Mua voi kuvailla yhdellä sanalla. Idiootti. Mä oon ollu koko elämäni yksin, jo lapsesta asti kun mut hylättiin lastenkotiin, mun ollessa jo ihan pieni. Mä olen ollut aina naisia kohtaan täysi sika, mutta puol vuotta sitten mä ajauduin yhteen yhden mun entisen naisen kanssa ja mä tajusin että mä rakastan sitä. Todellaki, mä rakastin sitä enemmän kuin omaa elämääni. Kerranki musta tuntu, että on joku joka välittää ja että kaikki on kohallaan. Sitten yhden merkityksettömän baari-illan jälkeen, mä päädyin räkäkännissä yhden merkityksettömän naisen luokse ja te voitte arvata mitä siitä seuras. Mä olin kohdellu sitä naista paskamaisesti jo ennenkin ja pettänyt sen luottamuksen useita kertoja, ja toi oli viimenen niitti sille. Se jätti mut, sanoen ettei se haluu multa enää mitään...Se oli parasta mitä mulle on ikinä sattunut ja se jätti mut. Se pakkas tavaransa ja muutti ulkomaille. Nyt mä oon niin yksin, mikään ei tunnu enää miltään. Elämä on turhaa ja merkityksetöntä ilman sitä naista. Mä oon kohtalon kolhima idiootti joka mokas jälleen kerran, menettäen sillä mokalla ainoon naisen jota on ikinä rakastanut.
Elämä tuntuu turhalta
Jere
1725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kerro se hänelle, älä vuodata tuntemattomille. Ihan rohkaisuna vain sanon.