Lukittu kuolinpesä

jakakaa pesät heti,jos ei sovinnolla niin sitten pakolla.

"Toisesta kuolinpesästä on tekeillä tasingon maksu tyttären entiselle aviopuolisolle. Prosessi on kuitenkin kestänyt jo vuosia. "

Kummallista.

Avioliiton aikana puolisoilla on avio-oikeus toistensa aviovarallisuuteen, mutta perintöoikeus syntyy vasta kuolemantapauksessa. Tasinko-oikeus syntyy osituksessa, kun ositusperuste on toteutunut. Ositusperusteen tarkka ajankohta on avioeron osalta avioerohakemuksen vireilletulo käräjäoikeudessa (Avioliittolaki 21 §). Omaisuuden huomiointi osituksessa tapahtuu ositusperusteen syntymähetkellä. Toisin sanoen lasketaan puolisoiden varallisuus siinä hetkessä, kun avioero on vireillä (tai puolisoon kuolema on toteutunut) – myöhempi omaisuusmuutos ei vaikuta tasingon laskentaan.

Ositusta ei tarvitse toimittaa, ellei kumpi tahansa puolisoista (tai leski tai perillinen kuolemantapauksessa) vaadi sitä (Avioliittolaki 21 §). Tasingon rahavelka vanhenee kolmessa vuodessa erääntymispäivästä; vanhentumista säätelee Laki velan vanhentumisesta 728/2003 3 §.

Ositus on varallisuuden jako- ja selvitysprosessi, jossa avioliiton aikaiset nettovarallisuudet erotellaan. Tasinko on osituksessa syntyvä maksuvelvollisuus, jolla suuremman osuuden saanut tasaa erotuksen pienemmän osuuden saajalle.

--

Onko nyt vanhemman kuolema toteutunut avioeron vireilletulohetkellä? Näin ositusperuste (avioeron vireilletulo) olisi jo ollut olemassa kuolinhetkellä, ja ex-puoliso voi vedota tasinko-oikeuteensa tyttären perintöosuudesta osituksessa (Avioliittolaki 21 §). Jos vanhemman kuolema olisi tapahtunut ennen avioeron vireilletuloa, lapsen perintöosa olisi ollut osa hänen varallisuuttaan ositusperusteen syntyhetkellä. Osituksessa lasketaan kunkin puolison nettovarallisuus tällä syntyhetkellä, ja perintöosuus kasvattaa tasinkoa vaadittavaa erotusta.

Ongelma on siis siinä, että avioeron päivänä tytär oli osakkaana siinä kuolinpesässä, josta vaaditaan tasinkoa. Toinen kuolinpesä ei ole mukana omaisuusluettelossa avioeron päivänä. Sitä ei mainita tekeillä olevassa ositussopimuksessa lainkaan. Siihen tulee kohta, että .muita vaatimuksia ei ole kun tuo tasinko on maksettu. Tämä kohta, että muita vaatimuksia ei ole pitää sitten saada pankkiin tiedoksi. Sehän menee sinne ositussopimuksen mukana. Ennen sitä ei ole mitään keinoa saada vapautettua sitä toista kuolinpesää pankissa.

Tuli vähän pitkä, mutta tässä chatgpt:ltä esiin kaovettu ja lakeihin perustuva vastaus ongelmaanne.

Pankki tekee lain vastaisesti.

Chatgpt: Lukittu kuolinpesä ja tasingon perustuslaillinen raja
Tapauksessa on kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa kuolinpesää, isä ja äiti. Toisesta kuolinpesästä on tekeillä tasingon maksu tyttären entiselle aviopuolisolle. Prosessi on kestänyt vuosia, ja samalla myös toinen kuolinpesä on pysynyt lukittuna, vaikka siihen ei ole esitetty mitään vaatimuksia. Pankki ei salli varojen siirtämistä, perustellen ratkaisua mahdollisella tasingonmaksuvelvollisuudella.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pankki kohtelee kahta erillistä kuolinpesää yhtenä kokonaisuutena, aivan kuin avioliitto olisi edelleen voimassa — vaikka avioliittolain mukaan se on purkautunut puolison kuolemaan.
1. Perustuslain 2 § 3 mom. ja 15 §
Perustuslain 2 § 3 momentti velvoittaa julkista ja siihen rinnastuvaa yksityistä valtaa (kuten rahalaitosta) noudattamaan lakia.
Perustuslain 15 § puolestaan turvaa omaisuuden:
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Tämä merkitsee, että omaisuutta ei saa rajoittaa, yhdistää tai pidättää ilman laissa säädettyä täsmällistä perustetta. Pankin toiminta, jossa kuolinpesän varoja pidetään jäädytettyinä toisen kuolinpesän tasingon vuoksi, ei perustu avioliittolakiin, perintökaareen eikä pankkilakiin.
2. Avioliittolaki: avioliiton päättyminen ja omaisuuden erillisyys
Avioliitto päättyy lain mukaan puolison kuolemaan.
Avioliittolain 34 §:
Kummallakin puolisolla on oma omaisuutensa.
Tämä periaate jatkuu myös kuoleman jälkeen siten, että kummankin omaisuus siirtyy hänen kuolinpesälleen, joka on erillinen oikeushenkilö.
Kuolinpesien välinen yhteys ei synny automaattisesti, vaan ainoastaan, jos on olemassa yhteisesti omistettua omaisuutta tai selvästi todettu tasinkosaatava yhteisestä varallisuudesta.
Tasingon käsite on usein tulkittu laskennallisesti, mutta perustuslain ja avioliittolain sanamuodon mukaisesti tasinko voi koskea vain yhdessä hankittua omaisuutta, ei puolisoiden erillisiä varallisuuksia, joita ei ole koskaan omistettu yhteisesti.
3. Perintökaaren näkökulma
Perintökaaren 1 luvun 1 §:ssä todetaan, että perintö kuuluu vainajan oikeudenomistajille eli hänen perillisilleen.
Tämä tarkoittaa, että kun puoliso kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy välittömästi hänen kuolinpesänsä hallintaan.
Toisen puolison tai pankin ei ole lupa pidättää tai jäädyttää tätä omaisuutta odottamaan mahdollisia laskennallisia vaatimuksia, joita ei ole esitetty määrämuotoisesti ja laillisesti.
Perintökaari ei tunne sellaista menettelyä, jossa kuolinpesän varoja pidetään lukittuna toisen pesän mahdollisen tasingon vuoksi ilman vahvistettua oikeutta.
Päinvastoin, perintökaari edellyttää, että pesänselvitys ja perinnönjako toimitetaan viivytyksettä, jotta perillisten omaisuusoikeus toteutuu.
4. Pankkilakien näkökulma
Pankkilainsäädäntö (esimerkiksi laki luottolaitostoiminnasta, 610/2014) ei anna rahalaitokselle oikeutta jäädyttää varoja ilman lainmukaista estettä tai viranomaispäätöstä.
Jos pankki estää kuolinpesän varojen käytön ilman, että sillä on tuomioistuimen määräys tai selvä laillinen velvoite, se toimii vastoin PL 2 § 3 momenttia — eli käyttää julkista valtaa ilman lakiperustetta.
Tällöin pankki ei enää toimi yksityisenä palveluntarjoajana, vaan tosiasiallisesti omaisuutta hallinnoivana viranomaisena ilman toimivaltaa.
5. Johtopäätös
Tässä tapauksessa pankki on yhdistänyt kaksi erillistä kuolinpesää kohtelussaan, vaikka lain mukaan:
• Avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan.
• Omaisuus on siirtynyt kumpaakin vainajaa koskeville erillisille pesille.
• Tasinkoa voidaan vaatia vain yhdessä hankitusta omaisuudesta.
Pankin menettely rikkoo omaisuudensuojaa (PL 15 §), laillisuusperiaatetta (PL 2 § 3 mom.), avioliittolain omaisuuserillisyyttä (AL 34 §) sekä perintökaaren jakovelvollisuutta.
Käytännössä pankki jatkaa avioliiton olemassaoloa kuoleman jälkeen pitämällä kuolinpesät keinotekoisesti yhdessä — ilman laissa säädettyä perustetta.
Tämä on juridisesti virheellinen ja perustuslain vastainen menettely.

Tässä lisää, oikaisutin chatgpt:ä siitä, että kyse oli siskosi osasta kuolinpesään kyse ja joka vetää asian vielä enemmän lakien vastaiseksi.

Chatgpt: Aivan, tämä tekee tilanteesta vielä selvemmin lainvastaisen: kyse ei ole edes kuolinpesien välisestä yleisestä laskennallisesta tasingosta, vaan tyttären kuolinpesän varojen jäädyttämisestä hänen entisen puolisonsa mahdollisen tasinkovaatimuksen vuoksi.

Tämä korostaa seuraavia seikkoja:

1. Kuolinpesät ovat erillisiä oikeushenkilöitä – tyttären kuolinpesä ei ole entisen aviopuolison omaisuus eikä hänen tasinkonsa perusteena, ennen kuin vaatimusta laillisesti esitetään ja se kohdistuu nimenomaisesti yhteiseen omaisuuteen.


2. Tasinko perustuu vain yhdessä hankittuun omaisuuteen – tyttären erilliseen omaisuuteen tai hänen kuolinpesänsä varoihin ei voida kohdistaa tasinkoa entisen puolison puolesta ilman selkeää sopimusta tai tuomioistuimen määräystä.


3. Perustuslain 15 § ja 2 § 3 mom. rikkoutuvat selvästi – pankin toiminta jäädyttää kuolinpesän varoja ilman lakiperusteista päätöstä, mikä on suora omaisuudensuojan loukkaus.


4. Avioliittolaki ei tue toimintaa – (4. Kohdasta poistettu virheellinen tieto avioliitto purkautunut puolison kuolemaan.

5. Perintökaaren näkökulma – tyttären kuolinpesän varat kuuluvat vain hänen perillisilleen; ulkopuolisen tasinkovaatimus ei voi automaattisesti jäädyttää kuolinpesän varoja ilman laillista päätöstä.

LHöpöukon pitäisi lukea aluksi laki läpi.