Niin siinä sitten kävi

Meil oli oikein hyvä suhde, oli ihanaa rakastaa
vaik toinen aina toivoikin et vois enemmän yhdessä harrastaa

Vaan työ vei usein voimat, oli raudatkin verestä hävinnyt
se toiselle oli pettymys, kun toinen aina vaan väsynyt

Vaan tammikuussa -25 kaikki sitten muuttuikin
kun toinen meni jameihin siel tapasi ihanan Annelin.

Tää oli neito ulkomailta, viehättävä suloinen
ja mikä kaikkein parasta hän oli musikaalinen

Pyöräilystäkin tuo piti ei haitannut ees pakkanen
Ja sehän siihen pirtaan sopi, laittoi päähän ajatuksen:

Tämän ladyn luokse tahdon, sinne mieli palaa
luoksensa siis suunnistan vaikka vaimolta salaa

Se kevät oli ihanaa, aivan parasta aikaa
Oli arkinainen kotona, Annelin kanssa olo kuin taikaa.

Mut kas kummaa, kotivaimo tuo heittäytyy hankalaksi
Ei yhtään tykkää siitä että naisia on nyt kaksi.

Siis mikähän nyt neuvoksi, mitä pitäisi tehdä
Tuo akka matalamielinen ei tätä iloa taatusti estä!

Vaik kerran kyllä jo lupaili että ihanan Annelin jätän,
mut päätti sitten kuitenkin, tämä ei jää tähän.

Annelin kanssa yhdessä mustasukkavaimoa sättii
kun eihän täs oo mitään väärää kaikki on vaan ihan nättii.

Vaan vaimo tiukkapipoinen ei kolmen liittoon suostu
Anneli pitäköön miehen sen, olkoon heidät yhteen luotu

No siitäpä sitten puseroon tuli suru miehelle
En halua mitään Annelia, tahdon oman vaimon vierelle

Sitä vaan on turha toivoa kun luottamus on mennyt
vaimo sanoo kovan sanan sua takaisin ota en nyt!

Sen pituinen se!