”Yrityksen ei tarvitse sopeutua sitä hallitsevan perheen tarpeisiin; vaan perheen pitää sopeutua siihen mitä yritys tarvitsee. ... ” - Francois-Henri Pinault ennen isänsä rakentaman Kering-yhteisryhmittymän ohjaksien antamista Luca de Meolle, joka lähti Renault-autojätin johdosta siirtyäkseen Keringin pääjehuksi
“It’s not up to the company to adapt to the family that controls it; it’s up to the family to adapt to the needs of the company. ...”
https://wwd.com/business-news/business-features/francoishenri-pinault-interview-kering-ceo-change-1238119470/
“It’s not up to the company to adapt to the family that controls it; it’s up to the family to adapt to the needs of the company. ...”
https://wwd.com/business-news/business-features/francoishenri-pinault-interview-kering-ceo-change-1238119470/
Vastaukset 9
Vanhimmat
Francois-Henri Pinault lienee kuullut siitä kolmannen sukupolven kirouksesta, kun "ensimmäinen sukupolvi luo ja perustaa, toinen velttoilee ja kolmas kusee kaiken", joten miksi ei olisi halunnut välttää sitä?
Sitäkin suuremmalla syyllä Francois-Henri lienee halunnut välttää sellaisen syklin Keringin kohdalla, jos aivan varmasti on tiennyt miten Maurizio Gucci joutui aikoinaan savustetuksi ulos isoisänsä firmasta, jonka Kering nykyään omistaa.
Maurizio Guccin kohdalla koko klisee kolmannen sukupolven kirouksesta ei olisi edes pätenyt, koska Maurizion ennustus konsernin tulojen dramaattisesta paranemisesta toteutui. Raivostuttavasti vaan Investcorp, jolle Maurizio oli aiemmin myynyt puolet Guccista, oli siihen mennessä ehtinyt savustaa Maurizion ulos.
Gucci-perheen tapauksessa kyse oli enemminkin sodasta toisen ja kolmannen sukupolven välillä, etenkin Aldon ja Maurizion välillä. Aldo syytti Mauriziota tämän isän (ja Aldon veljen) Rodolfon allekirjoituksen väärentämisestä tarkoituksen perintöveron kiertämiseksi.
Mutta eipä se Aldon oma poikakaan, Paolo, antanut olla saatuaan nöyryyttävästi potkut isänsä pyörittämästä Guccin amerikkalais-osastosta. Kostona kokemalleen nöyryytykselle Paolo ilmiantoi Aldon veronkierrosta IRS:lle, mistä hyvästä Aldo istui vankilassa.
Mauriziota edusti raastuvassa Rudy Guliani, joka on myöhemmin ollut Donald Trumpinkin juristina.
Maailma on pieni. Rudy Guliani useamman ison kihon lakimiehenä ei ole yhtään yllättävää.
Väärä palsta. Ei tämä taida olla historiaa vaan aivan tuore tapahtuma.
Äskettäinenkin muotihistoriakin on jatketta mm. Guccin dramaattisten myrskyjen täyteiselle historialle.
Eiköhän historiassa ole muutakin kuin Mannerheim sotasähläilyineen ja iso paha Neuvostoliitto. :)
》Tyttären muistelmissa Guccin tarinaa kertoo Guccio Guccin lapsenlapsi, Guccion pojan Aldon tytär Patricia Gucci. Guccio Guccin lapset aloittivat työskentelyn isänsä yrityksessä jo teineinä, ja perheen suosikkipojasta Aldosta tuli myöhemmin isänsä ohella kasvavan firman johtohahmo. Isä-Guccin ja perheen poikien yhteistyötä sävyttivät kuitenkin monet erimielisyydet, ja lopulta Aldo ajautui dramaattisia seurauksia saaneisiin riitoihin veljiensä kanssa. Patricia Gucci on kirjassaan vahvasti isänsä puolella.
》Tyttären muistelmat taltioi monia menestyksen hetkiä: Yhdysvaltain-valloitusta, uusien liiketilojen avaamista ja uusien tuotteiden lanseerausta. Muistelmien edetessä tilaa saavat menestyksen ohella yhä enemmän erilaiset menetykset ja vaikeudet, ja lopulta sukudynastian tarina on täynnä paitsi glamouria myös rumaa draamaa: rakastajattaria, palkkamurhaajia, petoksia, kostoja, oikeudenkäyntejä, vankiloita… Lopulta Guccin veljesten tiet erkanevat lopullisesti.
...
》... surullisinta tietysti on, että tapahtumat ovat tosia. Vaatimattomista oloista ja korkeasta työmoraalista syntyneen yrityksen myöhemmät vaiheet ovat karua luettavaa. Valta ja raha sokaisevat ja voivat tuhota kaiken.《
Italialaista kulttuuria ja historiaa käsittelevästä blogista, Patricia Guccin muistelmat
https://kirjajakeittio.com/gucci-tyttaren-muistelmat-2/
John Kennedyn ylistys Aldo Guccille löytyy myös historiasta, jos kerran pitää puhua yleviä kapitalismista niitä stalinisteja vastaan, joita näköjään löytyykin joka nurkan takaa mikäli aimokoivusta leikkiviä piristesankari-hiihtäjiä on uskominen. :)
Gucci-vaatebrändin historiaan mahtuu ikävyyksiä olan takaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18856409/gucci-vaatebrandin-historiaan-mahtuu-ikavyyksia-olan-takaa
Tässä ei ole vielä edes mainittu miten Gucci vältti Louis Vuittonin anneksoinnin - ei kun siis nurkanvaltauksen - kiitos toisen ranskalaisen rahamiehen nimeltä Francois Pinault.
Siitä jopa seurasi pienimuotoinen muotimaailman kylmä sota (todellakin näin kuvailtu), kun Pinault'n kanssa liittoutunut Gucci kävi vastahyökkäykseen ostamalla osakkeita Louis Vuittonin bisnesryhmittymään kuuluvista yrityksistä.
Tämä kaikki tosin oli myöhemmältä ajalta, kun yksikään alkuperäisen Gucci-perustajasuvun vesa ei enää ollut mukana hankkeessa. Tällä jaksolla Gucci oli loisteliasta mainetta niittäneen Tom-Dom-kaksikon ansiokkaassa ohjauksessa ennen liityoa Pinault'n kanssa Arnault'n nurkanvaltausten torjumiseksi.
Gucci vältti yhden ranskalaismiehen anneksoiduksi joutumisen toisen ranskalaismiehen avulla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18943127/gucci-valtti-yhden-ranskalaismiehen-anneksoiduksi-joutumisen-toisen-ranskalaismiehen-avulla
Muotimaailman kylmä sota Louis Vuittonin ja Gucci-PPR-koalition välillä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18866366/muotimaailman-kylma-sota-louis-vuittonin-ja-gucci-ppr-koalition-valilla
Gucci-brändin historia perustajastaan Guccio Guccista alkaen on merkittävä osa italialaista historiaa ja kapitalismin historiaa.
Jopa itse John Fitzgerald Kennedy eläessään ylisti Aldo Guccia italialais-muodin suurlähettilääksi.
Jopa sen jälkeen kun itse Guccin perustajaperhe putosi kelkasta brändin myöhemmät vaiheet ovat merkittäviä, kun ottaa huomioon Tom-Dom-kaksikot, Francois Pinault'n pelastava osuus Louis Vuittonin nurkanvaltauksen yritystä vastaan ja uudesti muodostetun Gucci-PPR-yhteisryhmittymän vastahyökkäys ("muotimaailman kylmän sota").
Puhumattakaan brändin luovien ohjaajien, Alessandro Michelen ja Sabato de Sarnon, esittelemistä uudenlaisista suuntauksista brändin tyylille.
Saa nähdä mihin suuntaan Luca de Meo vie Keringiä ja miten se ilmenee Guccin tapauksessa.
Eli tuleeko Guccin tyylistä räväkämpi vai hillitympää eleganssia? Questa è la domanda.