ja ne ovat havaintojen hahmottamisen koordinaatisto eikä niillä ole mitään ontologista statusta ilman havaitsijaa."
Jokainen voi väittää mitä tahansa sellaista mistä tahansa aiheesta. Jos teet esim. jokaista havaitsijaa varten mallin, voin sanoa, että havaitsijallasi ei kuitenkaan ole ontologista statusta. Sen sijaan että olisin sanonut, että ontologisen statuksen saa sitä mukaa kuin se liittyy johonkin toiseen asiaan, minä väitän, että havaitsijasi on absoluuttisesti ja parantumattomasti vailla ontologista statusta.
Jos aioit käyttää aikaa ja avaruutta malleissa, niin ei ehkä olisi kannattanut sanoa tuota (olettaen että se jää puuttumaan). Koska nyt joutuisit sanomaaa, että se miten kaikilla havaitsijoilla on oma todellisuus ja malli, on se, mitä ei ole todellisesti olemassa eli ontologia. Taas kysyttäisiin, että milloin aletaan puhua todellisuudesta eli edes ehdottamaan todellisuuksia sen sijaan, että ehdotetaan kaikkea muuta? Jokainen myös osaa olla teknisesti havaitsija ja kokija ilman, että hänelle kerrotaan tekninen teoria siitä, miten voisi teknisesti toimia.
B:
"Tieteessä "luonnonlaki" on vanhentunut nimitys löydetyille luonnon ilmoiöiden säännönmukaisuuksille jotka ovat aina ajallis-paikallisesti rajoittuneita koska mikään havainto/mittaus ei voi tuottaa universaalia tietoa säännönmukaisuuksista."
Tämä periaate tarkoittaa, että siitä, että pitää yhden kokijan omaa kokemusta tämän todellisuutena, ei voi seurata mitään lopullista tietoa (hänelle). Vaan tämä kehoittaa etsimään myös propagandoja ja uskontoja. Tai ylipäänsä muita asioita, vaikka näitäkin on. Eli vaikka sanoisit jostain asiasta, että 'vain tähän voi luottaa', niin jos et sano, 'kaikki tieto on tässä', on selvää, että tietoa tarvitsevalla henkilöllä ei ole mitään tarkoitusta jäädä tuohon yksittäiseen asiaan.
1- Anonyymi
B:
"Nykyään käytetään "malli"-käsitettä joka ei liity välttämättä mihinkään ehdottomaan tai ikuiseen totuuteen"
Yhtä sanaa käyttämällä ei ylipäänsä tiedä, mitä mikäkin tarkoittaa.
B:
"vaan sen mallin käyttäökelpoisuuteen suhteessa tekniikan kehittämisen ja jatkotutkimuksiin."
Tieteen sisällä on kaikille erittäin selvää, että jotkin mallit ovat tarkoitettu ikuseksi totuudeksi ja jotkut eivät. Voit olla oikeassa sen suhteen, että näin paljon tieteellisyyttä ei ole avautunut kaikille ihmisille ja he olisivat sormi suussa, jos jostain mallista kysyttäisiin, kumpaa se on. On kuitenkin idioottimaista elää valetodellisuudessa, missä kuvittelee, että kukaan ei harrastaisi ikuisia malleja. Siten että sellaisia ehdotuksia jo on, ja että sellaisiin pyritään, koska pyrkiminen mihinkään muuhun on vähän sama kuin käyttäisi aikansa puhumaan selkeästi asioista, joita ei pidä todellisuutena. (Kun puhutaan muuten teknologiasta laajemmassa mielessä, niin joku voisi sanoa, että sinunkin ei-niin-tärkeällä kirjoittamisellasi palvellaan toisia tarkoitusperiä, tai että ne hyödyttävät jota kuta.)
B:
"Kyse on aina spekulatiivisesta työhypoteesista."
Entä sitten, jos voin kerran tehdä myös ns. 'hypoteettisen luonnonlain'.
B:
"Ns. fysikaalisen todellisuuden voi määritellä sellaiseksi mitä keskivertohavaitsija voi aistein kautta kokea"
Jos käytät termiä 'ns. ja fysikaalinen todellisuus', joka on tuollainen, niin viittaat sillä ilmeisesti 1800-luvun virallisen tieteen maailmaan? Miksi se on tärkeää tuoda esille?
B:
"ja sen kokemuksen tulkinta on aina vahvasti kulttuurisidonnaista"
Tavallaan huvittavaa, että tässä lukee, että vaikka tekisit mitä hyvänsä äskeisen tehtävän suhteen, niin et voi tavoittaa sen oikeaa todellisuutta. Paitsi jos määritellään, että nykyinen kulttuuritutkimus on asia, joka tietää kaiken paremmin kuin kukaan alkuperäinen.
Koko kappaleesi idea oli kuitenkin alkaa määritellä jotain kontekstia, missä sanoa, että ei ole oikein puhua vain realismista. Jostain syystä haluat yhteisen kontekstin nimen olevan silti 'fysikaalinen todellisuus'. Periaatteessa olisit voinut sanoa vain 'todellisuus', ja olisit edelleen tehnyt sitä, mitä kirjoitit 1. kappaleessasi. Tosin todellisuus on huono sana samassa lauseessa realismin kanssa, ja ei-realisteja voisi juuri kuvailla todellisuuteen epäillen suhtautuvina henkilöinä.
B:
"ja usein ideologisesti värittynyttä eli ns. "tieteellinen" realismi ei pidä paikkaansa"
Tämä lause on varmasti virheellinen. Et voi väittää asiaa sekä ideologisesti värittyneeksi, että aiheeksi joka on ideologiaa. Tai voit, mutta siinä tapauskessa määrittele, mikä on se väritystyötä tekevä ideologia ennen kuin syytät ketään sen seuraamisesta. Jos meillä olisi ideologioton aihe X, joka väritetään ideologialla, niin et olisi toistaiseksi sanonut, että X:n totuus on epäilyttävää. Olisit itse epäilyttävä, jos kävisit tämän keskustelun konkreettisesti läpi ja pitäisit X:ää epätotena perusteluilla, jotka ovat kaikki vain viittauksia toiseen ideologiaan, jota X-henkilöillä oli tms. ja joita arvostelet ideologiana.
Ideologian piti olla lauseessasi sama kuin realismi. Ja se mikä pitää paikkansa on tieteellisyys. Sanoit jo että tulkitseminen on asia, joka ei ole tieteellistä. Tällöin realismi vs. ei-realismi ovat kumpikin tulkintoja. Et voi tieteellisellä tavalla tai esim. 'fysikaalisen todellisuuden' perusteella sanoa tuota, että realismi ei pidä paikkaansa. Teet siis itse omine kantoinesi itsestäsi ideologisen toimijan (tai teet ensin sen, että tuomitset kaikki tulkinnat olemaan ideologioita, koska ne eivät ole standardisi mukaan tieteellisiä). Ja esiinnyt sellaisena todella räikeästi, koska tekstisi ei analysoi kenenkään toisen realismia, tai kerro mitään siitä, miksi realismin esiitymisellä on väliä. Et myöskään ole esittänyt mitään missä välttyy realismilta. Voin esim. väittää, että havaitsijoista voi tehdä realistisia objekteja, ja heidän kaikkien erillisiä mallejaan voi pitää realismina. Sinä tosin teit havaitsijoista jo realistisia, kun ehdotit, että niillä on ontologinen asema. Eli saavutit jonkin millä on ontologinen asema, vain sanomalla sanan havaitsija.
B:
" ja esim. kvanttifysiikan puitteissa ns. lokaali realismi on kyseenalaistettu."
Siitä on vielä vähän tai jopa paljon matkaa kaikista realismeista puhumiseen. Realismi on pikemminkin pelkkä lisäsana, ja tuo sama informaatiopläjäys voisi tarkoittaa, että QM:ssä kyseenalaistetaan lokaali 'fyysikaalinen todellisuus' eli ei-ideologinen asia. Tässä tosin mallit QM-efekteistä, jotka puhuvat asiasta kukin omalla tavallaan, voivat tuntua joltain, mitä ei voi erottaa toisistaan lyömällä niitä ns. 'tieteellä'. Voitaisiin siis ainakin todeta, että kaikki mitä sanoit on liian mustavalkoista.
2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B:
"Nykyään käytetään "malli"-käsitettä joka ei liity välttämättä mihinkään ehdottomaan tai ikuiseen totuuteen"
Yhtä sanaa käyttämällä ei ylipäänsä tiedä, mitä mikäkin tarkoittaa.
B:
"vaan sen mallin käyttäökelpoisuuteen suhteessa tekniikan kehittämisen ja jatkotutkimuksiin."
Tieteen sisällä on kaikille erittäin selvää, että jotkin mallit ovat tarkoitettu ikuseksi totuudeksi ja jotkut eivät. Voit olla oikeassa sen suhteen, että näin paljon tieteellisyyttä ei ole avautunut kaikille ihmisille ja he olisivat sormi suussa, jos jostain mallista kysyttäisiin, kumpaa se on. On kuitenkin idioottimaista elää valetodellisuudessa, missä kuvittelee, että kukaan ei harrastaisi ikuisia malleja. Siten että sellaisia ehdotuksia jo on, ja että sellaisiin pyritään, koska pyrkiminen mihinkään muuhun on vähän sama kuin käyttäisi aikansa puhumaan selkeästi asioista, joita ei pidä todellisuutena. (Kun puhutaan muuten teknologiasta laajemmassa mielessä, niin joku voisi sanoa, että sinunkin ei-niin-tärkeällä kirjoittamisellasi palvellaan toisia tarkoitusperiä, tai että ne hyödyttävät jota kuta.)
B:
"Kyse on aina spekulatiivisesta työhypoteesista."
Entä sitten, jos voin kerran tehdä myös ns. 'hypoteettisen luonnonlain'.
B:
"Ns. fysikaalisen todellisuuden voi määritellä sellaiseksi mitä keskivertohavaitsija voi aistein kautta kokea"
Jos käytät termiä 'ns. ja fysikaalinen todellisuus', joka on tuollainen, niin viittaat sillä ilmeisesti 1800-luvun virallisen tieteen maailmaan? Miksi se on tärkeää tuoda esille?
B:
"ja sen kokemuksen tulkinta on aina vahvasti kulttuurisidonnaista"
Tavallaan huvittavaa, että tässä lukee, että vaikka tekisit mitä hyvänsä äskeisen tehtävän suhteen, niin et voi tavoittaa sen oikeaa todellisuutta. Paitsi jos määritellään, että nykyinen kulttuuritutkimus on asia, joka tietää kaiken paremmin kuin kukaan alkuperäinen.
Koko kappaleesi idea oli kuitenkin alkaa määritellä jotain kontekstia, missä sanoa, että ei ole oikein puhua vain realismista. Jostain syystä haluat yhteisen kontekstin nimen olevan silti 'fysikaalinen todellisuus'. Periaatteessa olisit voinut sanoa vain 'todellisuus', ja olisit edelleen tehnyt sitä, mitä kirjoitit 1. kappaleessasi. Tosin todellisuus on huono sana samassa lauseessa realismin kanssa, ja ei-realisteja voisi juuri kuvailla todellisuuteen epäillen suhtautuvina henkilöinä.
B:
"ja usein ideologisesti värittynyttä eli ns. "tieteellinen" realismi ei pidä paikkaansa"
Tämä lause on varmasti virheellinen. Et voi väittää asiaa sekä ideologisesti värittyneeksi, että aiheeksi joka on ideologiaa. Tai voit, mutta siinä tapauskessa määrittele, mikä on se väritystyötä tekevä ideologia ennen kuin syytät ketään sen seuraamisesta. Jos meillä olisi ideologioton aihe X, joka väritetään ideologialla, niin et olisi toistaiseksi sanonut, että X:n totuus on epäilyttävää. Olisit itse epäilyttävä, jos kävisit tämän keskustelun konkreettisesti läpi ja pitäisit X:ää epätotena perusteluilla, jotka ovat kaikki vain viittauksia toiseen ideologiaan, jota X-henkilöillä oli tms. ja joita arvostelet ideologiana.
Ideologian piti olla lauseessasi sama kuin realismi. Ja se mikä pitää paikkansa on tieteellisyys. Sanoit jo että tulkitseminen on asia, joka ei ole tieteellistä. Tällöin realismi vs. ei-realismi ovat kumpikin tulkintoja. Et voi tieteellisellä tavalla tai esim. 'fysikaalisen todellisuuden' perusteella sanoa tuota, että realismi ei pidä paikkaansa. Teet siis itse omine kantoinesi itsestäsi ideologisen toimijan (tai teet ensin sen, että tuomitset kaikki tulkinnat olemaan ideologioita, koska ne eivät ole standardisi mukaan tieteellisiä). Ja esiinnyt sellaisena todella räikeästi, koska tekstisi ei analysoi kenenkään toisen realismia, tai kerro mitään siitä, miksi realismin esiitymisellä on väliä. Et myöskään ole esittänyt mitään missä välttyy realismilta. Voin esim. väittää, että havaitsijoista voi tehdä realistisia objekteja, ja heidän kaikkien erillisiä mallejaan voi pitää realismina. Sinä tosin teit havaitsijoista jo realistisia, kun ehdotit, että niillä on ontologinen asema. Eli saavutit jonkin millä on ontologinen asema, vain sanomalla sanan havaitsija.
B:
" ja esim. kvanttifysiikan puitteissa ns. lokaali realismi on kyseenalaistettu."
Siitä on vielä vähän tai jopa paljon matkaa kaikista realismeista puhumiseen. Realismi on pikemminkin pelkkä lisäsana, ja tuo sama informaatiopläjäys voisi tarkoittaa, että QM:ssä kyseenalaistetaan lokaali 'fyysikaalinen todellisuus' eli ei-ideologinen asia. Tässä tosin mallit QM-efekteistä, jotka puhuvat asiasta kukin omalla tavallaan, voivat tuntua joltain, mitä ei voi erottaa toisistaan lyömällä niitä ns. 'tieteellä'. Voitaisiin siis ainakin todeta, että kaikki mitä sanoit on liian mustavalkoista.
2""Onko maailmalla olemus fysikaalisten ilmiöiden takana?""
B:
"On "
Olemus on realismissa tarkoitetun realistisen objektin synonyymi. Varsinkin tuossa lauseessa, joka on realismin sanakirjamääritelmä. F-ilmiöt ovat sama konteksti, jonka sinä teit puhuaksesi realismin kysymyksestä, ja sitten päädyit kannattamaan tällaista vastausta.
B:
"On ja sen voi hahmottaa ikäänkuin neljäntenä ulottuvuutena jossa nykyhetki, menneisyys ja tulevaisuus ilmenevät puhtaina mahdollisuuksien kokoelmina"
Montako dimensiota on yhdessä olevalla ajalla ja avaruudella, joiden koordinaatistolla havaitsija hahmottaa? Vai sanotko olevan olemassa ontologiset dimensiot? Ovatko ne täysin näiden koordinaatistojen dimensioiden nimiset? Eli puhut kuin Einstein aika-avaruusmonistosta, joka on eri kuin koordinaatistot?
Jos taas puhut lisädimensioista, niin vastaa näihin: pystytkö nykyisessä 3D-todellisuudessa näkemään äärettömän pitkän 1D-viivan avaruuden ns. päästä päähän? Millä perusteella pystyisit näkemään mitään sellaista enempää lisättyjen dimensioiden avulla? Tai miksi et pitäisi jo 3D-kokoelmana sitä mitä 3:ssa dimensiossa on? Kaikki mikä estäisi toimimasta äärettömän kokoelman kanssa ja esim. lokaalisti 3D:ssä viivan kanssa, estää myös tekemästä mitään samaa lisädimensioissa (näkeminen ja kaikki pystymättömyys on silti pelkkä kompa, koska voit tehdä äärettömän joukon myös ns. lyhyestä reaalilukuvälistä). Fakta on, että jos lisädimensioissa ei ole mitään muuta kuin kaikki se, mikä on 3D:ssä ja ajassa, niin näitä lisädimensioita ei ole tarvittu.
Lauseessasi on käsitteellisellä tavalla väärä joukko yksikkömuotoja ja monikkoja. Menneisyys on yksi asia ja mahdollisuudet monikko. Miksi et kirjoittanut 'menneisyydet'? Joukko aikalinjoja ei ole välttämättä esitettävä dimensioina, eli siten että yhden menneisyyden pitää kulkea toisen vieressä ja että niillä on etäisyys toisistaan niinkuin koodinaatti avaruuden kuvioilla. Lisäksi jos hajoitat aikalinjan tekstissä osiin kuten menneisyys ja tulevaisuus erikseen, niin tämä tuntuisi tarpeettomalta tai jopa virheelliseltä dimensioesityksessä.
B:
"nykyhetki, menneisyys ja tulevaisuus ilmenevät puhtaina mahdollisuuksien kokoelmina tai "aaltofunktiona" jota ihmisen intentio voi muokata kollektiivisella ja yksilötasolla."
Voisit korjata edellisen huomautukseni sanomalla, että aika ei ole dimensio eikä avaruus, tai mitenkään verrattavissa avaruuteen, vaan että se on objekti tai muoto joka (erittäin merkityksettömään) avaruuteen piirretään (tässä tapauksessa "mukamas Hilbertin avaruus"). Mutta tämän mukaan ei mitenkään pysyvästi. Sitä epäpysyvyyttä varten tarvitset toisen ajan, joka muistaa, onko muoto ollut aina sama vai ei, mutta saat käyttää sitä varten lisää näitä muotoja etkä joudu koskaan aikadimensioihin, jos et halua. Virallisessa tieteessä on aikoja sitten esitetty, että ajan voi korvata yhden objektin aaltofunktiolla. Joten kannattaisi ehkä keksiä muodoillesi ihan oma nimi. Tämän tieteen aika-aaltofunktion muuttaminen voi olla turhaa eikä se merkitse toisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aikaa muuttamalla saa muutettua vain sitä, onko kello oikeasti t+2 vai t+3 siinä tulevaisuuden tapahtumassa. Havaitsija ei välttämättä saa tätä tietoa tai hän ei voisi kokea mitään eroa näiden lukujen t+2 ja t+3 välillä (jotka muuten ovat ontologisia ja realistisia matematiikan arvoja tavalla, jolla sinä tulkitset ajan olemusta.) Isompia muutoksia aaltofunktioiden muuttumisista ei voisi laittaa kokonaan yhden aaltofunktion piikkiin, vaan kaikkien niiden.
B:
"Vain pieni osa potentiaalien kokoelmasta eli olemuksesta voi aktualisoitua fysikaalisella tasolla kerrallaan."
Asioiden satunnaista tapahtumista (tai asioiden supermarketista tehtyä valitsemista) varten ei muuten tarvitse tehdä uusia aikahahmotuksia. Eikä mikään uusi aikahahmotus välttämättä edes pystyisi siihen, koska oleellista on sanoa, että asiat ovat ne, mitkä ovat satunnaisia. Kun sanotaan 'valitsen hyllyltä aikajanan', et valitse mitään aikaan liittyvää, vaan valitset universumin verran asioita jollekin paikalle jossain järjestyksessä. Kaikki informaatio ajasta voi olla täysin identtistä kahdelle tällaiselle valinnalle.
3 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
""Onko maailmalla olemus fysikaalisten ilmiöiden takana?""
B:
"On "
Olemus on realismissa tarkoitetun realistisen objektin synonyymi. Varsinkin tuossa lauseessa, joka on realismin sanakirjamääritelmä. F-ilmiöt ovat sama konteksti, jonka sinä teit puhuaksesi realismin kysymyksestä, ja sitten päädyit kannattamaan tällaista vastausta.
B:
"On ja sen voi hahmottaa ikäänkuin neljäntenä ulottuvuutena jossa nykyhetki, menneisyys ja tulevaisuus ilmenevät puhtaina mahdollisuuksien kokoelmina"
Montako dimensiota on yhdessä olevalla ajalla ja avaruudella, joiden koordinaatistolla havaitsija hahmottaa? Vai sanotko olevan olemassa ontologiset dimensiot? Ovatko ne täysin näiden koordinaatistojen dimensioiden nimiset? Eli puhut kuin Einstein aika-avaruusmonistosta, joka on eri kuin koordinaatistot?
Jos taas puhut lisädimensioista, niin vastaa näihin: pystytkö nykyisessä 3D-todellisuudessa näkemään äärettömän pitkän 1D-viivan avaruuden ns. päästä päähän? Millä perusteella pystyisit näkemään mitään sellaista enempää lisättyjen dimensioiden avulla? Tai miksi et pitäisi jo 3D-kokoelmana sitä mitä 3:ssa dimensiossa on? Kaikki mikä estäisi toimimasta äärettömän kokoelman kanssa ja esim. lokaalisti 3D:ssä viivan kanssa, estää myös tekemästä mitään samaa lisädimensioissa (näkeminen ja kaikki pystymättömyys on silti pelkkä kompa, koska voit tehdä äärettömän joukon myös ns. lyhyestä reaalilukuvälistä). Fakta on, että jos lisädimensioissa ei ole mitään muuta kuin kaikki se, mikä on 3D:ssä ja ajassa, niin näitä lisädimensioita ei ole tarvittu.
Lauseessasi on käsitteellisellä tavalla väärä joukko yksikkömuotoja ja monikkoja. Menneisyys on yksi asia ja mahdollisuudet monikko. Miksi et kirjoittanut 'menneisyydet'? Joukko aikalinjoja ei ole välttämättä esitettävä dimensioina, eli siten että yhden menneisyyden pitää kulkea toisen vieressä ja että niillä on etäisyys toisistaan niinkuin koodinaatti avaruuden kuvioilla. Lisäksi jos hajoitat aikalinjan tekstissä osiin kuten menneisyys ja tulevaisuus erikseen, niin tämä tuntuisi tarpeettomalta tai jopa virheelliseltä dimensioesityksessä.
B:
"nykyhetki, menneisyys ja tulevaisuus ilmenevät puhtaina mahdollisuuksien kokoelmina tai "aaltofunktiona" jota ihmisen intentio voi muokata kollektiivisella ja yksilötasolla."
Voisit korjata edellisen huomautukseni sanomalla, että aika ei ole dimensio eikä avaruus, tai mitenkään verrattavissa avaruuteen, vaan että se on objekti tai muoto joka (erittäin merkityksettömään) avaruuteen piirretään (tässä tapauksessa "mukamas Hilbertin avaruus"). Mutta tämän mukaan ei mitenkään pysyvästi. Sitä epäpysyvyyttä varten tarvitset toisen ajan, joka muistaa, onko muoto ollut aina sama vai ei, mutta saat käyttää sitä varten lisää näitä muotoja etkä joudu koskaan aikadimensioihin, jos et halua. Virallisessa tieteessä on aikoja sitten esitetty, että ajan voi korvata yhden objektin aaltofunktiolla. Joten kannattaisi ehkä keksiä muodoillesi ihan oma nimi. Tämän tieteen aika-aaltofunktion muuttaminen voi olla turhaa eikä se merkitse toisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aikaa muuttamalla saa muutettua vain sitä, onko kello oikeasti t 2 vai t 3 siinä tulevaisuuden tapahtumassa. Havaitsija ei välttämättä saa tätä tietoa tai hän ei voisi kokea mitään eroa näiden lukujen t 2 ja t 3 välillä (jotka muuten ovat ontologisia ja realistisia matematiikan arvoja tavalla, jolla sinä tulkitset ajan olemusta.) Isompia muutoksia aaltofunktioiden muuttumisista ei voisi laittaa kokonaan yhden aaltofunktion piikkiin, vaan kaikkien niiden.
B:
"Vain pieni osa potentiaalien kokoelmasta eli olemuksesta voi aktualisoitua fysikaalisella tasolla kerrallaan."
Asioiden satunnaista tapahtumista (tai asioiden supermarketista tehtyä valitsemista) varten ei muuten tarvitse tehdä uusia aikahahmotuksia. Eikä mikään uusi aikahahmotus välttämättä edes pystyisi siihen, koska oleellista on sanoa, että asiat ovat ne, mitkä ovat satunnaisia. Kun sanotaan 'valitsen hyllyltä aikajanan', et valitse mitään aikaan liittyvää, vaan valitset universumin verran asioita jollekin paikalle jossain järjestyksessä. Kaikki informaatio ajasta voi olla täysin identtistä kahdelle tällaiselle valinnalle.
3Lauseesi on kirjoitetu väärin, koska mitä tässä lauseessa tarkoittaa 'aktualisoitua'? Jos aktualisoit pienen osan tulevaisuuden ja menneisyyden universumeita, niin kuinka monta universumia se on, ja miten aktuaalisia ne kaikki tämän jälkeen ovat? Tai jos minulla on yhdessä dimensiossa yhtä suuretta varten elohopeamittari, niin mitkä potentiaalien eli sinun kielenkäytössäsi todennäköisyyksien kokoelmat ovat olemassa sitä varten? Ovatko elohopean arvot 'iso' ja 'pieni' joukon eri todennäköisyyksiä, ja ovatko lisäksi eri todennäköisyyksiä se, että elohopeamittari on huoneen 'eteläseinällä' vs. 'pohjoisseinällä'? Milloin aktualisoituu minkä kokoinen osa tällaisia todennäköisyyksiä? Jos pieni osa aktualisotuu vain kvanttiobjektille, joka on pieni ja jota ei ole mitattu, niin miksi käyttää termiä aktualisoitua? Millä nimität sitä, että kvanttiobjektin todennäköisyys olla etelässä on esim. nolla? Eikö sinulla ole avaruutta ja dimensioita sitä varten kuitenkin? Yrititkö väittää tämän jälkeen, että kvanttiobektilla ei voi olla todennäköisyyksiä olla etelässä samaan aikaan kuin sillä on todennäköisyyksiä olla pohjoisessa? Tämä on todennäköisesti aina väärin sanottu, tai ei se voi toimia yleisenä lähtökohtana kaikille huoneeseen liitetyille hiukkasille.
B:
"Mttauksia ja havaintoja ei ole olemassa ilman käsitteellistä tulkintaa"
Keskustelussa on kehoitettu käsittelemään ontologiaa niin kuin se olisi ontologiaa, mutta onko sinun pakko puhua juuri tässä kohtaa 'olemassaolosta'? Tarkoitat varmasti vain, että 'jokaisen mittauksen jälkeen huonessa aletaan aina puhua seuraavaksi tulkinnoista'.
B:
"Mittauksia ja havaintoja ei ole olemassa ilman käsitteellistä tulkintaa joka on aina jossain määrin subjektiivista. "
Jossain määrin subjektiivisuus on todella laimea idea. Itse olit yllä jo mennyt parin rivin ajaksi siihen, että mittaus on subjektiivista, koska joku on kokenut kuulleensa siitä tai nähnyt sen itse. Tämä muu tuntuu aivan turhalta siihen verrattuna.
Jos tulkitseminen on suhteellista, niin kaikki subjektiivinen vs. objektiivinen puhe (puhetta ei koskaan tapahdu esim. tällä palstalla, koska kaikki jää puhumatta) jää tulkinnan tasolle, ja puheen kohde on tulkinnat eikä kaikki muu.
B:
"Mikään käsitteellinen malli ei voi olla aidosti objektiivinen vaan kyse kollektiivisesta kulttuurisidonnaisesta subjektiivisuudesta."
Tämä on täysin outo lause, kun sen lisäksi kysytään kysymys: 'onko malli sama kuin todellisuus'? Jos vastaus olisi kyllä, niin ilmeisesti tässä subjektiivisuus päätyy sellaiseen, mitä esitin alussa, että jokaista subjektia varten on yksittäinen malli.
Kulttuurisidonnaisuus ei ole samaa kuin subjektiivisuus. Eikä kulttuuri ole sama asia kuin kyky tehdä mallia ja ajatella mallista jotain. Ajattele tätä esim. siltä kannalta, että joskus kulttuuri muuttuu tulevaisuudessa ja spekuloi aidosti, että miten sen pitäisi vaikuttaa. MItä pitäisi tapahtua tulevaisuudessa, että he eivät käsittelisi nykyisiä malleja samoin kuin me, ja miten täynnä itseään heidän pitäisi olla, että he pitäisivät itseään mallina mutta muita ei? Jos ei tiedä mitä joku ajattelee, kun tällä on mielessä mallin kaltainen asia, niin kyse on tietämättömyydestä ja siitä ettei tämä toinen ole opettanut tietoaan muille. Subjektiivisuutta ei tulisi määritellä tietämättömyyden satunnaisen ilmenemisen seuraukseksi. Lisäksi subjektiivisuutta, joka esiintyy tällä tavalla aiheessa kuten 'mitkä romaanit olet lukenut ja mistä voit keskustella' ei tulisi verrata vakaviin subjektiivisuus-kysymyksiin, jotka liittyvät todellisuuden luonteeseen.
B:
"Havainto sellaisenaan ei vaikuta ilmiöön mutta havaitsijan intention tuottamat valinnat voivat vaikuttaa."
Onko 'havainto sellaisenaan' eri asia kuin 'havaitsija'? Eli jokin objektiivinen käsite? Miksi teet lauseita objektiivisista käsitteistä, jos niitä ei mielestäsi ole? Tässä tosin vaikuttajat ja vaikutukset ovat jotain, mikä toimii vain objektiivisessa mallissa, jossa maailma yksinkertaisesti sisältää taikaa. Oikea subjektivisti olisi jättänyt lauseen paljon lyhyemmäksi.
4 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lauseesi on kirjoitetu väärin, koska mitä tässä lauseessa tarkoittaa 'aktualisoitua'? Jos aktualisoit pienen osan tulevaisuuden ja menneisyyden universumeita, niin kuinka monta universumia se on, ja miten aktuaalisia ne kaikki tämän jälkeen ovat? Tai jos minulla on yhdessä dimensiossa yhtä suuretta varten elohopeamittari, niin mitkä potentiaalien eli sinun kielenkäytössäsi todennäköisyyksien kokoelmat ovat olemassa sitä varten? Ovatko elohopean arvot 'iso' ja 'pieni' joukon eri todennäköisyyksiä, ja ovatko lisäksi eri todennäköisyyksiä se, että elohopeamittari on huoneen 'eteläseinällä' vs. 'pohjoisseinällä'? Milloin aktualisoituu minkä kokoinen osa tällaisia todennäköisyyksiä? Jos pieni osa aktualisotuu vain kvanttiobjektille, joka on pieni ja jota ei ole mitattu, niin miksi käyttää termiä aktualisoitua? Millä nimität sitä, että kvanttiobjektin todennäköisyys olla etelässä on esim. nolla? Eikö sinulla ole avaruutta ja dimensioita sitä varten kuitenkin? Yrititkö väittää tämän jälkeen, että kvanttiobektilla ei voi olla todennäköisyyksiä olla etelässä samaan aikaan kuin sillä on todennäköisyyksiä olla pohjoisessa? Tämä on todennäköisesti aina väärin sanottu, tai ei se voi toimia yleisenä lähtökohtana kaikille huoneeseen liitetyille hiukkasille.
B:
"Mttauksia ja havaintoja ei ole olemassa ilman käsitteellistä tulkintaa"
Keskustelussa on kehoitettu käsittelemään ontologiaa niin kuin se olisi ontologiaa, mutta onko sinun pakko puhua juuri tässä kohtaa 'olemassaolosta'? Tarkoitat varmasti vain, että 'jokaisen mittauksen jälkeen huonessa aletaan aina puhua seuraavaksi tulkinnoista'.
B:
"Mittauksia ja havaintoja ei ole olemassa ilman käsitteellistä tulkintaa joka on aina jossain määrin subjektiivista. "
Jossain määrin subjektiivisuus on todella laimea idea. Itse olit yllä jo mennyt parin rivin ajaksi siihen, että mittaus on subjektiivista, koska joku on kokenut kuulleensa siitä tai nähnyt sen itse. Tämä muu tuntuu aivan turhalta siihen verrattuna.
Jos tulkitseminen on suhteellista, niin kaikki subjektiivinen vs. objektiivinen puhe (puhetta ei koskaan tapahdu esim. tällä palstalla, koska kaikki jää puhumatta) jää tulkinnan tasolle, ja puheen kohde on tulkinnat eikä kaikki muu.
B:
"Mikään käsitteellinen malli ei voi olla aidosti objektiivinen vaan kyse kollektiivisesta kulttuurisidonnaisesta subjektiivisuudesta."
Tämä on täysin outo lause, kun sen lisäksi kysytään kysymys: 'onko malli sama kuin todellisuus'? Jos vastaus olisi kyllä, niin ilmeisesti tässä subjektiivisuus päätyy sellaiseen, mitä esitin alussa, että jokaista subjektia varten on yksittäinen malli.
Kulttuurisidonnaisuus ei ole samaa kuin subjektiivisuus. Eikä kulttuuri ole sama asia kuin kyky tehdä mallia ja ajatella mallista jotain. Ajattele tätä esim. siltä kannalta, että joskus kulttuuri muuttuu tulevaisuudessa ja spekuloi aidosti, että miten sen pitäisi vaikuttaa. MItä pitäisi tapahtua tulevaisuudessa, että he eivät käsittelisi nykyisiä malleja samoin kuin me, ja miten täynnä itseään heidän pitäisi olla, että he pitäisivät itseään mallina mutta muita ei? Jos ei tiedä mitä joku ajattelee, kun tällä on mielessä mallin kaltainen asia, niin kyse on tietämättömyydestä ja siitä ettei tämä toinen ole opettanut tietoaan muille. Subjektiivisuutta ei tulisi määritellä tietämättömyyden satunnaisen ilmenemisen seuraukseksi. Lisäksi subjektiivisuutta, joka esiintyy tällä tavalla aiheessa kuten 'mitkä romaanit olet lukenut ja mistä voit keskustella' ei tulisi verrata vakaviin subjektiivisuus-kysymyksiin, jotka liittyvät todellisuuden luonteeseen.
B:
"Havainto sellaisenaan ei vaikuta ilmiöön mutta havaitsijan intention tuottamat valinnat voivat vaikuttaa."
Onko 'havainto sellaisenaan' eri asia kuin 'havaitsija'? Eli jokin objektiivinen käsite? Miksi teet lauseita objektiivisista käsitteistä, jos niitä ei mielestäsi ole? Tässä tosin vaikuttajat ja vaikutukset ovat jotain, mikä toimii vain objektiivisessa mallissa, jossa maailma yksinkertaisesti sisältää taikaa. Oikea subjektivisti olisi jättänyt lauseen paljon lyhyemmäksi.
4B:
"Mitä koherentimpi ja pitkäkestoisempi intentio niin sitä deterministisempi on aktualisoitunut potentiaali."
Tässä on jätetty väliin kohta, missä aktualisoitua aktualisoitumattomasta? Determinismillä tarkoitat, että aktualisoituminen pysyy eikä mitään ilmiötä tule tapahtumaan enää sillä tavalla, että jokin (muu) aktualisoitumaton aktualisoituu (satunnaisesti, eli ylläkin satunnaisuus on oikea sana). Tämä tarkoittaa että koherentilla intentiolla on ominaisuutena hylkiä kaikkia epäaktuaalisia mahdollisuuksia eli potentiaaleja pois? Se ei toimisi normaalissa aaltofunktiomatematiikassa, vaan ikäänkuin puhut aaltofunktioista ja jostain vielä toisesta objektista yhtäaikaa. Jos käyttäisi pelkkää yhtä objektia kaiken esittämiseen, niin ainoa mitä hylkiä voisi olla tuo objekti, ja silloin intention ominaisuus olisi aina olla ilman mitään. En silti väitä, että tämä olisi raktkaisematon ongelma, ja että tästä ei voisi selvitä myös tekemällä oudompia hylkimisen matemaattisia käsitteitä.
Keskustelun aihe muuttui jossain kohtaa mistä tahansa todellisuudesta pelkäksi fysiikan olemassaolevan empiirisen tiedon tulkinnaksi. Se miten teit tämän, on lisäksi siten, että sinusta on ajateltava tämä fysikaalinen empirismi sekä sen takana todellisuus, johon kuuluu jokin ns. intentio. Et ole esittämässä kummastakaan eli empiirisestä tiedosta tai tästä intentiosta mitään, mikä tekisi niistä subjektiivisia teorioita. Koska et ole esim. esittänyt mitään kokijaa, joka olisi voinut kokea, että nuo täysin deterministiset asiat ovat hänestä satunnaisia. Mikä liittyy ehkä välttämättä empiirisyyteen. Minkä lisäksi jos sellaista ei empiirisesti esitä, niin ei varmaan tarvitse tehdä malliakaan, missä tällä yhdellä kokijalla on tähän mahdollisuus intentiollaan tai muuten (kuin jos häntä ei kiinnosta, että sanot hänelle, että intentio nro. 2 teki kohteesta deterministisen, koska hänen malli-intresseissään se on edelleen tapahtumatta näin).
B:
"Ns. "satunnaiset" ilmiöt ovat helpoiten intention avulla muokattavissa koska niissä on vähiten toiston kautta kehitynyttä rutiinia /tapaa mukana."
Tämä on uusien muuttujien lisäämistä toistaiseksi olevaan teoriaan. Oletko varmasti yrittänyt selittää miten maailmankaikkeuden ensimmäinen aktualisotunut ja deterministinen tapahtumakulku olisi ollut muokattavissa, ennen kuin teet mitään hätiköityjä lisäyksiä? Lasketko tapahtumakuluiksi asioita, jotka eivät ole aktualisoituneet? Missä emme tiedä mitä aktualisoituminen vielä tarkoittaa, ja se voi tarkoittaa esim. sitä että todennäköisyys ei ole nolla. Vastaa siis kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon, että tuleeko toistoja siitä, että todennäköisyys on nolla, siitä että todennäköisyys on nollan ja yhden välissä, vai ainostaan 1:stä. Ehkä sitä ennen kannattaisi selventää, onko tämä tapa ja rutiini saman havaitsijan rutiini, kuin kenellä on intentio, koska tällöin ei ole täysin mielekästä kuvailla rutiineja vain hänen kohteensa avulla, ja riippumattomasti hänestä, jolla on ihan intentioitakin.
Kerro vielä tehdäänkö muokkauksessa todennäköisyyden määrän muutoksia esim. siten kuin lupasit, että tehdään tulevaisuuden ajan muokkauksia. Eli tekeekö intentio uuden todennäköisyysjakauman edellisen tilalle? Miten voit todistaa tämän empiirisesti, jos tämä näyttää mitatessa aivan samalta, kuin se että todennäköisyysjakauma olisi jo ollut olemassa, ja jokainen mitattu asia oli vain ennestään olemassaolevien asioiden toteutumista? Jos halusit tehdä intentioteorian, niin miksi ylipäänsä aloit miettimään todennäköisyysteorioiota? Koska kuten sanoin, lisäsit äsken muuttujia, joissa lukee intention vastustamisen määrä. Olisit voinut sanoa, että mallissasi on vain tietoa intentiosta ja sen vastustamisen määrästä, eikä mitään todennäköisyyksiä.
Onko intentiolla mitään valinnanvaraa tehdä itselleen rutiinia esim. alituiseen muokkaamastaan kaksoisrakokokeesta, ja mistä lopulta riippuu, että rutiini saa muodostua? Onko hänellä valinnanvaraa siihen, että kaksoisrakokoe hieman eri objekteilla on välittömästi hänen rutiininsa? Toisten ihmisten teoriat kaksoirakokokeesta vastaavat näihin kysymyksiin: 'miksi toinen on tullut toiseksi ja toinen toiseksi?', joten miksi et sinäkin?
5 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B:
"Mitä koherentimpi ja pitkäkestoisempi intentio niin sitä deterministisempi on aktualisoitunut potentiaali."
Tässä on jätetty väliin kohta, missä aktualisoitua aktualisoitumattomasta? Determinismillä tarkoitat, että aktualisoituminen pysyy eikä mitään ilmiötä tule tapahtumaan enää sillä tavalla, että jokin (muu) aktualisoitumaton aktualisoituu (satunnaisesti, eli ylläkin satunnaisuus on oikea sana). Tämä tarkoittaa että koherentilla intentiolla on ominaisuutena hylkiä kaikkia epäaktuaalisia mahdollisuuksia eli potentiaaleja pois? Se ei toimisi normaalissa aaltofunktiomatematiikassa, vaan ikäänkuin puhut aaltofunktioista ja jostain vielä toisesta objektista yhtäaikaa. Jos käyttäisi pelkkää yhtä objektia kaiken esittämiseen, niin ainoa mitä hylkiä voisi olla tuo objekti, ja silloin intention ominaisuus olisi aina olla ilman mitään. En silti väitä, että tämä olisi raktkaisematon ongelma, ja että tästä ei voisi selvitä myös tekemällä oudompia hylkimisen matemaattisia käsitteitä.
Keskustelun aihe muuttui jossain kohtaa mistä tahansa todellisuudesta pelkäksi fysiikan olemassaolevan empiirisen tiedon tulkinnaksi. Se miten teit tämän, on lisäksi siten, että sinusta on ajateltava tämä fysikaalinen empirismi sekä sen takana todellisuus, johon kuuluu jokin ns. intentio. Et ole esittämässä kummastakaan eli empiirisestä tiedosta tai tästä intentiosta mitään, mikä tekisi niistä subjektiivisia teorioita. Koska et ole esim. esittänyt mitään kokijaa, joka olisi voinut kokea, että nuo täysin deterministiset asiat ovat hänestä satunnaisia. Mikä liittyy ehkä välttämättä empiirisyyteen. Minkä lisäksi jos sellaista ei empiirisesti esitä, niin ei varmaan tarvitse tehdä malliakaan, missä tällä yhdellä kokijalla on tähän mahdollisuus intentiollaan tai muuten (kuin jos häntä ei kiinnosta, että sanot hänelle, että intentio nro. 2 teki kohteesta deterministisen, koska hänen malli-intresseissään se on edelleen tapahtumatta näin).
B:
"Ns. "satunnaiset" ilmiöt ovat helpoiten intention avulla muokattavissa koska niissä on vähiten toiston kautta kehitynyttä rutiinia /tapaa mukana."
Tämä on uusien muuttujien lisäämistä toistaiseksi olevaan teoriaan. Oletko varmasti yrittänyt selittää miten maailmankaikkeuden ensimmäinen aktualisotunut ja deterministinen tapahtumakulku olisi ollut muokattavissa, ennen kuin teet mitään hätiköityjä lisäyksiä? Lasketko tapahtumakuluiksi asioita, jotka eivät ole aktualisoituneet? Missä emme tiedä mitä aktualisoituminen vielä tarkoittaa, ja se voi tarkoittaa esim. sitä että todennäköisyys ei ole nolla. Vastaa siis kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon, että tuleeko toistoja siitä, että todennäköisyys on nolla, siitä että todennäköisyys on nollan ja yhden välissä, vai ainostaan 1:stä. Ehkä sitä ennen kannattaisi selventää, onko tämä tapa ja rutiini saman havaitsijan rutiini, kuin kenellä on intentio, koska tällöin ei ole täysin mielekästä kuvailla rutiineja vain hänen kohteensa avulla, ja riippumattomasti hänestä, jolla on ihan intentioitakin.
Kerro vielä tehdäänkö muokkauksessa todennäköisyyden määrän muutoksia esim. siten kuin lupasit, että tehdään tulevaisuuden ajan muokkauksia. Eli tekeekö intentio uuden todennäköisyysjakauman edellisen tilalle? Miten voit todistaa tämän empiirisesti, jos tämä näyttää mitatessa aivan samalta, kuin se että todennäköisyysjakauma olisi jo ollut olemassa, ja jokainen mitattu asia oli vain ennestään olemassaolevien asioiden toteutumista? Jos halusit tehdä intentioteorian, niin miksi ylipäänsä aloit miettimään todennäköisyysteorioiota? Koska kuten sanoin, lisäsit äsken muuttujia, joissa lukee intention vastustamisen määrä. Olisit voinut sanoa, että mallissasi on vain tietoa intentiosta ja sen vastustamisen määrästä, eikä mitään todennäköisyyksiä.
Onko intentiolla mitään valinnanvaraa tehdä itselleen rutiinia esim. alituiseen muokkaamastaan kaksoisrakokokeesta, ja mistä lopulta riippuu, että rutiini saa muodostua? Onko hänellä valinnanvaraa siihen, että kaksoisrakokoe hieman eri objekteilla on välittömästi hänen rutiininsa? Toisten ihmisten teoriat kaksoirakokokeesta vastaavat näihin kysymyksiin: 'miksi toinen on tullut toiseksi ja toinen toiseksi?', joten miksi et sinäkin?
5B:
"Ehdollistuminen tuottaa tapoja ja rutiineja jotka toimivat ilman tietoista kontrollia tehokkaasti ja nopeasti. Kaikki luonnon säännönmukaisuudet ovat tällaisia."
Rutiini ja nämä vastaavat sanat on huonosti määritelty, jos on olemassa todennköisyysjakaumia, mitä muokata, koska todennäköisyysjakaumia pidetään säännönmukaisina (varsinkin kun niitä ei muokkaa, mutta minun esitykseni mukaan sinun puheesi ovat esitys säännöstä, jolla intentiolla on tietty lupa muokata ne). Tällöin joudut aloittamaan taas alusta ja sanomaan millaista on olla todennäköisyytenä nollan ja ykkösen välissä ja täysin rutinoitunut siihen että on. Voit sanoa, että näissä jakaumissa ei olla vielä tunnettu sitä, mitä on arpoa yksi tulos, ja vain arpominen on epädeterminististä (mikä on tieteellisen jargonin apinointia ettäs tiedät). Sen jälkeen sinun tulisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, että mikä on säännönmukaista ja mikä on toistoa tässä, että aina joudutaan arpomaan, arvonta on aina samanlaista, ja miten arpomisen jälkeen maailma on aina samanlainen, Toisin sanoen pelkkä determinismin aseman maininta ei johda tähän rutiinikeskusteluun mitenkään, ja se tuntui olevan ainoa mielestäsi tärkeä asia, mitä tieteessä ei vielä ollut.
B:
"Luonnossa on persoonatonta epälokaalia kognitiota joka kykenee hyödyntämään säännönmukaisuuksia ja tapoja ikäänkuin luonnon ohjelmoinnin alirutiineina."
Tämä on itsestäänselvällä tavalla objektiivinen teoria, missä kyseiset asiat voisi myös esittää, ja jolloin esitystä voi pitää realismina siitä, mitä on,
Liittyykö se pelkästään tällaiseen filosofiseen asemoitumiseen ja sen aiheuttamiin skandaaleihin, että et ole esittänyt kysymystä, 'mikä on samanaikainen ylirutiini'?
B:
"Ilmiöiden ennustaminen pätee tapojen ja rutiinien tasolla."
Edellinen ongelma sisältyy tähän lauseeseen (sen sijaan, että on sen perusteella ristiriita). Kun nimittäin ennustaa deterministisen asian kuten todennäköisyysjakauman, ennustaminen on asia, joka ei kerro kaikesta kaikkea, mutta ennustaa silti jotain. Tälle ennustajalle joutuu selittämään, miksi hän on väärässä vaikka ennustaa oikein siinä asiassa, missä sanoi ennustaneensa. Minkä lisäksi et ole lujemmalla maaperällä jos et itse ennusta yhtä paljon.
B:
"Vapaa valinta edellyttää sitä että ei samaistuta siihen mitä tehdään eikä anneta valintojen muuttua rutiininomaisiksi."
Osaisitko kirjoittaa massan teoriasta ilman, että kuvailisit laihdutusvinkkejä?
Vapaata valintaa ei minusta ole käsitelty lainkaan tekstissäsi. Joku voi ajatella, että jos teksti sisältää sanan intentio, niin se sisältää automaattisesti vapaan valinnan. Itse olen arvioinut intentiota sen perusteella, mitä siitä voisi tietää sanomasi perusteella, ja siksi intentiossa ei ole osoitettu olevan kyseessä vapaa valinta. Intentiolla ei ole mitään ominaisuuksia olla vapaa valinta, kun sen kaikki toiminnot ovat kaiken muun kuin vapaan valinnan toimintoja. Olet teksissäsi myös ohittanut kaikki sellaiset kohdat, kuten miksi todennäköisyys on joskus alle yksi ja pian yksi. Olet esittänyt totuuden vain tällä tavalla tähän mennessä: 'Intentio tekee todennäköisyyksille asioita X'. 'Intentio on tässä tosi efektiivinen, jos todennäköisyys on alle 1.' 'Intentio joka on toisella tavalla efektiivinen liittyy siihen, että (varmaan) todennäköisyyksiä 1 olevat asiat myös etenevät ilman satunnaisuuksia, jotka kohtaisivat tämän todellisuuden... ja jos niitä olisikin jossain muualla niin tämä touhu on lokalisoitu lokaalimmaksi kuin yksi yhteinen malli pystyisi lokalisoimaan mitään niin ettei sellaista edes ole olemassa'.
Jos vältät kaikkia muita aiheita kuin determinismiä puhuessasi intentiosta, niin vapaata valintaa ei edes esiinny sitä kautta, että olisi epädeterministisyyttä. Tämän jälkeen taas sinun tulisi osoittaa, että epädeterminismi on jotain muuta kuin satunnaisuutta. Et kuitenkaan kauheasti pyri sellaiseen kirjoittamiseen, missä olisi isoja kysymyksiä ja esim. koetettu tietää, miksi jokin on oikea vastaus isoon kysymykseen. Vaikka saisit kirjoitettua tekstiin vapaasta valinnasta kokonaisen lauseen, se jäisi joksikin ehdotukseksi fyysisestä maailmasta ja tulkinnasta siitä, joita maailma on jo vääränään. Ei siis edes miksikään fyysiseksi ilmiöksi.
6 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B:
"Ehdollistuminen tuottaa tapoja ja rutiineja jotka toimivat ilman tietoista kontrollia tehokkaasti ja nopeasti. Kaikki luonnon säännönmukaisuudet ovat tällaisia."
Rutiini ja nämä vastaavat sanat on huonosti määritelty, jos on olemassa todennköisyysjakaumia, mitä muokata, koska todennäköisyysjakaumia pidetään säännönmukaisina (varsinkin kun niitä ei muokkaa, mutta minun esitykseni mukaan sinun puheesi ovat esitys säännöstä, jolla intentiolla on tietty lupa muokata ne). Tällöin joudut aloittamaan taas alusta ja sanomaan millaista on olla todennäköisyytenä nollan ja ykkösen välissä ja täysin rutinoitunut siihen että on. Voit sanoa, että näissä jakaumissa ei olla vielä tunnettu sitä, mitä on arpoa yksi tulos, ja vain arpominen on epädeterminististä (mikä on tieteellisen jargonin apinointia ettäs tiedät). Sen jälkeen sinun tulisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, että mikä on säännönmukaista ja mikä on toistoa tässä, että aina joudutaan arpomaan, arvonta on aina samanlaista, ja miten arpomisen jälkeen maailma on aina samanlainen, Toisin sanoen pelkkä determinismin aseman maininta ei johda tähän rutiinikeskusteluun mitenkään, ja se tuntui olevan ainoa mielestäsi tärkeä asia, mitä tieteessä ei vielä ollut.
B:
"Luonnossa on persoonatonta epälokaalia kognitiota joka kykenee hyödyntämään säännönmukaisuuksia ja tapoja ikäänkuin luonnon ohjelmoinnin alirutiineina."
Tämä on itsestäänselvällä tavalla objektiivinen teoria, missä kyseiset asiat voisi myös esittää, ja jolloin esitystä voi pitää realismina siitä, mitä on,
Liittyykö se pelkästään tällaiseen filosofiseen asemoitumiseen ja sen aiheuttamiin skandaaleihin, että et ole esittänyt kysymystä, 'mikä on samanaikainen ylirutiini'?
B:
"Ilmiöiden ennustaminen pätee tapojen ja rutiinien tasolla."
Edellinen ongelma sisältyy tähän lauseeseen (sen sijaan, että on sen perusteella ristiriita). Kun nimittäin ennustaa deterministisen asian kuten todennäköisyysjakauman, ennustaminen on asia, joka ei kerro kaikesta kaikkea, mutta ennustaa silti jotain. Tälle ennustajalle joutuu selittämään, miksi hän on väärässä vaikka ennustaa oikein siinä asiassa, missä sanoi ennustaneensa. Minkä lisäksi et ole lujemmalla maaperällä jos et itse ennusta yhtä paljon.
B:
"Vapaa valinta edellyttää sitä että ei samaistuta siihen mitä tehdään eikä anneta valintojen muuttua rutiininomaisiksi."
Osaisitko kirjoittaa massan teoriasta ilman, että kuvailisit laihdutusvinkkejä?
Vapaata valintaa ei minusta ole käsitelty lainkaan tekstissäsi. Joku voi ajatella, että jos teksti sisältää sanan intentio, niin se sisältää automaattisesti vapaan valinnan. Itse olen arvioinut intentiota sen perusteella, mitä siitä voisi tietää sanomasi perusteella, ja siksi intentiossa ei ole osoitettu olevan kyseessä vapaa valinta. Intentiolla ei ole mitään ominaisuuksia olla vapaa valinta, kun sen kaikki toiminnot ovat kaiken muun kuin vapaan valinnan toimintoja. Olet teksissäsi myös ohittanut kaikki sellaiset kohdat, kuten miksi todennäköisyys on joskus alle yksi ja pian yksi. Olet esittänyt totuuden vain tällä tavalla tähän mennessä: 'Intentio tekee todennäköisyyksille asioita X'. 'Intentio on tässä tosi efektiivinen, jos todennäköisyys on alle 1.' 'Intentio joka on toisella tavalla efektiivinen liittyy siihen, että (varmaan) todennäköisyyksiä 1 olevat asiat myös etenevät ilman satunnaisuuksia, jotka kohtaisivat tämän todellisuuden... ja jos niitä olisikin jossain muualla niin tämä touhu on lokalisoitu lokaalimmaksi kuin yksi yhteinen malli pystyisi lokalisoimaan mitään niin ettei sellaista edes ole olemassa'.
Jos vältät kaikkia muita aiheita kuin determinismiä puhuessasi intentiosta, niin vapaata valintaa ei edes esiinny sitä kautta, että olisi epädeterministisyyttä. Tämän jälkeen taas sinun tulisi osoittaa, että epädeterminismi on jotain muuta kuin satunnaisuutta. Et kuitenkaan kauheasti pyri sellaiseen kirjoittamiseen, missä olisi isoja kysymyksiä ja esim. koetettu tietää, miksi jokin on oikea vastaus isoon kysymykseen. Vaikka saisit kirjoitettua tekstiin vapaasta valinnasta kokonaisen lauseen, se jäisi joksikin ehdotukseksi fyysisestä maailmasta ja tulkinnasta siitä, joita maailma on jo vääränään. Ei siis edes miksikään fyysiseksi ilmiöksi.
6B:
"Mikään ei ole 100% tarkkuudella ennustettavissa eikä siis ole ehdottoman deterministä vaikka sellainen mielikuva voi helposti syntyä logiikan ja matematiikan hahmotusten kautta."
Syntyykö sinulle mielikuva, että ennustettavuuden ollessa alle 100 %, se on todiste, että determinismiä ei ole? Et ole itse edes kertonut, mitä logiikkaa tämä toinen käytti (*), mutta minä voin sanoa, että sinun logiikkasi olisi ollut, että lauseen 'maailman ollessa epädeterministinen siinä ei voi silloin ennustaa' lause pätee päinvastaisessa järjestyksessä. Eli takaperinoperaattorilla operoinnin jälkeen. Logiikointi ja matematikointi ei silti tarkoita synonyymiä sille, että tekee jotain ja saa tulokseksi mitä tahansa. Logiikka on myös taideala, missä sanotaan, että jos tekee listalle laitetun loogisen virheen, kuten kääntää asioita ympäri ja uskoo niihin edelleen, niin silloin sitä ei sanota loogisen ajattelun toteuttamiseksi vaan päinvastoin.
(*) Tarkoitan suoraan sanottuna, että et voi löytää planeetalta ihmistä, joka sanoo uskovansa determinismiin, ja että hänelle se on loogikan kautta totuus ehdottomista faktoista eli yhtä totta kuin nämä faktat. Tietysti jos ei ole väliä, millä asteikolla ihminen arvioi faktojansa, niin hänellä voi olla versioita, missä on determinismi seurauksena jostakin, joka on pieni vaihtoehto. Toisekseen voisin sanoa, että ilmeisesti kaikki kommenttisi logiikasta perustuvat siihen, että et ole koskaan tutustunut yhteenkään logiikan tekijään, ja mielummin näet logiikkoja tosi paljon paikoissa, joissa niitä ei olisi.
B:
"Todennäköisyydet voivat muokkautua nollan ja lähes 100% välillä viiveellä eli nykyinen säännönmukaisuus ei välttämättä enää päde tuhannen vuoden ajanjaksolla suhteessa menneisyyteen eikä tulevaisuuteen"
Tarkoitatko todennäköisyysjakauman muokkautumista niinkuin Schrödinger esitti jo ennen kuin jakauman nimi oli todennäköisyyksien jakauma? Kaikki säännöt tähän mennessä ovat juuri niitä muutoksia varten (*). Vai tarkoitatko, että mahdollisuuksia tulee enemmän tai vähemmän edellisten mahdollisuuksien tilalle? Koska elohopea voi olla isompi kuin iso ja pienempi kuin pieni ja lakata olemasta koskaan mitään niiden väliltä? Tai koska huoneeseen tulee suuntia olla ylös ja alas pelkän etelän lisäksi? MIkä taaskaan pystyy todistamaan empiirisesti tällaisen tapahtuman, eli miten tietää ettei kyseessä ollut suunta, joka tähän mennessä oli vain näkymätön todennäköisyydellä nolla?
Mikään ei estä tekemästä uusien vaihtoehtojen saamisen sääntöä, paitsi tieteellinen itsehillintä.
Käytit lauseessa itse sanaa säännönmukainen kuvaamaan objektia, joka on jotain muuta kuin 100 %. Kaikki ehdotukseni yllä rutiinien oikeaa määrittelyä varten ovat siis sinun ehdotuksiasi. Siinä tapauksessa että teit kirjoitusvirheen, ja tarkoitit että vain 100 % on säännönmukainen, niin tiedoksesi, että tiede on jo empiirisesti ja muutoin havainnut, että objekti, joka on 100 % voi muuttua alle 100 %:iin alle mikrosekunnissa (kun puhutaan siitä miten paljon sillä on käytettävissä olevaa skaalaa muuttua ja yksittäisen luvun eli 0 vs 100 sijaan tarkoitetaan jakauman leviämistä eli tosiasiassa äärettömän monen tällaisen luvun). Tämän lisäksi on esim. tutkimusta makroskooppisen aineen sisältämistä kvanttifluktuaatioista, joilla on jotain väliä kyseiselle aineelle, ja yksi sovellus missä sitä(kin) on, on biologinen mutaatio.
B:
"eli mitään ei voi extrapoloida nykyhetken tilanteen perusteella mielivaltaisen kauas tulevaisuuteen eikä menneisyyteen."
Tämä on helpointa toteuttaa aloittamalla alle 100 %:ista ja koettamalla väkisin päätyä 100 %;iin. Eli mittaamalla, mitä satunnainen asia on kun sen pitää olla yksi asia. Tätä siis tapahtuu joidenkin muiden tulkintojen mukaan maailmassa muuallakin kuin laboratorioissa, jos haluat lainata niitä.
7 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B:
"Mikään ei ole 100% tarkkuudella ennustettavissa eikä siis ole ehdottoman deterministä vaikka sellainen mielikuva voi helposti syntyä logiikan ja matematiikan hahmotusten kautta."
Syntyykö sinulle mielikuva, että ennustettavuuden ollessa alle 100 %, se on todiste, että determinismiä ei ole? Et ole itse edes kertonut, mitä logiikkaa tämä toinen käytti (*), mutta minä voin sanoa, että sinun logiikkasi olisi ollut, että lauseen 'maailman ollessa epädeterministinen siinä ei voi silloin ennustaa' lause pätee päinvastaisessa järjestyksessä. Eli takaperinoperaattorilla operoinnin jälkeen. Logiikointi ja matematikointi ei silti tarkoita synonyymiä sille, että tekee jotain ja saa tulokseksi mitä tahansa. Logiikka on myös taideala, missä sanotaan, että jos tekee listalle laitetun loogisen virheen, kuten kääntää asioita ympäri ja uskoo niihin edelleen, niin silloin sitä ei sanota loogisen ajattelun toteuttamiseksi vaan päinvastoin.
(*) Tarkoitan suoraan sanottuna, että et voi löytää planeetalta ihmistä, joka sanoo uskovansa determinismiin, ja että hänelle se on loogikan kautta totuus ehdottomista faktoista eli yhtä totta kuin nämä faktat. Tietysti jos ei ole väliä, millä asteikolla ihminen arvioi faktojansa, niin hänellä voi olla versioita, missä on determinismi seurauksena jostakin, joka on pieni vaihtoehto. Toisekseen voisin sanoa, että ilmeisesti kaikki kommenttisi logiikasta perustuvat siihen, että et ole koskaan tutustunut yhteenkään logiikan tekijään, ja mielummin näet logiikkoja tosi paljon paikoissa, joissa niitä ei olisi.
B:
"Todennäköisyydet voivat muokkautua nollan ja lähes 100% välillä viiveellä eli nykyinen säännönmukaisuus ei välttämättä enää päde tuhannen vuoden ajanjaksolla suhteessa menneisyyteen eikä tulevaisuuteen"
Tarkoitatko todennäköisyysjakauman muokkautumista niinkuin Schrödinger esitti jo ennen kuin jakauman nimi oli todennäköisyyksien jakauma? Kaikki säännöt tähän mennessä ovat juuri niitä muutoksia varten (*). Vai tarkoitatko, että mahdollisuuksia tulee enemmän tai vähemmän edellisten mahdollisuuksien tilalle? Koska elohopea voi olla isompi kuin iso ja pienempi kuin pieni ja lakata olemasta koskaan mitään niiden väliltä? Tai koska huoneeseen tulee suuntia olla ylös ja alas pelkän etelän lisäksi? MIkä taaskaan pystyy todistamaan empiirisesti tällaisen tapahtuman, eli miten tietää ettei kyseessä ollut suunta, joka tähän mennessä oli vain näkymätön todennäköisyydellä nolla?
Mikään ei estä tekemästä uusien vaihtoehtojen saamisen sääntöä, paitsi tieteellinen itsehillintä.
Käytit lauseessa itse sanaa säännönmukainen kuvaamaan objektia, joka on jotain muuta kuin 100 %. Kaikki ehdotukseni yllä rutiinien oikeaa määrittelyä varten ovat siis sinun ehdotuksiasi. Siinä tapauksessa että teit kirjoitusvirheen, ja tarkoitit että vain 100 % on säännönmukainen, niin tiedoksesi, että tiede on jo empiirisesti ja muutoin havainnut, että objekti, joka on 100 % voi muuttua alle 100 %:iin alle mikrosekunnissa (kun puhutaan siitä miten paljon sillä on käytettävissä olevaa skaalaa muuttua ja yksittäisen luvun eli 0 vs 100 sijaan tarkoitetaan jakauman leviämistä eli tosiasiassa äärettömän monen tällaisen luvun). Tämän lisäksi on esim. tutkimusta makroskooppisen aineen sisältämistä kvanttifluktuaatioista, joilla on jotain väliä kyseiselle aineelle, ja yksi sovellus missä sitä(kin) on, on biologinen mutaatio.
B:
"eli mitään ei voi extrapoloida nykyhetken tilanteen perusteella mielivaltaisen kauas tulevaisuuteen eikä menneisyyteen."
Tämä on helpointa toteuttaa aloittamalla alle 100 %:ista ja koettamalla väkisin päätyä 100 %;iin. Eli mittaamalla, mitä satunnainen asia on kun sen pitää olla yksi asia. Tätä siis tapahtuu joidenkin muiden tulkintojen mukaan maailmassa muuallakin kuin laboratorioissa, jos haluat lainata niitä.
7Kun puhutaan ekstrapoloimisesta, niin on kuitenkin olemassa sellainenkin tieteelliseen sivistykseen kuuluva asia, joka voi olla harvemmin tunnettu kuin mitä sille sopisi olla. Nimittäin jos ekstrapoloit tietoa, joka on muuttujille, kuten lämpötila, paine ja tiheys, niin nämä muuttujat voivat käyttäytyä esim. yli 99.999 %:n todennäköisyydellä deterministisesti ja ennustettavasti aineessa, vaikka aine on satunnaista. Muuttujissa ei väitetä tiedettävän aineesta niin paljon, että sillä satunnaisuudella olisi näiden kolmen tietämiseksi väliä. Silloin kun ennustetaan alkuräjähdys, niin tätä ei kuitenkaan tarvitse käyttää, koska useimpina hetkinä pienikin aineen satunnaisuus olisi todella pieni. Kun puhutaan jäljelle jäävästä alle 0.0001 %:n todennäköisyydestä, se on vastaavanlainen todennäköisyys kuin, että hiukkaset olisivat olleet nykyhetkellä tilassa (ja jos käytetään satunnainen romahdus -tulkintaa, niin lisäksi käyneet läpi satunnaisia valintoja), jonka tuloksena ne päätyvät rakentamaan tulevaisuudessa/menneisyydessä jättimäisen kopion B:n kehosta, joka täyttää taivaalle katsottuna koko universumin. Joissain teorioissa, kuten MWI tämänkin tulkinta on huom. että se tapahtuu täysin deterministisesti jos tapahtuu, etkä ole käyttänyt ajastasi hetkeäkään tämän tulkinnan kumoamiseen.
B:
"Entropia on reduktiivista eli kaikki rakenteet hajoavat vähitellen osiinsa."
Tuossa lauseessa on kaikki väärin. Mikään ei poista esim. protonin osia toistensa luota, ellei niiden osien käytöksessä lue, että ne poistuvat siitä. Emergentti entropia on ainoa entropian muoto, mitä tunnetaan. Muuallakin entropia saatetaan mainita, mutta se ei olisi dynaaminen muuttuja tai muukaan muuttuja tai vakio dynaamisille muuttujille. Sitten se olisi vielä tätäkin yksinkertaisempi, koska voisi sanoa, että 'ennen kuin tiesi entropian, tiesi jo kaiken'.
Jos sanoisit että entropiaa tulisi lisää (mitä et pystynyt ilmaisemaan suoraan), olisit itse ennustanut entropian muuttujan arvon. Missä esim. tiheyden lisäksi on muuttuja kuten entropia. Jos tiheyttä ei voisi ennustaa mihinkään asti, niin entropiankin ennustus olisi mahdottomassa asemassa. Kuten varmaan esimerkistäni näkyi.
Maailmankaikkeudessa olevien osien lukumäärä ei ole tieteen mielestä vakio. Miten pystyt käsittelemään entropiaa, jos sinulla ei ole koko ajan samaa määrää osia?
B:
"Negentropia tai itseorganisoituminen on vahvaa emergenssiä. Entropian ja negentropian välillä vallitsee tasapainotila."
Itseorganisoituminen on kuin protoni. Protonissa ei ole mitään emergenttiä. Sinun univesumin kokoinen kehosi tapahtui tekemällä satunnaisia asioita kaikilla hiukkasilla eri tavalla kuin sanotaan emergentissä tiheyden ym. teorioissa. Sinun kehosi organisoimisessakaan en siis tarvinnut mitään emergenttiä.
Kun entropia ei ole sama kuin hajoaminen osiin, niin sen vastakohta ei voi olla sama kuin rakentelu. Kaikissa organisotumisissa ei kuitenkaan ole kyseessä asioiden rakentuminen, vaan esim. toisistaan kaukana irrallaan olevat biljardipallot ovat myös ns. organisoituneet, jos ne näkyvät taivaalla B:n kehon muodossa tms.. Asioiden liittäminen toisiinsa voimilla ja kysymys siitä, ovatko ne miten vahvasti toisissaan kiinni, on todellakin selkeämpi käsite kuin asioiden oleminen järjestyksessä. Johtuen varmaan siitä, että toinen on reduktiivinen teoria toiminnassa ja toinen ei liity minkään toimimiseen mitenkään (emergentissä teoriassa, jossa on mahdollisimman paljon yksinkertaistuksia eli ideaalikaasu, voi silti olla differentiaaliyhtälöitä entropialle liittyen muiden suureiden ratkaisuun, koska ne ovat olettaneet ettei mikään toimi eri tavalla ja liittyvät aina entropiaan).
Ennusteesi negentropiasta voidaan mitata näkyvästä universumista ja sitten olet väärässä?
B:
"Jos fysiikkatiede ymmärretään mahdollisimman laajasti (tietoisuus & intentio mukaanlukien) niin periaatteessa kaikki mahdolliset ilmiöt voi yrittää selittää fysiikan käsitteiden avulla"
Puhut roskaa, koska et pysty kirjoittamaan (silloin) yhtä lausetta, mikä sisältäisi pelkkiä fysiikan käsitteitä (usein et pysty siihen vaikka kirjoittaisit jostain muusta kuin tietoisuudesta & intentiosta). Minkä lisäksi on se, että kaikki lauseesi sisältävät fysiikan käsitteitä, jotka eivät täytä sitä vaatimusta, että ne toimivat kuin fysiikassa olevat käsitteet, tai että lauseet olisivat totta fysiikan mielestä. Tuon sanominen on siis yhtä hyvä kuin sanoisit, että voit esittää kaiken raamatun henkilöillä, mutta et aio saada mitään raamatussa olevaa tarinaa toistettua.
8 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun puhutaan ekstrapoloimisesta, niin on kuitenkin olemassa sellainenkin tieteelliseen sivistykseen kuuluva asia, joka voi olla harvemmin tunnettu kuin mitä sille sopisi olla. Nimittäin jos ekstrapoloit tietoa, joka on muuttujille, kuten lämpötila, paine ja tiheys, niin nämä muuttujat voivat käyttäytyä esim. yli 99.999 %:n todennäköisyydellä deterministisesti ja ennustettavasti aineessa, vaikka aine on satunnaista. Muuttujissa ei väitetä tiedettävän aineesta niin paljon, että sillä satunnaisuudella olisi näiden kolmen tietämiseksi väliä. Silloin kun ennustetaan alkuräjähdys, niin tätä ei kuitenkaan tarvitse käyttää, koska useimpina hetkinä pienikin aineen satunnaisuus olisi todella pieni. Kun puhutaan jäljelle jäävästä alle 0.0001 %:n todennäköisyydestä, se on vastaavanlainen todennäköisyys kuin, että hiukkaset olisivat olleet nykyhetkellä tilassa (ja jos käytetään satunnainen romahdus -tulkintaa, niin lisäksi käyneet läpi satunnaisia valintoja), jonka tuloksena ne päätyvät rakentamaan tulevaisuudessa/menneisyydessä jättimäisen kopion B:n kehosta, joka täyttää taivaalle katsottuna koko universumin. Joissain teorioissa, kuten MWI tämänkin tulkinta on huom. että se tapahtuu täysin deterministisesti jos tapahtuu, etkä ole käyttänyt ajastasi hetkeäkään tämän tulkinnan kumoamiseen.
B:
"Entropia on reduktiivista eli kaikki rakenteet hajoavat vähitellen osiinsa."
Tuossa lauseessa on kaikki väärin. Mikään ei poista esim. protonin osia toistensa luota, ellei niiden osien käytöksessä lue, että ne poistuvat siitä. Emergentti entropia on ainoa entropian muoto, mitä tunnetaan. Muuallakin entropia saatetaan mainita, mutta se ei olisi dynaaminen muuttuja tai muukaan muuttuja tai vakio dynaamisille muuttujille. Sitten se olisi vielä tätäkin yksinkertaisempi, koska voisi sanoa, että 'ennen kuin tiesi entropian, tiesi jo kaiken'.
Jos sanoisit että entropiaa tulisi lisää (mitä et pystynyt ilmaisemaan suoraan), olisit itse ennustanut entropian muuttujan arvon. Missä esim. tiheyden lisäksi on muuttuja kuten entropia. Jos tiheyttä ei voisi ennustaa mihinkään asti, niin entropiankin ennustus olisi mahdottomassa asemassa. Kuten varmaan esimerkistäni näkyi.
Maailmankaikkeudessa olevien osien lukumäärä ei ole tieteen mielestä vakio. Miten pystyt käsittelemään entropiaa, jos sinulla ei ole koko ajan samaa määrää osia?
B:
"Negentropia tai itseorganisoituminen on vahvaa emergenssiä. Entropian ja negentropian välillä vallitsee tasapainotila."
Itseorganisoituminen on kuin protoni. Protonissa ei ole mitään emergenttiä. Sinun univesumin kokoinen kehosi tapahtui tekemällä satunnaisia asioita kaikilla hiukkasilla eri tavalla kuin sanotaan emergentissä tiheyden ym. teorioissa. Sinun kehosi organisoimisessakaan en siis tarvinnut mitään emergenttiä.
Kun entropia ei ole sama kuin hajoaminen osiin, niin sen vastakohta ei voi olla sama kuin rakentelu. Kaikissa organisotumisissa ei kuitenkaan ole kyseessä asioiden rakentuminen, vaan esim. toisistaan kaukana irrallaan olevat biljardipallot ovat myös ns. organisoituneet, jos ne näkyvät taivaalla B:n kehon muodossa tms.. Asioiden liittäminen toisiinsa voimilla ja kysymys siitä, ovatko ne miten vahvasti toisissaan kiinni, on todellakin selkeämpi käsite kuin asioiden oleminen järjestyksessä. Johtuen varmaan siitä, että toinen on reduktiivinen teoria toiminnassa ja toinen ei liity minkään toimimiseen mitenkään (emergentissä teoriassa, jossa on mahdollisimman paljon yksinkertaistuksia eli ideaalikaasu, voi silti olla differentiaaliyhtälöitä entropialle liittyen muiden suureiden ratkaisuun, koska ne ovat olettaneet ettei mikään toimi eri tavalla ja liittyvät aina entropiaan).
Ennusteesi negentropiasta voidaan mitata näkyvästä universumista ja sitten olet väärässä?
B:
"Jos fysiikkatiede ymmärretään mahdollisimman laajasti (tietoisuus & intentio mukaanlukien) niin periaatteessa kaikki mahdolliset ilmiöt voi yrittää selittää fysiikan käsitteiden avulla"
Puhut roskaa, koska et pysty kirjoittamaan (silloin) yhtä lausetta, mikä sisältäisi pelkkiä fysiikan käsitteitä (usein et pysty siihen vaikka kirjoittaisit jostain muusta kuin tietoisuudesta & intentiosta). Minkä lisäksi on se, että kaikki lauseesi sisältävät fysiikan käsitteitä, jotka eivät täytä sitä vaatimusta, että ne toimivat kuin fysiikassa olevat käsitteet, tai että lauseet olisivat totta fysiikan mielestä. Tuon sanominen on siis yhtä hyvä kuin sanoisit, että voit esittää kaiken raamatun henkilöillä, mutta et aio saada mitään raamatussa olevaa tarinaa toistettua.
8Tähänastinen keskustelu muuten ei välttämättä hyödytä mitään. Tämä johtuu siitä, että kohdat, joita tuot esille, eivät ole järin merkittäviä. Mallisi todellinen kritiikki kohdistuisi siihen, että oletat entiteetin, joka on nimitetty usein intentioksi, mutta joka on samanlainen entiteetti kuin idealistien kokonainen tietoisuus. (Se että koko tietoisuutta ei mainita on yksi varoittava tekijä siitä, että keskustelu on täysin merkityksetön ja ehkä pelkkä savuverho.) Tarkoituksesi olisi tehdä todellisuudelle selitys, mutta jos sen selitys kaikelle on selittämätön entiteetti, niin et ole tullut selittäneeksi mitään. Tietoisuuden selityksiä voisivat olla pienemmät osat, mistä se koostuu, ja mitä osille on tapahtunut spesifisti ollakseen tietoisuus. Tässä ajattelussa, joka on reduktionismia (ja joka puhuisi kaikista asioista fysiikan käsitteiden avulla) on erittäin räikeä virhe, jos sanot olevan entiteetin, joka on tehty monimutkaisista osista, ja sanot että se esiintyy ennalta tai syntyy yhtä aikaa kuin nämä osat vasta syntyvät. Voidaan väittää että tiedettä pystyy tekemään sitenkin, että aletaan selityksestä, että 'huoneessa on elektroni', emmekä tiedä mitään sen synnystä. Tietoisudessa tämä on huomattavasti vaikeampaa, koska tietoisuudesta tiedetään, että sillä on historia eikä sen määritelmä voi olla, että se vain esiintyy huoneessa yhtäkkiä mielivaltaisessa perustilassa, jolla voi testata.
Olet esim. alempana olevan negentropia ajattelusi mukaan eräänlainen reduktionisti todellisuuden suhteen, mutta et ole vielä ollut reduktionisti tämän negentropian suhteen. Eli pidät jonkinlaisena selittämättömän uskonnollisen entitettin tekosina sitä tapahtumaa, missä maailman osaset päätyvät joksikin. (Siinä tapauksessa ei kuitenkaan pidä käyttää sanaa 'vahva emergenssi', kuten tuon esiin lopetuksessasi.) Tämän olisit voinut tuoda selkeämmin esiin myös, ja ongelma tässä on se, että maailman osien tekemien asioiden selitys on paljon selvemmin tehty keksimättä yhtään lisäosia.
On myös melko huono idea väitellä materialistin kanssa siitä, onko todellisuus subjektiivinen, kun ette ole vielä väitelleet siitä, mitä on tietoisuus. Se että keskustelisi subjektiivisuudesta materialistisin oletuksin, ei ole todellista, vaan pelkkä huono tapa katsoa vierekkäin olevien matemaattisten objektien merkitystä. Eli puhua niistä kuin olisi olemassa tulkintatasoja, ja voisi unohtaa, että ne olivat objekteja.
B:
"Teorioita voidaan ainoastaan falsifioida ja sekin koskee ainoastaan säännönmukaisuuksia eikä kuvauksia, tulkintoja eikä selityksiä ja se on aina myös ajallis-paikallisesti rajattua."
Teorialla ja tulkinnalla on aivan sama matemaattinen prosessi, missä molemmat ovat säännönmukaisuuksia yhtä paljon. Falsifiointi voi kumota tulkinnan, mutta se kumoaa silloin kaikki muut tulkinnat siitä samasta aiheesta, jotka olivat sen kanssa rinnakkaistulkintoja. Se mikä on ajallispaikallisesti rajattua on se, että onko jonkin idean asema olla tulkinta, vai onko sen asema olla teoria, jos näihin johonkin ilmestyy muutoksia, ja muutoksineen se mielletään kuitenkin samaksi asiaksi. (Tarkoitin siis äsken, että falsifiointi kumoaa tulkinnan ennenkuin siitä tulee erillinen teoria, joka ennustaa jotain vähän uutta.) Sen matemaattinen ratkaiseminen, mitä kukin on, voi alussakin viedä aikaa ja paikkoja, ja jotkut esitykset olisivat mahdollisesti ennenaikaisia.
B:
"Teoriat voi käsittää ikäänkuin todellisuutta kuvailevina suht. käyttökelpoisina karttoina jotka eivät koskaan ole sama asia kuin se todellisuus mitä se kartta yrittää kuvata joidenkin ominaisuuksien perusteella."
Ihmisiä jotka yrittävät päätyä käsitykseen, josta ei ole tietoa, voi käsittää hätähousuiksi. Toisekseen olisivat ihmiset, jotka pyrkivät käsitteisiin, jotka eivät käsitteinä tee mitään.
B:
"Koska todellisuus on pohjimmiltaan epälokaali niin kenttä on ikäänkuin mahdollisten asioiden kokoelma ja aine & energia niiden ajallis-paikallisia havaittavissa olevia projisoituja ilmentymiä."
Energia on fyysinen suure ja aine ei ole. Et voi käyttää näitä missään lauseessa saman veroisina. Jos et tee sellaista kenttää itsellesi, missä energia on mahdoton käsite itse kentässä, niin et voi väittää, että energia pitää projisoida erikseen tai että se ei olisi jo tarpeeksi ilmentynyt.
Mikään tuosta ei liity mihinkään lokaalisuuteen tai sen puutteeseen. On aivan sama mistä, mihin todellisuus on yhtäaikaa määriteltävä, niin silti energia on suure ja aine ei ole. Ja silti energia on kentässä, jos et ole kirjoittanut muunlaisia kenttiä. Voin haastaa sinut kirjoittamaan tuon kentän (voitko esim. aloittaa siitä, että sanot onko todellisuus pohjimmiltaan tämä kenttä, vai miten monesta kirjoituksesta pitää puhua sitä ennen?), ja sitten näytän ottamalla siitä kopion, että teen sen samalla tavalla vaikka kaikki on lokaalia.
9 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähänastinen keskustelu muuten ei välttämättä hyödytä mitään. Tämä johtuu siitä, että kohdat, joita tuot esille, eivät ole järin merkittäviä. Mallisi todellinen kritiikki kohdistuisi siihen, että oletat entiteetin, joka on nimitetty usein intentioksi, mutta joka on samanlainen entiteetti kuin idealistien kokonainen tietoisuus. (Se että koko tietoisuutta ei mainita on yksi varoittava tekijä siitä, että keskustelu on täysin merkityksetön ja ehkä pelkkä savuverho.) Tarkoituksesi olisi tehdä todellisuudelle selitys, mutta jos sen selitys kaikelle on selittämätön entiteetti, niin et ole tullut selittäneeksi mitään. Tietoisuuden selityksiä voisivat olla pienemmät osat, mistä se koostuu, ja mitä osille on tapahtunut spesifisti ollakseen tietoisuus. Tässä ajattelussa, joka on reduktionismia (ja joka puhuisi kaikista asioista fysiikan käsitteiden avulla) on erittäin räikeä virhe, jos sanot olevan entiteetin, joka on tehty monimutkaisista osista, ja sanot että se esiintyy ennalta tai syntyy yhtä aikaa kuin nämä osat vasta syntyvät. Voidaan väittää että tiedettä pystyy tekemään sitenkin, että aletaan selityksestä, että 'huoneessa on elektroni', emmekä tiedä mitään sen synnystä. Tietoisudessa tämä on huomattavasti vaikeampaa, koska tietoisuudesta tiedetään, että sillä on historia eikä sen määritelmä voi olla, että se vain esiintyy huoneessa yhtäkkiä mielivaltaisessa perustilassa, jolla voi testata.
Olet esim. alempana olevan negentropia ajattelusi mukaan eräänlainen reduktionisti todellisuuden suhteen, mutta et ole vielä ollut reduktionisti tämän negentropian suhteen. Eli pidät jonkinlaisena selittämättömän uskonnollisen entitettin tekosina sitä tapahtumaa, missä maailman osaset päätyvät joksikin. (Siinä tapauksessa ei kuitenkaan pidä käyttää sanaa 'vahva emergenssi', kuten tuon esiin lopetuksessasi.) Tämän olisit voinut tuoda selkeämmin esiin myös, ja ongelma tässä on se, että maailman osien tekemien asioiden selitys on paljon selvemmin tehty keksimättä yhtään lisäosia.
On myös melko huono idea väitellä materialistin kanssa siitä, onko todellisuus subjektiivinen, kun ette ole vielä väitelleet siitä, mitä on tietoisuus. Se että keskustelisi subjektiivisuudesta materialistisin oletuksin, ei ole todellista, vaan pelkkä huono tapa katsoa vierekkäin olevien matemaattisten objektien merkitystä. Eli puhua niistä kuin olisi olemassa tulkintatasoja, ja voisi unohtaa, että ne olivat objekteja.
B:
"Teorioita voidaan ainoastaan falsifioida ja sekin koskee ainoastaan säännönmukaisuuksia eikä kuvauksia, tulkintoja eikä selityksiä ja se on aina myös ajallis-paikallisesti rajattua."
Teorialla ja tulkinnalla on aivan sama matemaattinen prosessi, missä molemmat ovat säännönmukaisuuksia yhtä paljon. Falsifiointi voi kumota tulkinnan, mutta se kumoaa silloin kaikki muut tulkinnat siitä samasta aiheesta, jotka olivat sen kanssa rinnakkaistulkintoja. Se mikä on ajallispaikallisesti rajattua on se, että onko jonkin idean asema olla tulkinta, vai onko sen asema olla teoria, jos näihin johonkin ilmestyy muutoksia, ja muutoksineen se mielletään kuitenkin samaksi asiaksi. (Tarkoitin siis äsken, että falsifiointi kumoaa tulkinnan ennenkuin siitä tulee erillinen teoria, joka ennustaa jotain vähän uutta.) Sen matemaattinen ratkaiseminen, mitä kukin on, voi alussakin viedä aikaa ja paikkoja, ja jotkut esitykset olisivat mahdollisesti ennenaikaisia.
B:
"Teoriat voi käsittää ikäänkuin todellisuutta kuvailevina suht. käyttökelpoisina karttoina jotka eivät koskaan ole sama asia kuin se todellisuus mitä se kartta yrittää kuvata joidenkin ominaisuuksien perusteella."
Ihmisiä jotka yrittävät päätyä käsitykseen, josta ei ole tietoa, voi käsittää hätähousuiksi. Toisekseen olisivat ihmiset, jotka pyrkivät käsitteisiin, jotka eivät käsitteinä tee mitään.
B:
"Koska todellisuus on pohjimmiltaan epälokaali niin kenttä on ikäänkuin mahdollisten asioiden kokoelma ja aine & energia niiden ajallis-paikallisia havaittavissa olevia projisoituja ilmentymiä."
Energia on fyysinen suure ja aine ei ole. Et voi käyttää näitä missään lauseessa saman veroisina. Jos et tee sellaista kenttää itsellesi, missä energia on mahdoton käsite itse kentässä, niin et voi väittää, että energia pitää projisoida erikseen tai että se ei olisi jo tarpeeksi ilmentynyt.
Mikään tuosta ei liity mihinkään lokaalisuuteen tai sen puutteeseen. On aivan sama mistä, mihin todellisuus on yhtäaikaa määriteltävä, niin silti energia on suure ja aine ei ole. Ja silti energia on kentässä, jos et ole kirjoittanut muunlaisia kenttiä. Voin haastaa sinut kirjoittamaan tuon kentän (voitko esim. aloittaa siitä, että sanot onko todellisuus pohjimmiltaan tämä kenttä, vai miten monesta kirjoituksesta pitää puhua sitä ennen?), ja sitten näytän ottamalla siitä kopion, että teen sen samalla tavalla vaikka kaikki on lokaalia.
9'Mahdollisten asioiden kokoelma' voi olla todella metamatemaattinen määritelmä. Jos esim. halutaan, että epälokaalius ja lokaalius ovat mahdollisia asioita. Tällaisesta et koskaan saa tehtyä mitään, mikä muistuttaa kenttää. Lisäksi olisi mahdollista tehdä ristiriitoja, että kenttä, joka sisältää epälokaalisuuden mahdollisuuden (esim. kylttinä jossa lukee niin), on määritelty kaikissa pisteissä ja näiden pisteiden kenttävaikutus toisiinsa saattaisi olla valittu vain lokaaliseksi.
B:
"Aineen tasot voi hahmottaa entrooppisen tason perusteella eli kehittyneemmässä aineessa on vähemmän entropiaa ja enemmän potentiaalia ja erilaiset aineen tasot voidaan luokitella sen mukaan karkeasta entrooppisesta aineesta sellaiseen joka muistuttaa enemmän informaatiota ja tietoisuutta."
Tässä oli paljon käsitteistä tehtyä sotkua, mutta jos mietittäisiin sitä, että mitä tällä hetkellä pidetään kehittyneenä aineena, niin se olisi varmaan sinun aivosi tai maapallo yleensä. Tästä tiedetään jo jotain, mutta erikoista tässä on se, että sinä teet tuon ideasi ajattelemalla, että tämä aine on kaikesta muusta erillään. Juuri sellaista hahmotusta ei ole tieteessä, ja juuri tätä kautta teet asioita mahdollisimman väärin. Jos tasojen hahmottaminen johtaa vain harhaan, niin voi lopettaa tekemästä niitä.
Informaatio ei ole asi,a mitä jokin alkaa muistuttaa, kun on järjestäytynyt. Samaa informaatiota on kaikki tavat järjestää se. Emegenssikeskustelussa varsinkin tosin tulisi esiin se, että jos meillä on informaatiota miljardien biljardipallojen verran, niin mitä jos joku ei katso niitä yhtään, vaan katsoo vain, että näyttääkö niistä tehty keho peukaloa ylös vai alas päin. Tämä joku ei tällöin muista hänenkin todellisuudelleen kuuluneesta informaatiosta mitään.
B:
"Einsteinin suhteellisuusteoria oli fysiikkatieteen harharetki jonka motiivit liittyivät salailuun, propagandaan ja väestönhallintaan."
Yksi teoriakäsitteen määritelmä kannattaisi tuoda esiin. Se on se, että teoria on oikea tai väärä riippumatta kenenkään motiiveista. Niitä falsifioidaan jollain muulla kuin tutkimalla motiiveja.
B:
"Aika ja avaruus ovat pelkkiä hahmotustapoja ja koordinaatisto johon ilmiöt projisoidaan esim. matematiikan soveltamiseksi."
Tämä ei ole totta kohdallasi. Et voi sanoa, että on olemassa kenttä ilman, että sanot olevan avaruus missä se on. Jos et sano, että on realistisesti avaruus, missä se on, niin kenttäsikään ei ole realismia, vaan se on pelkkä hahmotustapa joka projisoitiin aivoihin, jotta olisi sovellettu aivoja johonkin.
Mikä tässä lauseessa on ilmiö? Jos ilmiö on empiirinen fysikaalisuus, niin olemme määritelleet, että ilmiö on jotain muuta kuin realistinen asia. Ilmiön takana on jotain, ja joskus se on esim. avaruus. Tai sitten sinun on alettava kirjoittaa, mitä sen takana sinusta on.
B:
"1) fysikaalinen,entrooppinen aistein & mittauslaittein havaittavissa oleva joka on aina menneisyyttä"
Tämä on väärin tehty. Entropia on matemaattinen muuttuja. Entropia yritti puoliksi joskus olla ilmiöiden takana, mutta tosiasiassa se oli vain sivutietoa. Vähän kuin tilastointimenetelmä sille mitä haluttiin kerätä tietona pankkeihin. Ja joskus ehkä kuvailtiin sillä tulevaisuuden ennusteita. Miksi entropia ei olisi esim. täysin kulttuurisidonnainen tai täysin tulkittu asia ,kuten yllä kuvailit kaikkea, mikä liittyi puheeseen empiirisen fysikalismin jälkeen. Itse muuten laskin tähän mennessä kolme keskustelun tasoa, jos tätä puhetta asioista kielletään kutsuttamasta realismiksi, joka on puhumista suoraan siitä, mitä on tuon takana. Keskustelun tasoja tosin ei voi nimittää todellisuuden tasoiksi millään ilmeellä, kun käytetään tällaista kieltä yhdestä niistä verrattuna muihin.
B:
"2. mahdollisuuksien, intention ja tietoisuuden taso joka negentrooppinenn
Kokijan kognitiokyvyt määrittelevät millaisen todellisuuden hän voi kokea todellisena eli siinä mielessä monimaailmatulkinta on oikeansuuntainen"
Ai koska sanoi, että kokemuksessa todellisuuksia on monta? Mitä itse et viitsinyt kirjoittaa mihinkään, vaan jouduin rämpimään siihen tulokseen tekstini alussa. Jos todellisuuksia on monta tällä tavalla, niin useimpia jakaumafunktion uudelleen muotoiluja on todella turha esittää tapahtuvaksi.
Toisin kuin MWI:ssä et myöskään määritellyt mitään, mistä voisi sanoa, että se on yksi todellisuus ja yksi malli, mutta kaikkea siinä olevan kokemista ei tapahdu kokijalle (joka ei tee samoja asioita kuin B). Oletko nyt vaihtamassa kaiken tähän muotoon, että on keskusteltava näistä erikseen? Silloin koko todellisuus ja sen malli ovat huom. objektiivisia. Lisäksi jos teet kaiken niin kuin MWI tekee, niin siinä yksi todellisuus on useiden havaitsijoiden jakama, ja tämä todellisuuden palakin olisi ollut koko ajan objektiivista.
Jos tämä taso on negentrooppinen, niin esiintyykö tällä tasolla hiukkaset, jotka rakentavat jonkin asian tai järjestyvät? Sanotko että kukaan ei ole nähnyt fysikaalisesti sitä, minkä ne rakentavat?
10 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
'Mahdollisten asioiden kokoelma' voi olla todella metamatemaattinen määritelmä. Jos esim. halutaan, että epälokaalius ja lokaalius ovat mahdollisia asioita. Tällaisesta et koskaan saa tehtyä mitään, mikä muistuttaa kenttää. Lisäksi olisi mahdollista tehdä ristiriitoja, että kenttä, joka sisältää epälokaalisuuden mahdollisuuden (esim. kylttinä jossa lukee niin), on määritelty kaikissa pisteissä ja näiden pisteiden kenttävaikutus toisiinsa saattaisi olla valittu vain lokaaliseksi.
B:
"Aineen tasot voi hahmottaa entrooppisen tason perusteella eli kehittyneemmässä aineessa on vähemmän entropiaa ja enemmän potentiaalia ja erilaiset aineen tasot voidaan luokitella sen mukaan karkeasta entrooppisesta aineesta sellaiseen joka muistuttaa enemmän informaatiota ja tietoisuutta."
Tässä oli paljon käsitteistä tehtyä sotkua, mutta jos mietittäisiin sitä, että mitä tällä hetkellä pidetään kehittyneenä aineena, niin se olisi varmaan sinun aivosi tai maapallo yleensä. Tästä tiedetään jo jotain, mutta erikoista tässä on se, että sinä teet tuon ideasi ajattelemalla, että tämä aine on kaikesta muusta erillään. Juuri sellaista hahmotusta ei ole tieteessä, ja juuri tätä kautta teet asioita mahdollisimman väärin. Jos tasojen hahmottaminen johtaa vain harhaan, niin voi lopettaa tekemästä niitä.
Informaatio ei ole asi,a mitä jokin alkaa muistuttaa, kun on järjestäytynyt. Samaa informaatiota on kaikki tavat järjestää se. Emegenssikeskustelussa varsinkin tosin tulisi esiin se, että jos meillä on informaatiota miljardien biljardipallojen verran, niin mitä jos joku ei katso niitä yhtään, vaan katsoo vain, että näyttääkö niistä tehty keho peukaloa ylös vai alas päin. Tämä joku ei tällöin muista hänenkin todellisuudelleen kuuluneesta informaatiosta mitään.
B:
"Einsteinin suhteellisuusteoria oli fysiikkatieteen harharetki jonka motiivit liittyivät salailuun, propagandaan ja väestönhallintaan."
Yksi teoriakäsitteen määritelmä kannattaisi tuoda esiin. Se on se, että teoria on oikea tai väärä riippumatta kenenkään motiiveista. Niitä falsifioidaan jollain muulla kuin tutkimalla motiiveja.
B:
"Aika ja avaruus ovat pelkkiä hahmotustapoja ja koordinaatisto johon ilmiöt projisoidaan esim. matematiikan soveltamiseksi."
Tämä ei ole totta kohdallasi. Et voi sanoa, että on olemassa kenttä ilman, että sanot olevan avaruus missä se on. Jos et sano, että on realistisesti avaruus, missä se on, niin kenttäsikään ei ole realismia, vaan se on pelkkä hahmotustapa joka projisoitiin aivoihin, jotta olisi sovellettu aivoja johonkin.
Mikä tässä lauseessa on ilmiö? Jos ilmiö on empiirinen fysikaalisuus, niin olemme määritelleet, että ilmiö on jotain muuta kuin realistinen asia. Ilmiön takana on jotain, ja joskus se on esim. avaruus. Tai sitten sinun on alettava kirjoittaa, mitä sen takana sinusta on.
B:
"1) fysikaalinen,entrooppinen aistein & mittauslaittein havaittavissa oleva joka on aina menneisyyttä"
Tämä on väärin tehty. Entropia on matemaattinen muuttuja. Entropia yritti puoliksi joskus olla ilmiöiden takana, mutta tosiasiassa se oli vain sivutietoa. Vähän kuin tilastointimenetelmä sille mitä haluttiin kerätä tietona pankkeihin. Ja joskus ehkä kuvailtiin sillä tulevaisuuden ennusteita. Miksi entropia ei olisi esim. täysin kulttuurisidonnainen tai täysin tulkittu asia ,kuten yllä kuvailit kaikkea, mikä liittyi puheeseen empiirisen fysikalismin jälkeen. Itse muuten laskin tähän mennessä kolme keskustelun tasoa, jos tätä puhetta asioista kielletään kutsuttamasta realismiksi, joka on puhumista suoraan siitä, mitä on tuon takana. Keskustelun tasoja tosin ei voi nimittää todellisuuden tasoiksi millään ilmeellä, kun käytetään tällaista kieltä yhdestä niistä verrattuna muihin.
B:
"2. mahdollisuuksien, intention ja tietoisuuden taso joka negentrooppinenn
Kokijan kognitiokyvyt määrittelevät millaisen todellisuuden hän voi kokea todellisena eli siinä mielessä monimaailmatulkinta on oikeansuuntainen"
Ai koska sanoi, että kokemuksessa todellisuuksia on monta? Mitä itse et viitsinyt kirjoittaa mihinkään, vaan jouduin rämpimään siihen tulokseen tekstini alussa. Jos todellisuuksia on monta tällä tavalla, niin useimpia jakaumafunktion uudelleen muotoiluja on todella turha esittää tapahtuvaksi.
Toisin kuin MWI:ssä et myöskään määritellyt mitään, mistä voisi sanoa, että se on yksi todellisuus ja yksi malli, mutta kaikkea siinä olevan kokemista ei tapahdu kokijalle (joka ei tee samoja asioita kuin B). Oletko nyt vaihtamassa kaiken tähän muotoon, että on keskusteltava näistä erikseen? Silloin koko todellisuus ja sen malli ovat huom. objektiivisia. Lisäksi jos teet kaiken niin kuin MWI tekee, niin siinä yksi todellisuus on useiden havaitsijoiden jakama, ja tämä todellisuuden palakin olisi ollut koko ajan objektiivista.
Jos tämä taso on negentrooppinen, niin esiintyykö tällä tasolla hiukkaset, jotka rakentavat jonkin asian tai järjestyvät? Sanotko että kukaan ei ole nähnyt fysikaalisesti sitä, minkä ne rakentavat?
10Miksi 'kirjoitat' toiseen todellisuuden tasoon, että todellisuuksia on monta, mutta et molempiin? Varmaan siksi että sinut on helppo samaistaa malliin, missä on yhden mallin tapaus, ja havaitsijat toimivat yhden mallin säiliöinä.
Et varmaan haluaisi käyttää intentiosta ja tietoisuudesta sanaa 'vahva emergenssi'? Idealismissa näin ei voi tehdä. Jos on olemassa miljardeittain hiukkasia tms. ja jokin X on niiden vahva emergenssi, niin silloin pätee 'X:ää ei ole olemassa ilman miljardeja hiukkasia' ja 'X on vain siellä missä on miljardeja hiukkasia', ja 'X on niiden tulos' (*). Tässä näiden hiukkasten on oltava myös ontologisen realismin hiukkasia, tai muutoin se, mikä on vahva emergenssi, ei ole reaalista. Jos epärealismin ajattelee merkitsevän sitä, että mallit ovat vain käytäntöä, niin kaikki emergenssistä keskustelu on käytännöistä keskustelua eikä viittaa todellisuuteen. Vahva emergenssi on vain viittaus miljardieille hiukkasille olevan kahden matemaattisen mallin yhtäaikaiseen koheesioon (tai todennäköisemmin ristiriitaiseen paradoksiin, jos ne ovat ihmisten tekemiä malleja) ja sana viittaa ehkä siihen, että toista pitää noudattaa enemmän.
(*) Sana 'niiden' ei vittaa yhden mallin mukaiseen käsitykseen hiukkasista. Tavallaan jotta näkisi mitä emergenssi on, niin pitäisi olla kerrottuna, mikä on vahvan emergenssin malli. Kun lukee siitä, mitä se on miljardeista hiukkasista sanonut, tietää että se on puhunut miljardeista hiukkasista (käyttäen esim. sanaa peukalo, mutta myös hiukkaset saa kaikki mainita erikseen ja tehdä niille vain uutta käytöstä). Kukaan joka ei puhu miljardeista hiukkaisista mitään, ei puolestaan ole esittänyt mitään, mikä on niiden vahvaa emergenssiä. Idealismi on juuri tällainen tapa hoitaa asioita, että on miljardeja hiukkasia systeemissä A ja tietoisuus systeemissä B.
B:
"Analoginen ajattelu on ajattelua jossa esim. erilaisissa viitekehyksissä olevia erilaisia asioita voi verrata toisiinsa yhteisten ominaisuuksien perusteella joka mahdollistaa samalla tunnetusta viitekehyksestä siirtymisen tuntemattomaan viitekehykseen"
Et ole koskaan ollut itse kiinnostunut tästä niin paljon, että olisit tehnyt sitä? Tai jos olet mennyt tuntemattomaan viitekehykseen, niin et ole kertonut kenellekään miten? Koska et pitänyt sitä mitenkään tärkeänä, että kyseessä oli analogia? Videon analogia ei ollut sinun tekemäsi, ja nytkin varmaan ajattelet, että olisi ollut parempi, jos olisit saanut aivan saman videon vastaasi, mutta ilman mitään puhetta shakista?
B:
"Se ei ole mekaanista eikä algoritmista kuten loogis-analyytinen päättely joka edellyttää aina tarkkoja määritelmiä"
Puhu tästä sitten, kun olet saanut siitä kokemusta.
B:
"Analoginen ajattelu perustuu harmoonisille resonansseille kuten perimmäinen todellisuus muutenkin ja jos oma intuitio ei kykene aidosti resonoimaan oman kokemuksen tasolla riittävän tarkasti niin ei se analoginen ajattelu voi toimia sen paremmin kuin kaavamainen algoritmeihin ja käsitteiden määritelmiin perustuva prosessointikaan."
Intuitio on sama kuin kaiken logiikan (sekä myös määritellyn datan) puute.Tämä on tunnustus, että analogialla ei ole mitään väliä. (Intuitiota voisi kuitenkin sanoa dataksi, joka on mm. vuosikymmeniä kasvaneet ennakkoluulot, ja joista jotkut on voitu oppia esim. palkitsemis ja rangaistus -menettelyllä.)
B:
"Sitä voi kutsua suoraan tietämiseksi koska se muistuttaa kaukonäkemisen prosessia siinä mielessä että se ei perustu empiiriseen havaintoon..."
Et puhu enää analogioista. Lukisimme tätä niinkuin puhuisit intuitiostasi.
11
- Anonyymi
aika-avaruus saattaa olla tietoisuuden "jälki", ei sen lähde.
- Anonyymi
ai:
## Aika-avaruus tietoisuuden jälkenä
Aika-avaruus voidaan nähdä tietoisuuden jälkenä, ei sen lähteenä.
Fenomenologinen perusta korostaa, että ilman havaintoja ei ole paikkaa eikä aikaa. Kukin kokemus jäsentää vuorovaikutussuhteet, jotka muodostavat sen kartan, jota kutsumme aika-avaruudeksi.
Kvanttifilosofiassa Wheeler’n “observer-participancy” murtaa eron subjekti ja objekti välillä: havainnoija ei ennalta määritä kenttää, vaan rakentaa sen olemuksen yhtä lailla kuin kiven tai säteilyn.
Metafyysisesti Kant muistuttaa, että noumena jää verhon taakse, ja fenomenaalinen aika-avaruus on tietoisuuden itsereflektion tulos.
Tällöin aika-avaruuden lait eivät ole absoluuttisia ulkoisen todellisuuden rakenteita, vaan kielellä laadittuja malleja tietoisuuden suhteellisista kokemuksista.
- Anonyymi
Peter B. Todd esittää, että todellisuus koostuu sekä mielestä että materiasta, jotka kumpuavat syvemmästä, jakamattomasta todellisuuden tasosta nimeltä Unus Mundus.
- Anonyymi
"Peter B. Todd esittää, että todellisuus koostuu sekä mielestä että materiasta, jotka kumpuavat syvemmästä, jakamattomasta todellisuuden tasosta nimeltä Unus Mundus."
New Thinking allowed ytube kanavalle on joitakin Toddin haastatteluja. Lisäsin ne omaan katselulistaan koska en ole häneen perehtynyt.
https://www.youtube.com/@NewThinkingAllowed/search?query=Peter B. Todd
...
Fyysikko David Bohmin mukaan havaittavissa ja mitattavissa osa todellisuutta on 'eksplisiittistä järjestystä ja se osa josta tieteen metodin avulla jotain voi tietää.
Syvempi näkymätön ja kvanttifysiikan todennäköisyysjakaumien taustalla oleva todellisuus on epälokaalien mahdollisuuksien kokonaisuus jota Bohm kutsui 'implisiittiseksi' järjestykseksi jonka itse tulkitsen samankaltaiseksi asiaksi kuin C.G. Jungin arkkityyppien maailma eli kollektiivinen piilotajunta joka muistuttaa myös Platonin ideoiden maailmaa ja Rupert Sheldraken morfisten kenttien mallia.
Perinteinen materialismi tai ns. "tieteellinen" realismi pitää ainoastaan eksplisiittistä järjestystä todellisena ja yrittää samalla selittää pois tuon implisiittisen todellisuuden pelkkänä matemaattisten luonnonlakien kokoelmana.
Kollektiivinen tietoisuus (jossa olemme kaikki osallisina) liittyy tuohon implisiittiseen epälokaaliin järjestykseen jonka voi tulkita myös jonkinlaiseksi teismiksi vaikka se on siinä mielessä harhaanjohtavaa koska jokaisella tietoisella oliolla on mahdollisuus muokata todellisuutta ja laajentaa samalla omaa ja kaikkeuden potentiaalien kokonaisuutta.
Kristinusko ja samoin kuin muut valtauskonnot on tulkittu väärin tai harhaanjohtavasti koska niissä palvotaan jotain ulkopuolista "jumaluutta" vaikka todellisuudessa jokainen yksilö on potentiaalisesti "Jumala" oman kokemusmaailmansa suhteen kuten tuoreimmassa Wise quotes videossa kuvaillaan:
You Don't Need a Connection with God... You ARE God Pretending to Be Limited!
https://youtu.be/T6dM4mSTTdQ
Näin ei tarvita pappeja eikä mitään muitakaan ulkoisia auktoriteetteja ja eli keinotekoisia manipuloivia ja vääristeleviä tulkitsijoita Minän ja todellisuuden välilllä.
B
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 573803
Miksi juuri vasemmiston puolelta tulee niin paljon luusereita, kelapummeja jne.
Tämä asia ihmetyttää suuresti.463187Kehutaan vaihteeksi Perussuomalaisia
Perussuomalaiset ovat olleet melkoisen lokakampanjoinnin kohteena, vaikka ovat saaneet paljon hyvää aikaiseksi. Nyt on1532959Putin lähti takki auki sotaan....
Luuli, että kolmessa päivässä hoidetaan, nyt on mennyt 3,5 vuotta eikä voitosta tietoakaan. Kaiken lisäksi putin luuli,442850SDP ylivoimainen ykkönen
En ole koskaan viitsinyt käydä äänestämässä, mutta nyt SDP:n etumatka on niin kutkuttava, että pakkohan se on vaivautua.752426Roiskeläpät takaisin niin alkaa lasit kestämään
"Tuulilaseja hajottava talvi-ilmiö on ehkä ratkennut" Tämän päivän autoissa kun on esimerkiksi vanhempaa autokalustoa s621931Patteriauton ovia ei saatu auki - kuljettaja koki hirvittävän kuoleman!
”Oviongelma johti kuskin kuolemaan kolarissa – tämä ratkaisu saatetaan kieltää kokonaan Sivulliset pyrkivät tempomaan a241915Polttomoottoriauto on köyhän merkki
Kun ei ole varaa ostaa sähköautoa, niin joutuu köyhän autoa käyttämään.1281796- 891239
Mitä tarkalleen tunnet
Minkälaisia tunteita sisälläsi liikkuu, kun tiedät, että ajattelen sinua lämmöllä ja jotain syttyy myös sinussa? Haluai681190