Pumppuvoiloiden hyödyt Kemijärvelle perusteltuina faktoihin

Ympäristöministeri Kai Mykkänen ,kokoomus ,hoiti kemijärveläisille läksiäislahjana ns. "ohituskaistan " siirtyessään Espoon kaupunkinjohtajaksi. Näin olleen kempan valtuutettujen ja kaiken maailaman vastustajien sekä kannattajien ei kannata vaivata pientä päätään pumppuvoimaloiden kanssa.
Voimaloiden hyödyt valuvat Jokiyhtiön / Fortumin / valtion kautta etelään jopa Espooseen saakka. Kemppalaisille jäävät kaikki haitat. Tätä voisi kutsua Kokoomuksen "taakanjaoksi".

Anonyymi kirjoitti:

Ympäristöministeri Kai Mykkänen ,kokoomus ,hoiti kemijärveläisille läksiäislahjana ns. "ohituskaistan " siirtyessään Espoon kaupunkinjohtajaksi. Näin olleen kempan valtuutettujen ja kaiken maailaman vastustajien sekä kannattajien ei kannata vaivata pientä päätään pumppuvoimaloiden kanssa.
Voimaloiden hyödyt valuvat Jokiyhtiön / Fortumin / valtion kautta etelään jopa Espooseen saakka. Kemppalaisille jäävät kaikki haitat. Tätä voisi kutsua Kokoomuksen "taakanjaoksi".

Lue lisää

Ihmetyttää miksi Keskustalaiset ovat niin myötämielisiä pumppuvoimaloita kohtaan. Ei kannata laittaa Mykkäsen ja Kokoomuksen syyksi, kyllä pisäisi katsella vähän lähemmäs.

Kun tiedetään niiden haitat on jo ennakolta, hyvä alkaa syyttämään Mykkästä ja Kokoomusta. Kyllä sässä suurin suurin syyllinen on paikallinen Keskusta.

ai olekkos käynyt mittaamassa väärän tiedon levittäminen on rikos.

Anonyymi kirjoitti:

ai olekkos käynyt mittaamassa väärän tiedon levittäminen on rikos.

Kerro mikä on väärää tietoa?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmetyttää miksi Keskustalaiset ovat niin myötämielisiä pumppuvoimaloita kohtaan. Ei kannata laittaa Mykkäsen ja Kokoomuksen syyksi, kyllä pisäisi katsella vähän lähemmäs.

Kun tiedetään niiden haitat on jo ennakolta, hyvä alkaa syyttämään Mykkästä ja Kokoomusta. Kyllä sässä suurin suurin syyllinen on paikallinen Keskusta.

Lue lisää

Ei kait kepu oo maan hallituksessa joka ajoi ohituskaistan ? ohituskaista ajaa yli kuntapäättäjien vallan päättää. Totuus on joillekin vaikea hyväksyä. Etenkin kokoomuslaisten.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro mikä on väärää tietoa?

se kun väitit 7 metriä todista se

Anonyymi kirjoitti:

se kun väitit 7 metriä todista se

päätös

Aluehallintovirasto
https://ylupa.avi.fi › api › documents › attachment
PDF
7.2.2020 — Kemijärven säännöstely on aloitettu. 6.12.1965 ja siitä vastaa ... 149,46 m) ja alaraja (NW) N43 + 142,00 m, (=N2000 + 142,46 m),

Siinäpä virallista tietoutta todisteeksi. En kysele koskaan tietoa hevosmiesten tietotoimistosta.

Anonyymi kirjoitti:

päätös

Aluehallintovirasto
https://ylupa.avi.fi › api › documents › attachment
PDF
7.2.2020 — Kemijärven säännöstely on aloitettu. 6.12.1965 ja siitä vastaa ... 149,46 m) ja alaraja (NW) N43 142,00 m, (=N2000 142,46 m),

Siinäpä virallista tietoutta todisteeksi. En kysele koskaan tietoa hevosmiesten tietotoimistosta.

Lue lisää

Eihän se ole siis 7 metriä

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se ole siis 7 metriä

Eli väärää tietoa levitit

Anonyymi kirjoitti:

Eli väärää tietoa levitit

yläraja on 149,46 ja alaraja 142,46. Kilautappa kaverille mikä on erotus.

Anonyymi kirjoitti:

yläraja on 149,46 ja alaraja 142,46. Kilautappa kaverille mikä on erotus.

EI AINAKAAN 7 METRIÄ

EI OLE TOI ENÄÄ VOIMASSA

Anonyymi kirjoitti:

EI AINAKAAN 7 METRIÄ

EI OLE TOI ENÄÄ VOIMASSA

Ennen säännöstelyä 1931–1965 Kemijärven keskivedenkorkeus oli +146,49, keskiylivesi +149,12 ja keskialivesi +145,91 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 3,21 metriä. Jakson 1919–1965 ääriarvot olivat +150,19 (5/1943) ja +145,82 metriä (4/1942), joten kokonaisvaihtelu oli 4,37 metriä.

Säännöstelyn kaudella 1965–2020 Kemijärven keskivedenkorkeus oli +147,14, keskiylivesi +148,94 ja keskialivesi +142,14 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 6,80 metriä. Tämän jakson ääriarvot olivat +149,49 (6/1966) ja +141,98 metriä (4/1972), joten kokonaisvaihtelu oli 7,51 metriä.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen säännöstelyä 1931–1965 Kemijärven keskivedenkorkeus oli 146,49, keskiylivesi 149,12 ja keskialivesi 145,91 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 3,21 metriä. Jakson 1919–1965 ääriarvot olivat 150,19 (5/1943) ja 145,82 metriä (4/1942), joten kokonaisvaihtelu oli 4,37 metriä.

Säännöstelyn kaudella 1965–2020 Kemijärven keskivedenkorkeus oli 147,14, keskiylivesi 148,94 ja keskialivesi 142,14 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 6,80 metriä. Tämän jakson ääriarvot olivat 149,49 (6/1966) ja 141,98 metriä (4/1972), joten kokonaisvaihtelu oli 7,51 metriä.

Lue lisää

eli levitit väärää tietoa 7,51 metriä otappas selvää ennkö auot päätäsi.

Anonyymi kirjoitti:

eli levitit väärää tietoa 7,51 metriä otappas selvää ennkö auot päätäsi.

Minä otin viralisen tiedon. Jos sinulla on parempaa tietoutta laita siitä todiste tänne, ja heitä räksytys pois. Luulempa jälleen että sitä tietoutta ei tule.

Anonyymi kirjoitti:

Minä otin viralisen tiedon. Jos sinulla on parempaa tietoutta laita siitä todiste tänne, ja heitä räksytys pois. Luulempa jälleen että sitä tietoutta ei tule.

Siinähän se on. 7,51 metriä

tänään otettu ihantyöpaikalta

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se on. 7,51 metriä

tänään otettu ihantyöpaikalta

Tietääkseni et ole meillä töissä.

Niinhän te luulette.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän te luulette.

Kuule luulo ei ole tiedon väärtti.

Kyllä se pösilö taitaa olla peruskemijärviläinen , joka ottaa valtavat haitat pienen ryhmän etujen vuoksi. Minäkin olen sitä mieltä että tässä on taas Kepu asialla, koska heidän ahneus on ennenkin huomattu. Olenko väärässä? Kerro mitä tavallinen kemijärviläinen hyötyy tästä, koska tästä ei taida niitä verotuloja tulla kuin kiinteistöverosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se pösilö taitaa olla peruskemijärviläinen , joka ottaa valtavat haitat pienen ryhmän etujen vuoksi. Minäkin olen sitä mieltä että tässä on taas Kepu asialla, koska heidän ahneus on ennenkin huomattu. Olenko väärässä? Kerro mitä tavallinen kemijärviläinen hyötyy tästä, koska tästä ei taida niitä verotuloja tulla kuin kiinteistöverosta.

Lue lisää

Ei ole Kepu asialla, Anita vastustaa pumppuvoimaa, hänestä pitää tehdä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kaupunginhallitus vaihdettava. Perusteena: Kemijärven etu ja maine.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole Kepu asialla, Anita vastustaa pumppuvoimaa, hänestä pitää tehdä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kaupunginhallitus vaihdettava. Perusteena: Kemijärven etu ja maine.

Lue lisää

Tuleeko Sirpa Iivari siihen uuteen hallitukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole Kepu asialla, Anita vastustaa pumppuvoimaa, hänestä pitää tehdä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kaupunginhallitus vaihdettava. Perusteena: Kemijärven etu ja maine.

Lue lisää

Höpöhöpö. Anita seuraa kauniisti Nivalan tossujen perässä. Katsokaa vaan valtuuston ja hallituksen päätöksiä.

Siitä älä huolehi kyllä hinnoista on sovittu.

Eihän niitä rakenneta jos niistä ei olisi hyötyä ainakin jollekkin. Ainakin sillä sähköyhtiöt tekevät bisnestä. Täytyyhän Kemijärvellekkin tulla hyötyä, eihän kukaan antaisi vesistöjään raiskata muuten.

Miten lie se sinun töiden laita oletko koskaan ollut muissa kuin kotitöissä.

Järven ympärillä asuu enemmistö. Jos järvi pilataan valtavilla ruoppauksilla, ja sillä kuinka se toimii talvipakkasilla, Altailta palaava vesi meneekö se jään alle, vai osin jään päälle.
Keskustapuokueessa tätä kannatetaan ja ajetaan kuin käärmettä pulloon, toivottavasti he ottaa vastuuta siitä, siksihän Perussuomalaiset ei ole mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Järven ympärillä asuu enemmistö. Jos järvi pilataan valtavilla ruoppauksilla, ja sillä kuinka se toimii talvipakkasilla, Altailta palaava vesi meneekö se jään alle, vai osin jään päälle.
Keskustapuokueessa tätä kannatetaan ja ajetaan kuin käärmettä pulloon, toivottavasti he ottaa vastuuta siitä, siksihän Perussuomalaiset ei ole mukana.

Lue lisää

Se ei taas kuulu teille höperöille ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se ei taas kuulu teille höperöille ollenkaan.

Sinullahan taitaa alkaa roput kuumenemaan. Kyllä vesistöjen pilaaminen kuuluu kaikille,
Ahneuvellakin pitäisi olla rajat.

ei ole valtio sen omistaa ja myös päättää vittu vaikka kuivattas ihan sama.

ei mitään hyötyä mistään,

Anonyymi kirjoitti:

ei mitään hyötyä mistään,

Juuri niin, ylä energiallas sama kuin Ala-allas Kemijärvi ei kiinteistöveron eikä muunkaan veron piirissä. Maan alla olevaa infraa ei myöskään voida verottaa. Se puolen miljoonan huoltorakennus on ainoa maanpäällinen ja verotettava rakennus. Muutaman tuhannen euron edestä tulee kiinteistöveroa vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin, ylä energiallas sama kuin Ala-allas Kemijärvi ei kiinteistöveron eikä muunkaan veron piirissä. Maan alla olevaa infraa ei myöskään voida verottaa. Se puolen miljoonan huoltorakennus on ainoa maanpäällinen ja verotettava rakennus. Muutaman tuhannen euron edestä tulee kiinteistöveroa vuodessa.

Lue lisää

Pumput sijoitetaan ilmeisesti maan alle rakennelmaan tulee ohjauskeskukset.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin, ylä energiallas sama kuin Ala-allas Kemijärvi ei kiinteistöveron eikä muunkaan veron piirissä. Maan alla olevaa infraa ei myöskään voida verottaa. Se puolen miljoonan huoltorakennus on ainoa maanpäällinen ja verotettava rakennus. Muutaman tuhannen euron edestä tulee kiinteistöveroa vuodessa.

Lue lisää

Hupiukko satuilee oikein olan takkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pumput sijoitetaan ilmeisesti maan alle rakennelmaan tulee ohjauskeskukset.

Ailangantunturin pumppuvoimalaitos
Laitoksen tyyppi: Pumpputurbiini
Putouskorkeuspotentiaali: Noin 200 metriä
Teho: 550 megawattia (MW)
Koneistojen lukumäärä: 3
Pumppuvoimalaitoksen ylävaraston koko on noin 1 neliökilometri, ja alavarastona toimii Kemijärvi. Ylä- ja alavaraston välisen tunnelin pituus on noin 4,5 kilometriä, ja se on halkaisijaltaan 9 metriä. Pumppuvoimalaitos on liitettävissä jo olemassa olevaan sähkön kantaverkkoon Pirttikosken voimalaitoksella.

Anonyymi kirjoitti:

Ailangantunturin pumppuvoimalaitos
Laitoksen tyyppi: Pumpputurbiini
Putouskorkeuspotentiaali: Noin 200 metriä
Teho: 550 megawattia (MW)
Koneistojen lukumäärä: 3
Pumppuvoimalaitoksen ylävaraston koko on noin 1 neliökilometri, ja alavarastona toimii Kemijärvi. Ylä- ja alavaraston välisen tunnelin pituus on noin 4,5 kilometriä, ja se on halkaisijaltaan 9 metriä. Pumppuvoimalaitos on liitettävissä jo olemassa olevaan sähkön kantaverkkoon Pirttikosken voimalaitoksella.

Lue lisää

Mikä on pumppuvoimala?
Pumppuvoimala on erikoistunut vesivoimala, joka varastoi energiaa pumppaamalla vettä alemmasta altaasta ylempään altaaseen, kun sähköä on runsaasti ja halpaa. Kun sähköä tarvitaan, vesi vapautetaan takaisin alempaan altaaseen, jolloin se pyörittää turbiineja ja tuottaa sähköä.

01Pumppuvoimalat ovat tehokkaita energian varastointijärjestelmiä, jotka voivat varastoida suuria määriä energiaa pitkiksi ajoiksi.
02Ne auttavat tasapainottamaan sähköverkkoa, erityisesti silloin, kun uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen ja auringon, tuotanto vaihtelee.
03Pumppuvoimalat voivat käynnistyä nopeasti, mikä tekee niistä erinomaisia hätätilanteissa, kun sähköä tarvitaan nopeasti.
Pumppuvoimalan toimintaperiaate
Pumppuvoimalan toimintaperiaate on yksinkertainen mutta tehokas. Se perustuu veden siirtämiseen kahden altaan välillä.

04Kun sähköä on runsaasti ja halpaa, pumppuvoimala käyttää sähköä veden pumppaamiseen alemmasta altaasta ylempään altaaseen.
05Kun sähköä tarvitaan, vesi vapautetaan ylemmästä altaasta takaisin alempaan altaaseen, jolloin se pyörittää turbiineja ja tuottaa sähköä.
06Tämä prosessi voi toistua useita kertoja, mikä tekee pumppuvoimalasta erittäin joustavan energian varastointijärjestelmän.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on pumppuvoimala?
Pumppuvoimala on erikoistunut vesivoimala, joka varastoi energiaa pumppaamalla vettä alemmasta altaasta ylempään altaaseen, kun sähköä on runsaasti ja halpaa. Kun sähköä tarvitaan, vesi vapautetaan takaisin alempaan altaaseen, jolloin se pyörittää turbiineja ja tuottaa sähköä.

01Pumppuvoimalat ovat tehokkaita energian varastointijärjestelmiä, jotka voivat varastoida suuria määriä energiaa pitkiksi ajoiksi.
02Ne auttavat tasapainottamaan sähköverkkoa, erityisesti silloin, kun uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen ja auringon, tuotanto vaihtelee.
03Pumppuvoimalat voivat käynnistyä nopeasti, mikä tekee niistä erinomaisia hätätilanteissa, kun sähköä tarvitaan nopeasti.
Pumppuvoimalan toimintaperiaate
Pumppuvoimalan toimintaperiaate on yksinkertainen mutta tehokas. Se perustuu veden siirtämiseen kahden altaan välillä.

04Kun sähköä on runsaasti ja halpaa, pumppuvoimala käyttää sähköä veden pumppaamiseen alemmasta altaasta ylempään altaaseen.
05Kun sähköä tarvitaan, vesi vapautetaan ylemmästä altaasta takaisin alempaan altaaseen, jolloin se pyörittää turbiineja ja tuottaa sähköä.
06Tämä prosessi voi toistua useita kertoja, mikä tekee pumppuvoimalasta erittäin joustavan energian varastointijärjestelmän.

Lue lisää

Pumppuvoimaloiden hyödyt
Pumppuvoimaloilla on monia etuja, jotka tekevät niistä arvokkaita energian varastointijärjestelmiä.

10Ne voivat varastoida suuria määriä energiaa pitkiksi ajoiksi, mikä auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa.
11Pumppuvoimalat voivat käynnistyä nopeasti, mikä tekee niistä erinomaisia hätätilanteissa.
12Ne ovat ympäristöystävällisiä, koska ne eivät tuota päästöjä käytön aikana.
13Pumppuvoimalat voivat auttaa vähentämään uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, mikä tekee sähköverkosta vakaamman.
Pumppuvoimaloiden haasteet
Vaikka pumppuvoimaloilla on monia etuja, niillä on myös haasteita, jotka on otettava huomioon.

14Pumppuvoimaloiden rakentaminen on kallista ja vaatii suuria investointeja.
15Ne vaativat sopivan maaston, jossa on riittävästi korkeuseroa altaiden välillä.
16Pumppuvoimaloiden käyttö voi vaikuttaa paikalliseen ekosysteemiin, erityisesti vesistöihin.
17Ne tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja valvontaa, jotta ne toimivat tehokkaasti ja turvallisesti.
Pumppuvoimaloiden tulevaisuus
Pumppuvoimaloiden tulevaisuus näyttää lupaavalta, erityisesti kun uusiutuvan energian osuus kasvaa.

18Uudet teknologiat, kuten älykkäät verkot ja energianhallintajärjestelmät, voivat parantaa pumppuvoimaloiden tehokkuutta.
19Pumppuvoimaloiden määrä odotetaan kasvavan, erityisesti maissa, joissa on paljon uusiutuvaa energiaa.
20Tutkimus ja kehitys voivat tuoda uusia innovaatioita, jotka tekevät pumppuvoimaloista entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä.

Anonyymi kirjoitti:

Pumppuvoimaloiden hyödyt
Pumppuvoimaloilla on monia etuja, jotka tekevät niistä arvokkaita energian varastointijärjestelmiä.

10Ne voivat varastoida suuria määriä energiaa pitkiksi ajoiksi, mikä auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa.
11Pumppuvoimalat voivat käynnistyä nopeasti, mikä tekee niistä erinomaisia hätätilanteissa.
12Ne ovat ympäristöystävällisiä, koska ne eivät tuota päästöjä käytön aikana.
13Pumppuvoimalat voivat auttaa vähentämään uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, mikä tekee sähköverkosta vakaamman.
Pumppuvoimaloiden haasteet
Vaikka pumppuvoimaloilla on monia etuja, niillä on myös haasteita, jotka on otettava huomioon.

14Pumppuvoimaloiden rakentaminen on kallista ja vaatii suuria investointeja.
15Ne vaativat sopivan maaston, jossa on riittävästi korkeuseroa altaiden välillä.
16Pumppuvoimaloiden käyttö voi vaikuttaa paikalliseen ekosysteemiin, erityisesti vesistöihin.
17Ne tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja valvontaa, jotta ne toimivat tehokkaasti ja turvallisesti.
Pumppuvoimaloiden tulevaisuus
Pumppuvoimaloiden tulevaisuus näyttää lupaavalta, erityisesti kun uusiutuvan energian osuus kasvaa.

18Uudet teknologiat, kuten älykkäät verkot ja energianhallintajärjestelmät, voivat parantaa pumppuvoimaloiden tehokkuutta.
19Pumppuvoimaloiden määrä odotetaan kasvavan, erityisesti maissa, joissa on paljon uusiutuvaa energiaa.
20Tutkimus ja kehitys voivat tuoda uusia innovaatioita, jotka tekevät pumppuvoimaloista entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä.

Lue lisää

Pumppuvoimaloiden vaikutus ympäristöön
Pumppuvoimaloilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.

24Ne auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä, koska ne eivät tuota päästöjä käytön aikana.
25Pumppuvoimalat voivat vaikuttaa paikalliseen vesistöön ja ekosysteemiin, erityisesti jos ne eivät ole suunniteltu ja toteutettu huolellisesti.
26Ne voivat auttaa vähentämään uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, mikä tekee sähköverkosta vakaamman ja ympäristöystävällisemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Pumppuvoimaloiden vaikutus ympäristöön
Pumppuvoimaloilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.

24Ne auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä, koska ne eivät tuota päästöjä käytön aikana.
25Pumppuvoimalat voivat vaikuttaa paikalliseen vesistöön ja ekosysteemiin, erityisesti jos ne eivät ole suunniteltu ja toteutettu huolellisesti.
26Ne voivat auttaa vähentämään uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, mikä tekee sähköverkosta vakaamman ja ympäristöystävällisemmän.

Lue lisää

Kukaan ei tiedä totuutta kuinka nämä toimivat talviolosuhteissa, Jos jääpeite laskee ja nousee, miten jäätiet reakoivat siihen. Jos yläsäiliöltä laskeutuva vesi saadaan jään alle, kuinka suuri osa siitä karkaa jään päälle? Ennen kuin altailta putoa vesi alkaa nostaa jääpeitettä, osa vedestä katselee helpoimman reitin ja nousee jään päälle.

Tähän ei taida kukaan pystyä selittämään meneekö se käytännössä näin?

Mitä vittua ei ne kemijärbeä pelasta, köyhä kuoleva kylä ei sitä mikään enää pelasta.

Sehän tässä askarruttaakin. Kyllä tietenkin pumppuvoimakoista on hyötyä. eihän niitä muuten suunniteltaisi. Etu vain menee sinne missä niitä sähköhuippuja tarttee tasata, etelän suurkuluttajille.
Ei Kemijärvi tartte näitä voimaloita, tänne jää vain haitat, joista tulee kärsimää kaikki muut paitsi yhteismettän osakkaat.

Meinaako alkaa roput palamaan. Näin se on kun tieto loppuu, silloin aletaan rähjäämään. Minusta alkaa tuntumaan, että sinulla taitaa se hame olla jo päällä.

En ihan noilla piirustuksilla alkaisi sampoa rakentamaan.