Suomalainen luonnonmarja-ala on kriisissä, josta se saa syyttää itseään. Maan neljästä suurimmasta

Suomalainen luonnonmarja-ala on kriisissä, josta se saa syyttää itseään. Maan neljästä suurimmasta alan yrityksestä kolme on ollut rikostutkinnassa. Kahden osalta tutkinta on valmis ja siirtyy nyt syyteharkintaan. Poliisi epäilee thaipoimijoiden joutuneet yritysten harjoittaman ihmiskaupan eli laajamittaisen riiston uhreiksi.

Kyseessä on todennäköisesti Suomen kaikkien aikojen suurin ihmiskauppaepäily. Keskusrikospoliisi on kuullut yhteensä 170 ihmiskaupan uhreiksi epäiltyä, mutta mahdollisia uhreja voi olla jopa 2 000. Muiden osalta tutkimukset jatkuvat Thaimaassa sikäläisten viranomaisten toimesta.

Syyteharkinnassa olevien rikosepäilyjen keskiössä on kaksi yritystä – lappilainen Polarica Marjanhankinta oy ja kainuulainen Kiantama oy – sekä poimijoita molemmille rekrytoinut thaimaalaisyritys. Epäillyt rikokset ajoittuvat kesille 2020, 2021 ja 2022. Törkeästä ihmiskaupasta epäillään Polarican jo entistä toimitusjohtajaa ja Kiantaman toimitusjohtajaa sekä kahta muuta, joista toinen on thaiyrittäjä.

Marjanpoiminnan viranomaisprosesseista työ- ja elinkeinoministeriössä vastannutta hallitusneuvosta epäillään törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta. Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Thaimaalaiset marjanpoimijat keräävät valtaosan kotimaisen marjateollisuuden tarvitsemista marjoista.
Thaimaalaiset marjanpoimijat keräävät valtaosan kotimaisen marjateollisuuden tarvitsemista marjoista.
Kuva: Ville-Petteri Määttä
Uusin ihmiskauppaepäily kohdistuu sotkamolaiseen Arctic Groupiin, jonka toimitusjohtaja on ollut pidätettynä lokakuusta lähtien. Hänen osalta epäilty rikos on tapahtunut viime kesänä.

Rikosnimike "ihmiskauppa" tarkoittaa tässä tapauksessa, että uhri on pakotettu tekemään työtä käyttäen hyväksi tämän haavoittuvaa ja riippuvaista asemaa. Poliisi epäilee, että thaipoimijoilta on muun muassa peritty ylimääräisiä maksuja ja he ovat joutuneet majoittumaan erittäin huonokuntoisissa rakennuksissa. Marjoja on poimittu pakkotyönomaisissa olosuhteissa palkalla, joka ei ole vastannut etukäteen luvattua.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Ulkomaisten poimijoiden asemaa on yritetty parantaa niin kutsutulla marjalailla, joka astui voimaan 2021. Taustalla olivat tuolloin ihmiskauppaepäilyt, joita on tullut ilmi jo 2010-luvun alusta lähtien.

Uuden lain piti estää riisto ja tehdä turistiviisumilla Suomeen tulleista poimijoista itsenäisiä toimijoita, jollaisilla on oikeus myydä keräämänsä marjat vapaasti valitsemilleen tahoille. Kutsujien vastuulle jäi järjestää tulijoille majoitus, ruokahuolto, ajoneuvokalusto ja keruuvälineet sekä perehdytys poimintatyöhön. Sittemmin on selvinnyt, ettei lain kirjain kohdannut koskaan marjastajan arkea.

Syksyllä 2022 paljastuneet rikosepäilyt käynnistivät työ- ja elinkeinoministeriössä asetusmuutoksen, joka toisi poimijat työsuhteita sääntelevien lakien piiriin. Valmistelu on joutunut sittemmin vastatuuleen, kun sekä marjayritykset että -poimijat ovat vastustaneet asetusta ja siihen liittyvää byrokratiaa. Ruotsissa poimijat ovat työsuhteessa yrityksiin, mutta sekään ei ole estänyt hyväksikäyttöä.

Vaikuttaa siltä, että marja-alan ongelmat ovat lakeja syvemmät. Tilanne tuskin korjaantuu asetuksilla – muutoksen on lähdettävä alan toimijoista. Voi olla, että alalla tarvitaan ison luudan pyyhkäisy, joka viskaa syrjään ahneet riistäjät ja tekee tilaa eettisimmille yrittäjille. Kotimainen marja-ala on tilanteessa, missä vaihtoehtoina on joko kuolema tai uudistuminen.

P.S.
Kotimainen marjateollisuus on käytännössä täysin riippuvainen ulkomaisista, pääosin thaimaalaisista poimijoista, jotka tulevat Suomeen turistiviisumilla marjayritysten kutsumina. Muutama tuhat poimijaa kerää kesän aikana noin 80 prosenttia kaikista teollisuuden ostamista marjoista. Pelkästään tältä pohjalta katsottuna marja-alan keskeisten yritysten toiminta on ollut käsittämättömän typerää ja lyhytnäköistä – yritykset ovat niin sanotusti pissanneet omiin marjoihinsa.

KOMMENTOI (14)