Happi Partners

Happi Partnerisin toimitusjohtaja Christer Åstrand jakaa ilmatofoorumilla ilmastolämpeämistä vähättelevää sisältöä. Kuinka yritystä jonka sivulla lukee
"Tarjoamme taloudellisia valmiuksia auttaaksemme kasvuyrityksiä menestymään, luomaan ja toteuttamaan merkityksellistä arvoa". , voi johtaa vihreää siirtymää vastustava ja uusiutuvaa energiaa vähättelevä fossiilienergian puolestapuhuja.

Esimerkki hänen jakamastaa sisällöstä

Vihreä siirtymä on vakava ja todellinen uhka Suomen huoltovarmuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle.
Ukrainan karu esimerkki osoittaa mitä tapahtuu, kun yhteiskunta muuttuu liiaksi sähkön varaan: puolet sähköverkosta pimeänä, jatkuvaa sähkökatkoa, aggregaatit ainoana pelastuksena. Ja silti heidän verkko on hajautetumpi kuin meillä. Suomessa puolestaan sähköntuotanto nojaa muutamiin ydinvoimaloihin, tuulimyllyihin ja kantaverkkolinjoihin – keskitetty, haavoittuva järjestelmä, jossa yksi isku voi lamauttaa koko yhteiskunnan.
Mikä pahinta: Suomessa ollaan rakentamassa koko tulevaisuutta sähköistetyn yhteiskunnan varaan – kaikkien ajoneuvojen sähköistäminen, talojen lämmitys sähköllä, teollisuus sähköllä, maatalous sähköllä. Mutta mitä tapahtuu, kun sähkö katkeaa – ja sitä se tekee yhä todennäköisemmin teknisten häiriöiden, sääilmiöiden ja jopa terrorismin tai hybridiuhkien seurauksena? Tilanne -20 °C pakkasessa ei ole skenaario – se on katastrofi.
Pertti Ylä-Öyrä yrittää alla väittää, että “öljy- ja bensavarastotkin pommitettaisiin, tankkereita upotettaisiin ja siksi sähkö olisi parempi”. Tämä on naurettavaa vähättelyä ja logiikaltaan onnetonta.
Tässä faktat, jotka vesittävät Pertin väitteet:
1. Öljy ja bensa tuovat joustavuutta – ja niitä voidaan VARASTOIDA
Toisin kuin sähköä, bensiiniä ja dieseliä voidaan varastoida isolta osin hajautetusti: valtio varastoi, yritykset varastoivat, maatilat varastoivat – ja yksityiset pystyvät varastoimaan.
Bensa seisoo tankissa kuukausia, varavoimageneraattoreissa ja kuljetusvälineissä käyttövalmiina.
Sähköä ei voi varastoida riittävästi isossa mittakaavassa – ei kotitalouksiin, ei kyliin, ei teollisuuteen – se täytyy tuottaa reaaliaikaisesti.
2. Fossiilinen polttoaine toimii kun -25 astetta paukkuu – sähkö ei
Talvisodassa ja jatkosodassa kuljetukset, huolto, tankit ja ajoneuvot toimivat – bensa, öljy ja diesel mahdollistivat toimintakyvyn arktisissa oloissa ilman sähköverkkoa.
Sähköautot taas hyytyvät pakkasessa, latauspisteet jäätyvät, akkujen kapasiteetti romahtaa jopa 40%, ja sähköverkko ei kestä lisäkuormaa juuri silloin kun tarvitsemme lämpöä ja liikettä eniten. Mikä on suunnitelma -30 asteen tilanteeseen, jos sähköverkko pettää?
3. Bensa ja öljy ovat HAJAUTETTAVISSA – sähkö on KESKITETTY riski
Huoltovarmuuden ytimessä on hajautus. Öljy- ja bensavarastoja voidaan sijoittaa ympäri maata, kätkeä, hajauttaa ja ylläpitää paikallisesti. Ne eivät ole yhdellä napilla lamautettavissa.
Sähköverkko taas rakentuu harvojen valtalinjojen ja solmupisteiden varaan – iske kantaverkkoon tai muuntajaan, ja koko maakunta pimenee. Suomi on erittäin herkkä iskuille energiajärjestelmänsä kautta.
4. Pelkkä sähköisöity yhteiskunta on HUOMATTAVASTI haavoittuvampi
Elektroninen julkinen liikenne, sähköautot, kaukolämpöpumput, robottimaatalous – kaikki seisovat, jos sähkönsaanti katkeaa. Kun sähkö katkee, ei enää liikutakaan sähköautolla – mutta dieseltraktorilla pääsee eläinten luo, evakuoimaan ihmisiä ja kuljettamaan ruokaa.
5. Sähkö ei tule olemaan “varma” koskaan – se on riippuvainen fyysisestä tuotantoketjusta
Tuuli ei aina puhalla, aurinko ei aina paista, ydinvoimalat eivät korjaannu kädenjäljillä ja tuotantotehoa on vaikea skaalata nopeasti ylös. Sähkö ei ole maaginen jumalenergia – se on infra, joka altistuu säälle, resursseille, huollolle, ja, ennen kaikkea, sabotaasille.
Lopputulos:
Bensa ja öljy ovat ainoa tällä hetkellä oikeasti toimiva ja luotettava energiaresurssi todellisen kriisin keskellä. Ne voidaan varastoida, ne toimivat kylmässä, ne hajautetaan, ne mahdollistavat liikkumisen ja huollon silloinkin, kun kaikkea muuta ei voida taata.
Pertti Ylä-Öyrän yritys kumota tämä kritisoimalla öljyä on kuin väittäisi, että sateenvarjo ei ole hyödyllinen, koska tuuli voi rikkoa sen. Joten ratkaisu olisi muka “poistaa katto kokonaan” ja seistä paljaana sateessa!? Ei! Ratkaisu on huoltovarmuuden monipuolisuus, ei koko energian keskittäminen herkkään sähköjärjestelmään.
Ei hätiköidyn vihersiirtymän kautta rakenneta turvallista yhteiskuntaa. Kriisinkestävä Suomi tarvitsee polttoaineita, varastoja, hajautusta ja realismia.
Debatti päättyy tähän. Faktoilla ja historiallisella realismilla voitetaan fantasiaa ja viherromantiikkaa.