Tulin vaan kertoon, että mä en oikein koskaan ole ollut sellainen ruudinkeksijä, mutta tänään mä oivalsin jotain, mitä en ole ennen tullut ajatelleeksi. Nimittäin kun katselin tänään TAKK:n koulutuksia ja tuli vastaan sellainen Kiinteistönvälitys, Liiketoiminnan ammattitutkinto, eli suomeksi ihan vaan kiinteistövälittäjä. Ymmärsin siinä sitten, että kiinteistönvälittäjän intressihän ei ole se, että myyjä saa myymästään asunnosta parhaimman hinnan vaan että myyjä eli kiinteistönvälittäjä saa asunnon nopeasti myytyä. Mitä nopeammin kiinteistönvälittäjä myy, sitä nopeammin hän saa myymästään kohteesta komission, eli myyntipalkkion.
Näin ollen, myytävän kohteen omistajan ei välttämättä aina kannata luottaa kiinteistönvälittäjän höpinöihin kohteen arvosta. Toki tietysti nämä välittäjäthän pitkälti määrittelevät sen, mikä on asuntokannan arvo kullakin paikkakunnalla ja asuinalueella. Tämä ammattikunta vaikuttaa käytännössä kaikkeen, jopa siihen, minkälainen vakuusarvo asunnolla on ja kuinka paljon kohdetta vastaan voi lainaa saada.
Tietysti kyse ei ole yksittäisestä välittäjästä vaan kollektiivisesti nämä kaikki yhdessä määrittävät asuntomarkkinan kehitystä, kun yrittävät peilata, ymmärtää ja ennustaa asuntojen ostajien mielenliikkeitä, tarpeita ja mieltymyksiä ennustaessaan kunkin myytävän kohteen arvoa.
Eli kuka sen kohteen arvon oikeasti määrittää, kiinteistönvälittäjät vai ostajat? Ostajathan näkevät vain myyntikohteiden hinnat, jotka perustuvat kiinteistönvälittäjien arvioihin, mutta taas toisaalta ostaja puntaroi sitä, mitä kohteella ja sillä paikalla sekä sijainnilla on tarjota. Eli luovat kysynnän.
Tosi vaikeeta tämä on, mutta intressi myydä nopeasti on kiinteistönvälittäjällä ja siksi hinta on aina vähän alakanttiin siitä mitä ehkä vähän pidemmällä myyntiajalla voisi saada!
Näin ollen, myytävän kohteen omistajan ei välttämättä aina kannata luottaa kiinteistönvälittäjän höpinöihin kohteen arvosta. Toki tietysti nämä välittäjäthän pitkälti määrittelevät sen, mikä on asuntokannan arvo kullakin paikkakunnalla ja asuinalueella. Tämä ammattikunta vaikuttaa käytännössä kaikkeen, jopa siihen, minkälainen vakuusarvo asunnolla on ja kuinka paljon kohdetta vastaan voi lainaa saada.
Tietysti kyse ei ole yksittäisestä välittäjästä vaan kollektiivisesti nämä kaikki yhdessä määrittävät asuntomarkkinan kehitystä, kun yrittävät peilata, ymmärtää ja ennustaa asuntojen ostajien mielenliikkeitä, tarpeita ja mieltymyksiä ennustaessaan kunkin myytävän kohteen arvoa.
Eli kuka sen kohteen arvon oikeasti määrittää, kiinteistönvälittäjät vai ostajat? Ostajathan näkevät vain myyntikohteiden hinnat, jotka perustuvat kiinteistönvälittäjien arvioihin, mutta taas toisaalta ostaja puntaroi sitä, mitä kohteella ja sillä paikalla sekä sijainnilla on tarjota. Eli luovat kysynnän.
Tosi vaikeeta tämä on, mutta intressi myydä nopeasti on kiinteistönvälittäjällä ja siksi hinta on aina vähän alakanttiin siitä mitä ehkä vähän pidemmällä myyntiajalla voisi saada!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin. Tuota taustaa vasten voisi miettiä parin alueen hintoja ja arvostusta.
Rööperi ja Kallio.
Vilma
Hmm...joo, ja yleisemminkin hintataso määrittää sitä, minkälaiseksi alueen sosioekonominen demografia muotoutuu. Hintataso taas elää ihmispopulaation tarpeiden ja vaatimusten mukaan, johon puolestaan vaikuttaa se, minkälaiseksi alue on rakentunut, minkälaisia työpaikkoja siellä on , minkälainen on rakennuskanta, omakotitalo, rivari, kerrostalo ja kuinka laadukkaista ja minkä kokoisista kohteista puhutaan, jolloin voidaan kysyä, onko alue enemmän keskittynen perhekeskeiseksi vai onko alueella vain yksiöitä ja kaksioita sinkuille, opiskelijoille ja leskille....hmm, joo-o...mielenkiintoista, kun ajatusta vie pidemmälle ja pidemmälle
Kyseeseen tulevat myös kuntien ja kaupunkien tekemät aluepoliittiset ratkaisut kaavoituksessa ja kuinka poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata asutuksen keskittymien muodostumista tulo- ja sosioekonomisten erityispiirteiden mukaan. Historian piirteetkin näkyvät, miten eri aikakausina on tähän kysymykseen suhtauduttu! Hyvänä esimerkkinä 70-luvun lähiöt, joissa aikoinaan ja nykyäänkin vielä erinäiset ongelmat, alkoholismi, ja muut päihteet, näyttelevät rooliaan. Olisiko erilaisella ympäristöpolitiikalla, rakentamisella ja kaavoituksella voitu välttää näitä ongelmia?
10:43
Viimeinen virke.
Pitäisi löytää ne esimerkit, missä ja milloin näin on toimittu.
Onko Itä-Helsingissä onnistuttu? Sosioekonomia?
Vuosaari ei näytä pahalta. Se on sen vuosikymmenen näky ja rakentunut alueittain valmiiksi puustoineen.
Vilma
Arvo määräytyy siitä paljonko siitä joku haluaa maksaa.
Sellaisia taloja on paljon joiden arvo nolla, koska kukaan ei niitä halua, silti hintapyyntö saattaa olla yli nollan eli reaaliarvon.
Siihen pätee ajan funktio. Mikäli aika on riittävän pitkä niin kyllä se halukas ostaja sieltä ennemmin tai myöhemmin voi vastaan tulla.
Siinä samalla tulit sitten keksineeksi tinkimisen! Näin ne ihmisen aivot toimii, jos tinkimistä ei olisi keksitty 10 000 vuotta sitten, sinä olisit keksinyt sen viimeistään tänään.
AI-yhteenveto
Yleisesti asuntokaupoissa voi tinkiä myyntihinnasta 5-10%. Tämä on kuitenkin suuntaa antava ja riippuu paljon markkinatilanteesta ja asunnon kysynnästä. Jos kyseessä on tarjouskauppa, myynti-ilmoituksessa oleva hinta on lähtöhinta, jota korotetaan tarjouksilla.
Lisätietoja:
Markkinatilanne:
Kysytyillä alueilla ja suosituilla asunnoilla tinkimisen varaa saattaa olla vähemmän kuin vähemmän kysytyillä alueilla.
Asunnon kunto ja ominaisuudet:
Jos asunnossa on korjaustarpeita tai se ei vastaa täysin ostajan toiveita, tinkimisen mahdollisuus voi olla suurempi.
Tarjouskauppa:
Tarjouskaupassa hinnan kehittymistä voi seurata ja tarjouksia voi jättää sen mukaisesti.
Neuvottelutaidot:
Hyvät neuvottelutaidot voivat auttaa saamaan paremman hinnan.
Välittäjä:
Kiinteistönvälittäjä voi auttaa tarjouksen tekemisessä ja neuvotteluissa.
Vinkkejä:
Tutustu alueen hintatasoon ennen tarjouksen tekemistä.
Tee tarjous, joka on sinulle sopiva, mutta jätä myös jonkin verran neuvotteluvaraa.
Ole valmis perustelemaan tarjouksesi.
Ole kärsivällinen neuvotteluissa.
Jos tarjouskaupassa asunto myydään, kannattaa tarkkailla tarjousten kehitystä ja tehdä tarjous sen mukaisesti.
Muista:
Ostotarjous on sitova, joten harkitse tarkkaan ennen tarjouksen tekemistä.
Varmista, että tarjouksessa on selkeät ehdot ja voimassaoloaika.
Jos olet epävarma, pyydä apua kiinteistönvälittäjältä.
Ei Herra Jumala...etkö yhtään ajattele, paljonko vettä ja sähköä nyt kului tuon täysin turhan tekoälykyselyn tekemisen vuoksi? Vois vähän käyttää järkeä!
Google tekee kyselyn joka haulla, kun vain muotoilee haun kysymykseksi
Kulta, en ole kiinteistönvälittäjä, vaikka olenkin merkonomi. Välitän enemmänkin seksuaalipalveluja, en niinkään kiinteistöjä;)
Eikö edelleen määritä hankintoja se, että mihin ihmisillä on varaa?
Pitkät laina -ajat sitouttavat asukkaita tietyille asuinalueille ja elämä on nuorehkoilla korkojen ja työllisyyden armoilla.
Kuka haluaa olla lainavankeudessa, mutta kun raha on kasautunut sinne, missä sitä on ennenkin paljon ollut.
Voidaan rummuttaa, mainostaa, otta kauneinkotiohjelmiin jne. myynnin edistämiseksi.
Jos ostarilla remuaa päihdekäytyäjät, niin kuka sinkku sinne? Avointa huumekauppaa, prostituutiota. Sitähän asukas leimautuu, eikö, vaikka kuinka seliteltäisiin.
Vilma
Lainoilla voidaan kiristää ihmisiä tiettyihin työpaikkoihin vaikkapa valtiolle töihin myyräksi.
Asuntojen arvo on minulle sellainen keinotekoisesti luotu mysteeri, miksi pysyttelen asuntokaupoista mahdollisimman kaukana.
Asunnoista on luotu ihmisten ainoa varallisuus, että ihmiset ovat valmiita tekemään töitä loppuelämänsä saadakseen asua velka-asunnossa. Roomassa orjillakin oli katto päänsä päällä, mutta jotenkin ihmiset on saatu sitoutumaan velkavankeuteen 20-25 vuodeksi, että he saavat asua talossa. Minä en ymmärrä tätä lainkaan, en näe millään talolla sellaista arvoa, että suostuisin moiseen sopimukseen, kun nykyaikana ei ole takeita pysyvistä työpaikoistakaan. Koko järjestelmä on kuin luotu plebeijan orjuuttamiseen, että asunnoilla on annettu sellainen arvo, mitä niillä ei tulisi olla, jos ihmiset olisivat oikeasti vapaita.
Toki vuokralla olokin maksaa, mutta keskituloisena yksiasuvana minulta jää liki toista tonnia kuussa, jotka voin halutessani sijoittaa, eikä minun tarvitse elää kädestä suuhun asuntolainojen kanssa. Katselin lähiseudultani vanhempia asuntoja, ja niissä yhtiövastikkeet alkoivat olla jo lähes vuokrani verran, ja niihin oli tulossa LVI-remontteja. Sen verran sijoitin kuitenkin asumiseen, että muutin uuteen asumisoikeusasuntoon, eli maksoin siitä, että saan asua turvallisesti vuokralla uudessa asunnossa.
Jotenkin myös asuntojen hintojen pitäisi vain nousta kunnes ne puretaan, tai ainakin asunnon omistajat tykkäävät ajatella näin, jotka ovat velkavankeuden itselleen valinneet. Lähistöltä purettiin juuri 80-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Eikö näidenkin arvo olisi pitänyt olla aivan huipussaan? Käytettyjen autojen hinnoissa on sentään tolkku, ettei paskasta voi pyytää uuden arvoa.
Kulta, myyn kultaisia suihkuja, en niinkään koko kiinteistöä:)
😍😍