Lopunajan merkit (90-luvun lopulla julkaistu levy)
kokonaisuus ehjä . Ei täyteraitoja. Koskettavin sielua ja sydänträ raapaiseva marja Mattlarin sävellys häpeän lävistämä mut suurin lempparini on aarretason tyyni ja melkein samaan yltävät hittibiisi alavilla mailla, toinen hitti Venäjän orvot sekä lajinsa viimeiset ja levyn parhaimmat sanoitukset osuu biiseihin lajinsa viimeiset ja tyyni.
itku pitkästä ilosta levy;
vakuuttavaa taas kerran kun panostetaan oikein huolellisesti kun tekoprosessi on ollut pitkä kun monia öitäkin kait valvottu ja hiottu vielä studiolla kappaleita. kokonaisuus toimiva ja ehjä. Eikä huteja. Kaunis marja mattlarin lintu (tosin puhkikulunut jo minulle), mutta kovimmat hetket kuulotaajuuksillani ovat nämä kaksi ylitse muiden; rajatila ja kuusikymmentäkaksi.
Rajaportti (2002)
enemmistö tykkää , minä en. Kuulen tässä jo liian väsynyttä menoa, että ei oikein toimi. Muutaman kerran menee niin kehnoksi ettei niihin jaksa palata = älä enää lyö esimerkkeinä pahin ja tosi tylsä on myös yksi melko rakastettu levyn raita numero 3. Kova maa levyn parhaimmistoa samoin kuin lumessakahlaajat joka viimeksimainittu onkin sitten todellinen aarre. Levyn päättävä toinen pitkäkestoinen kappale sen sijaan ei toimi ollenkaan = liian tylsä. Kokonaisuus tökkii. Ei hyvä levy.
Kylmä tila (2004)
paluu takaisin kovalle tasolle joskaan eivät pääse ihan lopunajan merkit levyn tasolle ja ainakin yksi asia on muuttunut ; sävellyksiin on tullut syvyyttä joka johtu usiitä että pari henkilöä on ottanu sävellystekovaiheissa vastuuta myös. Huonoja biisejä ei ole tainnut eksyä levylle. nimibiisi, hyvä ihminen ja juoksevan veden aika sekä älkää selvittäkö kolahtavat.
tilinteon hetki kokoelmalevy
sisältää myös sellaisia kappaleita jotka ei ole niskalaukauksen tekemiä kuten ruotsalaisen erään metalliyhtyeen biisi nimeltä samarialainen. Tulkitseepa orkesteri myös sielun veljien biisin mustamaalaan joka sopii yllättävän hyvin niskalaukaukselle. Kokonaisuus ehjä, ei täydellinen.
kokonaisuus ehjä . Ei täyteraitoja. Koskettavin sielua ja sydänträ raapaiseva marja Mattlarin sävellys häpeän lävistämä mut suurin lempparini on aarretason tyyni ja melkein samaan yltävät hittibiisi alavilla mailla, toinen hitti Venäjän orvot sekä lajinsa viimeiset ja levyn parhaimmat sanoitukset osuu biiseihin lajinsa viimeiset ja tyyni.
itku pitkästä ilosta levy;
vakuuttavaa taas kerran kun panostetaan oikein huolellisesti kun tekoprosessi on ollut pitkä kun monia öitäkin kait valvottu ja hiottu vielä studiolla kappaleita. kokonaisuus toimiva ja ehjä. Eikä huteja. Kaunis marja mattlarin lintu (tosin puhkikulunut jo minulle), mutta kovimmat hetket kuulotaajuuksillani ovat nämä kaksi ylitse muiden; rajatila ja kuusikymmentäkaksi.
Rajaportti (2002)
enemmistö tykkää , minä en. Kuulen tässä jo liian väsynyttä menoa, että ei oikein toimi. Muutaman kerran menee niin kehnoksi ettei niihin jaksa palata = älä enää lyö esimerkkeinä pahin ja tosi tylsä on myös yksi melko rakastettu levyn raita numero 3. Kova maa levyn parhaimmistoa samoin kuin lumessakahlaajat joka viimeksimainittu onkin sitten todellinen aarre. Levyn päättävä toinen pitkäkestoinen kappale sen sijaan ei toimi ollenkaan = liian tylsä. Kokonaisuus tökkii. Ei hyvä levy.
Kylmä tila (2004)
paluu takaisin kovalle tasolle joskaan eivät pääse ihan lopunajan merkit levyn tasolle ja ainakin yksi asia on muuttunut ; sävellyksiin on tullut syvyyttä joka johtu usiitä että pari henkilöä on ottanu sävellystekovaiheissa vastuuta myös. Huonoja biisejä ei ole tainnut eksyä levylle. nimibiisi, hyvä ihminen ja juoksevan veden aika sekä älkää selvittäkö kolahtavat.
tilinteon hetki kokoelmalevy
sisältää myös sellaisia kappaleita jotka ei ole niskalaukauksen tekemiä kuten ruotsalaisen erään metalliyhtyeen biisi nimeltä samarialainen. Tulkitseepa orkesteri myös sielun veljien biisin mustamaalaan joka sopii yllättävän hyvin niskalaukaukselle. Kokonaisuus ehjä, ei täydellinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.