Kokeellinen tiede vs matematiikkavetoinen pseudotiede

"Onko todellisuus ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja havaitsemisesta riippumatta "sellainen kuin se on""

Ihmisyksilön eikä varsinkaan kollektiivisen kulttuurisidonnaisen ryhmän todellisuus ei voi eikä edes voi olla täysin ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja kvaliatason tulkinnasta riippumatonta.

Hieman vaikeammin ymmärrettävissä oleva asia on että sekä omat että kollektiiviset intentiot, tunnetilat ja ajatukset tuottavat koko ajan lokaalia todellisuutta viivellä ja siitä vaikutuksesta on olemassa myös tieteellistä tutkimusta (esim. William Tiller, Robert G. Jahn ja Pear Labs) puhumattakaan ns. esoteerisesta perinteestä jossa näitä ns. "henkisiä" kykyjä on sovellettu jo vuosituhansia (esim. shamanismi)
https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Consciousness_Project
https://tillerfoundation.org/media-resources/white-papers
https://pearlab.icrl.org/

"Kansantajuisemmin" esitettyjä kuvauksia löytyy samasta aiheesta erinomaisella Wise quotes ytube-kanavalla:
https://www.youtube.com/@Wisest-Quotes/videos



Se todellisuus missä suurin osa ihmisistä elää on vallitsevan kulttuurin. tieteen ja teknologian tuottamaa eli tavallaan keinotekoista ei-naturalistista todellisuutta eli se kuvitelma että todellisuus voisi olla pelkästään nykyisen luonnontieteen mukainen mekanistis-reduktionistista "naturalismia" on hyvin kyseenalainen perusoletus vaikka se on sisäänrakennettu kaikkiin valtavirtatieteen paradigmoihin ja malleihin.

Ei ole olemassa mitään ulkopuolista "kaikkivaltiasta" Jumalaa säätämässä "luonnonlakeja" vaan jokainen kokeva ja intentoiva olio on omalta osaltaan sekä oman että kollektiivisen todellisuutensa tuottaja.

Elämme ikäänkuin multiversumissa jossa jokainen kokija tuottaa oman todellisuutensa ja lokaaleista harmoonisista resonansseista ja interferensseistä riippuen se on tavallaan ainoa mahdollinen "multiversumi" jossa myös muinaiset henkiset lainalaisuudet toimivat ikäänkuin "luonnonlakeina".

Tieteen lokaalit säännönmukaisuudet ovat tapojen ja rutiinien kaltaisia ja poisoppimalla niiden ehdollistukisen voimme kokea toisenlaisen todellisuuden jossa emme ole pelkkiä passiivisia tarkkailijoita kuten tieteessä usein kuvitellaan.

"Voimmeko tällaisesta todellisuudesta jotakin tietää?"

Suurin osa tieteen ja arjen tason "todellisuudesta" on itsensätoteuttavaa. Pelkkä "tietäminen" on aina passiivista kun taas aito tekeminen on aktiivista todellisuuden muokkaamista.



"Voimmeko kielessämme siitä puhua ?"
Valtavirtatieteiden paradigmojen jargonien puitteissa voi kästellä ainoastaan pseudotodellisuutta joka on itse tuotettua ja kokeiden toiston kautta kiteytynyttä varsinkin ns. "luonnontieteissä". Elollisen ja tietoisen luonnon ilmiöiden säännönmukaisuudet eivät niin stabilleja että niihin voisi soveltaa matematiikkaa mikä on jo ajatuksena lähinnä systemaattista itsepetosta kuten myös suurin osa matematisoiduista tieteistä.

"Ovatko sitä koskevat väitteemme ja uskomuksemme aidosti tosia tai epätosia?"

Eivät kumpaakaan koska ne muuttuvat tieteen paradigmamuutosten mukana. Huomion kohdistaminen ilmiöön vahvistaa sen ilmiön säännönmukaisuutta ja vastaavasti päinvastoin vaikkakin aina viivellä.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Onko todellisuus ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja havaitsemisesta riippumatta "sellainen kuin se on""

Ihmisyksilön eikä varsinkaan kollektiivisen kulttuurisidonnaisen ryhmän todellisuus ei voi eikä edes voi olla täysin ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja kvaliatason tulkinnasta riippumatonta.

Hieman vaikeammin ymmärrettävissä oleva asia on että sekä omat että kollektiiviset intentiot, tunnetilat ja ajatukset tuottavat koko ajan lokaalia todellisuutta viivellä ja siitä vaikutuksesta on olemassa myös tieteellistä tutkimusta (esim. William Tiller, Robert G. Jahn ja Pear Labs) puhumattakaan ns. esoteerisesta perinteestä jossa näitä ns. "henkisiä" kykyjä on sovellettu jo vuosituhansia (esim. shamanismi)
https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Consciousness_Project
https://tillerfoundation.org/media-resources/white-papers
https://pearlab.icrl.org/

"Kansantajuisemmin" esitettyjä kuvauksia löytyy samasta aiheesta erinomaisella Wise quotes ytube-kanavalla:
https://www.youtube.com/@Wisest-Quotes/videos



Se todellisuus missä suurin osa ihmisistä elää on vallitsevan kulttuurin. tieteen ja teknologian tuottamaa eli tavallaan keinotekoista ei-naturalistista todellisuutta eli se kuvitelma että todellisuus voisi olla pelkästään nykyisen luonnontieteen mukainen mekanistis-reduktionistista "naturalismia" on hyvin kyseenalainen perusoletus vaikka se on sisäänrakennettu kaikkiin valtavirtatieteen paradigmoihin ja malleihin.

Ei ole olemassa mitään ulkopuolista "kaikkivaltiasta" Jumalaa säätämässä "luonnonlakeja" vaan jokainen kokeva ja intentoiva olio on omalta osaltaan sekä oman että kollektiivisen todellisuutensa tuottaja.

Elämme ikäänkuin multiversumissa jossa jokainen kokija tuottaa oman todellisuutensa ja lokaaleista harmoonisista resonansseista ja interferensseistä riippuen se on tavallaan ainoa mahdollinen "multiversumi" jossa myös muinaiset henkiset lainalaisuudet toimivat ikäänkuin "luonnonlakeina".

Tieteen lokaalit säännönmukaisuudet ovat tapojen ja rutiinien kaltaisia ja poisoppimalla niiden ehdollistukisen voimme kokea toisenlaisen todellisuuden jossa emme ole pelkkiä passiivisia tarkkailijoita kuten tieteessä usein kuvitellaan.

"Voimmeko tällaisesta todellisuudesta jotakin tietää?"

Suurin osa tieteen ja arjen tason "todellisuudesta" on itsensätoteuttavaa. Pelkkä "tietäminen" on aina passiivista kun taas aito tekeminen on aktiivista todellisuuden muokkaamista.



"Voimmeko kielessämme siitä puhua ?"
Valtavirtatieteiden paradigmojen jargonien puitteissa voi kästellä ainoastaan pseudotodellisuutta joka on itse tuotettua ja kokeiden toiston kautta kiteytynyttä varsinkin ns. "luonnontieteissä". Elollisen ja tietoisen luonnon ilmiöiden säännönmukaisuudet eivät niin stabilleja että niihin voisi soveltaa matematiikkaa mikä on jo ajatuksena lähinnä systemaattista itsepetosta kuten myös suurin osa matematisoiduista tieteistä.

"Ovatko sitä koskevat väitteemme ja uskomuksemme aidosti tosia tai epätosia?"

Eivät kumpaakaan koska ne muuttuvat tieteen paradigmamuutosten mukana. Huomion kohdistaminen ilmiöön vahvistaa sen ilmiön säännönmukaisuutta ja vastaavasti päinvastoin vaikkakin aina viivellä.

B

Lue lisää

Realismi ja antirealismi ovat vastakkaisia filosofisia näkökulmia, jotka liittyvät todellisuuden luonteeseen ja sen olemassaoloon. Realismi yleisesti ottaen katsoo, että todellisuus on olemassa riippumatta havainnoistamme tai uskomuksistamme. Antirealismi taas väittää, että todellisuuden luonne on jollain tavalla riippuvainen havainnoistamme, uskomuksistamme tai kielestämme.

Anonyymi kirjoitti:

"Onko todellisuus ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja havaitsemisesta riippumatta "sellainen kuin se on""

Ihmisyksilön eikä varsinkaan kollektiivisen kulttuurisidonnaisen ryhmän todellisuus ei voi eikä edes voi olla täysin ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja kvaliatason tulkinnasta riippumatonta.

Hieman vaikeammin ymmärrettävissä oleva asia on että sekä omat että kollektiiviset intentiot, tunnetilat ja ajatukset tuottavat koko ajan lokaalia todellisuutta viivellä ja siitä vaikutuksesta on olemassa myös tieteellistä tutkimusta (esim. William Tiller, Robert G. Jahn ja Pear Labs) puhumattakaan ns. esoteerisesta perinteestä jossa näitä ns. "henkisiä" kykyjä on sovellettu jo vuosituhansia (esim. shamanismi)
https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Consciousness_Project
https://tillerfoundation.org/media-resources/white-papers
https://pearlab.icrl.org/

"Kansantajuisemmin" esitettyjä kuvauksia löytyy samasta aiheesta erinomaisella Wise quotes ytube-kanavalla:
https://www.youtube.com/@Wisest-Quotes/videos



Se todellisuus missä suurin osa ihmisistä elää on vallitsevan kulttuurin. tieteen ja teknologian tuottamaa eli tavallaan keinotekoista ei-naturalistista todellisuutta eli se kuvitelma että todellisuus voisi olla pelkästään nykyisen luonnontieteen mukainen mekanistis-reduktionistista "naturalismia" on hyvin kyseenalainen perusoletus vaikka se on sisäänrakennettu kaikkiin valtavirtatieteen paradigmoihin ja malleihin.

Ei ole olemassa mitään ulkopuolista "kaikkivaltiasta" Jumalaa säätämässä "luonnonlakeja" vaan jokainen kokeva ja intentoiva olio on omalta osaltaan sekä oman että kollektiivisen todellisuutensa tuottaja.

Elämme ikäänkuin multiversumissa jossa jokainen kokija tuottaa oman todellisuutensa ja lokaaleista harmoonisista resonansseista ja interferensseistä riippuen se on tavallaan ainoa mahdollinen "multiversumi" jossa myös muinaiset henkiset lainalaisuudet toimivat ikäänkuin "luonnonlakeina".

Tieteen lokaalit säännönmukaisuudet ovat tapojen ja rutiinien kaltaisia ja poisoppimalla niiden ehdollistukisen voimme kokea toisenlaisen todellisuuden jossa emme ole pelkkiä passiivisia tarkkailijoita kuten tieteessä usein kuvitellaan.

"Voimmeko tällaisesta todellisuudesta jotakin tietää?"

Suurin osa tieteen ja arjen tason "todellisuudesta" on itsensätoteuttavaa. Pelkkä "tietäminen" on aina passiivista kun taas aito tekeminen on aktiivista todellisuuden muokkaamista.



"Voimmeko kielessämme siitä puhua ?"
Valtavirtatieteiden paradigmojen jargonien puitteissa voi kästellä ainoastaan pseudotodellisuutta joka on itse tuotettua ja kokeiden toiston kautta kiteytynyttä varsinkin ns. "luonnontieteissä". Elollisen ja tietoisen luonnon ilmiöiden säännönmukaisuudet eivät niin stabilleja että niihin voisi soveltaa matematiikkaa mikä on jo ajatuksena lähinnä systemaattista itsepetosta kuten myös suurin osa matematisoiduista tieteistä.

"Ovatko sitä koskevat väitteemme ja uskomuksemme aidosti tosia tai epätosia?"

Eivät kumpaakaan koska ne muuttuvat tieteen paradigmamuutosten mukana. Huomion kohdistaminen ilmiöön vahvistaa sen ilmiön säännönmukaisuutta ja vastaavasti päinvastoin vaikkakin aina viivellä.

B

Lue lisää

B.
Taas sotkee asioita, ontologisesti maailma on reaalinen,
kun B. jauhaa lokaaleja intentioitaan, ne kuuluvat lähinnä
tietämiseen maailmasta.

Jos olisin kohtelias, että B:n käsitteistö merkitsee yleensä mitään.
Ihmiset eivät rakenna todellisuutta, vaan esittävät käsitteellisen
tulkinnan siitä.

R.

Anonyymi kirjoitti:

B.
Taas sotkee asioita, ontologisesti maailma on reaalinen,
kun B. jauhaa lokaaleja intentioitaan, ne kuuluvat lähinnä
tietämiseen maailmasta.

Jos olisin kohtelias, että B:n käsitteistö merkitsee yleensä mitään.
Ihmiset eivät rakenna todellisuutta, vaan esittävät käsitteellisen
tulkinnan siitä.

R.

Lue lisää

Riittää kun tietää sen oman elämänsä kannalta oleellisen tietämisen arvoisen, kaikki muu on lähinnä merkityksetöntä sanahelinällä hifistelyä. Tietysti on hyvä priorisoida ne merkityksetkin sen suhteen mikä on tärkeää terveys, sosiaalisuus ym. ja toimia sen mukaan sen tietämyksen mukaan minkä nyt kukin sattuu omaamaan.

Ja Newtonin fysiikka toimi aivan hyvin vielä Einsteinin aikaan, mutta silti tämä sai kehitettyä paremman teorian, jonka monet osa-alueet pystyttiin todistamaan havainnoin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

B:
"Esim. hiukkasfysiikan ja kosmologian standardimallit, neodarwinistinen evoluutioteoria, neurotiede yms. eli kaikki tieteen mallit joissa etukäteen jo ennen tarkempaa tutkimista määritellään millainen lopputulos on ideologisesti"

Tämä on täysin turhaa loogista palapeliä aika-akselilla, missä jokin asia ehtii tapahtua ennen muita. Sillä järjestyksellä ei ole mitään konkreettista vaikutusta sille, kuka on oikeassa. Eli teet tätä kirjoitusta tällä tavalla vain koska sinulla ei ole mitään painavaa sanomista siihen, kuka ja mikä on oikeassa. Ei ole myöskään mitään tutkimusta, mikä tulee pian. Jos jotain tulee, ja se sanoo saaneensa sinun jutuistasi negatiivisen tuloksen, niin toistatko itseäsi vain loputtomiin, ja että epäilet kaikkia sinua vastaan olevia kokeita esim. suodatuksesta? Äskeinen ei tarkoita B:n versiota mistään asiasta, koska B:llä ei ole mitään, mitä verrata minkään kokeen tulokseen. Olemme siis aina vain tilanteessa, missä muiden kuin B:n teorioita verrataan kokeesiin. Joten periaatteessa mitään koetta, joka ei olisi aina B:n mielestä suodatusta, ei voi edes olla olemassa. Suodatuksen sijaan on varmasti muitakin syitä. Jos tulevaisuus olisi täynnä lisäkokeita, niin tulevaisuus olisi täynnä B:tä joka selittää meille, miten paljon kokeilussa voikin olla kaikkea vääryyttä. Mutta toki hän on aina ollut ja on oleva kokeellisen tutkimuksen arvostaja. Missä oudointa on ehkä se, että kun hän esittää sitä, hän edelleen ajattelee, että se on esitettävä absoluuttisena hyveenä.

Voisimme siis pikemminkin sanoa, että tarkempi tutkimus tarkoittaa koetta, joka sinun pitää kertoa ja kuvailla. Jos sinulla ei ole yhtään vanhaa koetta, joka sanoo, että nuo mallit ovat virheellisiä, niin millään mitä sanot ei ole mitään väliä. Jos uusia kokeita ei tule mistään, niin lauseesi on epätosi ellet kehitä itse sitä koetta, jonka jälkeen kaikki näyttää olevan hätiköityä. Mieluiten tekisit sen kokeen, mutta tässä keskustelussa olisi vähintään kuvailtava, mitä maailmassa vielä on, mitä tulee kokeilla ja miten se on mahdollista tehdä. Koeta joskus kirjoittaa näin, ja koeta päätyä vain lopputulokseen, missä mikään vanha koe ei muuten ole 'väärin kokeiltu' (tarkoitan että voidaan olla huomioimatta niitä, missä suodatetaan). Ihmiset jotka eivät tee matemaattisia malleja, mutta puhuvat samasta asiasta silti, ovat lähes aina tekemässä näin, että jokin vanha koe voi osoittaa heidän olevan väärässä (kenenkään varsinaisesti voimatta sitä tietää). Jotta siis voisi arvostaa sitä, mitä voi kokeilla, pitäisi tehdä matemaattista mallia.

Kun puhutaan tästä kokeesta, jonka teet tai joka muutoin tulee, niin mistä tiedät jo, että sen kokeen tulos, on, että kaikki nuo teoriat olivat hätiköityjä? Eikö tämä ole jossain sen asian lähipiirissä, että päättäisi ennen koetta, että kokeen tulos on jollekin teorialle positiivinen? Eli olet itse edellisten kappaleidesi pahin vihollisesi.

B:
"tiedeyhteisössä ehdollistetun ontologian eli kunkin kapean tieteenalan vallitsevan paradigman kannalta hyväksyttävissä oleva "selitys"."

Kenen biologin tai neurotieteilijän mukaan ontologia (tai selitys) ei ole standardimalli? Tai ketkä sellaisesta nyt ovat esittäneet oman versionsa?

Matemaattinen fysiikka ei varmaankaan ole niin loogisesti kieroutunut monitodellisuuden shakkilauta, että se pystyy ehdollistamaan yhtä ontologiaa ja samaan aikaan tekemään niitä lisää. Koeta edes kategorisoida ne kaikki samaksi tai jotain (ja sitten koeta pitää jotain, mitä viestisi lopussakin on, sen kategorian ulkopuolella).

B:
"Kvanttifysiikan todennäköisyysjakaumat eli ns. aaltofunktio on se rajapinta..."

Onko teoriasi sellainen, missä nämä todennäköisyysjakaumat ovat myös ontologisesti olemassa (*)? Mikä koe antaa sinun pitää niitä ontologisesti olemassaolevina, tai missä kokeessa olet edes mitannut todennäköisyysjakaumaa? Ja ilman että koetuloksia on prosessoitu (vaikka oletetaan, että universumin ainoa ilmiö (varsinkin mittauslaitteen sisältä poistetaan ilmiöt kuten lämpötila) ja objekti on yksi aaltofunktio, jolloin sen minkä mittaat ei tarvitse tulla suodatetuksi mistään muusta, niin et pysty mittaamaan aaltofunktiota itseään, eli teet jotain muuta kuin pelkkää mittausta ja lukujen ylöskirjaamista.)

(*) Miksi et olisi kirjoittanut lausetta jossain muussa muodossa, jos ne eivät ole? Kvanttifysiikkaa on tulkittu ja esitetty monella tavalla, joten miksi päädyt pitämään juuri yhtä kvanttifysiikan ontologiaa oikeana ennen kuin teet mitään muuta (teoreettisesti/kokeellisesti)?

Tiesitkö myös että kaikki muut kuin sinä tiesivät ja opettivat mieleenpainuvasti toisilleen tuollaista aaltofunktioihin liittyvää faktaa tieteessä? Kumpi teistä siis on tehnyt enemmän sen vuoksi, että aaltofunktioihin ei vain uskottaisi ideologisesti?

2

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Esim. hiukkasfysiikan ja kosmologian standardimallit, neodarwinistinen evoluutioteoria, neurotiede yms. eli kaikki tieteen mallit joissa etukäteen jo ennen tarkempaa tutkimista määritellään millainen lopputulos on ideologisesti"

Tämä on täysin turhaa loogista palapeliä aika-akselilla, missä jokin asia ehtii tapahtua ennen muita. Sillä järjestyksellä ei ole mitään konkreettista vaikutusta sille, kuka on oikeassa. Eli teet tätä kirjoitusta tällä tavalla vain koska sinulla ei ole mitään painavaa sanomista siihen, kuka ja mikä on oikeassa. Ei ole myöskään mitään tutkimusta, mikä tulee pian. Jos jotain tulee, ja se sanoo saaneensa sinun jutuistasi negatiivisen tuloksen, niin toistatko itseäsi vain loputtomiin, ja että epäilet kaikkia sinua vastaan olevia kokeita esim. suodatuksesta? Äskeinen ei tarkoita B:n versiota mistään asiasta, koska B:llä ei ole mitään, mitä verrata minkään kokeen tulokseen. Olemme siis aina vain tilanteessa, missä muiden kuin B:n teorioita verrataan kokeesiin. Joten periaatteessa mitään koetta, joka ei olisi aina B:n mielestä suodatusta, ei voi edes olla olemassa. Suodatuksen sijaan on varmasti muitakin syitä. Jos tulevaisuus olisi täynnä lisäkokeita, niin tulevaisuus olisi täynnä B:tä joka selittää meille, miten paljon kokeilussa voikin olla kaikkea vääryyttä. Mutta toki hän on aina ollut ja on oleva kokeellisen tutkimuksen arvostaja. Missä oudointa on ehkä se, että kun hän esittää sitä, hän edelleen ajattelee, että se on esitettävä absoluuttisena hyveenä.

Voisimme siis pikemminkin sanoa, että tarkempi tutkimus tarkoittaa koetta, joka sinun pitää kertoa ja kuvailla. Jos sinulla ei ole yhtään vanhaa koetta, joka sanoo, että nuo mallit ovat virheellisiä, niin millään mitä sanot ei ole mitään väliä. Jos uusia kokeita ei tule mistään, niin lauseesi on epätosi ellet kehitä itse sitä koetta, jonka jälkeen kaikki näyttää olevan hätiköityä. Mieluiten tekisit sen kokeen, mutta tässä keskustelussa olisi vähintään kuvailtava, mitä maailmassa vielä on, mitä tulee kokeilla ja miten se on mahdollista tehdä. Koeta joskus kirjoittaa näin, ja koeta päätyä vain lopputulokseen, missä mikään vanha koe ei muuten ole 'väärin kokeiltu' (tarkoitan että voidaan olla huomioimatta niitä, missä suodatetaan). Ihmiset jotka eivät tee matemaattisia malleja, mutta puhuvat samasta asiasta silti, ovat lähes aina tekemässä näin, että jokin vanha koe voi osoittaa heidän olevan väärässä (kenenkään varsinaisesti voimatta sitä tietää). Jotta siis voisi arvostaa sitä, mitä voi kokeilla, pitäisi tehdä matemaattista mallia.

Kun puhutaan tästä kokeesta, jonka teet tai joka muutoin tulee, niin mistä tiedät jo, että sen kokeen tulos, on, että kaikki nuo teoriat olivat hätiköityjä? Eikö tämä ole jossain sen asian lähipiirissä, että päättäisi ennen koetta, että kokeen tulos on jollekin teorialle positiivinen? Eli olet itse edellisten kappaleidesi pahin vihollisesi.

B:
"tiedeyhteisössä ehdollistetun ontologian eli kunkin kapean tieteenalan vallitsevan paradigman kannalta hyväksyttävissä oleva "selitys"."

Kenen biologin tai neurotieteilijän mukaan ontologia (tai selitys) ei ole standardimalli? Tai ketkä sellaisesta nyt ovat esittäneet oman versionsa?

Matemaattinen fysiikka ei varmaankaan ole niin loogisesti kieroutunut monitodellisuuden shakkilauta, että se pystyy ehdollistamaan yhtä ontologiaa ja samaan aikaan tekemään niitä lisää. Koeta edes kategorisoida ne kaikki samaksi tai jotain (ja sitten koeta pitää jotain, mitä viestisi lopussakin on, sen kategorian ulkopuolella).

B:
"Kvanttifysiikan todennäköisyysjakaumat eli ns. aaltofunktio on se rajapinta..."

Onko teoriasi sellainen, missä nämä todennäköisyysjakaumat ovat myös ontologisesti olemassa (*)? Mikä koe antaa sinun pitää niitä ontologisesti olemassaolevina, tai missä kokeessa olet edes mitannut todennäköisyysjakaumaa? Ja ilman että koetuloksia on prosessoitu (vaikka oletetaan, että universumin ainoa ilmiö (varsinkin mittauslaitteen sisältä poistetaan ilmiöt kuten lämpötila) ja objekti on yksi aaltofunktio, jolloin sen minkä mittaat ei tarvitse tulla suodatetuksi mistään muusta, niin et pysty mittaamaan aaltofunktiota itseään, eli teet jotain muuta kuin pelkkää mittausta ja lukujen ylöskirjaamista.)

(*) Miksi et olisi kirjoittanut lausetta jossain muussa muodossa, jos ne eivät ole? Kvanttifysiikkaa on tulkittu ja esitetty monella tavalla, joten miksi päädyt pitämään juuri yhtä kvanttifysiikan ontologiaa oikeana ennen kuin teet mitään muuta (teoreettisesti/kokeellisesti)?

Tiesitkö myös että kaikki muut kuin sinä tiesivät ja opettivat mieleenpainuvasti toisilleen tuollaista aaltofunktioihin liittyvää faktaa tieteessä? Kumpi teistä siis on tehnyt enemmän sen vuoksi, että aaltofunktioihin ei vain uskottaisi ideologisesti?

2

Lue lisää

Tämän mukaan mikään mitä yllä sanoit ei varmaan ollut sanottu siksi, että kokeellinen tutkimus olisi tärkeää tai että sillä tehtäisini mitään kiinnostavaa. Kiinnostavinta on vain spekuloida ilman väärässäolemisen seuraamuksia siitä, mitä on aaltofunktioiden takana. Miksi siis käyttää energiaansa siihen, että arvioi läpi kaiken kokeellisen ja teoreettisen, ja hyvin huonosti onnistuvaan väittelyyn siitä, miten kokeettomia nämä muutkin ovat? Ehkä spekulointisi ei ole sellaista, että sitä tehdään faktojen ja totuuden takia, vaan teet sitä pelkän arvovallan saamiseksi. Silloin et voisi esim. jäädä tilanteeseen, missä sekä sinä ja tiede ovat oikeassa. Tämä viittaa siihen kysymykseen, ovatko teidän argumenttinne edes samasta aiheesta, mikä on todella harvinaista joskus, kun puhut tietoisuudesta. Vielä keskeisempää se on muissa uskonnoissa, missä puhutaan oudoista entiteeteistä, mutta joista ei vain koskaan käydä mitään keskustelua tieteen kanssa kummankaan puolelta, vaan uskonnossa yritetään olla rinnakkaisessa todellisuudessa antamatta minkään vaikuttaa siihen. Sinua ja näiden uskontojen käytöstä pitäisi joskus verrata toisiinsa tai jos ajattelisit että kaikki tietävät jo niiden olemassaolon luonteen, niin sinun ei tarvitse toistaa merkityksettömiä asioita liikaa.

B:
"jonka kautta luonnossa esiintyvä kumuloituva älykkyys ja kognitio ohjailee ja kontrolloi sitä tasoa jonka koemme ns. "klassisena" fysiikkana"

Millään mitä sanoin edellä ei välttämättä ole mitään väliä enää, vaan riittäisi kysyä sinulta, että jos aaltofunktion takana on jotain, mikä ohjailee sitä, ja jos aaltofunktion ohjailtavana on klassinen fysiikka, nin eikö silloin ole juuri klassisen fysiikan kokeita, jotka kertovat kaiken siitä, mitä tuo älykkyys juuri nyt tietää/ajattelee? Tiedäthän että kun normaalisti sanotaan, että klassinen fysiikka ei näytä QM-todellisuudelta, tämä johtuu yhtäältä (1) siitä, että voi spekuloida, että osa QM-todellisuutta on myös olla klassinen (koska klassinen ei ole mitään vahvaa emergenssiä, vaan täysin QM:ää itseään). Pitääkö tällöin esim. paikkansa, että älykkyys on sitä, miten klassiset (tai sitä ennen QM-) asiat toimivat eli onko älykkyys suurimman osan ajasta tyhmyyttä? Toisaalta (2) jos ajattelee asiaa siinä järjestyksessä, että klassisessa aineessa häviää tiettyjä ominaisuuksia tai spesifejä tiloja, kuten satunnaisuus ja kietoutuminen, niin onko älykkyys myös ominaisuuden kaltainen, eli onko tässä kyseessä se, että (kun on olemassa aaltofunktion käytös, koska et sanonut että älykkyys on klassisen takana vaan aaltofunktion takana) älykkyys menee pois päältä, lakkaa olemasta?

Jotta varsinkin jälkimmäisessä voisi löytää älykkyyttä, niin miten teet sen, jos et suodata pois klassista ilmiötä ja todennäköisyysjakauman ilmiöitä? Se että jotkut ovat jo mielestään älykkäitä normaalissa tilassaan, oli jo tätä ennen kuitenkin falsifioinut sen idean, että älykkyys ei olisi olemassa millä tahansa fysiikan tasolla. Sinun tulisi siis ehkä rakentaa asioita asioiden lisäksi jolla tavalla, missä ei tehdä mitään äsken mainittua. Tällöin matemaattinen objekti nimeltä äly on esim. täysin riippumattomasti olemassa ilman todennäköisyysjakaumaa, eikä mikään esim. estäisi tekemästä teoriaa, jossa se objekti toimii minkä tahansa muunikin objektin kuin aaltofunktion kanssa. Tai sitten näitä mitään muita objekteja ei edes tehtäisi. Mutta tässä on todennäköisesti väärin kutsua objektia älyksi ,koska se on selvästi 'kaikki maailmassa tapahtuvat asiat tyhmän ja älykkään väliltä'.

Ilman kohtaa (1) tai (2) olisi toistaiseksi niin, että on tehty virheellinen ajatus siitä, että kaikkea aaltofunktion takana tulisi nimittää älykkyydeksi ja vain älykkyydeksi. Kun kaikki tästä älystä on kerran sitä mitä koko ajan katsotaan ja mitataan. Tästä et muutenkaan ikinä puhu tarpeeksi, että mitä älykkyys vaatii, joten kukaan älystä kiinnostunut ei varmaan lopulta edes odota mitään älykkyydeksi kutsutulta esitykseltä, joka tulee B:ltä. Lisäksi jos älykkyys ei millään tavalla katoa muussa aineessa, ja myös jos se katoaa tietyllä tavalla, niin esityksesi on täysin samankaltainen kuin fysikalistien, neurologien ja biologien älykkyys. Joissa he sanovat tiettyjen aineiden olevan älykkäitä, ja että kaiken eli siis myös aineen takana on jotain, mitä on aaltofunktion takana, ellei jopa pelkkä aaltofunktio. Et ole myöskään muistanut esittää tässä sitä, että mitä aaltofunktio + äly tekevät yhdessä sellaista, mitä aaltofunktio ei tekisi yksinään. Vastaukseksi ei kelpaa, että älykkyyskultissa vain toisen nimessä on äly.

B:
"sen takia kvanttifysiikan tasoa ei vielä toistaiseksi osata hahmottaa kunnolla..."

Vertaa näitä lauseita keskenään: 'tehdään teoria ennekuin osataan tehdä kokeita kunnolla', 'tehdään päätös, mitä teoria on hahmottanut, ennenkuin osataan tehdä kokeita kunnolla'. Kuten sanoin, niin kokeita et ole koskaan kaivannut, mutta koeta ajatella tätä 'osaamista' sen paikalle jotenkin.

3

Anonyymi kirjoitti:

Tämän mukaan mikään mitä yllä sanoit ei varmaan ollut sanottu siksi, että kokeellinen tutkimus olisi tärkeää tai että sillä tehtäisini mitään kiinnostavaa. Kiinnostavinta on vain spekuloida ilman väärässäolemisen seuraamuksia siitä, mitä on aaltofunktioiden takana. Miksi siis käyttää energiaansa siihen, että arvioi läpi kaiken kokeellisen ja teoreettisen, ja hyvin huonosti onnistuvaan väittelyyn siitä, miten kokeettomia nämä muutkin ovat? Ehkä spekulointisi ei ole sellaista, että sitä tehdään faktojen ja totuuden takia, vaan teet sitä pelkän arvovallan saamiseksi. Silloin et voisi esim. jäädä tilanteeseen, missä sekä sinä ja tiede ovat oikeassa. Tämä viittaa siihen kysymykseen, ovatko teidän argumenttinne edes samasta aiheesta, mikä on todella harvinaista joskus, kun puhut tietoisuudesta. Vielä keskeisempää se on muissa uskonnoissa, missä puhutaan oudoista entiteeteistä, mutta joista ei vain koskaan käydä mitään keskustelua tieteen kanssa kummankaan puolelta, vaan uskonnossa yritetään olla rinnakkaisessa todellisuudessa antamatta minkään vaikuttaa siihen. Sinua ja näiden uskontojen käytöstä pitäisi joskus verrata toisiinsa tai jos ajattelisit että kaikki tietävät jo niiden olemassaolon luonteen, niin sinun ei tarvitse toistaa merkityksettömiä asioita liikaa.

B:
"jonka kautta luonnossa esiintyvä kumuloituva älykkyys ja kognitio ohjailee ja kontrolloi sitä tasoa jonka koemme ns. "klassisena" fysiikkana"

Millään mitä sanoin edellä ei välttämättä ole mitään väliä enää, vaan riittäisi kysyä sinulta, että jos aaltofunktion takana on jotain, mikä ohjailee sitä, ja jos aaltofunktion ohjailtavana on klassinen fysiikka, nin eikö silloin ole juuri klassisen fysiikan kokeita, jotka kertovat kaiken siitä, mitä tuo älykkyys juuri nyt tietää/ajattelee? Tiedäthän että kun normaalisti sanotaan, että klassinen fysiikka ei näytä QM-todellisuudelta, tämä johtuu yhtäältä (1) siitä, että voi spekuloida, että osa QM-todellisuutta on myös olla klassinen (koska klassinen ei ole mitään vahvaa emergenssiä, vaan täysin QM:ää itseään). Pitääkö tällöin esim. paikkansa, että älykkyys on sitä, miten klassiset (tai sitä ennen QM-) asiat toimivat eli onko älykkyys suurimman osan ajasta tyhmyyttä? Toisaalta (2) jos ajattelee asiaa siinä järjestyksessä, että klassisessa aineessa häviää tiettyjä ominaisuuksia tai spesifejä tiloja, kuten satunnaisuus ja kietoutuminen, niin onko älykkyys myös ominaisuuden kaltainen, eli onko tässä kyseessä se, että (kun on olemassa aaltofunktion käytös, koska et sanonut että älykkyys on klassisen takana vaan aaltofunktion takana) älykkyys menee pois päältä, lakkaa olemasta?

Jotta varsinkin jälkimmäisessä voisi löytää älykkyyttä, niin miten teet sen, jos et suodata pois klassista ilmiötä ja todennäköisyysjakauman ilmiöitä? Se että jotkut ovat jo mielestään älykkäitä normaalissa tilassaan, oli jo tätä ennen kuitenkin falsifioinut sen idean, että älykkyys ei olisi olemassa millä tahansa fysiikan tasolla. Sinun tulisi siis ehkä rakentaa asioita asioiden lisäksi jolla tavalla, missä ei tehdä mitään äsken mainittua. Tällöin matemaattinen objekti nimeltä äly on esim. täysin riippumattomasti olemassa ilman todennäköisyysjakaumaa, eikä mikään esim. estäisi tekemästä teoriaa, jossa se objekti toimii minkä tahansa muunikin objektin kuin aaltofunktion kanssa. Tai sitten näitä mitään muita objekteja ei edes tehtäisi. Mutta tässä on todennäköisesti väärin kutsua objektia älyksi ,koska se on selvästi 'kaikki maailmassa tapahtuvat asiat tyhmän ja älykkään väliltä'.

Ilman kohtaa (1) tai (2) olisi toistaiseksi niin, että on tehty virheellinen ajatus siitä, että kaikkea aaltofunktion takana tulisi nimittää älykkyydeksi ja vain älykkyydeksi. Kun kaikki tästä älystä on kerran sitä mitä koko ajan katsotaan ja mitataan. Tästä et muutenkaan ikinä puhu tarpeeksi, että mitä älykkyys vaatii, joten kukaan älystä kiinnostunut ei varmaan lopulta edes odota mitään älykkyydeksi kutsutulta esitykseltä, joka tulee B:ltä. Lisäksi jos älykkyys ei millään tavalla katoa muussa aineessa, ja myös jos se katoaa tietyllä tavalla, niin esityksesi on täysin samankaltainen kuin fysikalistien, neurologien ja biologien älykkyys. Joissa he sanovat tiettyjen aineiden olevan älykkäitä, ja että kaiken eli siis myös aineen takana on jotain, mitä on aaltofunktion takana, ellei jopa pelkkä aaltofunktio. Et ole myöskään muistanut esittää tässä sitä, että mitä aaltofunktio äly tekevät yhdessä sellaista, mitä aaltofunktio ei tekisi yksinään. Vastaukseksi ei kelpaa, että älykkyyskultissa vain toisen nimessä on äly.

B:
"sen takia kvanttifysiikan tasoa ei vielä toistaiseksi osata hahmottaa kunnolla..."

Vertaa näitä lauseita keskenään: 'tehdään teoria ennekuin osataan tehdä kokeita kunnolla', 'tehdään päätös, mitä teoria on hahmottanut, ennenkuin osataan tehdä kokeita kunnolla'. Kuten sanoin, niin kokeita et ole koskaan kaivannut, mutta koeta ajatella tätä 'osaamista' sen paikalle jotenkin.

3

Lue lisää

Koko lauseesi, joka kertoisi mistä muusta osaamisesta on kyse, on myös kehäpätelmä, koska sanoit: 'älykkyys osattaisiin hahmottaa aaltofunktion taakse, koska älykkyys on aaltofunktion takana'. Vai oliko jokin aivan muu asia, mikä pitäisi hahmottaa aaltofunktioiden tasolla? Miksi et kertoisi siitä tämän älykkyyden lisäksi, jotta ei näyttäisi siltä, että älykkyyden tarvetta ei koskaan ollutkaan. Vertaa kaikkea äskeistä myös lauseeseen: 'hahmotetaan teoria oikein ennenkuin tehdään kokeita kunnolla, vain koska puhutaan, mitä on teorian takana toisessa teoriassa'.

Kun kysyin, että mitä aaltofunktiot eivät tekisi itse, niin tästä yleisempi turha ja absurdi kysymys voisi olla: 'miksi teoria ei olisi teoria tai asioiden hahmotusta ilman, että sillä on toinen teoria?'. Siis jos aaltofunktiot tekevät yhtään mitään, niin ne ovat hahmottaneet ns. 'jotain'. Et voi tunkea älyäsi mihinkään ellei sinulla ole spesifinä mielessä se, että minkä tulee olla aaltofunktion uutena tehtävänä, ja miten se on esim. kokeellisesti oikeampi kuin muut. Tästä pitäisi olla helppo keskustella, koska aaltofunktiot on kiinnitetty ontologian osa.

B:
"vaan se yritetään selittää pois varsinkin jos se koetaan liikaa tietoisuuteen liittyväksi asiaksi joka taas halutaan palauttaa algoritmeihin ja mekaanisiin prosesseihin koska sellainen monien mielestä avaa väylän taika-uskoon ja uskontoihin."

Selittäminen pois on anglismi
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/explain-away

Kirjaimellisesti tuossa lukee, että QM on oletettu rikos eli kaikkien mielestä väärin tehty teoria. Sen tekeminen oli väärin ja sen olemassaolo yritetään sovitella jollain kokoelmalla anteeksipyytävää tai syyllisyyttä kiertelevää tekstiä, jonka kuvittelit, mutta johon et ole viitannut. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että todennäköisyysjakauma on sinusta ontologisesti olemassa. Tieteessä on tavallaan niin, että QM:n lisäksi ei ole mitään muuta. Heillä siis tod. näk. ei ole mitään selitystä, joka kerrottaisiin ääneen sen jälkeen, kun QM on kerrottu. Sinulla sen sijaan on teoria, joka on jotain QM:n takana. Eli olet itse paljon todennäköisempi asioiden poisselittäjä, joka ei selityspäissään pystynyt sanomaan suoraan, että QM ei mene pois, koska sitä ei ole, ja on vain äly.

Tietoisuuteen liittyvällä asialla ei viitata siihen, mikä kaikki littyy fysikalistin tietoisuuteen? Jos tietoisuus on ylimääräinen entiteetti, niin ei QM:ssä kenenkään tarvitse sanoa eli selittää mitään, jotta tuota entiteettiä ei olisi siinä mainittu. Kaikki QM+tietoisuus on kirjaimellisesti +lisäselitystä, minkä lisäksi sitä, mitä QM+tietoisuus tarkoittaa, ei varmaan tarvitse selittää ja sen voidaan antaa mennä nyt pois.

Edellä kirjoittamani mukaan 'aaltofunktiot ja tietoisuudet yhdessä aina' avaa väylän siihen, että epätietoisuutta pidetään tietoisena. Niillekin jotka kokeilevat QM:ää alituiseen (liian pienillä määrillä ainetta) olisi todella outoa alkaa ajatella, että heidän näkemänsä on kaikki, mitä on tietoisuudesta sanottavissa. He siis sanovat asioiden olevan algoritmisia ja mekanismisia, koska sitä he todistavat jatkuvasti. Muun vaatiminen olisi kääntymistä kokeellisuutta ja heidän kokemustaan vastaan. Ja jos sitä vaadit silti, niin ensimämisenä sinulta vaadittaisiin, että kokeile itse ensin jotain äläkä yritä selittää asioista, mitä vain muut ovat kokeneet.

B:
"4d todellisuus = Klassisen fysiikan taso 3 avaruudellista ulottuvuutta ja determiniseksi ja mekaaniseksi koettu ajan lineaarinen kausaliteetti, perinteinen aineen hahmotus."

Kukaan muu ei käytä tätä määritelmää. Virheellinen kohta on sana 'klassinen'. Eikä ajallakaan ole lineaarisia kausaliteetteja. Perinteinen aineen hahmotus ei ole ollut olemassa pitkään aikaan, jos sen pitäisi olla klassinen. Käytä mielummin sanaa: 'käsien sohima avaruus jossa näkyy silmälasien kautta katsottuna melko tarkkaan jotain, jos ns. odottaa'.

B:
"Mitään ilmiötä ei voi ymmärtää pelkästään tulkitsemattoman kvalian tasolla"

Kirjoita yksi tulkitsematon kvalia. Ei niillä muutoin voi olla tasoa. Jolloin lauseesi on kuin 'mitään atomin spektriä (*) ei voi ymmärtää vaaleanpunaisten elefanttien tasolla'.

(*) Ilmiötä ei ole määritelty mitenkään, että saako siinä jo käyttää aaltoja selityksesksi vai ei. Lause joka sisältää termin 'vaaleanpunainen elefantti' ei myöskään tekisi lauseen muille jäsenille mitään sellaista kiinnitystä. Voit silti vaihtaa tämän ilmiön kuvailun pelkäksi väirksi joka tulee silmälasien läpi, jos olet eri mieltä.

4

Anonyymi kirjoitti:

Koko lauseesi, joka kertoisi mistä muusta osaamisesta on kyse, on myös kehäpätelmä, koska sanoit: 'älykkyys osattaisiin hahmottaa aaltofunktion taakse, koska älykkyys on aaltofunktion takana'. Vai oliko jokin aivan muu asia, mikä pitäisi hahmottaa aaltofunktioiden tasolla? Miksi et kertoisi siitä tämän älykkyyden lisäksi, jotta ei näyttäisi siltä, että älykkyyden tarvetta ei koskaan ollutkaan. Vertaa kaikkea äskeistä myös lauseeseen: 'hahmotetaan teoria oikein ennenkuin tehdään kokeita kunnolla, vain koska puhutaan, mitä on teorian takana toisessa teoriassa'.

Kun kysyin, että mitä aaltofunktiot eivät tekisi itse, niin tästä yleisempi turha ja absurdi kysymys voisi olla: 'miksi teoria ei olisi teoria tai asioiden hahmotusta ilman, että sillä on toinen teoria?'. Siis jos aaltofunktiot tekevät yhtään mitään, niin ne ovat hahmottaneet ns. 'jotain'. Et voi tunkea älyäsi mihinkään ellei sinulla ole spesifinä mielessä se, että minkä tulee olla aaltofunktion uutena tehtävänä, ja miten se on esim. kokeellisesti oikeampi kuin muut. Tästä pitäisi olla helppo keskustella, koska aaltofunktiot on kiinnitetty ontologian osa.

B:
"vaan se yritetään selittää pois varsinkin jos se koetaan liikaa tietoisuuteen liittyväksi asiaksi joka taas halutaan palauttaa algoritmeihin ja mekaanisiin prosesseihin koska sellainen monien mielestä avaa väylän taika-uskoon ja uskontoihin."

Selittäminen pois on anglismi
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/explain-away

Kirjaimellisesti tuossa lukee, että QM on oletettu rikos eli kaikkien mielestä väärin tehty teoria. Sen tekeminen oli väärin ja sen olemassaolo yritetään sovitella jollain kokoelmalla anteeksipyytävää tai syyllisyyttä kiertelevää tekstiä, jonka kuvittelit, mutta johon et ole viitannut. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että todennäköisyysjakauma on sinusta ontologisesti olemassa. Tieteessä on tavallaan niin, että QM:n lisäksi ei ole mitään muuta. Heillä siis tod. näk. ei ole mitään selitystä, joka kerrottaisiin ääneen sen jälkeen, kun QM on kerrottu. Sinulla sen sijaan on teoria, joka on jotain QM:n takana. Eli olet itse paljon todennäköisempi asioiden poisselittäjä, joka ei selityspäissään pystynyt sanomaan suoraan, että QM ei mene pois, koska sitä ei ole, ja on vain äly.

Tietoisuuteen liittyvällä asialla ei viitata siihen, mikä kaikki littyy fysikalistin tietoisuuteen? Jos tietoisuus on ylimääräinen entiteetti, niin ei QM:ssä kenenkään tarvitse sanoa eli selittää mitään, jotta tuota entiteettiä ei olisi siinä mainittu. Kaikki QM tietoisuus on kirjaimellisesti lisäselitystä, minkä lisäksi sitä, mitä QM tietoisuus tarkoittaa, ei varmaan tarvitse selittää ja sen voidaan antaa mennä nyt pois.

Edellä kirjoittamani mukaan 'aaltofunktiot ja tietoisuudet yhdessä aina' avaa väylän siihen, että epätietoisuutta pidetään tietoisena. Niillekin jotka kokeilevat QM:ää alituiseen (liian pienillä määrillä ainetta) olisi todella outoa alkaa ajatella, että heidän näkemänsä on kaikki, mitä on tietoisuudesta sanottavissa. He siis sanovat asioiden olevan algoritmisia ja mekanismisia, koska sitä he todistavat jatkuvasti. Muun vaatiminen olisi kääntymistä kokeellisuutta ja heidän kokemustaan vastaan. Ja jos sitä vaadit silti, niin ensimämisenä sinulta vaadittaisiin, että kokeile itse ensin jotain äläkä yritä selittää asioista, mitä vain muut ovat kokeneet.

B:
"4d todellisuus = Klassisen fysiikan taso 3 avaruudellista ulottuvuutta ja determiniseksi ja mekaaniseksi koettu ajan lineaarinen kausaliteetti, perinteinen aineen hahmotus."

Kukaan muu ei käytä tätä määritelmää. Virheellinen kohta on sana 'klassinen'. Eikä ajallakaan ole lineaarisia kausaliteetteja. Perinteinen aineen hahmotus ei ole ollut olemassa pitkään aikaan, jos sen pitäisi olla klassinen. Käytä mielummin sanaa: 'käsien sohima avaruus jossa näkyy silmälasien kautta katsottuna melko tarkkaan jotain, jos ns. odottaa'.

B:
"Mitään ilmiötä ei voi ymmärtää pelkästään tulkitsemattoman kvalian tasolla"

Kirjoita yksi tulkitsematon kvalia. Ei niillä muutoin voi olla tasoa. Jolloin lauseesi on kuin 'mitään atomin spektriä (*) ei voi ymmärtää vaaleanpunaisten elefanttien tasolla'.

(*) Ilmiötä ei ole määritelty mitenkään, että saako siinä jo käyttää aaltoja selityksesksi vai ei. Lause joka sisältää termin 'vaaleanpunainen elefantti' ei myöskään tekisi lauseen muille jäsenille mitään sellaista kiinnitystä. Voit silti vaihtaa tämän ilmiön kuvailun pelkäksi väirksi joka tulee silmälasien läpi, jos olet eri mieltä.

4

Lue lisää

B:
"koetun kokemuksen ja aistiahavainnon tulkinnassa tulee aina väistämättä mukaan ideologis-metafyysisen tulkinnan taso"

Jos joku osaisi kirjoittaa sen, mitä kokee, niin osaisiko hän kirjoittaa ideologisen metafysiikan yhteen sarakkeeseen ja kaiken muun toiseen sarakkeeseen? Onko kokemuksista puhuminen ilman ideologiaa siis mahdollista puhumalla vain toisesta sarakkeesta, ja entäs jos me kaikki tekisimme näin? Jos metafysiikkaa ei voi kirjoittaa eri sarakkeeseen, niin mistä sinä tiesit, että jokin on metafysiikkaa? Et ole kauhean hyvin näyttänyt tietävän aiemmin, mikä on sitä, joten tästä voi päätellä, että metafysiikka on kuin uskonnollinen hahmo, jonka nimi voi olla esim. paholainen. Et ole koskaan voinut tietää millaista olisi laittaa se sarakkeeseen tai millaista olisi löytää metafysiikkaa, koska sitä on olemassa vain niinkuin on olemassa paholaista: asiana jota et ole koskaan kokenut (viittaan metafysiikan kirjan lukemiseen). Sinulla on uskonto, joka on samanlainen kuin missä paholainen riivaa kaikkea, mitä ihminen tekee. Eikä se paholainen ole jotain, minkä voi tuntea, mutta sinulla on ilmeisesti silti menetelmä, joka on tätäkin vastaan. Miksi menetelmän käytön seuraus ei ole se, että henkilöt voivat puhua kokemuksistaan sen jälkeen eri tavalla?

B:
"vasta sen raakakokemuksen eli kvalian tulkinnan jälkeen voidaan alkaa soveltaa matematiikkaa ja logiikkaa eli havaitsijoiden kvaliataso on ainoa mahdollinen lähtökohta tieteelliselle tutkimukselle"

Jos se on jo näin, niin mitään ei tarvitse muuttaa millään menetelmälläsi. Tosin sinussa pitäisi tehdä jokin muutos, koska sinä et ole alkanut soveltaa matematiikkaa vielä, ja kokemisesi on siis voinut jäädä johonkin oikosulkuun.

Muu kommentini tähän oli jo yllä, kun pyysin sinua nimeämään yhden tällaisen kvalian.

B:
"samalla virhetulkintojen mahdollisuudet kasvavat "

Tässä on tarkoitus tulkita raakakokemus, minkä jälkeen vrihetulkintaa mistään ei ole? Tämä tarkoittaa, että raakakokemus on yksittäisen mahdollisuuden yksittäisen tilan yksittäinen objektiivisen maailman matemaattinen objekti (vaikka kirjoitat siitä huonosti 'kokemuksena' etkä kerro 'mistä objektista kokemus on')? Voidaan myös sanoa että ei saa myöskään raalla virheellä kokea mitään väärin, mikä viimeistään viittaa siihen, että koettavia asioita on vain tuollaisia.

B:
"kaikki olemassaoleva tiede voi olla ainakin jossain määrin väärinhahmotettua"

Rakennelmiesi tekeminen kokemusta ja tulkitsemista varten oli aivan turhaa. Voitaisiin vain sanoa, että universumilla on jokin objektiivinen rakennelma, mitä ei tarvitse tehdä, ja sitten voidaan spekuloida, että se on eri kuin tieteen tähän mennessä tekemä rakennelma. Ja siten on spekuloitu että tiede on hahmottanut väärin. Tästä ei aiheudu mitään skandaalia tieteelle, eikä tämä ole mitään sääntöjä tai universumin periaatteita vastaan, että kaksi objektiivista rakennelmaa ovat eri rakennelma, tai että tiede on asia, jolla on väärä rakennelma. Kirjoitat omia rakennelmiasi kuin selittääksesi lapsille, että miksi tiede teki sitä ja tätä, ja että näiden tulisi hyväksyä tieteen epätäydellisyyttä ei suoraan vaan johtuen syistä. Joskus tällaista kirjoittamistapaa voisi pitää toksisena kohteen vähättelynä ilman asiasisältöä. Sitä on tekstissäsi muuten muuallakin.

B:
"jolloin samalla havaitsijoiden kognitiokyky on kaiken perusta eli koettu todellisuus on aina väistämättä täysin havaitsijoista riippuvaista eikä ns. konsensustodellisuuden oikeellisuuteen voi luottaa."

Havaitsija on hänen havaintokykynsä perusta. Havaitsijan perustoja on todella paljon tehtävissä. Havainnon perusta ei ole vain havaitsija vaan havaittava. Et ole kuin edes alkanut kirjoittaa tästä aiheesta mitään, kun et vastaa jokaisesta tällaisesta kohdasta.

Tässä kommentoit kaiken tieteellisen kokeilun hyödyttömyydestä. Miksi edes aloitit tätä ketjua ottamalla tieteellisen kokeilun yhdeksi vastakohdaksi standarditieteille? Entä jos standarditiede tehdään samoilla malleilla siten, että jokainen sanoo sen olevan hänen kokemuksensa, ja että kukaan muu ei saa sitä kokea? Vähän niinkuin et saa kokea mitään kiihdytettyihin hiukkasiin liittyvää nytkään?

5

Anonyymi kirjoitti:

B:
"koetun kokemuksen ja aistiahavainnon tulkinnassa tulee aina väistämättä mukaan ideologis-metafyysisen tulkinnan taso"

Jos joku osaisi kirjoittaa sen, mitä kokee, niin osaisiko hän kirjoittaa ideologisen metafysiikan yhteen sarakkeeseen ja kaiken muun toiseen sarakkeeseen? Onko kokemuksista puhuminen ilman ideologiaa siis mahdollista puhumalla vain toisesta sarakkeesta, ja entäs jos me kaikki tekisimme näin? Jos metafysiikkaa ei voi kirjoittaa eri sarakkeeseen, niin mistä sinä tiesit, että jokin on metafysiikkaa? Et ole kauhean hyvin näyttänyt tietävän aiemmin, mikä on sitä, joten tästä voi päätellä, että metafysiikka on kuin uskonnollinen hahmo, jonka nimi voi olla esim. paholainen. Et ole koskaan voinut tietää millaista olisi laittaa se sarakkeeseen tai millaista olisi löytää metafysiikkaa, koska sitä on olemassa vain niinkuin on olemassa paholaista: asiana jota et ole koskaan kokenut (viittaan metafysiikan kirjan lukemiseen). Sinulla on uskonto, joka on samanlainen kuin missä paholainen riivaa kaikkea, mitä ihminen tekee. Eikä se paholainen ole jotain, minkä voi tuntea, mutta sinulla on ilmeisesti silti menetelmä, joka on tätäkin vastaan. Miksi menetelmän käytön seuraus ei ole se, että henkilöt voivat puhua kokemuksistaan sen jälkeen eri tavalla?

B:
"vasta sen raakakokemuksen eli kvalian tulkinnan jälkeen voidaan alkaa soveltaa matematiikkaa ja logiikkaa eli havaitsijoiden kvaliataso on ainoa mahdollinen lähtökohta tieteelliselle tutkimukselle"

Jos se on jo näin, niin mitään ei tarvitse muuttaa millään menetelmälläsi. Tosin sinussa pitäisi tehdä jokin muutos, koska sinä et ole alkanut soveltaa matematiikkaa vielä, ja kokemisesi on siis voinut jäädä johonkin oikosulkuun.

Muu kommentini tähän oli jo yllä, kun pyysin sinua nimeämään yhden tällaisen kvalian.

B:
"samalla virhetulkintojen mahdollisuudet kasvavat "

Tässä on tarkoitus tulkita raakakokemus, minkä jälkeen vrihetulkintaa mistään ei ole? Tämä tarkoittaa, että raakakokemus on yksittäisen mahdollisuuden yksittäisen tilan yksittäinen objektiivisen maailman matemaattinen objekti (vaikka kirjoitat siitä huonosti 'kokemuksena' etkä kerro 'mistä objektista kokemus on')? Voidaan myös sanoa että ei saa myöskään raalla virheellä kokea mitään väärin, mikä viimeistään viittaa siihen, että koettavia asioita on vain tuollaisia.

B:
"kaikki olemassaoleva tiede voi olla ainakin jossain määrin väärinhahmotettua"

Rakennelmiesi tekeminen kokemusta ja tulkitsemista varten oli aivan turhaa. Voitaisiin vain sanoa, että universumilla on jokin objektiivinen rakennelma, mitä ei tarvitse tehdä, ja sitten voidaan spekuloida, että se on eri kuin tieteen tähän mennessä tekemä rakennelma. Ja siten on spekuloitu että tiede on hahmottanut väärin. Tästä ei aiheudu mitään skandaalia tieteelle, eikä tämä ole mitään sääntöjä tai universumin periaatteita vastaan, että kaksi objektiivista rakennelmaa ovat eri rakennelma, tai että tiede on asia, jolla on väärä rakennelma. Kirjoitat omia rakennelmiasi kuin selittääksesi lapsille, että miksi tiede teki sitä ja tätä, ja että näiden tulisi hyväksyä tieteen epätäydellisyyttä ei suoraan vaan johtuen syistä. Joskus tällaista kirjoittamistapaa voisi pitää toksisena kohteen vähättelynä ilman asiasisältöä. Sitä on tekstissäsi muuten muuallakin.

B:
"jolloin samalla havaitsijoiden kognitiokyky on kaiken perusta eli koettu todellisuus on aina väistämättä täysin havaitsijoista riippuvaista eikä ns. konsensustodellisuuden oikeellisuuteen voi luottaa."

Havaitsija on hänen havaintokykynsä perusta. Havaitsijan perustoja on todella paljon tehtävissä. Havainnon perusta ei ole vain havaitsija vaan havaittava. Et ole kuin edes alkanut kirjoittaa tästä aiheesta mitään, kun et vastaa jokaisesta tällaisesta kohdasta.

Tässä kommentoit kaiken tieteellisen kokeilun hyödyttömyydestä. Miksi edes aloitit tätä ketjua ottamalla tieteellisen kokeilun yhdeksi vastakohdaksi standarditieteille? Entä jos standarditiede tehdään samoilla malleilla siten, että jokainen sanoo sen olevan hänen kokemuksensa, ja että kukaan muu ei saa sitä kokea? Vähän niinkuin et saa kokea mitään kiihdytettyihin hiukkasiin liittyvää nytkään?

5

Lue lisää

B:
"Tämän takia valtavirta tiede voi tuottaa ainoastaan ns. "käyttökelpoista" fiktiota"

Oikeastaan olet sanonut myös, että sinä et voi tuottaa muuta kuin fiktiota? Jos sinulta kysyttäisiin jotain yhdestä konkreettisesta koettavasta asiasta. Minkä lisäksi kyllä itse kyseenalaistaisin kokonaisjärjestelmän faktisuuden, jos mikään kokemus ei ole näyttöä siitä. (Tässä näytöt jotka ovat kaikki fiktiivisiä eivät voi kuin tuottaa tietoa, että mikä on fakta. Mutta tosiasiassa jos maailmassa olisi miljardi eri toisiinsa sopimatonta fiktiota niin sitä voisi pitää hyvänä näyttönä siitä, että todellisuutta ei ole. Missä tapauksessa lukisin ensin jonkun muun ideat epätodellisuudesta, enkä B:n sinisilmäisesti kvanttiobjekteista rakentamaa superobjektiivista mallia. Se ei kai edes sovi mihinkään tilanteeseen, missä asiat ovat monimutkaisemmin kuin 'B vastaan tiede').

B:
"vaikka selitykset ovat lähinnä vain puppugeneroitua sekoilua."

Tämä on todella tekopyhä tai täysin automaattisena reaktiona ajattelemattomasti kirjoitettu heitto henkilöltä, joka itse puputtaa todennäköisyysjakaumista ja resonansseista. Jos tieteen lause olisi esim. 'tietoisuus tulee useiden hiukkasten kompleksisesta systeemistä, mutta ei tiedetä tarkkaan miten', niin missä kohtaa siinä puputetaan ja missä kohtaa siinä seotaan? Se on lisäksi tieteen isosti tutkittu kysymys eikä valmis tiedevastaus. Vaikka esim. biologit kaikki (jokainen) ovat jo sitä mieltä, että missä on tietoisuus on aina paljon hiukkasiakin ja että he saavat julistaa sitä vastausta vapaasti esim. youtubeen.

B:
"5d todellisuus = kvanttityhjiön epälokaali tietoisuus,intentio ja kognitio jossa ei keinotekoisesti eroteta toisistaan kokijaa ja kokemusta"

Ei fysiikkakaan erota kokijaa ja kokemusta (esim. nopeasti viritetyllä ja vähän kenenkään aikaa vievällä lauseella:'kokijassa on elektroneita, koettavassa on elektroneita, kokemuksessa on sähkökenttiä, ja elektronit ja sähkökentät ovat yhdessä'). Kun ne ovat 4D:ssä.

Tarkoitatko että on olemassa avaruudessa metreinä määritelty erotus? Tarkoitit silloin varmaan, että kokija ja koettava erotetaan?
1. Et ole osoittanut, että 5D:ssä ei ole metrejä kaikkien välillä, joiden pitää täyttää 5D.
2. Et ole osoittanut, että fysiikassa avaruus ja elektronit ovat erotettuja
3. Tai et ole osoittanut, että sinun makuvaatimuksessasi, että eri kohdissa avaruutta olevat elektronit ovat ns. erossa toisistaan, olisi universaalin makuvaatimuksen tasoinen totuus ja sen takia mallit pitää laittaa sen mukaisiksi (koska erossa oleminen on puolestaan makua sekin tai jättää jonkin selittämättä, tai ks. kohta 4).
4. Et sanonut mitä merkitystä sinun oli alkaa mallintaa asioita erossa toisistaan eikä yhdessä. Eli sen saa tehdä kummalla tahansa tavalla. Eikä sinua haittaa se?

Jos kokijan ja koettavan erottaa toisistaan millään tavalla, silloin on parempi mahdollisuus alkaa muodostumaan useita eri kokemuksia samasta asiasta.

B:
"vaan kaikki olemassaoleva on pohjimmiltaan sähkömagneettista taajuutta ja värähtelyä"

Tämä ajattelu oli minullakin kohdassa 2 ja 3 tärkeimpänä samanlaisuuden määrittelynä. Haluaisin kuitenkin sanoa, että sellaisellakin matemaattisella mallilla pääsee kokemusten, kokijoiden ja kaiken muun mallintamisessa pitkälle, missä kaikki on aivan erilaista informaation kokoamista muihin verrattuna. Ja nämä asiat puolestaan eivät ole toisistaan erotettuna, kun mallissa lukee miten ne liittyvät toisiinsa. Tällaiset asiat voivat uudistaa tiedettä, mutta sähkömagnetismi ei voi.

B:
"jotka voivat muodostaa keskenään konstruktiivisia ja destruktiivisia interferenssejä erilaisten harmoonisten resonanssien perusteella samantapaisesti kuin esim. ns. cymatics ilmiössä."

Mikään tässä ei ollut kokemuksen tai kokijan selitys. Vielä kun selittäisit ne. Ei ole myöskään olemassa sähkömagneettista Cymatiikkaa, joka olisi yhdessä kentässä siihen itseensä kohdistunut ja itsensä ajama. Jos kentän on tarkoitus olla kuin visuaalista hiekkaa, niin se mitä kenttä on, ei ole minkään tuottama eikä sen tekemiset johdu mistään toisesta. Sitä ei välttämättä kuvailtaisi Cymatiikaksi, vaan yksinäisyydessään vapaaksi kentäksi joka on todella outo. Jos sanot, että on kenttä ja voit löytää hyvän perustelun sanoa, että kenttä on erotettu itsestään (esim. metrikaupalla erotetut kentän osat), niin eikö se ole synteettinen tapa erottaa jotain itsestään?

B:
"Todelliset koettuun todellisuuteen vaikuttavat valinnat tehdään aina 5d todellisuudessa eikä fragmentoituneen minuuden 4d todellisuudessa"

Onko dimensioita siis yhteensä 9, vai onko osatodellisuus äärellinen geometrinen kappale? Ei 5D-avaruus voi välttyä olemasta minuuden sisältävä paikka, jos sillä on sisällään nuo 4 dimensiota.

6

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Tämän takia valtavirta tiede voi tuottaa ainoastaan ns. "käyttökelpoista" fiktiota"

Oikeastaan olet sanonut myös, että sinä et voi tuottaa muuta kuin fiktiota? Jos sinulta kysyttäisiin jotain yhdestä konkreettisesta koettavasta asiasta. Minkä lisäksi kyllä itse kyseenalaistaisin kokonaisjärjestelmän faktisuuden, jos mikään kokemus ei ole näyttöä siitä. (Tässä näytöt jotka ovat kaikki fiktiivisiä eivät voi kuin tuottaa tietoa, että mikä on fakta. Mutta tosiasiassa jos maailmassa olisi miljardi eri toisiinsa sopimatonta fiktiota niin sitä voisi pitää hyvänä näyttönä siitä, että todellisuutta ei ole. Missä tapauksessa lukisin ensin jonkun muun ideat epätodellisuudesta, enkä B:n sinisilmäisesti kvanttiobjekteista rakentamaa superobjektiivista mallia. Se ei kai edes sovi mihinkään tilanteeseen, missä asiat ovat monimutkaisemmin kuin 'B vastaan tiede').

B:
"vaikka selitykset ovat lähinnä vain puppugeneroitua sekoilua."

Tämä on todella tekopyhä tai täysin automaattisena reaktiona ajattelemattomasti kirjoitettu heitto henkilöltä, joka itse puputtaa todennäköisyysjakaumista ja resonansseista. Jos tieteen lause olisi esim. 'tietoisuus tulee useiden hiukkasten kompleksisesta systeemistä, mutta ei tiedetä tarkkaan miten', niin missä kohtaa siinä puputetaan ja missä kohtaa siinä seotaan? Se on lisäksi tieteen isosti tutkittu kysymys eikä valmis tiedevastaus. Vaikka esim. biologit kaikki (jokainen) ovat jo sitä mieltä, että missä on tietoisuus on aina paljon hiukkasiakin ja että he saavat julistaa sitä vastausta vapaasti esim. youtubeen.

B:
"5d todellisuus = kvanttityhjiön epälokaali tietoisuus,intentio ja kognitio jossa ei keinotekoisesti eroteta toisistaan kokijaa ja kokemusta"

Ei fysiikkakaan erota kokijaa ja kokemusta (esim. nopeasti viritetyllä ja vähän kenenkään aikaa vievällä lauseella:'kokijassa on elektroneita, koettavassa on elektroneita, kokemuksessa on sähkökenttiä, ja elektronit ja sähkökentät ovat yhdessä'). Kun ne ovat 4D:ssä.

Tarkoitatko että on olemassa avaruudessa metreinä määritelty erotus? Tarkoitit silloin varmaan, että kokija ja koettava erotetaan?
1. Et ole osoittanut, että 5D:ssä ei ole metrejä kaikkien välillä, joiden pitää täyttää 5D.
2. Et ole osoittanut, että fysiikassa avaruus ja elektronit ovat erotettuja
3. Tai et ole osoittanut, että sinun makuvaatimuksessasi, että eri kohdissa avaruutta olevat elektronit ovat ns. erossa toisistaan, olisi universaalin makuvaatimuksen tasoinen totuus ja sen takia mallit pitää laittaa sen mukaisiksi (koska erossa oleminen on puolestaan makua sekin tai jättää jonkin selittämättä, tai ks. kohta 4).
4. Et sanonut mitä merkitystä sinun oli alkaa mallintaa asioita erossa toisistaan eikä yhdessä. Eli sen saa tehdä kummalla tahansa tavalla. Eikä sinua haittaa se?

Jos kokijan ja koettavan erottaa toisistaan millään tavalla, silloin on parempi mahdollisuus alkaa muodostumaan useita eri kokemuksia samasta asiasta.

B:
"vaan kaikki olemassaoleva on pohjimmiltaan sähkömagneettista taajuutta ja värähtelyä"

Tämä ajattelu oli minullakin kohdassa 2 ja 3 tärkeimpänä samanlaisuuden määrittelynä. Haluaisin kuitenkin sanoa, että sellaisellakin matemaattisella mallilla pääsee kokemusten, kokijoiden ja kaiken muun mallintamisessa pitkälle, missä kaikki on aivan erilaista informaation kokoamista muihin verrattuna. Ja nämä asiat puolestaan eivät ole toisistaan erotettuna, kun mallissa lukee miten ne liittyvät toisiinsa. Tällaiset asiat voivat uudistaa tiedettä, mutta sähkömagnetismi ei voi.

B:
"jotka voivat muodostaa keskenään konstruktiivisia ja destruktiivisia interferenssejä erilaisten harmoonisten resonanssien perusteella samantapaisesti kuin esim. ns. cymatics ilmiössä."

Mikään tässä ei ollut kokemuksen tai kokijan selitys. Vielä kun selittäisit ne. Ei ole myöskään olemassa sähkömagneettista Cymatiikkaa, joka olisi yhdessä kentässä siihen itseensä kohdistunut ja itsensä ajama. Jos kentän on tarkoitus olla kuin visuaalista hiekkaa, niin se mitä kenttä on, ei ole minkään tuottama eikä sen tekemiset johdu mistään toisesta. Sitä ei välttämättä kuvailtaisi Cymatiikaksi, vaan yksinäisyydessään vapaaksi kentäksi joka on todella outo. Jos sanot, että on kenttä ja voit löytää hyvän perustelun sanoa, että kenttä on erotettu itsestään (esim. metrikaupalla erotetut kentän osat), niin eikö se ole synteettinen tapa erottaa jotain itsestään?

B:
"Todelliset koettuun todellisuuteen vaikuttavat valinnat tehdään aina 5d todellisuudessa eikä fragmentoituneen minuuden 4d todellisuudessa"

Onko dimensioita siis yhteensä 9, vai onko osatodellisuus äärellinen geometrinen kappale? Ei 5D-avaruus voi välttyä olemasta minuuden sisältävä paikka, jos sillä on sisällään nuo 4 dimensiota.

6

Lue lisää

Lisäksi vaikka kokija ja kokemus ovat 5D:ssä, niin koettava ei ole (niiden kaltainen)? Tämä on epäselvää tekstiä, koska äsken sanoit kokemuksen olevan asia, joka selitetään sillä, että on 5D-aaltoja etkä mukamas tarvitse siihen mitään muuta. Jos 5D-aaltojen lisäksi on oltava muuta, jotta olisi jokin koettava, niin ei tätä prosessia saa valmiiksi. Sitten kun tuo malli on valmis voidaan vasta nähdä, miten lähellä se on kaikkea mitä muut olisivat jo ajatelleet aikoja sitten.

On aivan sama, missä tehdään 4D-todellisuuteen vaikuttava valinta, kun sen seuraukset näkyisivät silti 4D:ssä, jota saa empiirisesti kokea ja kertoa kaikille näiden valintojen oikean luonteen. Kuten olivatko ne täysin determinoituja sillä informaatiolla, joka 4D:ssä on annettu. Tai onko valitsija yhtä määrätietoinen kuin nopanheitto.

B:
"jossa ei tiedosteta että kaikkien kokemusten syyt ovat muokattavissa vasta integroituneen yhtenäisen minuuden 5d tasolla."

Jos puhut sähkömagneettisen kokemuksen syystä puhut koko universumista etkä mistään henkilökohtaisen kasvusi tiestä.

Maailmassa ei ole tällä hetkellä paljon asioita, joita pitäisi pyrkiä muokkaamaan tai tehdä malli, joka sallii muokkaamaan niitä. Asiat ovat joko todella helppo muokata kuin elektronin rata, tai sitten ne ovat muuttumattomia kuin esim. elektronin massa (katso kuitenkin kvanttimultiversumeiden eri tulkinnat siitä, ovatko ne muut massat olemassa ja onko muokattava, että tulee nykyinen massa. Ei ole minusta kirkossa kuulutettua että enemmän asioita muokkaavan teorian täytyy olla jotain muuta avaruutta käyttävä kuin se missä objekteja ennen esiintyi.) Asiat joiden mukkautumiselle ei jo ole yleistä mallia, ovat muokkaamaattomia siksi, että ei ole koettu niiden edes muuttuvan.

Olisit voinut jättää mainitsematta mukkauksen ja puhua vain asioiden syistä yleensä. Silloin jos sinulla on erillinen syy heittää noppaa, niin sillä ei ole merkitystä. Jos sinulla on erillinen syy determinoida jotain joksikin, mutta valitset aina saman todennäköisyysjakauman, niin tällöin saat aikaan sen, että sinua tulkintaan satunnaiseksi ja piilomuuttuja-determinismiksi yhtäaikaa, eivätkä ihmiset osaa päättää. Kaikki syyt mitkä tekisivät jotain seurauksia eri tavalla kuin nämä kaksi (saati sitten että ei olisi mitään mikä näyttää 4D:ssä todennäköisyyksiltä) toisivat olemassaolonsa ilmi kuten olen sanonut.

B:
"Jos haluat löytää maailmankaikkeuden salaisuudet, ajattele energian, taajuuden ja värähtelyn termein." (Nikolai Tesla)"

Gravitaatioaallolla ja spinoreilla, jotka ovat esim. elektroneja, on jo nämä kaikki. Mikään noista termeistä ei vie kohti sitä, että voisi tehdä SM-aallosta muun lajin hiukkasen. Oikeat termit tätä varten olisivat geometrisempia.


"En ole tyytymätön tieteen saavutuksiin, vaan enemmän kouluihin ja opetusjärjestelmään. Ne ovat liian heikot. Pitäisi kyetä valitsemaan fysiikan opinnot ja painotus jo ala-asteelta asti. Tms. Itselleni opetettiin ala-asteella matematiikassa lähinnä myöhemmin paljon parjattua joukko-oppia. Se oli katastrofi."

Ala-aste, jossa opetetaan joukko-oppia, opettaa vahvemmin ja aikaisemmin.

"Kun siirryttiin koordinaatiston ja lukusuoran esittelyyn niin en ollut tyytyväinen. Koordinaatistossa pallot ovat tasavälein ja tasakokoiset, vaikka luku 10 on VIISI kertaa suurempi kuin luku 2. Siten pitäisi lukujen välimatkojen olla erilaiset ja numeroa 10 osoittavan pallon 5 kertaa kookkaampi kuin lukua 2 osoittavan pallon."

Ongelma on taulutyöskentely, mistä puuttui metrin standardi? Mihin sen metrin käyttämisellä olisi voitu kurottaa pidemmälle?

Tuo ei edes ole jokin yleinen pandemia, vaan koskee aika selvästi yhtä luokkaa koko maassa.

"Ei tullut kyseeseenkään että oppilas olisi saanut itse esittää huomioita opettaviin asioihin. Ehkä ei ollut aikaa? Jos voisi jo viidenneltä luokalta lähtien keskittyä Fysiikkaan pelkästään niin ehkä silloin syntyisi jotakin vuoropuhelumahdollisuutta?"

Onko oltava mahdollisuus juuri '5. luokkalaisten väliseen erimielisyyteen' eikä riitä pelkkä 'aikuisten erimielisyys'? Miten ne 5. luokkalaiset saisivat sillä aikaan parempia tuloksia?

7

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi vaikka kokija ja kokemus ovat 5D:ssä, niin koettava ei ole (niiden kaltainen)? Tämä on epäselvää tekstiä, koska äsken sanoit kokemuksen olevan asia, joka selitetään sillä, että on 5D-aaltoja etkä mukamas tarvitse siihen mitään muuta. Jos 5D-aaltojen lisäksi on oltava muuta, jotta olisi jokin koettava, niin ei tätä prosessia saa valmiiksi. Sitten kun tuo malli on valmis voidaan vasta nähdä, miten lähellä se on kaikkea mitä muut olisivat jo ajatelleet aikoja sitten.

On aivan sama, missä tehdään 4D-todellisuuteen vaikuttava valinta, kun sen seuraukset näkyisivät silti 4D:ssä, jota saa empiirisesti kokea ja kertoa kaikille näiden valintojen oikean luonteen. Kuten olivatko ne täysin determinoituja sillä informaatiolla, joka 4D:ssä on annettu. Tai onko valitsija yhtä määrätietoinen kuin nopanheitto.

B:
"jossa ei tiedosteta että kaikkien kokemusten syyt ovat muokattavissa vasta integroituneen yhtenäisen minuuden 5d tasolla."

Jos puhut sähkömagneettisen kokemuksen syystä puhut koko universumista etkä mistään henkilökohtaisen kasvusi tiestä.

Maailmassa ei ole tällä hetkellä paljon asioita, joita pitäisi pyrkiä muokkaamaan tai tehdä malli, joka sallii muokkaamaan niitä. Asiat ovat joko todella helppo muokata kuin elektronin rata, tai sitten ne ovat muuttumattomia kuin esim. elektronin massa (katso kuitenkin kvanttimultiversumeiden eri tulkinnat siitä, ovatko ne muut massat olemassa ja onko muokattava, että tulee nykyinen massa. Ei ole minusta kirkossa kuulutettua että enemmän asioita muokkaavan teorian täytyy olla jotain muuta avaruutta käyttävä kuin se missä objekteja ennen esiintyi.) Asiat joiden mukkautumiselle ei jo ole yleistä mallia, ovat muokkaamaattomia siksi, että ei ole koettu niiden edes muuttuvan.

Olisit voinut jättää mainitsematta mukkauksen ja puhua vain asioiden syistä yleensä. Silloin jos sinulla on erillinen syy heittää noppaa, niin sillä ei ole merkitystä. Jos sinulla on erillinen syy determinoida jotain joksikin, mutta valitset aina saman todennäköisyysjakauman, niin tällöin saat aikaan sen, että sinua tulkintaan satunnaiseksi ja piilomuuttuja-determinismiksi yhtäaikaa, eivätkä ihmiset osaa päättää. Kaikki syyt mitkä tekisivät jotain seurauksia eri tavalla kuin nämä kaksi (saati sitten että ei olisi mitään mikä näyttää 4D:ssä todennäköisyyksiltä) toisivat olemassaolonsa ilmi kuten olen sanonut.

B:
"Jos haluat löytää maailmankaikkeuden salaisuudet, ajattele energian, taajuuden ja värähtelyn termein." (Nikolai Tesla)"

Gravitaatioaallolla ja spinoreilla, jotka ovat esim. elektroneja, on jo nämä kaikki. Mikään noista termeistä ei vie kohti sitä, että voisi tehdä SM-aallosta muun lajin hiukkasen. Oikeat termit tätä varten olisivat geometrisempia.


"En ole tyytymätön tieteen saavutuksiin, vaan enemmän kouluihin ja opetusjärjestelmään. Ne ovat liian heikot. Pitäisi kyetä valitsemaan fysiikan opinnot ja painotus jo ala-asteelta asti. Tms. Itselleni opetettiin ala-asteella matematiikassa lähinnä myöhemmin paljon parjattua joukko-oppia. Se oli katastrofi."

Ala-aste, jossa opetetaan joukko-oppia, opettaa vahvemmin ja aikaisemmin.

"Kun siirryttiin koordinaatiston ja lukusuoran esittelyyn niin en ollut tyytyväinen. Koordinaatistossa pallot ovat tasavälein ja tasakokoiset, vaikka luku 10 on VIISI kertaa suurempi kuin luku 2. Siten pitäisi lukujen välimatkojen olla erilaiset ja numeroa 10 osoittavan pallon 5 kertaa kookkaampi kuin lukua 2 osoittavan pallon."

Ongelma on taulutyöskentely, mistä puuttui metrin standardi? Mihin sen metrin käyttämisellä olisi voitu kurottaa pidemmälle?

Tuo ei edes ole jokin yleinen pandemia, vaan koskee aika selvästi yhtä luokkaa koko maassa.

"Ei tullut kyseeseenkään että oppilas olisi saanut itse esittää huomioita opettaviin asioihin. Ehkä ei ollut aikaa? Jos voisi jo viidenneltä luokalta lähtien keskittyä Fysiikkaan pelkästään niin ehkä silloin syntyisi jotakin vuoropuhelumahdollisuutta?"

Onko oltava mahdollisuus juuri '5. luokkalaisten väliseen erimielisyyteen' eikä riitä pelkkä 'aikuisten erimielisyys'? Miten ne 5. luokkalaiset saisivat sillä aikaan parempia tuloksia?

7

Lue lisää

B:
"Ihmisyksilön eikä varsinkaan kollektiivisen kulttuurisidonnaisen ryhmän todellisuus ei voi eikä edes voi olla täysin ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja kvaliatason tulkinnasta riippumatonta."

Sinä ja hän ette välttämättä puhu samasta asiasta. Filosofioissa kysytään onko todellisuutta olemassa, ja onko se pelkästään mielessä. Siinä ei kysytä fyysisiä asioita, kuten pyörivätkö pallot mäkeä ylös, jos jonkun kulttuurissa, mielessä ja kielessä halutaan, että ne tekevät niin. Sinun ongelmassasi ei olla alettu kysymään asioista niin 'syvällisesti' kuin filosofiassa, tai ainakin kaikki eniten spekuloitu pallonpyöritys on edelleen spekuloitavissa millä tahansa filosofialla, mutta säilyttäisi silti saman kirjaimellisen muodon sanoille 'kulttuuri-mieli-kieli'. Tämän näkee jo parhaiten siitä, että sinulle ne ovat materialismia, joka esitetään aaltoina jne.. Mistä lähtien materiaalisia asioiden teorioita on ollut vain yksi kappale per aihe?

Onko ihmisyksilöllä ja ryhmällä yhteensä ainakin kaksi eri todellisuutta? Mitä tapahtuu jos toisessa pallo vierii alas ja toisessa ylös? Jos yhdistät nämä palloksi alas, niin mitä merkitystä oli sanoa, että jonkun todellisuus oli jotain, mitä ei edes tapahdu? Kyseessä ei ole mihinkään koettavaan todellisuuteen verrattava käsite? Kun kerran kaikki kokevat pallon menevän alas, tämä kuluu objektiivisten realismien kategoriaan.

B:
"Hieman vaikeammin ymmärrettävissä oleva asia on että sekä omat että kollektiiviset intentiot, tunnetilat ja ajatukset tuottavat koko ajan lokaalia todellisuutta viivellä ja siitä vaikutuksesta on olemassa myös tieteellistä tutkimusta"

Vaikka nuo tutkimukset olisivat kymmeniä vuosia vanhoja tänään, niin en silti sanoisi, että teit tutkimusaiheesta kuten psykokineesia oman selityksesi vasta tutkimuksen jälkeen. Sen sijaan rynnistit suoraan tekemään teorioita aiheesta. Tämä oli raakaa nopeat syövät hitaat teoretisointia sitenkin, ettet yhtään miettinyt, miten monta standarditieteen selitystä voisi olla psykokineesialle (jota on noin vähän kuin tutkimus määrittää tutkivansa). Tutkimuksella piti olla myös tulos, eikä noita tuloksia ole hyväksytty. Ilman teorioitasi esim. siitä kuinka monta todellisuutta todellisuudella on, niin ei olisi montaa sellaista nasevaa kommenttia psykokineesian aiheesta kuin esim äsken. Keskustelu olisi vain muotoa, miten sitä ei ole koettu ja sitten, että siinä voisi olla tulkitsematta mitään miksikään, jos sitä olisikin.

B:
"Se todellisuus missä suurin osa ihmisistä elää on vallitsevan kulttuurin. tieteen ja teknologian tuottamaa eli tavallaan keinotekoista ei-naturalistista todellisuutta"

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että GCP-projekti ainakin tutki sitä, miten enemmistö aiheuttaa psykokineettisen ilmiön.

Todellisuuden keinotekoisuus on makukysymys eikä edes filosofinen fakta. Anna meidän kokea toinen todellisuus ja koe se itse ensin ennekuin väität, miltä se maistuu.

Koska olet tehnyt tällä sivulla yhden kehäpäätelmän, niin tarkista ettet ole tehnyt kehäpäätelmää: 'perustodellisuus koetaan koska tiede sanoo niin, ja tiede sanoo niin koska se on kokenut sen.'

B:
"Ei ole olemassa mitään ulkopuolista "kaikkivaltiasta" Jumalaa säätämässä "luonnonlakeja" vaan jokainen kokeva ja intentoiva olio on omalta osaltaan sekä oman että kollektiivisen todellisuutensa tuottaja."

Maailmassa on muitakin selityksiä, mitä sinun pitää falsifioida, jos et halua niillä olevan saman verran arvovaltaa kuin sinulla. (Tuo ei tosin ole falsifikaatio.)

B:
"Elämme ikäänkuin multiversumissa jossa jokainen kokija tuottaa oman todellisuutensa ja lokaaleista harmoonisista resonansseista ja interferensseistä riippuen se on tavallaan ainoa mahdollinen "multiversumi" jossa myös muinaiset henkiset lainalaisuudet toimivat ikäänkuin "luonnonlakeina"."

Voitaisiin katsoa mikä on ainoa mahdollinen ja miten kauan, jos jollakin tuossa olisi mitään määritelmää olla mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen kallellaan. Kaikki sellainen määritelmä on kuitenkin lukittuna pois ehkä sinunkin ulottuviltasi, ja kaikki mahdollisuudet ja mahdottomat asiat, mitä väität olevan, tulevat vain kuin kaaoksena tekstiisi, kun siltä tuntuu.

Oliko joku sanonut, että multiversumi on olemassa, ja toinen sanout että yksi universumi häiritsee muinaisia? Oliko kukaan muinanen nimenomaan sanonut muuta kuin yksi universumi (jos oli niin mihin sinua tarvitaan tässä lauseessa ,koska kyseinen laki jo sanoi varmaan, että se on multiversumin laki)? Millä logiikalla hänen lakinsa olisi jättänyt toimimatta siinä? Miksi tästä muinaisesta jäisi jäljelle hänen lakinsa, mutta ei hänen universumiaan?

8

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Ihmisyksilön eikä varsinkaan kollektiivisen kulttuurisidonnaisen ryhmän todellisuus ei voi eikä edes voi olla täysin ihmismielestä, kielestä, ajattelusta ja kvaliatason tulkinnasta riippumatonta."

Sinä ja hän ette välttämättä puhu samasta asiasta. Filosofioissa kysytään onko todellisuutta olemassa, ja onko se pelkästään mielessä. Siinä ei kysytä fyysisiä asioita, kuten pyörivätkö pallot mäkeä ylös, jos jonkun kulttuurissa, mielessä ja kielessä halutaan, että ne tekevät niin. Sinun ongelmassasi ei olla alettu kysymään asioista niin 'syvällisesti' kuin filosofiassa, tai ainakin kaikki eniten spekuloitu pallonpyöritys on edelleen spekuloitavissa millä tahansa filosofialla, mutta säilyttäisi silti saman kirjaimellisen muodon sanoille 'kulttuuri-mieli-kieli'. Tämän näkee jo parhaiten siitä, että sinulle ne ovat materialismia, joka esitetään aaltoina jne.. Mistä lähtien materiaalisia asioiden teorioita on ollut vain yksi kappale per aihe?

Onko ihmisyksilöllä ja ryhmällä yhteensä ainakin kaksi eri todellisuutta? Mitä tapahtuu jos toisessa pallo vierii alas ja toisessa ylös? Jos yhdistät nämä palloksi alas, niin mitä merkitystä oli sanoa, että jonkun todellisuus oli jotain, mitä ei edes tapahdu? Kyseessä ei ole mihinkään koettavaan todellisuuteen verrattava käsite? Kun kerran kaikki kokevat pallon menevän alas, tämä kuluu objektiivisten realismien kategoriaan.

B:
"Hieman vaikeammin ymmärrettävissä oleva asia on että sekä omat että kollektiiviset intentiot, tunnetilat ja ajatukset tuottavat koko ajan lokaalia todellisuutta viivellä ja siitä vaikutuksesta on olemassa myös tieteellistä tutkimusta"

Vaikka nuo tutkimukset olisivat kymmeniä vuosia vanhoja tänään, niin en silti sanoisi, että teit tutkimusaiheesta kuten psykokineesia oman selityksesi vasta tutkimuksen jälkeen. Sen sijaan rynnistit suoraan tekemään teorioita aiheesta. Tämä oli raakaa nopeat syövät hitaat teoretisointia sitenkin, ettet yhtään miettinyt, miten monta standarditieteen selitystä voisi olla psykokineesialle (jota on noin vähän kuin tutkimus määrittää tutkivansa). Tutkimuksella piti olla myös tulos, eikä noita tuloksia ole hyväksytty. Ilman teorioitasi esim. siitä kuinka monta todellisuutta todellisuudella on, niin ei olisi montaa sellaista nasevaa kommenttia psykokineesian aiheesta kuin esim äsken. Keskustelu olisi vain muotoa, miten sitä ei ole koettu ja sitten, että siinä voisi olla tulkitsematta mitään miksikään, jos sitä olisikin.

B:
"Se todellisuus missä suurin osa ihmisistä elää on vallitsevan kulttuurin. tieteen ja teknologian tuottamaa eli tavallaan keinotekoista ei-naturalistista todellisuutta"

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että GCP-projekti ainakin tutki sitä, miten enemmistö aiheuttaa psykokineettisen ilmiön.

Todellisuuden keinotekoisuus on makukysymys eikä edes filosofinen fakta. Anna meidän kokea toinen todellisuus ja koe se itse ensin ennekuin väität, miltä se maistuu.

Koska olet tehnyt tällä sivulla yhden kehäpäätelmän, niin tarkista ettet ole tehnyt kehäpäätelmää: 'perustodellisuus koetaan koska tiede sanoo niin, ja tiede sanoo niin koska se on kokenut sen.'

B:
"Ei ole olemassa mitään ulkopuolista "kaikkivaltiasta" Jumalaa säätämässä "luonnonlakeja" vaan jokainen kokeva ja intentoiva olio on omalta osaltaan sekä oman että kollektiivisen todellisuutensa tuottaja."

Maailmassa on muitakin selityksiä, mitä sinun pitää falsifioida, jos et halua niillä olevan saman verran arvovaltaa kuin sinulla. (Tuo ei tosin ole falsifikaatio.)

B:
"Elämme ikäänkuin multiversumissa jossa jokainen kokija tuottaa oman todellisuutensa ja lokaaleista harmoonisista resonansseista ja interferensseistä riippuen se on tavallaan ainoa mahdollinen "multiversumi" jossa myös muinaiset henkiset lainalaisuudet toimivat ikäänkuin "luonnonlakeina"."

Voitaisiin katsoa mikä on ainoa mahdollinen ja miten kauan, jos jollakin tuossa olisi mitään määritelmää olla mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen kallellaan. Kaikki sellainen määritelmä on kuitenkin lukittuna pois ehkä sinunkin ulottuviltasi, ja kaikki mahdollisuudet ja mahdottomat asiat, mitä väität olevan, tulevat vain kuin kaaoksena tekstiisi, kun siltä tuntuu.

Oliko joku sanonut, että multiversumi on olemassa, ja toinen sanout että yksi universumi häiritsee muinaisia? Oliko kukaan muinanen nimenomaan sanonut muuta kuin yksi universumi (jos oli niin mihin sinua tarvitaan tässä lauseessa ,koska kyseinen laki jo sanoi varmaan, että se on multiversumin laki)? Millä logiikalla hänen lakinsa olisi jättänyt toimimatta siinä? Miksi tästä muinaisesta jäisi jäljelle hänen lakinsa, mutta ei hänen universumiaan?

8

Lue lisää

B:
"Tieteen lokaalit säännönmukaisuudet ovat tapojen ja rutiinien kaltaisia ja poisoppimalla niiden ehdollistukisen voimme kokea toisenlaisen todellisuuden jossa emme ole pelkkiä passiivisia tarkkailijoita kuten tieteessä usein kuvitellaan."

Kappaleen säännönmukaisuus kuin rutiinina on vain analogia, (josta ei johdeta mitään tietoa). Kappaleen säännönmukaisuus ei ole sinun aivojesi ja minkään sinussa olevan aineen tai informaation rutiini, koska sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten esim. Newtonimaisen kappaleen radalla tapahtuu seuraavaksi (yksi kappale yksinään ilman muita voi omata esim. kaoottisen kiertoliikkeen itsensä ympäri). Kaikki koetut fyysiset kappaleet (ja lainmukaiset kappaleet) eivät ole planeettoja, jotka näyttävät samalta pidemmän ajan kuin tapojesi lyhyt elämän mitta. Rutiini-analogia rikkoutuu siinä, että rutiini on yleensä ihmisellä toistoa ja edellisen muistamista. Kappaleiden radat ovat jotain, mitä kappale ei välttämättä ikinä koe uudestaan, ja tulisi ajatella, että se toistaa algoritmia tai differentiaaliyhtälöä, ja että siitä voi saada jonkun ajassa laskettavan toiston. Tällöin kuitenkin kysyttäisiin, että mitä asiat tekivät, jos mennään ajassa äärettömän kauas taaksepäin? Miksi on puhetta toistamisesta jos toistamista ei tarvitse ja mikään ei ole muuttunut sen seurauksena. Mitä silloin tehtiin, kun ei ollut kertaakaan toistettu algoritmia vielä ja eikö sen ensimmäinen toisto ollut riittävästi toistoa seuraavaa toistoa varten, joten rutiinin kehittymisenä se ei muistuta mitään?

B:
"Suurin osa tieteen ja arjen tason "todellisuudesta" on itsensätoteuttavaa."

Minusta kielenkäyttö toimii siten, että itseääntoteuttava todellisuus on oikeasti totta ja sen pituinen se. Se mitä sinä yrität sanoa, on se, että 'jos B:ltä kysytään jotain, että miksi todellisuus on sellainen kuin se on tieteessä, niin hän saa kehäpäätellä'. (Ja sanot samalla esim. että tieteellä ei ole selityksiä sille, miksi todellisuus on sellainen kuin se on.)

B:
"Valtavirtatieteiden paradigmojen jargonien puitteissa voi kästellä ainoastaan pseudotodellisuutta joka on itse tuotettua ja kokeiden toiston kautta kiteytynyttä"

Tarkoitatko, että 1000 vuotta sitten ihmisillä ei ollut läheskään samaa DNA:ta tai mitään prosessia kuin nyt on? Kun DNA:ta alettiin kokeilla, siitä tuli itseääntoteuttaen sellainen, että ihmiset ovat kaikkiruokaisia eivätkä näe pimeässä kuten siihenkin asti.

B:
"Elollisen ja tietoisen luonnon ilmiöiden säännönmukaisuudet eivät niin stabilleja että niihin voisi soveltaa matematiikkaa mikä on jo ajatuksena lähinnä systemaattista itsepetosta kuten myös suurin osa matematisoiduista tieteistä."

Tämä ei argumentoi fysikalismia vastaan, koska jos sinulla on miljardi hiukkasta voit sanoa: 'näiden miljardin hiukkasen säännönmukaisuudet eivät ole niin stabiileja , että niihin voisi soveltaa matematiikkaa'. Paino on sanalla soveltaa.

Dimensiot, aallot ja resonanssit ovat matemaattinen sovellus, vaikka pikemminkin ne ovat teoria. Miksi todellisuutta kutsuttaisiin dimensioiksi ja aalloiksi, jos (joukot) eivät stabilisoidu dimensioksi ja funktiot aalloiksi. Miksi ne eivät ole itsepetosta, eli että emme olisi ajaneet itseämme niiden käyttäjiksi kieltäytymällä tosiasioilta tms. (joita on aalloista paljon kaikissa aaltokirjoissa)?

B:
"Eivät kumpaakaan koska ne muuttuvat tieteen paradigmamuutosten mukana."

Miten valmistautua tulevaisuuteen, missä tiede on kuollut eikä tee yhtään paradigmamuutosta?

B:
"Huomion kohdistaminen ilmiöön vahvistaa sen ilmiön säännönmukaisuutta ja vastaavasti päinvastoin vaikkakin aina viivellä."

Aiotko palkata lisää tietelijöitä, jotta edes jonkun huomio karkaa mahdolliseen uuteen paradigmaan? Koska jos näin ei oikeasti käy, niin kenelläkään ei ole tulevaisuudessa ensimmäistäkään näyttöä siitä, että todellisuus voi muuttua kesken kaiken.

Väitätkö muuten että 1910-lukua ennen pallot vierivät alamäkeen eri tavalla ja tähdet tuikkivat eri tavalla?

9

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Tieteen lokaalit säännönmukaisuudet ovat tapojen ja rutiinien kaltaisia ja poisoppimalla niiden ehdollistukisen voimme kokea toisenlaisen todellisuuden jossa emme ole pelkkiä passiivisia tarkkailijoita kuten tieteessä usein kuvitellaan."

Kappaleen säännönmukaisuus kuin rutiinina on vain analogia, (josta ei johdeta mitään tietoa). Kappaleen säännönmukaisuus ei ole sinun aivojesi ja minkään sinussa olevan aineen tai informaation rutiini, koska sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten esim. Newtonimaisen kappaleen radalla tapahtuu seuraavaksi (yksi kappale yksinään ilman muita voi omata esim. kaoottisen kiertoliikkeen itsensä ympäri). Kaikki koetut fyysiset kappaleet (ja lainmukaiset kappaleet) eivät ole planeettoja, jotka näyttävät samalta pidemmän ajan kuin tapojesi lyhyt elämän mitta. Rutiini-analogia rikkoutuu siinä, että rutiini on yleensä ihmisellä toistoa ja edellisen muistamista. Kappaleiden radat ovat jotain, mitä kappale ei välttämättä ikinä koe uudestaan, ja tulisi ajatella, että se toistaa algoritmia tai differentiaaliyhtälöä, ja että siitä voi saada jonkun ajassa laskettavan toiston. Tällöin kuitenkin kysyttäisiin, että mitä asiat tekivät, jos mennään ajassa äärettömän kauas taaksepäin? Miksi on puhetta toistamisesta jos toistamista ei tarvitse ja mikään ei ole muuttunut sen seurauksena. Mitä silloin tehtiin, kun ei ollut kertaakaan toistettu algoritmia vielä ja eikö sen ensimmäinen toisto ollut riittävästi toistoa seuraavaa toistoa varten, joten rutiinin kehittymisenä se ei muistuta mitään?

B:
"Suurin osa tieteen ja arjen tason "todellisuudesta" on itsensätoteuttavaa."

Minusta kielenkäyttö toimii siten, että itseääntoteuttava todellisuus on oikeasti totta ja sen pituinen se. Se mitä sinä yrität sanoa, on se, että 'jos B:ltä kysytään jotain, että miksi todellisuus on sellainen kuin se on tieteessä, niin hän saa kehäpäätellä'. (Ja sanot samalla esim. että tieteellä ei ole selityksiä sille, miksi todellisuus on sellainen kuin se on.)

B:
"Valtavirtatieteiden paradigmojen jargonien puitteissa voi kästellä ainoastaan pseudotodellisuutta joka on itse tuotettua ja kokeiden toiston kautta kiteytynyttä"

Tarkoitatko, että 1000 vuotta sitten ihmisillä ei ollut läheskään samaa DNA:ta tai mitään prosessia kuin nyt on? Kun DNA:ta alettiin kokeilla, siitä tuli itseääntoteuttaen sellainen, että ihmiset ovat kaikkiruokaisia eivätkä näe pimeässä kuten siihenkin asti.

B:
"Elollisen ja tietoisen luonnon ilmiöiden säännönmukaisuudet eivät niin stabilleja että niihin voisi soveltaa matematiikkaa mikä on jo ajatuksena lähinnä systemaattista itsepetosta kuten myös suurin osa matematisoiduista tieteistä."

Tämä ei argumentoi fysikalismia vastaan, koska jos sinulla on miljardi hiukkasta voit sanoa: 'näiden miljardin hiukkasen säännönmukaisuudet eivät ole niin stabiileja , että niihin voisi soveltaa matematiikkaa'. Paino on sanalla soveltaa.

Dimensiot, aallot ja resonanssit ovat matemaattinen sovellus, vaikka pikemminkin ne ovat teoria. Miksi todellisuutta kutsuttaisiin dimensioiksi ja aalloiksi, jos (joukot) eivät stabilisoidu dimensioksi ja funktiot aalloiksi. Miksi ne eivät ole itsepetosta, eli että emme olisi ajaneet itseämme niiden käyttäjiksi kieltäytymällä tosiasioilta tms. (joita on aalloista paljon kaikissa aaltokirjoissa)?

B:
"Eivät kumpaakaan koska ne muuttuvat tieteen paradigmamuutosten mukana."

Miten valmistautua tulevaisuuteen, missä tiede on kuollut eikä tee yhtään paradigmamuutosta?

B:
"Huomion kohdistaminen ilmiöön vahvistaa sen ilmiön säännönmukaisuutta ja vastaavasti päinvastoin vaikkakin aina viivellä."

Aiotko palkata lisää tietelijöitä, jotta edes jonkun huomio karkaa mahdolliseen uuteen paradigmaan? Koska jos näin ei oikeasti käy, niin kenelläkään ei ole tulevaisuudessa ensimmäistäkään näyttöä siitä, että todellisuus voi muuttua kesken kaiken.

Väitätkö muuten että 1910-lukua ennen pallot vierivät alamäkeen eri tavalla ja tähdet tuikkivat eri tavalla?

9

Lue lisää

B:
"Näköjään mihinkään akateemiseen tieteeseen ei voi enää luottaa kun puuhastellaan enimmäkseen itsetarkoituksellisten ja pelkästään tutkijoiden oman edun ja urakehityksen kannalta tärkeisiin asioihin eikä vahingossakaan enää välitetä siitä vastaako se tutkimus totuutta tai edes jonkinlaista pyrkimystä siihen suuntaan."

Videolla puhutaan tutkimuksesta jota tehdään nyt tai viime vuosina. Vaikka et luottaisi 100 %:iin siitä, mitä nyt tutkitaan, niin mistä lähtien olet edes seurannut kyseistä tutkimusta, ja mitä vaikutusta asialla, jota et edes tiedosta, on ollut elämällesi tai tulevaisuudellesi (*)? Mainitsit yllä teoriat nimeltä standardimalli, LCDM, neurologia ja evoluutioteoria. Ne on kaikki tehty ennen kuin mitään ongelmaa mainittiin olleen. Tieteen eräs tarkoitus on tutkia asioita, jotka voisivat kyseenalaistaa nykyisen paradigman. Jos et lutoa mihinkään tutkimukseen jostain hetkestä eteenpäin, olet ikuisesti siinä paradigmassa.

(*) Olet seurannut akateemista tutkimusta, jonka nimi on Levin? Voitko selventää suhtautumistasi häneen.

Videolla ei ole mitään järkevää ja puolueetonta arviointia siitä, miten suuri ongelma (numero 3) on. Hossenfelderillä on eräänlainen ilmaan leijumaan jäänyt oma määritelmänsä sille, että onko fysiikan tutkimus väärin tutkittua. Hän saattaa nimetä sen ongelmaksi, vaikka se olisi oikeaa dataa varten tehty malli ja vaikka se on täysin uusi idea. Videolla on muuten esitetty kaksi ongelmaa, jotka eivät todennäköisesti voi yhtäaikaa pitää paikkansa. Toinen on se, että matemaattisessa kosmologiassa tehdään liikaa ns. tarinatiedettä tai matemaattista harjoittelua ja toinen ongelma on nimeltään, että kukaan ei ota riskejä.

Samanlainen ongelman tunnistamisessa tapahtuva vaikea ristiriita esiintyy siinä, miten ongelmia korjattaisiin. Yhtäältä on sanottu, että tieteilijöiltä vaaditaan liikaa, varsinkin nuorilta, joiden on sitten mukauduttava tuottamaan julkaisuja nopeasti. Toisaalta ratkaisuksi ehdotetaan, että heitä vaadittaisiin palvelemaan yhteiskunnan tarpeita enemmän. Tämä toinen tuntuu toimivan vain, jos osattaisin kohdistaa se suoraan ainoastaan ihmisiin, jotka ovat ongelmia 1 ja 2.

Video muuten sanoi etteivät nämä huijausyritykset ja valejulkaisut ole mikään ongelma varsinaisesti vaikka ne lisääntyvät. Tämä johtuu varmaan siitä, että varsinkaan fysiikan alalla kenenkään on aivan mahdotonta huijata toisia fyysikkoja. Tai jos haluat yrittää demonstroida meille fyysiikan tiedehuijauksen niin kirjoita sellainen tänne, ja katso meneekö se edes täällä läpi. Jos joku pitäisi huijauksia oikeana ongelmana, niin hän tuskin lähettäisi maailmalle viestiä, että tiedeihmisiin ei voi luottaa. Mitä vähemmän tiedeihmisiin luotetaan, niin sitä enemmän vaikutusta huijauksilla olisi koko ihmiskuntaan. Tässä nämä huijaukset eivät kuitenkaan edes merkitse mitään, mitä ihmiset lukevat tai jonkinlaista mediassa esiintyvän pseudotieteilijän huijauksia, joten papereiden vaikutuksia on muutenkin absurdia ottaa huomioon.

Sen ratkomiseen, onko asia tiedettä vai eikö, tarvitsee aina lopulta tiedehenkilön. Vaikka Hossenfelder käski olemaan luottamasta, niin hän kuitenkin kehoitti luottamaan häneen ja esim. kirjoihin, joita hänellä on. Mikä on sama, kuin että käskettäisiin luottamaan asiantuntijaan eikä todellakaan itseensä. Tiedehenkilön tehtävä on aina ollut se, että tämä ei luota muihin tiedehenkilöihin. Tai elä jossain luottamuksessa. Silloin varsinkin kun tavoitellaan sitä, että ihmiset eivät luottaisi tämän hetken tutkimukseen, on se saavutettavissa helposti luottamalla tiedehenkilöön, joka ei luota siihen.. Tämä tiedehenkilö kuulostaa konservatiiviselta osapuolelta tässä, ja juuri sellaista Hossenfelderkin usein esittää. Ongelmien (lähinnä 1 ja 2) todellinen ratkontakin tapahtuu tod. näk. vain siten, että asiantuntijuutta aletaan todistelemaan enemmän julkaisutahon toimesta, ja sellaisiin julkaisuihin tulee myös enemmän suodatusta (toisen tyyppistä). Mihinkään muuhun julkaisemiseen ei voi koskea ilman, että sananvapaus katoaa. Ekonomisista asioista puhutaan kaikissa ongelmissa tärkeinä, mutta tässä videossa siitä ei kerrotu julkaisijan kannalta mitään. Haluasin esittää seuraavan spekulatiivisen ekonomisen tilanteen ja ongelman, joka voisi syntyä, jos maailma olisi erilainen paikka kuin ehdotin tähän mennessä: 'julkaisijan taloudelliset intressit johtaisivat kaiken perikatoon, jos ihmiskunta alkaisi sille maksavaksi asiakkaaksi ja tilaisi siltä enemmän huonoa kuin hyvää tiedettä'.

10

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Näköjään mihinkään akateemiseen tieteeseen ei voi enää luottaa kun puuhastellaan enimmäkseen itsetarkoituksellisten ja pelkästään tutkijoiden oman edun ja urakehityksen kannalta tärkeisiin asioihin eikä vahingossakaan enää välitetä siitä vastaako se tutkimus totuutta tai edes jonkinlaista pyrkimystä siihen suuntaan."

Videolla puhutaan tutkimuksesta jota tehdään nyt tai viime vuosina. Vaikka et luottaisi 100 %:iin siitä, mitä nyt tutkitaan, niin mistä lähtien olet edes seurannut kyseistä tutkimusta, ja mitä vaikutusta asialla, jota et edes tiedosta, on ollut elämällesi tai tulevaisuudellesi (*)? Mainitsit yllä teoriat nimeltä standardimalli, LCDM, neurologia ja evoluutioteoria. Ne on kaikki tehty ennen kuin mitään ongelmaa mainittiin olleen. Tieteen eräs tarkoitus on tutkia asioita, jotka voisivat kyseenalaistaa nykyisen paradigman. Jos et lutoa mihinkään tutkimukseen jostain hetkestä eteenpäin, olet ikuisesti siinä paradigmassa.

(*) Olet seurannut akateemista tutkimusta, jonka nimi on Levin? Voitko selventää suhtautumistasi häneen.

Videolla ei ole mitään järkevää ja puolueetonta arviointia siitä, miten suuri ongelma (numero 3) on. Hossenfelderillä on eräänlainen ilmaan leijumaan jäänyt oma määritelmänsä sille, että onko fysiikan tutkimus väärin tutkittua. Hän saattaa nimetä sen ongelmaksi, vaikka se olisi oikeaa dataa varten tehty malli ja vaikka se on täysin uusi idea. Videolla on muuten esitetty kaksi ongelmaa, jotka eivät todennäköisesti voi yhtäaikaa pitää paikkansa. Toinen on se, että matemaattisessa kosmologiassa tehdään liikaa ns. tarinatiedettä tai matemaattista harjoittelua ja toinen ongelma on nimeltään, että kukaan ei ota riskejä.

Samanlainen ongelman tunnistamisessa tapahtuva vaikea ristiriita esiintyy siinä, miten ongelmia korjattaisiin. Yhtäältä on sanottu, että tieteilijöiltä vaaditaan liikaa, varsinkin nuorilta, joiden on sitten mukauduttava tuottamaan julkaisuja nopeasti. Toisaalta ratkaisuksi ehdotetaan, että heitä vaadittaisiin palvelemaan yhteiskunnan tarpeita enemmän. Tämä toinen tuntuu toimivan vain, jos osattaisin kohdistaa se suoraan ainoastaan ihmisiin, jotka ovat ongelmia 1 ja 2.

Video muuten sanoi etteivät nämä huijausyritykset ja valejulkaisut ole mikään ongelma varsinaisesti vaikka ne lisääntyvät. Tämä johtuu varmaan siitä, että varsinkaan fysiikan alalla kenenkään on aivan mahdotonta huijata toisia fyysikkoja. Tai jos haluat yrittää demonstroida meille fyysiikan tiedehuijauksen niin kirjoita sellainen tänne, ja katso meneekö se edes täällä läpi. Jos joku pitäisi huijauksia oikeana ongelmana, niin hän tuskin lähettäisi maailmalle viestiä, että tiedeihmisiin ei voi luottaa. Mitä vähemmän tiedeihmisiin luotetaan, niin sitä enemmän vaikutusta huijauksilla olisi koko ihmiskuntaan. Tässä nämä huijaukset eivät kuitenkaan edes merkitse mitään, mitä ihmiset lukevat tai jonkinlaista mediassa esiintyvän pseudotieteilijän huijauksia, joten papereiden vaikutuksia on muutenkin absurdia ottaa huomioon.

Sen ratkomiseen, onko asia tiedettä vai eikö, tarvitsee aina lopulta tiedehenkilön. Vaikka Hossenfelder käski olemaan luottamasta, niin hän kuitenkin kehoitti luottamaan häneen ja esim. kirjoihin, joita hänellä on. Mikä on sama, kuin että käskettäisiin luottamaan asiantuntijaan eikä todellakaan itseensä. Tiedehenkilön tehtävä on aina ollut se, että tämä ei luota muihin tiedehenkilöihin. Tai elä jossain luottamuksessa. Silloin varsinkin kun tavoitellaan sitä, että ihmiset eivät luottaisi tämän hetken tutkimukseen, on se saavutettavissa helposti luottamalla tiedehenkilöön, joka ei luota siihen.. Tämä tiedehenkilö kuulostaa konservatiiviselta osapuolelta tässä, ja juuri sellaista Hossenfelderkin usein esittää. Ongelmien (lähinnä 1 ja 2) todellinen ratkontakin tapahtuu tod. näk. vain siten, että asiantuntijuutta aletaan todistelemaan enemmän julkaisutahon toimesta, ja sellaisiin julkaisuihin tulee myös enemmän suodatusta (toisen tyyppistä). Mihinkään muuhun julkaisemiseen ei voi koskea ilman, että sananvapaus katoaa. Ekonomisista asioista puhutaan kaikissa ongelmissa tärkeinä, mutta tässä videossa siitä ei kerrotu julkaisijan kannalta mitään. Haluasin esittää seuraavan spekulatiivisen ekonomisen tilanteen ja ongelman, joka voisi syntyä, jos maailma olisi erilainen paikka kuin ehdotin tähän mennessä: 'julkaisijan taloudelliset intressit johtaisivat kaiken perikatoon, jos ihmiskunta alkaisi sille maksavaksi asiakkaaksi ja tilaisi siltä enemmän huonoa kuin hyvää tiedettä'.

10

Lue lisää

"Voittostrategia: Tieteen voittajastrategia on olla hyödytön, koska tiedemiehet asettavat rahoituksen ja julkaisut etusijalle uraauurtavan tutkimuksen sijaan."

Näin sanottuna tästä ajattelisi, että se on henkilölle vapaa valinta ottaa itselleen rahat ja uusi läpimurto tai sitten pelkät rahat. Hossenfelder kuitenkin esitti selvästi, että hänen mielestään läpimurto ei ole mikään helppo asia tuottaa, ja hän myös antoi olettaa, että kukaan ei anna rahaa sitä varten. Tai korkeintaan rahaa saa, kun suostuu noihin muihin ensin. Ensimmäinen keskustelu olisi siitä, että voiko joku todistaa, että läpimurto on kuitenkin niin helppo, että mainittu 99 % tutkijoista voi alkaa kirjoittamaan siitä. Muutoin keskustelu jostain paremmasta on pään lyömistä seinään. Tämä toinen keskustelu on sellainen, että tässä ei voi edetä mihinkään ellei puhuta, mistä raha tulee, ja kaiken luottamuksen sijaan tulisi puhua sen liikkeestä. Mainitsin kerran aiemmin, että tapauksessa missä läpimurrot ovat pään lyömistä seinään, mutta kuitenkin mahdollisia, hyvä tiedepolitiikka jakaisi rahaa kaikkialle ja myös ei-läpimurtoihin. Hossenfelderillä tuskin on täysin valmista ennakkoluuloa siitä, mitkä kaikki asiat ovat läpimurtoja, joten hän ei koskaan ole puhunut tätä tiedepolitiikkaa vastaan, eikä myöskään ole osoitettu, että nykyinen rahanjako ei ole täysin sen mukainen.

"Itsekorjauksen puute: Joillakin aloilla, kuten fysiikassa, puuttuu kyky itsetutkiskeluun ja korjaamiseen, mikä johtaa jatkuviin ongelmiin."

Hossenfelderillä oli kaksi esimerkkiä asioista, joiden tiedettiin olevan väärin ja sanottiin olevan väärin, mutta ei toimittu. Se että jonkin sanotaan olevan väärin on minusta itsekritiikkiä ja korjaava liike. Silloin kun kenestäkään ei sanota mitään, on kyseessä todellinen itsekorjauksen puute. Toisekseen, kun esimerkkejä on vain kaksi, tämä tarkoittaa etteivät ongelmat ole jatkuvia kovin kuvailevassa merkityksessä, koska ne eivät ole kaikkialla. Kolmanneksi ensimmäinen esimerkki oli psykologian laitokselta ja toinen lääketieteellisistä hiiristä. Hossenfelder väitti että fyysikot ovat huonompia (kuin psykologit), mutta ei kertonut millä perusteella. Tai mikä oikea ongelma olisi muka ilmennyt tästä huonoudesta (*). Tuskin häneltä puuttuu kyky korjata fyysikkojen tekemistä. Ei ollut myöskään täysin selvää, mitä kohtaa fyysikot eivät saisi aikaan. Viimeinen asia, mitä mainittiin psykologeista (mutta joka minusta ei ole synonyymi self-reflectionille) oli, että he osasivat lopulta pakottaa kaikki toisensa käyttämään oikeaa standardia. Mitä ajatuksia tämä herättää? Esim. muiden muassa sellaisesta kuin todellisuuden objektiivisuus?

(*) Kun ei korjaile toisten matemaattisia tarinoita tai pakota heitä tekemään itselleen standardia: 'ei enää matemaattisia tarinoita', ainoa ongelma mikä aiheutuu on matemaattisten tarinoiden suurempi määrä maailmassa. Tätä korjausprosessia ei voi mitenkään verrata tieteelliseen prosessiin, vaan se on vähän kuin ideologinen muutos, minkä pitää tapahtua ihmisessä, että tämä pitäisi tuollaista yhtäkkiä vääränä.

11