Omiin kokemuksiini pohjautuen paras talvipyörä olisi kapearenkainen 1-vaihteinen (tai napavaihteistolla 7-vaihdetta) polkupyörä, jossa on akulla varustetut valot ja vain jalkajarru ja kunnon lokasuojat. Materiaalit ruostumatonta.
Hallintalaitteet pitää olla sellaisia, että niitä voi käyttää myös kunnon tumput kourissa. Lukkoa ei uskalla käyttää, koska se jäätyy kuitenkin kiinni.
Perustelut:
- kapea rengas leikkaa lumea paremmin, kevyempi ajaa
- avovaihteisto on ihan vitsi talvella, koska eturenkaan pölisyttämä lumi tukkii sen ja muutenkin jäätyy ennemmin tai myöhemmin lämpötilan sahatessa kurakelin ja pakkasen välillä
- avovaihteisto jää lyhytikäiseksi jo nastakuran takia, hitonmoista hiontatahnaa!
- tehokas akkuvalo on ihan ehdoton, koska napadynamolla ei vaan meinaa nähdä lumettomana aikana pilkkopimeässä märällä asvaltilla vesisateessa
- kunnon lokasuojat siksi, että tien pientareella roiskuva nastakura sotkee muuten ihan kaiken
- kaikki ruostuva ruostuu suolaisen nastakuran takia about 50-kertaisella nopeudella verrattuna kesäkeliin
- ainakin vannejarru kerää itsensä täyteen lunta ja jäätyy renkaaseen kiinni, levyjarrua en ole kokeillut. Takana jalkajarru riittää.
Eli aika kaukana ollaan siitä mitä moni pyörävalmistaja ajattelee hyväksi pyöräksi!
Hallintalaitteet pitää olla sellaisia, että niitä voi käyttää myös kunnon tumput kourissa. Lukkoa ei uskalla käyttää, koska se jäätyy kuitenkin kiinni.
Perustelut:
- kapea rengas leikkaa lumea paremmin, kevyempi ajaa
- avovaihteisto on ihan vitsi talvella, koska eturenkaan pölisyttämä lumi tukkii sen ja muutenkin jäätyy ennemmin tai myöhemmin lämpötilan sahatessa kurakelin ja pakkasen välillä
- avovaihteisto jää lyhytikäiseksi jo nastakuran takia, hitonmoista hiontatahnaa!
- tehokas akkuvalo on ihan ehdoton, koska napadynamolla ei vaan meinaa nähdä lumettomana aikana pilkkopimeässä märällä asvaltilla vesisateessa
- kunnon lokasuojat siksi, että tien pientareella roiskuva nastakura sotkee muuten ihan kaiken
- kaikki ruostuva ruostuu suolaisen nastakuran takia about 50-kertaisella nopeudella verrattuna kesäkeliin
- ainakin vannejarru kerää itsensä täyteen lunta ja jäätyy renkaaseen kiinni, levyjarrua en ole kokeillut. Takana jalkajarru riittää.
Eli aika kaukana ollaan siitä mitä moni pyörävalmistaja ajattelee hyväksi pyöräksi!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Napa sekä avovaihteisesta talviajokokemusta usean vuoden ajalta.
Napavaihde uutena ylivoimainen, ei tukkiudu voimansiirto millään kelillä ja vaihteenvaihto helppoa. Muutaman talven jälkeen napavaihteiston sisusta alkaa olemaan siinä kunnossa että kovemmilla pakkasilla polkeminen on todella raskasta ja vaihtaminen ei toimi, tai pitkällä viiveellä valittu vaihde loksahtaa vaivalloisesti kohdalleen.
Avovaihteen huono puoli taas etenkin loskakeleillä voimansiirtoon kasaantuva lumimoska jonka vuoksi ketjut hyppivät rattaalla hampaiden yli eikä vaihtaminen aina toimi. Nämä ovat harvinaisempia päiviä. Muuten avovaihde on kevyt eikä voimansiirrossa ole tehohäviöitä napavaihteiston tapaan.
Yksivaihteisellahan ei ole mitään näistä ongelmista mutta kova kunto pitää olla että jaksaa polkea auraamattomilla osuuksilla sekä ylämäessä.
Talveen mahtuu monta erilaista ajokeliä, välillä läskipyörän leveä rengas on paras ja se suorastaan kelluu kuin Jeesus vetten päällä lumisohjoisella tiellä jossa nakkirenkaat luiraavat hallitsemattomasti sinne tänne. Kapea tiheänastainen kumi taas mahdollistaa suuremman pintapaineen ja pureutuu jäähän kuin teollisuusvartijan susikoira murtovarkaan nilkkaan.
Pakkaantuneella lumella vasta auratulla tiellä 42 milliä leveä rengas rullaa kevyesti eikä ole pelkoa liukastelusta.
Talvipyörät pitää olla autoissakin talvella.
Omia mielipiteitä asiaan.
Talvikelit eivät ole "veljiä" keskenään, eri keleillä toimii erilainen rengas. Jääkelillä nastarengas on ainoa mikä pitää, lumikelillä sitten taasen lumen syvyys ja rakenne vaikuttaa siihen mikä olisi "paras" vaihtoehto, mutta mikään rengas ei ole "ideaali" kaikissa talvikeleissä, osa keleistä vaatii "nappularengasta" kunnollisen pidon aikaansaamiseksi.
Hyvässä talvipyörässä olisi mielestänä ainakin kaksi sarjaa kiekkoja jotka olisivat helppo vaihtaa päittäin päivän kelin mukaan.
Miksi VAIN takajarru? Liukkaalla kelillä optimaaliseen pysähtymiseen tarvitaan kaksia jarruja, niin taka kuin etujarruja (ja älä ala puhumaan siitä että etujarruilla eturengas heti lukkiutruu ja sen takia kaatuu, se kun ei ole totta).
Tuo napavaihteisto on periaatteessa hyvä talvipyörässä, mutta VAIN kun se on huollettu tasaisin väliajoin (esim. kerran kahteen vuoteen), huoltamaton napavaihteisto talvikäytössä on potenttiaalinen ongelmapesä.
Mutta itse en kyllä allekirjoita tuota "avovaihteiston" ongelmia talviajossa, itselläni ei oikeastaan ikinä mitään ongelmia ollut tuon suhteen talvella ajaeassa.
Ja tuo "avovaihteisto" sitten luonnollisesti karsii jalkajarrun listasta pois, muutenkaan en oikein tajua tuota jalkajarrun ihannointia, oli sitten kyseessä kesä taika talvipyöräily, itselläni ei ole hydraulisilla levyjarruilla mtään ongelmia ollut myöskään.
Tuo "suolavelli"ssä ajaminen vaatii luonnollisesti pyörän huoltamista, pesua ja komponenttien öljyämistä/rasmaavista suhteellisen tiheään tahtiin jos haluaa pyörän pitää hyvässä kunnossa.
Omat hydrauliset levyjarrut muuttuvat pakkasilla kovin äkkinäiseksi ja hätäisiksi. Ei hyvä sekään.
Kapea rengas on kauhea ajaa jäisellä uraisella pinnalla. Leveä rengas ei uppoa suolasohjoon kauhean pahasti.
Kapea rengas menee hienosti koskemattomaan lumeen. Kun alla on muiden kulkijoiden tallaamia tai ajamia epämääräisiä uria ja patteja, kapea rengas ei toimi.
Nastarenkaat ehdottamasti, lokasuojat ja edessä vielä "valtava" levennys tai läppä.
Ratasvaihde on paras ja kevyt jos se putsataan aina sen likaantuessa. Putsaukseen sopii kuuma vesi tai auton tuulilasinpesuneste.
Ketjujen ja rattaiden pitää olla todella hyvin öljytty. Paras öljy on joko liuotin-CRC tai talven märän kelin erikoisöljy. Suolassa ja sohjossa paketti + ketju kestää huonoimmillaan yhden talven.
Jarrut pitää testata ennen ja jälkeen matkan, samoin matkalla. Jarrutus saattaa olla jarruilla kuin jarruilla kovin vaativaa ja sitä pitää harjoitella.
Edelliset kokemukseen perustuen, napavaihde + jalkajarru voisivat olla asialliset.
--
Pakkaslumi ei ole se ongelma, se on melkein sama kuin kesäkeli. Sohjo, märkä pyry ja suola ovat vaikeimmat tapaukset.
Räpättimeksi talvipyörään soveltuu tuohenpala, joka on käsitelty vaseliinilla, jolloin se ei ole vetisestä sohjosta moksiskaan.
Kiitos, että jaoit tunteesi, mielen sairaalan nettisi oli taas hetken auki.
Tärkeintä lienee kuitenkin lämmin pukeutuminen, apupyörät ja tuuttu jolla säikäytellä jalankulkijoita...😂
https://ibb.co/9kF3BJnJ
https://ibb.co/0y7RXm62
https://ibb.co/zWWpjkd3
Turhanpyöräilijät eivät polje ulkona talvisin.
Moni polokee Raineria, voi Rainer parkaa, no, vaseliini auttaa.
Minulla on erillinen talvipyörä, jossa on talvirenkaat. En tiedä, onko talvipyöristä tehty mitään vertailua. Renkaista voi sitten ollakin tehty.
Vanhaa kunnon 70-luvun terästykkiä voi polkea kesät talvet.
Joo ja pukuakin voi pitää joka päivä. Kuka nyt eri vaatteitakaan tarvitsee.
Fättis on suht turvallinen ja käyttökelponen ydintalven olosuhteissa.
Rapatalvina, kuten Oulua myöten talvet nykyisin on, alkaa kallis fätti säälittämään. Siksi bussikortti, ainakin varalle.
Seuraappa talavella Rotuaaria, paljon vanhaa teräspyörää, mutta ihan kaikkea muutakin, Joposta alkaen.
Mikä on Rotuaari? Joku tapahtuma vaiko paikka?
Jag går på en trotuar = Kävelen jalkakäytävällä. Trotuar = Jalkakäytävä.
Tampereella rotuaarin ja ajoradan välissä on rotvallin reuna, eli reunakiveys/kanttikivi.
Oulussa oleva kortteli on nimeltään Rotuaari. Kaipa siellä on rotuaariveljien palazzo.
Talvet ovat erilaisia ja eri puolella suomea on ihan erilaiset talvikelit. Rannikolla saattaa olla lähes koko talvi pimeää ja märkää. Jokunen jääkeli siellä täällä. Tälläseen talveen sopii hyvät lokarit, hyvät valot ja rullaavat nastarenkaat.
Aikoinaan harmitti kun retkipyörät hävisi ja tilalle tarjottiin hybrideitä. Mutta sittemmin retkeily jäi ja ajelin vain lähinnä Helsingin alueella. Kevyt hybridi tehokkaina jarruineen oli ihan fiksu ratkaisu, mutta 24 vaihdetta tuntui tarpeettomalta.
Sitten laitoin nastat ja aloitin talvipyöräilyn.
Todellakin, nyt oli tarvetta myös niille pienen eturattaan välityksillä. Ja miten loistavaa että nastarenkailla ja levyjarruilla pyörä pysähtyi nyt talvellakin kuin seinään.
Hybridi on valintani talvi (ja ympärivuotiseksi) pyöräksi.
Miten noi nastat kestävät Etelä-Suomen lumettomia talvia?
Käykö niin kuin emännän auton tuliterille nastarenkaille, että ensimmäisen talven jälkeen nastat olivat pyöristyneet ja kulunut kitkarengas pitää paljon paremmin märälläkin jäällä?