Näin sitä Lapin luontoa ja ilmasto pilataan saastuttamalla ajetaan ilmasto pilalle

Kymmenen miljoonan euron investointi tuo revontulet majoittujan syliin: ”Kun pyydetään tuhat euroa yö, laadun pitää olla kohdallaan”
Muonion Nivunkijärven revontulikodat rakennetaan Varsinais-Suomessa.

Revontulikota on seitsemän metriä leveä ja painaa 16 tonnia. Kotien kuljetus Rakennus Huuhkan halleilta Sauvosta Muonioon hoituu rekoilla, kertoo tuotantopäällikkö Perttu Huuhka.
Näyttävä. Revontulikota on seitsemän metriä leveä ja painaa 16 tonnia. Kotien kuljetus Rakennus Huuhkan halleilta Sauvosta Muonioon hoituu rekoilla, kertoo tuotantopäällikkö Perttu Huuhka.KUVA: Levi Vepsä
Tänään
9:00

Kati Munkki
Lapissa luotetaan nyt vahvasti kansainvälisten matkailijoiden maksukykyyn ja -halukkuuteen. Luotto näkyy muun muassa kymmenen miljoonan euron lomakeskusinvestointina Muoniossa: siellä yrittäjä Mauri Kurun Nivunkijärven ympäristöön ideoima keskus nojaa premium-luokan majoituksen kehittämiseen.

”Se on nyt painopistealue”, Kuru sanoo.

Premiumia tuovat Nivunki Villagea varten suunnitellut revontulikodat. Juniorsviittiä muistuttavaa huonetilaa hallitsee parisänky, josta on lasikaton ansiosta suora näköala taivaalle ja lähiluontoon.

Muonion sijainti revontuliovaalin sisäpuolella lisää todennäköisyyttä revontulien tanssin todistamiselle. Revontuliovaaleiksi kutsutaan Maan geomagneettisia, pohjois- ja etelänapaa ympäröiviä rengasmaisia alueita. Kokemus on yöpyjille maaginen.

”Eräs asiakas sanoi, että tuntui kuin revontulet olisivat olleet sylissä.”

Pohjoinen vetää nyt Kurun mukaan erityisesti sveitsiläisiä, saksalaisia, amerikkalaisia ja australialaisia.

”Maailma on levoton, mutta safareilla ihmiset istuvat vierekkäin uskontoon ja kulttuuriin katsomatta. Luonto yhdistää.”

Haasteellinen projekti vaati hiomista
Revontulikodat valmistetaan Varsinais-Suomessa Sauvossa. Rakennus Huuhka Oy:n halleilta Muonion Nivunkijärvelle kertyy rekkakuljetuksen reittivalinnoilla 1213 ajokilometriä.

Matkan pituutta suurempi haaste on ollut saada kodasta sellainen, että sen kuljetus onnistuisi yhtenä kappaleena, projektipäällikkö Perttu Huuhka sanoo. Prototyyppiä synnytettiin kaksi vuotta yhdessä arkkitehtien kanssa.

”Välillä muutettiin ja suunniteltiin lisää. Uuden kehittäminen ja tekeminen ottaa aina aikaa.”

”Erityisesti lasien kiinnitys oli vaativaa: molemmin puolin lämmitetyt, 50 milliä paksut lasit painavat 500 kiloa kappale.”

Tavallisemmin Rakennus Huuhka tekee alihankintaa isoille rakennusliikkeille. Pääkaupunkiseudulla se on ollut mukana muun muassa Jorvin ja Laakson sairaaloiden työmailla.

Mauri Kuru kiittelee projektiin ryhtymisestä erityisesti perheyritys Huuhkan toimitusjohtajaa Pertti Huuhkaa, 73.

”Pertin ennakkoluuloton asenne ja innostus tehdä uusia asioita oli ratkaisevaa”, Kuru sanoo.

Vaativalle asiakaskunnalle on tarjottava laatua

Noin 35-neliöisen kodan arkkitehtisuunnittelu on Reunanen-ark Oy:n Ulla, Jukka ja Raul Reunasen käsialaa, kaluste- ja tekstiilisuunnittelu Joanna Laajiston. Kodassa on modernia twistiä: muotokieli edustaa lappilaista perinnettä, mutta sisustusratkaisuissa on tyylitelty tummalla, eleettömällä yleisilmeellä. Laatoituksissa ja parkettivalinnoissa on menty laatu edellä, ja jokaisessa kodassa on oma kylpyhuone.

”Kun pyydetään kalleimmillaan tuhat euroa yö ja asiakaskunta on vaativaa, laadun pitää olla kohdallaan”, Kuru sanoo.

Kuru on ollut mukana pohjoisen matkailubisneksessä lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hänen yrityksensä Destination Lapland on vuosien varrella keskittynyt tarjoamaan majoitus- ja ohjelmapalveluja Ylläksen alueella.

Muoniossa sijaitseva Nivunki Village on Kurun uusin investointi, joka työllistää 30 henkeä.

”Olen kasvanut turistien jaloissa. Tämä on elämäntapa: ihmisten ilo ja innostus siitä, että Lapissa on vielä tällaista luontoa, on palkitsevaa.”

Kodan rakenne- ja arkkitehtisuunnittelu on turkulaisten Ulla Ja Jukka Reunasen käsialaa. Joanna Laajiston suunnittelemassa sisustuksessa on käytetty tammea sekä kalusteissa että parketissa.
Viimeistelty. Kodan rakenne- ja arkkitehtisuunnittelu on turkulaisten Ulla Ja Jukka Reunasen käsialaa. Joanna Laajiston suunnittelemassa sisustuksessa on käytetty tammea sekä kalusteissa että parketissa.
Nivunki Village avautui turisteille vuosi sitten marraskuussa, ja tähän mennessä kotia on tehty ja kuljetettu lomakeskuksen käyttöön kaksikymmentä. Kurun visioissa alueelle voisi tulla vielä toiset 20 kotaa lisää, toinenkin ravintola, viinibaari sekä erityinen revontulisauna.

”Se on jo suunnitteilla. Suomen talouden kannalta Lapissa on mieletöntä potentiaalia.”

Asiakaspalaute on ainakin ollut kannustavaa, Kuru sanoo.

”Amazonin amerikkalaisen tuotepäällikön piti olla Nivungissa kolme yötä, mutta hän olikin viikon. Hän ei malttanut lähteä pois.”

Amazonin päällikkö lähti pois koska sillä alkoi se saatanan moinen valehtelu turisteille hävettään maine mennee amazonillakin ..

Etelän vetelille töitä ei lapin ihmiset kelpaa töihin ja ei edes majoitus asiakkaiksi jo on perkele leuhkaa bisnestä huumett ja yms kulut jää lappiin veromaksajien maksettavaksi

greepeace kehii ilmasto rikollisia yrittämistä paljonkohan on hiilijalajälki ..

BOIKOTTIIN SAATNAN ASBESTI RÖTTELÖT. KREOSIITTI KOPPEROT TEHTY SAASTUNEISTA AINEISTA ONKOHAN ESE TUTKITTU MITÄ NIISTÄ IRTOAA HAITALLISIA PAH AINEITA HENGITYS ILMAAN YMS.. RAKENNUSVALVONTA MISSÄ YMS..PALOTURVALLISUUS..YMS..MISSÄ FAKTAT

So­lut­tau­duin re­von­tu­li­sa­fa­ril­le ja petyin – tu­ris­te­ja eivät laiha soppa ja oh­jel­man puute näytä hait­taa­van, kunhan someen saa hyviä kuvia


Safarit
Revontulisafarit kuuluvat Lapin matkailijoiden suosituimpiin aktiviteetteihin. Joka toisen safarifirman ikkunassa lukee aurora hunting.

Erään yrityksen nettisivuilla luvataan taianomaisen valoilmiön metsästämistä koskemattomassa luonnossa sekä perinteistä lappilaista grilliruokaa. Vastaavia safareita on Rovaniemellä tarjolla useitakin, vieläpä samaan noin 80 euron hintaan.

Mitä näillä valoilmiön metsästysretkillä oikein puuhataan? Päätän ottaa asiasta selvää ja varaan lipun kello 19 alkavalle revontulisafarille.

Lähden safarifirman toimistolle suomalaiseen tapaan jo hyvissä ajoin. Kun saavun paikalle, toimisto on jo melkein täynnä väkeä. Vieraskielinen puheensorina täyttää tilan. Savu ja märät vaatteet tuoksuvat.

Minut ohjataan vaatejonoon. Olin varautunut näyttämään lippuni, mutta sitä ei kysytä missään vaiheessa safaria.

AHNEELLE TULLEE PASKANEN LOPPU, ORJA TYÖTÄ EI MAKSETA PALKKAA YMS.. KUIN MARJAYRITTÄJÄT KONSANAAN

ONKOHAN SIELLE NIITÄ LAPPIAN KOULUTTAMIA TONTTUA ANTAMASSA VIRKISTYSTÄÄ .. ONKOHAN KODOOMIT FIRANA KAUTTA VAI PITTÄÄKÖ TYÖNTEKIJÄN ELI TONTUN IYE HANKKIA ..YMS..NAUTINTO AINEE JAUHOT YMS....

Etenemismalli PAH-yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien riskien ja toimenpidetarpeiden arvioimiseen
PAHSIS-hankkeessa tarkennettiin THL:n ohjeita tutkimusmenettelystä tilanteessa, jossa rakenteissa epäillään olevan PAH-yhdistepitoisia materiaaleja. Malli on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille ja se on kuvattu raportissa.
Mallissa edetään viidessä vaiheessa: 1) Lähtötietoihin tutustuminen ja aistinvarainen arviointi 2) Ilmanäytteenotto 3) Materiaalinäytteenotto ja rakennetutkimukset 4) Kokonaisuuden arviointi 5) Korjaustarpeen ja -menetelmien arviointi.

Sisäilmasta otettujen näytteiden avulla saadaan tieto sisäilman PAH-yhdistepitoisuuksista ja yhdistekirjosta. Näytteenotossa tulee huomioida mahdolliset olosuhdevaihtelut. Erityisesti rakenteen lämpeneminen saattaa lisätä päästöjä, joten tarvittaessa sisäilmanäytteenotto toistetaan eri olosuhteissa.

Jäteluokituksen raja-arvoja ei tule käyttää sisäilmariskien arvioinnissa
Aiemmin PAH-yhdistepitoisten materiaalien haitallisuuden arvioinnissa on toisinaan käytetty virheellisesti PAH(16)-yhdisteille annettuja vaarallisen jätteen raja-arvoja (Vna 221/2013). Kyseisiä raja-arvoja ei ole tarkoitettu rakennusten käytettävyyden arviontiin tai korjaustarpeen ja korjaustapojen määrittämiseen, vaan ne on asetettu yksinomaan purkutyön ja jätteenkäsittelyn ja -sijoituksen työ- ja ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Jäteraja-arvojen virheellinen tulkitseminen on toisinaan johtanut riskien yliarviointiin ja tarpeettomiin ja kalliisiin purkutöihin.

Naftaleenin hajukynnys määritettiin uudelleen – ratapölkynhaju on naftaleenin hajua parempi indikaattori
Kirjallisuudessa esitetyn ristiriitaisen ja vanhentuneen tiedon takia tutkimuksessa määritettiin uudelleen naftaleenin hajukynnys hajupaneelin avulla. Hajukynnyksen ylittäväksi pitoisuudeksi todettiin 3,2 µg/m3. Tämä on noin 50 % pienempi kuin kirjallisuudesta löydetty pienin hajukynnysarvo naftaleenille (7 µg/m3).

Vaikka naftaleenin pitoisuus alittaisi hajukynnyksen, tilassa voi olla muita PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajua. Naftaleeneja raskaampien yhdisteiden hajukynnys voi olla naftaleenia matalampi, ja hajun luonne naftaleenia häiritsevämpi. Naftaleenin haju ei tästä syystä sovellu rakennusmateriaalien sisäilmavaikutusten indikaattoriksi, vaan hajujen osalta soveltuvin indikaattori on ns. ratapölkynhaju.

Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, AFRY (Vahanen Rakennusfysiikka Oy) ja Työterveyslaitos.

Raportti: Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun. PAHSIS-tutkimusprojektin loppuraportti (AFRY 2024). Jarno Komulainen, Miia Pitkäranta, Pauli Sekki, Paula Wuokko, Aku Helin, Evgeny Parshintsev, Tiina Santonen.

Useat PAH-yhdisteet ovat syöpävaarallisia aineita. PAH-yhdisteille altistuminen voi aiheuttaa syöpäriskin.