levyarviot suurlähettiläät, Jussu pöyhönen ja Bel vel

Anonyymi-ap kirjoitti:

suurlähettiläät- Omituisten otusten kerho;

90-luvun alussa julkaistu tuotos jossa bändi hakee vielä vähän kaikkea = soitto ja biisit että välillä kuuluu että levyllä epätasaisuutta kun tähtihetkinä esim nimibiisi, soulin suurlähettiläs ja hittibiisi elokuun mutta sitten on myös muutama täyteraita pilaamassa kokonaisuutta. Kuitenki ihan perushyvä .


Suurlähettiläät-No niin

yhtyeen kolmas studiolevy jossa vahvuuksia piisaa reippaasti kuten soitto joka tulee heti ekana mieleen että bändi oikeastaan kolmannella levyllä jalosti soittonsa huippuun. Kappalemateria on myös vaikuttavaa= heiluttaa, kaupunki nukkuu, samaan uneen, kun tänään lähdet tai vaikkapa kun huominen tuo jotain uutta (ennustiko kappaleen sanoittaja jotain lama-ajasta älykkään terävää analysointia ja tiettyä nurkkakuntaisuuttakin ja palauttaa jotain arkirealismia). Täysosuma tää levy.

Valgrid;
noin 2000-luvun alussa tehty levy muistaakseni tai ysärin lopun levy jossa yhtye nivoo kappaleita jotka meinaa mennä toisesta korvasta ulos. Onneksi mukana on myös muutamia onnistuneita. Epätasainen kokonaisuus. Hittejä lohkaisi yhtye taas kerran kuten aina = laske valot vaakaan ja lomat loppuu mutta paras kappale on mun mielestä lyömättömän kova rahat on loppu mutta myydään volvo (enemmän kaipais tollaisia irtiottoja!)


Jussu-Florida;

jussun esikoisen jälkeen ottaa parikin steppiä taaksepäin koska kun sävellysmiekasta terä lähttee pois , niin sama käy sävellysten että mulla jää osasta maku = juosten kustuja, keskeneräisiä kappaleita. Onneksi on pari onnistunutta.


Bel vel ;

Jussu pöyhösen bel vel yhtye jossa nivoi yhteen englanninkielistä musamateriaa jossa ei heikkouksia jossa kuuluu jussun sävellystyyli vaikka biisit ja sovitukset onkin ihan eri maata kuin hänen suurlähettiläiden ja oman soolotuotannon kappaleet. Kokonaisuus täydellinen. Ihailtavaa suorastaan. Tässä ollaan ajattoman äärellä.

suurlähettiläät; tyhjä taulu;

tässä kuuluu ennenkaikkea joku tietty rauhoittuminen että kun ikää tullut mittariin niin perspektiiviä asioihin löytyy eikä enää olla niin koohottamassa. Kokonaisuus ihan ok joskin ei täydellinen levy. Seestyneisyys ei koskaan käänny itseään vastaan, päinvastoin. Soul-vaiheet on aikalailla poissa.


Suurlähettiläät-tuokaa pyyhkeitä 92;

tämän CD;n löysin ja ostin kirpparilta joskus 15 vuotta sitten. edelleen se komistaa hyllyäni hienosti. Esikoisen hapuilun jälkeen löys soittoon tarkkuutta ja soundit koheni huomattavasti, samoin biisit koska kokonaisuus on nyt toimivampi. Esim vois nostaa esille todella mahtavan suuri keltainen jossa aurinko kuvataan tietynlaisena Jumalana, koko universumin ykkösenä. Tottahan se on! Myös megahitti maailman laidalla nousee esille.

Jussun esikoislevy;

hieno kokonaisuus ja hyvinmietityt sanoitukset jotka tuo esille uudenlaisempaakin lähestymistapaa. Jussu pääsee ytimeen hyvin muutamilla oivalluksilla. Ostin levyn muutama vuos sitten ja kylläpä sitä aktiivisesti tullu kuunneltua.


Suurlähettiläät-mitä miehen tulee olla

ihan ok levy muttei enempää. Levy tuntuu menevän heikomppaan suuntaan loppua kohden. Alussa on tiettyä melodiakoukkua ja muutakin kuten hyvinrakennetut lyriikat ja sovitukset. Yhden kappaleen esittää orkesteri Jannan kanssa.


suurlähettiläät-pientä puhetta 95 CD:

kauan sitten ostin levyn ja edelleen se toimii. Kolme koskea, vesi vie ja hittibiisi kuka pysäyttäisi kellot = kolmen kova kopla , armoton kolmikko joka ei koskaan petä eikä kyllästy niihin.Lopun uudestaan vetää puoleen mahtipontisuudellaan myös.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä