Uula Aapa kertoo kirjassa miten partisaanien paluumatka onnistui Lokan tuhon jälkeen.
Suomalainen takaa-ajoporukka sai kiinni partisaasit Lipakan lähellä.
Taistelu käytiin Kynsikosken törmällä jossa kuoli yli sata partisaaniporukasta ja suomalaisten tappiot olivat 7 kaatunutta ja 15 haavoittui.
Kirjan mukaan viholliset haudattiin taistelupaikalle Kynsikosken maastoon.
Onko paikkakuntalaisilla tietoa haudattiinko heidät oikeasti.
Suomalainen takaa-ajoporukka sai kiinni partisaasit Lipakan lähellä.
Taistelu käytiin Kynsikosken törmällä jossa kuoli yli sata partisaaniporukasta ja suomalaisten tappiot olivat 7 kaatunutta ja 15 haavoittui.
Kirjan mukaan viholliset haudattiin taistelupaikalle Kynsikosken maastoon.
Onko paikkakuntalaisilla tietoa haudattiinko heidät oikeasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voiko kirjan tiedot olla satua.
Siellähän etsintäryhmä haki jo vuosia sitten näitä kaatuneita joita mainitaan monissa historiankirjoissa.
Nämä tapahtumat ja taistelut käytiin kirjassa kerrotuissa paikoissa.
Kun suomalaiset sotilaat olivat partisaanien takaa-ajossa tapahtumat kirjattiin kyseisen osaston päiväkirjoihin.
Sieltä totuus löytyy jos joku haluaisi etsiä.
Miksi olis haudattu?
Uula Aapa oli Satusetä.
Milloin ja minä vuosina toimi Lipakan Savotta.
Kyselen.
Lipakan savotta toimi -60 luvulla useita vuosia.
Pääpirtti oli Lipakassa ja ympäristössä useita kämppiä.
Myöhemmin ehkä noin -80 luvulla Lipakan pääpirtin osti joku yksityinen.
Luultavasti rakennus on yhäkin Kynsikosken niskalla.
Polvenkorkusena kun olin niin jätkät puhui Lipakasta.No se oli jotain 60-lulkua.
Oli jätkiä paljon,monella hyvät puhelahkat .
Ja hirveät käsivoimat.
Pyhäjoella tainnut olla viimeinen parakkisavotta joskus 80-luvun alussa. Vanha savotta oli vielä juuri ja juuri pystyssä. Isän kanssa käytiin savusaunassa joka oli vielä vanhoja peruja.
Lipakan savotta siirtyi itärajaa kohti.
Kuttusvaaran kämppä oli seuraava ja Hangasselkä lähempänä Kemihaaran vartiota.
Oli Kolmoskämppä, Viitoskämppä, Reutuvaara, Sotajoki, Hangasselkä ja Tulppion kämppä
Sadat miehet ympäri Suomea kaatoivat tukkeja justeerilla ja hevoset tekivät myöskin suuren urakan, kun vetivät tukit jokivarteen.
Kun katsoo ravilähetyksiä, sekin on hevoselle voimalaji, mutta kun laitetaan 50 tukkipuuta rekeen säälittää hevosriepua joka sen homman hoiti loppuun asti.
Partisaaneista ei ollut sopiva puhua ja arvostella Neuvostoliittoa.
Tämä oli Paasikiven-Kekkosen linja.