Miten hankkia ja ylläpitää tukiverkostoa

Anonyymi-ap

Oman mielenterveyden kanssa "taisteleminen" on raskasta ja jokainen meistä tarvitsee sosiaalisia tukiverkostoja.

Kertokaa parhaita vinkkejä, miten olette onnistuneet hankkimaan ja / tai ylläpitämään tukiverkostoja hankalina hetkinä?

Tai mitkä on olleet pahimpia sudenkuoppia, joita muiden ehkä kannattaisi välttää?

26

485

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Perhe varmaan tärkein eli sen ylläpitäminen

      • Anonyymi

        Älä riko siis välejä perheeseen (vanhemmat, siskot, isovanhemmat jne). Riippuu toki minkä ikänen olet. Ite olin ala-ikänen ja kun jouduin osastolle ei kavereista apua ollut tuolloin. Nyt myöhemmin niistä toki on puhumisen kautta mutta... En olekkaan joutunut testaamaan osaston kautta näitä ja onneksi en


    • Anonyymi

      Voi jos olisi ollut itsellä silloin yli 25 vuotta sitten kunnollinen ja toimiva tukiverkosto. Mutta ei ollut. Se ja henkisen tuen puute pahensi merkittävällä tavalla omaa psyykkistä vointia. Siihen päälle oli liian haasteelliset ja vaikea olosuhteet kotona omien perheenjäsenten kanssa. En todennäköisesti olisi koskaan joutunut millekään osastolle. Toki introverttipersoonallisuuden ja ujouden omaavana ystävien hankkiminen on haasteellisempaa ja vaikeampaa. Psykiatrisesta sairaalasta niitä tukiverkostoja ei saa. Siellä keskitytään ihan muihin asioihin, sairauksien tutkimiseen, diagnosoimiseen ja lääkkeiden määräämiseen. Sama koskee psykososiaalisen tuen antamista, sitä annetaan sairausasioiden kohdalla.

      Tukiverkoston rooli on jokaisen kohdalla hyvin tärkeä. Että on ympärillä niitä ihmisiä, jotka auttavat ja tukevat tarvittaessa. Se on aika tavalla selvää.

      • Anonyymi

        Vaikka itse olenkin jonkinlainen introvertti, enkä siksi sitonut juurikaan ystävyys suhteita osastojaksoillani, niin tiedän kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä jotka ovat nimenomaan hoidossa ollessaan solmineet sitä elinikäistä ystävä ja tukiverkkoa.

        Uskallankin väittää että niiltä osin oma tukiverkkoni on enemmän itsestäni ja luonteestani kiinni, kuin siitä että hoito olisi pakottanut jonkun ihmisen kaveriksini.


    • Anonyymi

      Paras vinkki varmaan ylläpitää olemassa olevai ja etsiä vertaistukea

    • Anonyymi

      Kaverit ja ystävät on aina hyvä tukiverkko, mutta pahimmassa tapauksessa se tukiverkkokin voi kuormittua liikaa, jos sairas ihminen kaataa kaiken pahan olonsa heidän niskaan.
      Yhdelle kaverille olin joitain vuosia sitten tukena useamman viikon, ja pakko sanoa, että se kävi aika rankaksi itselleni, henkisesti. Kaikella on rajansa ja jossain vaiheessa ei vaan enää jaksa.
      Onneksi on ammattilaisia olemassa.

      • Anonyymi

        Ammattilaiset vaan ei vastaa kavereita/perhettä. Valitettavasti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ammattilaiset vaan ei vastaa kavereita/perhettä. Valitettavasti

        Ei vastaa, ei. Eikä heidän todellakaan edes tarvitse " sijaistaa " kavereita/perhettä.
        Mutta ammattilaisilla on eri tavalla kykyä ja taitoa mt-ongelmien lääketieteelliseen hoidolliseen puoleen.
        Sanoinkin aiemmin, että ne kaverit, omaiset, perhe, eivät välttämättä jaksa, jos sairastuneen tilanne pahenee liikaa, ja siinä kohtaa ammattilaiset on hyvä apu.
        Ainahan se olisi parempi, että läheisten ihmisten tuki olisi riittävää, eikä ihminen sairastuisi liian pahasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ammattilaiset vaan ei vastaa kavereita/perhettä. Valitettavasti

        Ammattilaiselle voi yrittää purkaa sitä omaa pahaa oloaan, (teitysti siinä pitää olla asiallinen.) Kun taas kavereiden kanssa voi keskittyä tekemään niitä mukavia asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ammattilaiselle voi yrittää purkaa sitä omaa pahaa oloaan, (teitysti siinä pitää olla asiallinen.) Kun taas kavereiden kanssa voi keskittyä tekemään niitä mukavia asioita.

        RIippuu kuin usein tapaat. 2x kuussa ei oikein riitä näin esimerkkinä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        RIippuu kuin usein tapaat. 2x kuussa ei oikein riitä näin esimerkkinä

        Eikös tässä kysytty enempi, että kuinka usein yrität etsiä niitä tukiverkoston jäseniä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tässä kysytty enempi, että kuinka usein yrität etsiä niitä tukiverkoston jäseniä?

        Noh ammattilaiset ei vastaa sitä ikinä. Eikä niistä ole apua sen luomiseen ellet saa ryhmää yms. Sieltäkin toisaalta vaikeaa saada (riippuu ryhmästä ja sen ikäjakaumasta jne).


    • Anonyymi

      Jatkuvaa valittajaa, kukaan jaksa lopputtomiin kuunnella ja kannustaa.

      • Anonyymi

        Tämähän se on se ongelma. Jatkuva valittaja ei tule ikinään saamaan ympärilleen sellaista tukiverkkoa joka pystyisi kuuntelemaan sitä jatkuvaa valitusta.


    • Anonyymi

      Hyvä ja riittävän laaja tukiverkosto estää jo ennalta ehkäisevästi mt-oireiluja, ja parantaa mahdollisuuksia selviytyä, vaikka sairastuisikin. Mt-palvelujen puolelta ei saa sitä riittävää ja tarvittavaa psykososiaalista tukea niihin oireita aiheuttaviin asioihin, siis, jos ne johtuvat, nk. useimmiten, elämässä pielessä olevia asioista.

      Omalla kohdallani olisin tuskin koskaan joutunutkaan psykiatrian puolelle, jos itselläni olisi ollut ympärillä se tukiverkosto.

    • Anonyymi

      Olen ajatellut tuon oireiluasian sillä tavalla, ainakin omalla kohdallani, että elämässä on tapahtunut asioita, ikäviä, vakavia, pahojakin, ym., mutta ne eivät aiheuttaneet oireilua, vaan oma mieleni käänsi vaikeudet ja ongelmat, tapahtumat, itseäni vastaan. Eli oireiluni johtui siitä, miten psyykeni suhtautui asioihin, mitä ajatuksia ja tunteita päässäni alkoi liikkumaan tapahtumien seurauksena.
      Kun olen saanut tutustua itseeni ajan kanssa, olen oppinut ottamaan vastaan myös vaikeita ja ikäviä asioita menettämättä henkistä hyvinvointiani saman tien.
      Tunteiden käsittely ja säätely liittyy paljon siihen, miten itse voi, millainen on olotila ja mieliala.
      Joku filosofi oli aikoinaan sanonut, että ihmisen elämässä ei oikeasti ole kovin paljon ongelmia, mutta ihminen herkästi tekee asioista itselleen ongelman. Omasta mielestäni se pitää jokseenkin paikkaansa, toki se on vain oma ajattelutapani asiasta.

      • Anonyymi

        Tarkoitatko, että se ei varsinaisesti ole ongelma, jos ihminen ei kykene hankkimaan tai ylläpitämään tukiverkostoja, vaan ihminen vain tekee siitä ongelman itselleen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko, että se ei varsinaisesti ole ongelma, jos ihminen ei kykene hankkimaan tai ylläpitämään tukiverkostoja, vaan ihminen vain tekee siitä ongelman itselleen?

        En nyt suoranaisesti tarkoita, että mikään asia ei voisi olla ongelma tekemättä siitä ongelmaa.
        Ja mainitsin, että tuo ajattelutapa on omani, muilla voi olla täysin toisenlainen tapa ajatella.
        Ajattelu ja asennoituminen on kytköksissä toisiinsa.


    • Anonyymi

      Itseltäni tuhraantui vuosia, ellei jopa "vuosikymmeniä" siihen että ympärilläni oli vain huonoa tukiverkostoa.

      Oma mokani oli, että uhriuduin siinä tilanteessa. Vaikka se defenssi auttoikin ensialkuun, niin todellisuudessa se vain esti niiden terveiden tukiverkkojen saamista pitkässä juoksussa.

      Siksi siitä pääseminen oli hemmetin pitkä prosessi, johon liittyi niin iloja ja suruja. Vaikka hoitooni liittyy epäopnnistumisia, niin silti osittain hoidon asniosta sain vaihe vaiheelta rakennettua sitä tukiverkostoa, enkä enää ole hoidon tai huonojen ihmisten piirissä.

      • Anonyymi

        Silloin kun jo on itse huonossa kunnossa, on hankalaa alkaa kokoamaan tervettä tukiverkkoa ympärilleen. Vielä vaikeampaa se on jos on jatkuvassa uhriutumis moodissa.
        Uhriutuneelle ihmiselle harvoin kelpaa mikään, mitä joku muu sanoo tai neuvoo.


    • Anonyymi

      Itse kun olen syntynyt äpäränä, niin lähtökohtaisesti tukiverkoston luominen on ollut mahdotonta...

      • Anonyymi

        Älä syyttele itseäsi siitä, millaisena olet syntynyt. Tärkeintähän on että olet syntynyt.
        Ei meiltä keneltäkään ole kyselty halutaanko me syntyä, niin on vain tapahtunut.
        Sinulla on yksi elämä, tee siitä sellainen millaiseksi sen haluat.
        Vaikka olet äpäräksi syntynyt, ei sen ole pakko vaikuttaa siihen millaiseksi kasvat.
        On meitä äpäröitä muitakin ( siis avioliiton ulkopuolella syntyneitä ).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä syyttele itseäsi siitä, millaisena olet syntynyt. Tärkeintähän on että olet syntynyt.
        Ei meiltä keneltäkään ole kyselty halutaanko me syntyä, niin on vain tapahtunut.
        Sinulla on yksi elämä, tee siitä sellainen millaiseksi sen haluat.
        Vaikka olet äpäräksi syntynyt, ei sen ole pakko vaikuttaa siihen millaiseksi kasvat.
        On meitä äpäröitä muitakin ( siis avioliiton ulkopuolella syntyneitä ).

        Itsellä kun ei ole vain pelkästään tuo avioliiton ulkopuolella syntynyt, vaan tilanne on ollut huomattavasti pahempi... Taustan vuoksi ei ole ollut mahdollisuutta mitenkään kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä kun ei ole vain pelkästään tuo avioliiton ulkopuolella syntynyt, vaan tilanne on ollut huomattavasti pahempi... Taustan vuoksi ei ole ollut mahdollisuutta mitenkään kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

        Mikä voi olla niin pahaa, ettei ole uskoa tulevaisuuteen ? Vai onko usko omaan itseen kadoksissa ?
        Mahdollisuus on aina olemassa.
        Aina voi yrittää, taustasta riippumatta. Ei kannata ajatella, ettei mistään tule mitään siitä syystä kun ennen oli " niin ja näin ".
        Menneisyyden ei tarvitse muokata tulevaisuutta. Olisi hyvä yrittää päästä irti menneiden aikojen tapahtumista, ei jäädä niihin " jumiin ". Eivät ne poistu olemasta, mutta niidenkin kanssa pystyy oppia elämään.
        Jokaisella on menneisyys, kaikilla omanlaisensa. Mutta jokaisella on myös tulevaisuus, josta voi tehdä menneisyyttä paremman.
        Eikä kukaan käske olla tasapainoinen, huonommankin tasapainon kanssa voi pärjätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä kun ei ole vain pelkästään tuo avioliiton ulkopuolella syntynyt, vaan tilanne on ollut huomattavasti pahempi... Taustan vuoksi ei ole ollut mahdollisuutta mitenkään kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.

        Mutta aikuinen voi tehdä tietoisia tekoja kohti tasapainoisuutta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      138
      3159
    2. EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!

      Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje
      Maailman menoa
      40
      2992
    3. Kultasi eka kirjain? Kuka haluaa

      A haluaa J
      Ikävä
      108
      1408
    4. Empaattisuus ja suoruus.

      Tässä tullut noita pehmeitä asioita pohdittua, mutta toisaalta olen myös yksinkertainen mies. Pidän suoruudestakin. Mi
      Sinkut
      141
      1145
    5. Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas
      Kaste
      162
      1077
    6. Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana

      Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta
      Kaste
      366
      1057
    7. Nainen, mikset lähetä

      miehelle viestiä? Tiedän, että sulla on asiaa ja kysyttävää.
      Ikävä
      60
      997
    8. Sijaiskasteet kuolleitten puolesta

      Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j
      Kaste
      373
      979
    9. Ehkä vähän

      Rakastunut sinuun
      Ikävä
      41
      807
    10. Sä saat mut tuntemaan

      Jotain sellaista mitä ei saisi tuntea mutta må en mahda tälle mitään. Mulla on ikävä niitä meidän katseita ja sitä tunne
      Ikävä
      22
      783
    Aihe