Tuli tuossa mieleen, kun olen kaipaillut runoja sinkkuihin, niin miksi en itse aloittaisi?
Tämän kirjoitin joskus talvella sydänsuruissani.
Huomasinkin nyt, että sydämeni on särkynyt tänä vuonna jo kolme kertaa.
En ole silloin nuorempana joutunut näitä elämään, niin kaipa se on pakko elää nämä tällain reilu nelikymppisenä.
Englannissa olen kohtalaista tasoa ja haluan korostaa, että tämä ei ole kielioppikilpailu.
Tämän kirjoitin joskus talvella sydänsuruissani.
Huomasinkin nyt, että sydämeni on särkynyt tänä vuonna jo kolme kertaa.
En ole silloin nuorempana joutunut näitä elämään, niin kaipa se on pakko elää nämä tällain reilu nelikymppisenä.
Englannissa olen kohtalaista tasoa ja haluan korostaa, että tämä ei ole kielioppikilpailu.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Like a flame I was burning under you.
You showed me what just a simple touch could do.
After years of loneliness and being denied, I was craving for some warmth inside.
Now you're gone without a trace and I'm asking from myself - what happened?
You'll keep on running while I'm crying.
This doesn't mean that I'm dying.
The show must go on and to the future I'm watching.
Sorry for not being the perfect one for your needs, but that kind of behavior leaves a woman to bruises and her heart bleeds.
Mjaa
Likaa minä-sanoja, eikä oikein yllä sille kuuluisalle ”nextille” levelille.
Runon kirjoittaminen on joko helppoa, tai sitten mahdotonta.
Kokeile suomeksi.
😁☝️
Mun käsittääkseni runon syvin idea on lukija itse.
Lukija lukee itseään.
En tiedä.
(reps)
Eli mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
No se tarkoittaa sitä että kertoja on lukija itse.
Snapshot
(hihitystä)
Esimerkki
Minä lähdin pois sinusta hitaammin kuin sinä minusta.
Eli tässä mölistään siitä pienenpienesä erosta sinun ja minun ja lukijan välillä.
Otan nyt hieman valkoviiniä (Jaloviinaa).
(hirn)
Jaloviinaa
Mitä runo ei koskaan sano on sen..,
Mikä?
(hihitystä)
No mä kerron sen sulle, koska en dissaa taidetta.
Runon idea on näyttää jokin maailma, entiteetti tai visio realiteeteissa, joissa olemme ja koemme, tunnemme olevamme.
Ei yksikään runo keskity mihinkään niin latteaan kuin sinuun tai minuun. On ymmärrettävä kauemmas ja laajemmin.
On oltava kaikki
(hihitystä)
Niin, tiesin asettavani tämän vapaasti arvosteltavaksi, vaikka en sellaisia pyytänyt.
Minulle riimitys on tärkeää, menipä runo sitten suomen tai englanninkielisenä.
Ammennan runoni sen herkisestä mielentilasta ja ne ovat usein surullisia, koska jostain syystä luovuuteni kumpuaa kyynelistä.
Kyyneleet
Kun olin lapsi, niin luin tällaisen lauseen ”krokotiilin kyyneliä. Älä pelkää, ei se sure”.
Nyttemmin meillä on agendalla herrat Peter Thiel & Elon Musk. Ja (tietenkin) heidän lelukoiransa The D Trump.
En itse näin naisoletettuna kyönnyt näkemään tällaista boostia, ennen kuin se jo tapahtui.
Olen vain ihminen
(naurua)
Minä muotoilisin sen niin:
Like a flame I burned for you.
You showed me what the touch could do.
After years of loneliness of cries, got me craving for some warmth inside.
Now you're gone without a trace and I wonder, what happened?
You'll keep on running while I'm crying.
That doesn't mean that I am dying.
Just going withe show and keep on smiling
Though inside of me my heart is crying
Sorry for not to satisfy your needs,
but that kind of behavior leaves a woman bleed
And picking up the pieces that's left of me.
Mut tässä jotain, mistä piti tulla sanat yhteen biisiini, mutta jäi vähän vaiheeseen. Jotenkin tämä instrumentaalijuttu tuntuu enemmän omalta. Toisaalta ikinä ei voi tietää vaikka joskus teen kaikki tekemäni musiikin myös laulettuna. Siksi on hyvä pitää tallella kaikki aivopieruni mitä olen kirjoittanut. Joistakin voi joskus tulevaisuudessa mahdollisesti kehittääkin jotain kelvollista... :)
Twilight of your sadness
Falling down to sleep, to bury my secrets deep
And my smiling lips, remember your fingertips
And behind my smile, is the teardrop I cannot hide
And I hear your silent prayer:
Let me in, into twilight of your sadness
Where I can hide from my madness
That's haunting me...
You light up my dreams, before the darkness comes
And your pure white wings, not shown to everyone
Rising you up in the skies, above the dusty clouds
And when the light is gone and all I can hear
You screaming:
Let me in, into twilight of your sadness
Where I can hide from my madness
That's haunting me...
Beauty of your soul, is wearing you down
When needed most, there’s no soul around
Giving birth to one of my own, to comfort you
A place to rest and let your darkness shine
While whispering:
Let me in, into twilight of your sadness
Where I can hide from my madness
That's haunting me...
And here, we two alone
Your sadness within my madness
Escaping from it all
To the twilight of your sadness
Let me in, into twilight of your sadness
Where I can hide from my madness
That's haunting me...
Let me in, into twilight of your sadness
Where I can hide from my madness
That's haunting me...
https://youtu.be/h2yALAA5qaY?si=T1RDIFikUeB0FEOz
Paremmin muotoiltu. Sinulla on selkeästi englanti vahvemmin hanskassa.
Tosi kaunista. ☺️
❤🥰❤
Saispa kuunnella sun laulua ❤
Mekko korviin ja
Ropsi pyIIyyn
<3
Ei kuulu omaan toimintamalliin. Haluan rakentaa loppuelämän parisuhteen ja koska olen tehnyt ja teen jatkuvasti itseni kanssa töitä ollakseni parempi ihminen toiselle, niin odotan samaa myös tulevalta kumppanilta.
Esimerkiksi kommunikoinnin pitää olla suoraa ja mutkatonta, jossa jää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa.
Suoruudella en kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat ovat vain ilmoitusluontoisia, vaan sellaisia, joista keskustellaan yhdessä ja jos joku asia on hänelle tärkeä, niin minä joustan tai etsin ratkaisun. Jos joku asia on minulle tärkeä, niin odotan hänen joustavan minulle siinä asiassa edes joskus.
Ehkä suoruus on sanana hankala joskus ymmärtää pehmeästi, avoimuus ja rehellisyys saattaa mennä luisempaankin kuuttiin perille?
Mutta ymmärrän, että tarttisit yhtä avoimen ja joustavan, yhteen hiileen puhaltavan ihmisen löytää kuin itsekin olet. Toivon että löydät. Se voi olla näinä päivinä vaikeaa, kun ihmiset ei halua paljon mitään itsestään enää antaa. Mielummin saamapuolella, kun antamassa.
Jasu
Ja runosta, niin en saa runoa aikaiseksi eikä vanhoja ole ollut tapana säästää. Mä olen sellainen muusa runoilija, etten saa aikaan kauniita lauseita ilman ihmisen antamaa inspiraatiota. Elämä on nyt niin tasaista kyytiä, ettei ole ketään inspiroimassa.
Tuossa muutama vuosi sitten oli elämä yhtä tunteiden mylläkkää jaja murrosta, silloin niitä runoja tuli ihan poks vaan. 🙂
Mutta runollinen biisi jonkun muun kynästä, sitten liukenen askareisiini. 😊
https://youtu.be/xi2VbrXZp_A?si=2PK7M-F6YQ35tWO0
Jasu
Jasu
Kiitos Jasu, niin se on.
Nuo runot tuppaa tosiaan olemaan sellaisia, että niitä syntyy silloin, kun elämässä tapahtuu.
Mjoo
Täällä pöndellä tuli (välähti) tuo sana propsi näkökulmassani.
Sana on kiinnostava.
(hihitystä)
Mjuu
Koska muutama sata vuotta sitten ihmiset olivat lyhyempiä, niin sana kamana tulee hyvin äkkiä tutuksi.
(hirn)
Tarpeeton lisäys
On äärimmäisen kaunis tuo näky, kun koivut tiputtelevat lehtiään polulleni.
Eivät he minusta välitä, mutta minä heistä.
(hihitystä)
Äitini isoisä oli runoilija, kirjailija, jopa yhden näytelmän saanut julkaistua jota kirjastostakin löytyy. Vintillä ollut kuulemma paljon kirjoitettuja niteitä mistä ei ikinä kuultu mitään. Pöytälaatikkoon kirjoittajia koko suku ilmeisesti.
Äidistäni piti tulla isona kirjailija, minusta tanssija tai kaunoluistelija. No ei meistä kummastakaan tullut mitään niin jännää, edes oikeinkirjotus ei kummaltakaan suju. Äidiltäni vielä huonommin kun minulta. 😅
Mutta ehkä se loruilu on jäänyt sitten muun luovuuden jalkoihin. 🙂
Keksin kyllä laulun luikuja lennosra, mutten yhtä vaivaista runoa saa aikaan ilman muusaa. 🥴
Jasu
propsi tulee vastaan halkopinossa, kamana tosiaankin vastaa kutsuun otsan korkeudelta :)
Aha? Juicea ei saa lainata vai mikä mättää?
xLiner
Leskisen kappale Mimosan hipiä osuu johonkin. Kannattaa lukea sanat. Musiikki toki täydentää fiiliksen, mutta on ehkä liian riipivä kuunneltavaksi heikolla hetkellä, jollei sitten oikein halua nauttia bluesista. Joskushan se itsesäälissä rypeminen on suorastaan nautinnollista.
xLiner
Kiitos vinkistä, kuuntelen. ☺️
Etsi käsiisi Aaro Hellaakosken "Lentävä Hollantilainen". Muistaakseni kokoelmassa "Me Kaksi". En ole kirjahyllyn luona tänään. Niin voi olla jossakin muussakin kokoelmassa. Kirjastossa varmaan myös Hellaakosken kootut.
Voimaannuttava lukukokemus.
Auttanut itseäni aina elämänpolun risteyksessä valitsemaan se oikealta tuntuva reitti.
Tässä on toinen kannustava runo. Eino Leinon "Syyskylväjä" kokoelmasta "Leirivalkeat". Tässä kokoelmassa on muitakin kenties tosi tuttuja runoja ja laulujen sanoja.
Voimia Sinulle
Mies 65
Kiitos vinkistä, pitää perehtyä.
Kirjoitin runon, mutta palstan Mr. tai Mrs. Jarru esti sen.
Vilma
Juuh tätä on taas viime päivinä ollut. Jollakin on isoja ongelmia kiusapoistamisen muodossa.
No. Eipä onnistu edes tallennus.
Liittyykö tuohon, et jos ei huoli mainoksia, niin ei kelpaa tekstikään.
Vilma
Hmm, onpa omituista ja väärin. Joku yrittää rajoittaa sananvapautta jälleen kerran. 😡
Otan joskus sinkuissa olleen runoni uusiokäyttöön
Missä sukka missä sukka....kuurankukka
😀👍
Kiitos runosta! ☺️
Sunnuntai-illan haiku:
Ilta hämärtää
Höyryävä teekuppi
Hiljainen hetki
😇🍵🫖
Kiitos, saaatiin toinen runo tähän ketjuun. ☺️🫶
Kirjoitin jo aamun loisteessa runon,
Unohdus. Jotain uudelleen punon.
Pieni luomus, katsos, paloi kuin tuohus.
Ma uskon kohtaloon,
se vieköön, muttei loisteputkivaloon.
Sa, ken tämän luet, huolella, olet jo voiton puolella.
Vilma
Kiitos Vilma, tykkäsin riimeistä. ☺️
Hillitön veto!
Itse aikonaan (tämä nyt ei kuulu tähän millään lailla) asuin Pispalassa Lauri Viidan ”mauseuleumin” varjossa.
Tuli heti sama fiilis.
Ihanaa
(hihitystä)
Runo
Kuka sinä olet
Mitä teet
Katsotko itseäsi peilistä aamuisin
ja kiroat
Ilman syytä
(hirn)
Varmaan jokaisella tällaisia aamuja, kiitos. ☺️
Rakkautta & anarkiaa
Koska itse olen leffafriikki, joka rakastaa kuvakerrontaa, sujuvaa vuoropuhelua, niin on lähes hämmentävää se että elämän koomisuus näyttäytyy Parhaimmalla mahdollisella tavalla niin yksinkertaisessa leffassa kuin Kadonneen aarteen metsästäjät (12).
Leffa on hölmö, tylsä ja naurettava.
(hihitystä)
Kommentti
Holly nyt kehittelee kaikenlaista - mutta se on vahvin osavaltio mielikuvituksen saralla.
Eli siis löyhä.
Toinen näistä tuotoksista on ihailemani tarina nuoresta naisesta, joka kuuli (proffan suusta) olevansa Jeesuksen sukua.
Voi Dan, mitä teit.
(hirn)
Nainen
Mikä nainen on?
Nainen on ärsyttävä, jankuttava ja sillä on reidet, joita hän arvostelee.
Naisen syvin olemus asuu hänen sisällään, tyhjyydessä.
Kaikki muu on sosiaalista höpinää, jakamista ja yhdessäoloa.
Vähän kuin politiikkaa.
(hirn)
Täydet jätkät
Oletteko koskaan pelanneet korttia?
Texas holdem on hieno peli, jossa tulee muistaa juuri se sääntö, jota ei tule unohtaa.
(hihitystä)
Elämä on täynnä yksiä sääntöjä, joita ei tule unohtaa.
"Kirjoitin jo aamun loisteessa runon,
Unohdus. Jotain uudelleen punon.
Pieni luomus, katsos, paloi kuin tuohus.
Ma uskon kohtaloon,
se vieköön, muttei loisteputkivaloon.
Sa, ken tämän luet, huolella, olet jo voiton puolella.
Vilma"
Kiitos Vilma. Minustakin runosi oli hieno. Pitää yrittää keksiä jotain vastaavaa.
Katson yöhön mustaan
ja runoa rustaan.
Syksy tullut on,
mutta mieli ei ole valoton.
Kesän hehku vielä mielessä leijuu,
kun syksyssä ulkona heiluu.
Puissa on jossain hivenen väriä,
vaikka lehdet ei puista vielä häviä.
FHL eli UTR (Usko.Toivo.Rakkaus)
Kiitos syksyisestä runot UTR. 👌
Peiliin en katso
milloinkaan
Kumarassa kuljen
toisinaan
Eteenpäin matkaan
ainavaan
🤭
Kivat riimit, kiitoksia. ☺️
Kimmo Vehviläinen keksi, että lisäämällä runoihin sanoja, saa enempi runoista... kokeillaan... tempaisen tähän runon ja lisään sanoja isolla kirjaimilla siihen:
"Kaukana mystisten vuorten SATEENvarjossa, missä aamunkoiton ensiLASERsäteet herättävät unohdetut unelmatALON eloon, syntyy Runo ROMPPAISEN Toivosta – runo, joka loistaa kuin kirkas majakka pimeyden LAIDASSA, EIKU keskellä. Jokainen säe on kuin lempeä MIDAKSEN kosketus, joka tuo uuden HUMALAN alun ja rohkeuden KUOLEMANsyleilyn niille, jotka etsivät JÄRJENvaloa elämän poluilla."
Jep. Toimii hyvin...
Niinpä, nokkelaa, laulujen sanoittajat ovat näköjään sen jo havainneet.
"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa" on paljon vaikuttavampi kuin
Meren tuolla puolen on maa, jossa rantaan laine liplattaa.
Sama pätee varmaan masentaviessa rakkaudenmenetysbiiseissä, jollaista nyt en juuri keksi.
"Laulan sulle tämän laulun, JOTTA MUISTAT NAAMATAULUN.
Oo mun ystävä ja kuule, HOMOKSI ELÄ LUULE
vaikka sua mä liion kuunnellutkaan en, NENÄÄ VAIN KAIVELEN.
Nyt vasta huomaan kuinka sua mä tarvitsen MIHIN MÄ MUUTEN NÄÄ RÄÄT PYYHKÄISEN?
Anna mun jatkaa ELÄKÄ SUUNNITTELE HATKAA.
Laulan sulle tämän laulun, TAI MUOTOILEN SUN NAAMATAULUN.
Vasta ensimmäistä kertaa HUOMAAN EI OO MULLE VERTAA.
Mut mä toivon ettei tää oo viimeinen MOHIKAANI.
Sua laimin löin ja koskaan ymmärtänyt en, HEI KATO VITONEN! MAASSA, TUOSSA...
kun sydän itkee, MAKSA KIROAA.
Hei älä mee, tai viet multa kaiken RÄKÄALUSTAN
ilman sua elää en enää voiLEIPIÄ SAA
älä mee, tai viet multa kaiken MAAILMAN JUTUT
Ihan hauskasti täytetty, kiitos. 🙏
Tästäkin tulee mieleen nuoruuden adjektiivitatinat. Kiitos.
Vakavuuksien naurettavuuksiin. 😁
Mieleni myrskyää, valoa ei näy, pelot,
niin voimakkaat, ahdistaa
Auttavia käsiä tippuu pois elämästä,
en tiedä miten selviän näistä muutoksista.
Paljon hyvää, elämä heittelee.
sikinsokin sinne sun tänne, kunhan lapsilla on aina lämmin.
-H-
Kiitos runosta. Voimia, jos tuo oli omasta elämästäsi kummunnut. 🙏
Sade
pukee puita
oksille
kuin surua
jota lehdet itkevät
-A-
Kaunis ja ytimekäs. 👍
Yö kerää kaikki varjot yhteen
hiljainen
lumi
asuu pintoja
ja
tähdet yllä
ne ääntelevät valoa
-A-
Olet taitava.
Kiitos
Vierelläni valon vääristymiä
näihin
tummiin kohtiin uppoaa
ja
pintojeni karheus
se
pitää
kosketuksen poissa
-A-
Tyylikästä on. 👌
Kaikkien asioiden alla piilee totuus toinen.
Arvailet, koet valheen, mikä on sen loinen.
Haluaisitko kaikkeen nopeasti tarttua?
Tuskin. Melankolisesti, hitaasti on taito varttua.
Kas, huomaa. Osa on kohtalon tuomaa.
Mikä se on? Vielä tuntematon?
Elämäsi kuin puron solina vai kuin järistyksen kolina?
Sulje silmät. Sulje suu. Älä kuuntele. Olet joku - muu.
Vilma
Todella hyvä, kiitos. 👍
On mulla musta koira,
koira raudan harmaja.
Runon syöjän turmioksi,
deletoijan tappioksi,
bittiensä ikituhoksi.
Kiitos trollille runosta. 👍
Riimini nää.
Kuljen kaukaisuuteen katsellen.
Näin lippuasi hakien.
Joka minut ohjastaa.
Suuntaan juuri oikeaan.
Lähemmäksi unelmaa
Antaa hetken vaeltaa.
Kuulee sydän sydämen.
Ulapalla tunteiden.
Nimen ehkä kauneimman.
Sen lumeen viimein kirjoitan.
-sulkakynästä nyt jo vanhan sinisen-
Kaunista, tuli tippa linssiin. 😥
Tässähän ihan punastuu, kun varsin nättisilimäinen nainen kehaisee. Voi katti sentään, olin melkein jo unohtanut miten punastutaan.Not bad ;)
Kiva kun kosketti.
Voi kiitos vain itsellesi ja kehusta. 🙏
Taivaan sivut liikkuvat pisaroiden luoksesi salamoiden
tämä kaikki on jo unohtanut sinut
ja
kun viimein lähdet
nousee paikallesi metsä lintuineen laulamaan
-A-
Oletko opiskellut runoilemista vai oletko luonnonlahjakkuus? 😊
ei ole kouluja runoilun tiimoilta käyty
Tapahtui tosielämässä.
Viime yönä nukuin, ja herätessäni hänen suudelmansa
leijui yhä huulillani. Sillä olimme eksyneet
yhdessä, jonkin hämärän aukiolla. Katsoimme sokeina kauneutta, jota ei koskaan ollutkaan.
AV
Kaunista tässäkin. 😊
Lumous.
Ei toivoa voi parempaa
sieluun jos voi koskettaa.
Kas näin rakkautta jäin pohtimaan.
Miten monta pisaraa.
Rakkautta voi tallettaa
Kunnes sydän hajoaa.
Tunteet nää kun harhauttaa.
Pois raiteilta ne houkuttaa
Taas huomaan päivän kuluneen.
Kai suuren lumouksen pois hajonneen.
-samasta sulkakynästä-
Sulkakynä liikkui taas sulavasti. Kiitos. 🙏
Täällä olet nukkuvan unta kuvitelmaa öiden
siipiesi säröistä kulkee valo läpi kuiskien kuun kimallusta
tämä sydän jonka hautaan nyt aurinkoni kanssa
unen loputtua herää
kulkee takaisin alkujen alkuun tomuista kerää muotonsa
ja
asettuu
paikoilleen uudestaan
kuin
meren aaltona
rantaan saavuttuani murrun
-A-
Kiitos, taidokasta jälleen. 🙏