Köyhyys on muuttanut muotoaan.

Tuo kirjoitti "SILLOIN KUN..."
Ei ollut tukiaisia myöskään joka lähtöön.

Näin syksyisin suppilovahveroita on kosteissa paikoissa metsissä paljon. Kuivurissa niitä kuivannut niin kauan kun nyrkissä puristaen muuttuvat jauhoksi, Käy keittoihin, kastikkeisiin lihapulliin...ja moniin muihin ruokiin. Keltavahveroita oli paljon, ja ne kemakastikkeen kanssa on melkoista herkkua.
Arkkupakastinen saa noin 150 eurolla ja sinne mahtuu vuoden, parin säilömisen, joita etenkin marjoista , sienistä..ym saa. Omenahilloa tein tänäänkin, ja viime kuussa rahtasin ylimääräisiä omenia laatikottain vilkkaan tien varteen, josta pyöräilijät ja kävelijät niitä ottivat mukaansa. Olipa jollekin kelvannut kokonainen laatikollinenkin. Kotimaiset omenat ovat kaupassa aika kalliita.

Anonyymi kirjoitti:

Näin syksyisin suppilovahveroita on kosteissa paikoissa metsissä paljon. Kuivurissa niitä kuivannut niin kauan kun nyrkissä puristaen muuttuvat jauhoksi, Käy keittoihin, kastikkeisiin lihapulliin...ja moniin muihin ruokiin. Keltavahveroita oli paljon, ja ne kemakastikkeen kanssa on melkoista herkkua.
Arkkupakastinen saa noin 150 eurolla ja sinne mahtuu vuoden, parin säilömisen, joita etenkin marjoista , sienistä..ym saa. Omenahilloa tein tänäänkin, ja viime kuussa rahtasin ylimääräisiä omenia laatikottain vilkkaan tien varteen, josta pyöräilijät ja kävelijät niitä ottivat mukaansa. Olipa jollekin kelvannut kokonainen laatikollinenkin. Kotimaiset omenat ovat kaupassa aika kalliita.

Lue lisää

Käytin kuivurina pannuhuonetta oikkumäärille ja sähkösaunan ylälaudetta paperoituna kunnon sadoille Lateen pituus oli 2,4 metriä ja leveys noin 80cm.
Joskus tuli koivunkantosieniä massoittain, että laude oli tiheään kuormitettu.
Useimmiten tateille riitti reilun kokoinen ritilä pannuhuoneessa, 38 astetta. Joskus sauna.
Kantarelleistä tuhautimme veden pois ja pakastimme tiukkaan painettuina kertakäyttöannoksina pakastepusseihin.
Lapsuuden kotiemme painolastina keräsimme alkuun pelkkiä rouskuja ja, bastoin vanhempiemme opastusta, kantarellejä. Sittemmin sieniprofeetta kaverini järjesti meille sieniretken ja henkilökohtaisesti syöden näytti mitä mm. voi pistää poskeensa.
Mm. kehnäsienet olivat minulle uusi tuttavuus. Ukonhatut olivat sen verran harvinaisia ja herkullisia, että ne tulivat syödyiksi suoraan keräämisen jälkeen.
Maitosienien nimiin vannonutta anoppiani jymäytin kerran ukonhatulla. Tosin naamioin sen leivittämällä ja leikkaamalla lakin nelikanttiseksi. Hyvin maistui anopille vaikka hieman kakisteli kuultuaan mitä oli syönyt. Ei tunnistanut sieneksi lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Käytin kuivurina pannuhuonetta oikkumäärille ja sähkösaunan ylälaudetta paperoituna kunnon sadoille Lateen pituus oli 2,4 metriä ja leveys noin 80cm.
Joskus tuli koivunkantosieniä massoittain, että laude oli tiheään kuormitettu.
Useimmiten tateille riitti reilun kokoinen ritilä pannuhuoneessa, 38 astetta. Joskus sauna.
Kantarelleistä tuhautimme veden pois ja pakastimme tiukkaan painettuina kertakäyttöannoksina pakastepusseihin.
Lapsuuden kotiemme painolastina keräsimme alkuun pelkkiä rouskuja ja, bastoin vanhempiemme opastusta, kantarellejä. Sittemmin sieniprofeetta kaverini järjesti meille sieniretken ja henkilökohtaisesti syöden näytti mitä mm. voi pistää poskeensa.
Mm. kehnäsienet olivat minulle uusi tuttavuus. Ukonhatut olivat sen verran harvinaisia ja herkullisia, että ne tulivat syödyiksi suoraan keräämisen jälkeen.
Maitosienien nimiin vannonutta anoppiani jymäytin kerran ukonhatulla. Tosin naamioin sen leivittämällä ja leikkaamalla lakin nelikanttiseksi. Hyvin maistui anopille vaikka hieman kakisteli kuultuaan mitä oli syönyt. Ei tunnistanut sieneksi lainkaan.

Lue lisää

Tunnen sienet pitkältä ajalta, mutta nyt kun en enää tee sienisalattia, niin ryöpättävät sienet ovat saaneet jäädä metsään.
Käyhän se kuivaaminen noinkin kuten kerroit, mutta on hidasta. Kuivurilla suppilot ja mustat torvisienet kuivuvat nopeasti, ja käyvät lukemattomiin ruokiin mausteena. Suppiloissa etenkin täytyy muistaa, että ne tulee täysin kuivaksi, muuten niihin tukee hometta. Kuivana säilyvät useita vuosia purkissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnen sienet pitkältä ajalta, mutta nyt kun en enää tee sienisalattia, niin ryöpättävät sienet ovat saaneet jäädä metsään.
Käyhän se kuivaaminen noinkin kuten kerroit, mutta on hidasta. Kuivurilla suppilot ja mustat torvisienet kuivuvat nopeasti, ja käyvät lukemattomiin ruokiin mausteena. Suppiloissa etenkin täytyy muistaa, että ne tulee täysin kuivaksi, muuten niihin tukee hometta. Kuivana säilyvät useita vuosia purkissa.

Lue lisää

En huomannut mainta, että meillä oli sähkösauna. Portaaton lämpötilan säätö kuten myös aika. Minusta erittäin kätevä ja tilava!
Saunan lauteilla oli aikaa. Saunoimme vain kahdesti viikossa.
Tatit ovat mukavia monessakin mielessä. Helpot kerätä ja tanakasti tavaraa.
Tosin olen siinä määrin epävarma tatistaja, että varsinkin lehmäntatit maistan koska ulkonäöltä en erota niitä sappitateista.
Aikamuodosta voi päätellä, että kilkuttelen aikaisemmasta elämästä.
Ennen keväistä muuttoa palvelutaloon asuimme 22 vuotta kaupngin keskustan kolmiossa ja laiskistuimme keräilijöinä. Yksi vedenjakaja oli rohmukuoriaisten ( lastemme ) lähtö omilleen. Työvoima lähti talosta ja kaikki kulutus väheni radikaalista, siis muutimme keskustan kerrostaloon.

Silloin ennen vanhaan köyhät olivat niitä parempia köyhiä. Nykyajan köyhät ovat huonompia köyhiä. Silloin ennen vanhaan teidän narsistisukupolvien aikaan kukaan ei itse sössinyt asioitaan vaan köyhyys oli olosuhteiden tai muiden ihmisten syytä. Varsinkin omien lasten syytä jotka putosivat taivaalta viattomien, kärsivien mutta niin urheiden vanhempiensa elämää rasittamaan.

Seitkytluvulla köyhä oli urhea ja nokkela selviytyjä joka silkasta omasta erinomaisuudestaan selviytyi hirvittävissä olosuhteissa vaikka oli niin kovin vaikeaa. Joka kulmaan nousi uusia tehtaita ja kuka tahansa hidasälyinen luku ja kirjoitustaidon aivoton alkoholisti tumpelo pääsi tehtaalle tienaamaan kolmivuorotyössä.

Ainoastaan nykyisin kaikki köyhät ovat köyhiä koska ovat itse sössineet asiansa. Eikä se Salen roskikseen ajettu köyhä ole oikeesti köyhä. Se oikea köyhyys löytyy seitkytluvulta ja Afrikasta. Se Salen roskikseen ajettu makoilee siellä koska on laiska ja sinne roskikseen kaadetaan päivän safkat suoraan suuhun, ei tarvi ku notkua ja makoilla vaan. Muutenkin viina maistuu liikaa koska ei silloin seitkytluvulla kukaan alkoholia juonut liikaa eikä röökannut joka kulmassa keuhkojaan tervaamassa ja terveyttään pilaamassa. Silloin seitkytluvulla kun viina maistui liikaa se oli ymmärrettävää talvisodan vuoksi. Mutta mikä on nykyajan köyhän tekosyy mikä? Liian helppo ja äveriäs elämä.

Seitkytluvulla ei muutenkaan ollut asenneilmastoa jossa ajateltiin että kyllä se pyhä valtio pitää meistä huolta. Mitään kommunistista valtion eli veronmaksajien huolenpidon varaan heittäytymisasennetta ei suinkaan ollut taistolaisten kulta- aikoihin, ei suinkaan. Sellainen asenneilmasto on nyt oikeistolaisten poliittisten tuulien asenneilmastossa vallalla.

Kiitos taas tästäkin informaatioripulista arvon satusetä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin syksyisin suppilovahveroita on kosteissa paikoissa metsissä paljon. Kuivurissa niitä kuivannut niin kauan kun nyrkissä puristaen muuttuvat jauhoksi, Käy keittoihin, kastikkeisiin lihapulliin...ja moniin muihin ruokiin. Keltavahveroita oli paljon, ja ne kemakastikkeen kanssa on melkoista herkkua.
Arkkupakastinen saa noin 150 eurolla ja sinne mahtuu vuoden, parin säilömisen, joita etenkin marjoista , sienistä..ym saa. Omenahilloa tein tänäänkin, ja viime kuussa rahtasin ylimääräisiä omenia laatikottain vilkkaan tien varteen, josta pyöräilijät ja kävelijät niitä ottivat mukaansa. Olipa jollekin kelvannut kokonainen laatikollinenkin. Kotimaiset omenat ovat kaupassa aika kalliita.

Lue lisää

Pään ministeri orpokin on jo ehtinyt postaamaan verkkoon esimerkillisen videopätkän kanttarelli- ja suppilovahverovuoristaan jotka hänellä kiireisenä miehenä oli aikaa itse kerätä metsästä koska on niin ahkera ja esimerkillinen, mies. Huippuosaaja. Näin hän näyttää meille kaikille tyhmille huonoille itsetunto- ongelmaisille köyhille mallia miten autetaan itse itseä omalla ahkeruudella ja toimeliaisuudella kun vaan opitte luottamaan omiin kykyihinne. Nyt rohkeasti vaan se takapuoli ylös sohvalta ja marjoja ja sieniä poimimaan, köyhät!

Ulkomaalaiset pitkälti hoitavat meidänkin marjatuotteet, jotka ovat kaupan.
Mutta Afrikkalaisia metsässä ja mansikkapelloilla ei ole näkynyt, vaikka heitä paljon suomessakin on.

Anonyymi kirjoitti:

Ulkomaalaiset pitkälti hoitavat meidänkin marjatuotteet, jotka ovat kaupan.
Mutta Afrikkalaisia metsässä ja mansikkapelloilla ei ole näkynyt, vaikka heitä paljon suomessakin on.

Lue lisää

Mutta käy toki Itiksessä, sillä siellä niitä parveilee ja Turun Varissuolla.
Itistä jo nykyään kutsutaankin mamuhelvetiksi .

Tarjonta luo kysyntää. Eli, niin kauan on ruokajonoja kuin on tarjontaa.
Ruokaahan tekee todella halvalla, jos ei ole uusavuton, ja on vähän viitseliäs. Jos sitä kuitenkin saa ilmaiseksi, niin miksi rasittaa itseään, ja jäähän ruokaostoksiin käytetyt eurot muuhun kulutukseen.

Kyllä vain köyhyys on muuttunut.
Nykyköyhä ei ole koskaan niin köyhä että uhraisi omaa vapaa-aikaa hankkiakseen jotain syötävää, eli nykyköyhällä on aina jotakin syötävää, nälässä ei tarvitse olla.

Itse tein kuukausi sitten mansikkapenkin 130 mansikantaimelle.
No menihän siihen rahaa sellaiset 300€ mutta kun 5kg laatikosta saa maksaa 50€ niin sehän tulee jo yhdessä kesässä takaisin, tosin joutuuhan siinä tekemään töitä.
Sieniä ja marjoja käyn myös keräämässä ja jos alan laskemaan tuntipalkan niin ei kannata mutta kulupolta kun laksee niin ei tule juurikaan hintaa.

Nykyköyhä laskee omalle ajalle niin pirun kovan hinnan ettei kannata edes töihin lähteä saatikkaan että hakemaan metsästä ilmaista syötävää.

Eli kyllä köyhyys on muuttunut, oikeastaan nykyään ei ole köyhyyttä siinä mielessä että joku joutuu taivasalle eikä ole mitään syötävää eikä muuta omaisuutta kuin vaatteet päällä.

Kädestä suuhun eläminen ylläpitää köyhyyden tunnetta.
Oman elämisen suunnittelu muutamaksikin kuukaudeksi teen päin lopettaisi nuo "pakolliset" puutteen hetket mutta sehän vaatisikin TODELLISTA tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain köyhyys on muuttunut.
Nykyköyhä ei ole koskaan niin köyhä että uhraisi omaa vapaa-aikaa hankkiakseen jotain syötävää, eli nykyköyhällä on aina jotakin syötävää, nälässä ei tarvitse olla.

Itse tein kuukausi sitten mansikkapenkin 130 mansikantaimelle.
No menihän siihen rahaa sellaiset 300€ mutta kun 5kg laatikosta saa maksaa 50€ niin sehän tulee jo yhdessä kesässä takaisin, tosin joutuuhan siinä tekemään töitä.
Sieniä ja marjoja käyn myös keräämässä ja jos alan laskemaan tuntipalkan niin ei kannata mutta kulupolta kun laksee niin ei tule juurikaan hintaa.

Nykyköyhä laskee omalle ajalle niin pirun kovan hinnan ettei kannata edes töihin lähteä saatikkaan että hakemaan metsästä ilmaista syötävää.

Eli kyllä köyhyys on muuttunut, oikeastaan nykyään ei ole köyhyyttä siinä mielessä että joku joutuu taivasalle eikä ole mitään syötävää eikä muuta omaisuutta kuin vaatteet päällä.

Lue lisää

Mansikkamaa puuhastelu ja luonnossa tapahtuva keräilytalous on ulkona tapahtuvaa kuntoilua. Maastosta riippuvaa monipuolista liikuntaa joka ylläpitää ja / tai kehittää kehon liikkuvuutta.

Joo, tunnetaan yks "köyhä" Viettää päivät kirjastossa, ja jos ei siellä, niin lipittää kaljaa, ja paasaa, ettei kaupunki järjestä asuntoa. Todellisuudessa kaupunki on tarjonnut useitakin asuntoja, mutta ongelma tulee siinä, että ne eivät ole keskustassa, ja siksi ne eivät käy, tälle nuorehkolle, terveelle, ja katkeralle ihmiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tunnetaan yks "köyhä" Viettää päivät kirjastossa, ja jos ei siellä, niin lipittää kaljaa, ja paasaa, ettei kaupunki järjestä asuntoa. Todellisuudessa kaupunki on tarjonnut useitakin asuntoja, mutta ongelma tulee siinä, että ne eivät ole keskustassa, ja siksi ne eivät käy, tälle nuorehkolle, terveelle, ja katkeralle ihmiselle.

Lue lisää

Eikö hän tiedä että kuukausikortti käy kaikkiin julkisiin ja niillähän pääsee sinne
keskustaan joka päivä ja jopa yölläkin jos on sellaisia paineita.
Toivottavasti keskustan asunnot pysyvätkin oikein kalliina.

Eikä ollut valmista latua, mitä hiihti, vaan itse täytyisi avata latu, jos pyryttänyt.
Nyt portilta hakee taxi, ja koulussa näprätään kännykkää. Ennen urheiltiin vielä välkkärilläkin, ja ursilla pelattiin pesistä.

Vain vajaa 10km. Kulmakunnan porukka oli liikkeellä joten pyryn jälkeen vaihdoimme ladun avaajaa. Silloin sitä ei koettu edes kuntoiluna vaan pakkona.
Keväät olivat monipuolisempaa kuntoilua. Mutkittelevat kotimatkat venyivät vähintään tunnilla normaaliin verrattuna. Kiipeilimme linnunpesillä. Räklät olivat suosikkipesijöitämme. Pesät oli helppo löytää ja oksaisiin koivuihin kiipesi kuka heppu tahansa.
Siirtyessäni kk:n neljänneltä luokalta oppikouluun havaitsin olevan fyysisesti ylivoimainen verrattuna keskustojen toimihenkilöperheiden poikiin.
Lukioon siirryttäessä ero kasvoi. Kahden lukioluokan poikien joukossa oli minun lisäkseni vain yksi duunariperheen poika.

Anonyymi kirjoitti:

Vain vajaa 10km. Kulmakunnan porukka oli liikkeellä joten pyryn jälkeen vaihdoimme ladun avaajaa. Silloin sitä ei koettu edes kuntoiluna vaan pakkona.
Keväät olivat monipuolisempaa kuntoilua. Mutkittelevat kotimatkat venyivät vähintään tunnilla normaaliin verrattuna. Kiipeilimme linnunpesillä. Räklät olivat suosikkipesijöitämme. Pesät oli helppo löytää ja oksaisiin koivuihin kiipesi kuka heppu tahansa.
Siirtyessäni kk:n neljänneltä luokalta oppikouluun havaitsin olevan fyysisesti ylivoimainen verrattuna keskustojen toimihenkilöperheiden poikiin.
Lukioon siirryttäessä ero kasvoi. Kahden lukioluokan poikien joukossa oli minun lisäkseni vain yksi duunariperheen poika.

Lue lisää

Löytyyhän näitä jotka aikoinaan ei monta vuotta kolua käynyt niin silti elämässään pärjäs niin melkeimpä maaseudulla,osas korjata koneet yms.