Sotkeuduin Hesarin toimittajaan aiheesta..
Aihe oli lähinnä miesten tunnetyö... mutta aloin tajuta, että ei sitä tee oikeasti naisetkaan..
Naiset ehkä eivät ole niin radikaaleja keskimäärin, kuin miehet....
Mutta tunnetyön tekemättömyys näkyy sukupuolesta riippumatta.
Aihe oli lähinnä miesten tunnetyö... mutta aloin tajuta, että ei sitä tee oikeasti naisetkaan..
Naiset ehkä eivät ole niin radikaaleja keskimäärin, kuin miehet....
Mutta tunnetyön tekemättömyys näkyy sukupuolesta riippumatta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
tunnetyö on kai sellainen mikä tuntuu pippelissä
Muna ohjaa paljon miehen elämää. Tosin iän myötä se saa yhä vähemmän ja vähemmän valtaa.
Kyllä tuo on enemmänkin tunnetyöskentelyä.
Eli työnskentelyä.
Ok
Se on sitä raakaa työtä, "kilttinä ja kunnollisena" olemista, jossa incelit ovat aivan lyömättömiä eksperttejä... 🧐
🦄
En ole lukenut artikkelia, mutta mielenkiintoinen aihe.
Mietin eilen syyllisyyttä. Joskus sen tunne on tonnien raskas, vaikka kyse olisi pienestä asiasta, jota kukaan muu ei tiedä tai muista. On vain oma ajatus siitä, onko voinut tehdä väärin ja vaikuttaa ikävin seurauksin jonkun muun asioihin.
Ei ole mitenkään muodikasta tunteaa häpeää, eikä syyllisyyttä. Moni tuntuu uskovan olevansa jotain paljon parempaa ja julistaa raudanlujaa vahvuuttaan
Ehkä se on sitten niin, oli sitten nainen tai mies.
Tunnetyön tärkeimpiä asioita on käsittää, että kaikki tunteet ovat henkilökohtaisia...
Ulkopuoliset usein koettaa selitellä/pehmentää asiaa tyyliin: "et voinut sille tapahtuneele mitään...elä välitä...jne"
Ja se tuntuu tunteen mitätöimiselle...
No näinpä, "mitä turhia, ei sillä enää mitään väliä, asiat menevät kuten ne nämenevät".
Minulle sillä olisi väliä.
Niin... jokainen välittää omista tunteistaan ja aina ne "tuntuu".
No tää tunnetyö. Kirjotin tästä professori ketjuun jo, enkä aio sitä enää tähän kopioida. Mutta professori ja tohtori sano että inhimillinen kasvu on perusarvo ja muut esim talouspolitiikka on väline.
Tunnetyökin on väline....
Miellän tunnetyön itsensä rehellisenä tuntevana otuksena tutkimisena. Itse ainakin haluan kohdata kaikki tunteeni ja olen paljon niitä läpi käynytkin. Milloin sattuu niin maan perkeleesti, milloin tuntee iloa niin että halkiaa nahoistaan ja kaikki muutkin tunnesävyt siinä välissä.
Tunnetyö vaatii silti myös järkeä käsitellä niitä. Ei riitä että siryätuu ja jää siihen ulös poimittavaksi, joutuu ihan ite poimimaan ittensä ja kasaamaan uuteen uskoon.
Jasu
Tunnetyö= palapeli jonka palat on omissa käsissäsi. Muut ei voi sua koita, ne voi kyllä teippailla paloja yhteen ja todeta hyvä hyvö tsemiä. Mutta itse teet kaiken työn. Tunnetyön alusta loppuun asti.
Jasu
Olla heikko ei ole mikään saavutus. Olla heikko ja löytää voimansa on.
Jasu
Tunnetyötä tekee aina. Se on täyttä arkeakin. Ei vaan suuria tunteita, vaan pieniäkin murusia siellä täällä.
Niin on. Totta turiset.
Jasu
https://yle.fi/a/74-20140592?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
...kertoo aiheesta YLE. Naisten hommaahan tuo on vieläkin.
Kaikenmaailman nimityksiä perinteisille naisten rooleille.. *oksuemoji*
xLiner
Tunnetyö on myös oman rajallisuutensa tunnistamista.
Uhrautuminen muiden vuoksi on vajaaksi jäänyttä tunnetyötä.
Tunnetyöskentely, tunnesäätely, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot .. hiukan eri merkityksiä.
Tunnetyö on tähän saakka kohdistettu nimenomaan työpaikalle. Työ, jonka luonteeseen kuuluu tunteet ja niiden käyttö.
Aina kun keksitään jokin uusi hieno termi vanhalle pskalle, se kimaltaa hetken sekoittaen kaikki...
xLiner
Hihii...
Kolumni | Olen pian niin empaattinen, että sattuu
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011458805.html
Mitään tunnetaitoja enää tarvita, kun tekoäly hoitaa senkin puolestamme.
xLiner
Olen lohduttanut ja tsempannut riepotettuja. Osa on niin toivottoman hölmöjä, että kuvittelevat räyhäämällä ja louskuttamalla saavansa jotain hyvää aikaan. Pahimmillaan suurin syy ongelmiin on heissä itsessään. Useinmiten on kyse pomottavista miehistä, mutta on joukkoon on mahtunut myös naisia.
Niin, nimityksiä on monia. Mutta ilmaisipa sitä minkäkin ja miten, silti tietty työ tumteiden kanssa on tehtävä, niin töissä, kun vapaa-ajalla.
Ihminen toimii kokoajan tunteilla. Tunne. Ihmiset tuntuu joltain, kohtaamiset tuntuu, luonnossa kävely tuntuu, riidat tuntuu, läheisyys tuntuu, vaatteet tuntuu,ruoka tuntuu, uutiset tuntuu, töissä tuntuu.. kun opit miltä susta tuntuu eri asiat muuttuvassa muuttuvissa hetkissäsi antaa se rauhaa ja hyvää sulle. Ittensä ymmärtämistä.
Niinhän se on.
Sinäänsä hauska, kun joskus puhuttiin tunneihmisistä ja järki-ihmisistä. 😁
Kyllä ne "järki-ihmisetkin tunteilla tekee päätöksiään. 😀
Ei ole olemassa erillistä tunneihmistä että järkiihmistä. Kaikki toimii/ ei toimi samas kehossa. Kysymys kuuluukin mikset halua löytää eheyttä itses kanssa ?
Mistä niin päättelit, että en haluaisi itsestäni ehjää?
Tunne myös varoittaa ja toimii hyvänä suojelijana jos osaat kuunnella tunnettasi.
onlyfans se on hah... kstsoin joitain tyttövideoita aina vaan rankempaa
"Tunnetyö" vaikuttaa yhdyssanasalaatilta, mikä ei oikeastaan tarkoita mitään. Toki sille voidaan kirjoittaa määritelmiä vaikka kuinka laajalla mielikuvituksella, mutta luultavasti se kaikki sisältyy jo johonkin toiseen vähintäänkin yhtä turhaan käsitteeseen.
Ja tämäkin kirjoitus tehtiin lievän ärtymyksen vallassa. Kokeile tekoälyä.
Silti en ole varma, onko hyvä tavoitetila pysyä latteana. Ymmärrän kyllä, että pahan mielen välttäminen voisi nostaa tuottavuutta ja vähentää sairaslomia.
Tunnetyötä vastaavia termejä voisivat olla vaikka tunne, tunteellisuus ja tunteiden hallinta.
Tunnetyö. Teennäinen termi.
Ihan kuin tunteet olisivat työn ja tuskan takana. Estot, muttei kaikilla.
Se tunnekirjohan o n kokoajan matkassa. Minkäs teet.
Vireys- vai väsymystila tai mitä-välii, niin jotain voi pirskahdella.
Itsehillintähän on ne vaihteet, millä säädellään. Itsekontrolli on jonkinlainen jarru, ettei välttämättä ihan täysillä.
Vilma
Ikä ja kokemukset vaikuttavat. Luulis ainakin.
Koko ajan ei vain kokoajan matkassa.
Vilma