Onko tähtitiede raakaa tieteellistä faktaa..?

Sotket käsitteitä niin lahjakkaasti, että viisas pysyy nytten hiljaa - olet opetuskelvoton!

Opettele lukemaan. Onko astronomia ja astrologia menneet käsitteinä sekaisin?

Miten nyt luonnontieteet fysiikka, kemia ja matematiikka mihinkin ilmiöihin sotkeutuvat lähinnä antavat jonkun käsityksen aineista, etäisyyksistä, voimista ja niiden vaikutuksista. Näiden pohjalta luodaan teoreettisia käsityksiä ja selityksiä olemiselle tunnetun ja tuntemattoman suhteen. Joillakin tuntuu olevan tarve saada tietoa johon käytännössä ei pääse käsiksi juuri mitenkään. Käytännössä emme tiedä juuri sitä mitä emme tiedä ja onko sillä mitään merkitystä mitä ei tiedetä, kun merkitys syntyy tiedosta ja vain uskomukset syntyvät tietämättömyydestä.

Nykyaikainen tähtitiede on lähinnä fysiikkaa. Astronomiassa on kuitenkin vaikeampaa järjestää kokeita verrattuna fyysikon laboratorioon, sillä tähdet ja galaksit eivät mahdu rakennusten sisään. Niinpä astronomi havainnoi kohteita kaukaa, voimatta puuttua niiden toimintaan.

Perinteinen tähtiede esimerkiksi 1800-luvulle saakka mielestäni oli palloastronomiaa (sovellettua pallogeometriaa), positioastronomiaa, planeettojen pintojen havaitsemista optisesti, planeettojen ratalaskentaa, mutta vähitellen - kaukoputkien ja muun välineistön kehittyessä - myös tähtien yms. kohteiden spektrien tutkimista.

Joskus kauan sitten tähtitiedettä pidettiin eräänlaisena matematiikan haarana. Silloin puhuttiin "astronomisesta tarkkuudesta", koska esimerkiksi planeettojen suuntia pystyttiin laskemaan huisin tarkasti.

Nykyisin astronomia on kuitenkin fysiikkaa ja laskentatarkkuus voi esimerkiksi kosmologiassa olla verrattain vaatimaton. Jos kaukaisen galaksin etäisyys tunnetaan esim. 10% tarkkuudella niin se on aika hyvin, sikses.

Suurvaltojen astronomeilla on ollut merkittävä rooli ydinaseiden, nimittäin vetypommien kehittämisessä. Vetypommin toiminta nääs muistuttaa jonkin verran normaalin tähden toimintaa. Tähdessä fuusioreaktio on normaalisti stabiili, mutta vetypommithan ovat kertakäyttöisiä. Astronomien roolista vetypommien suunnittelussa vaan usein vaietaan.

Toki tähtitiede on luonnontiede. Saattaa jopa olla vanhin luonnontiede. Astronomia on kuitenkin muuttunut vuosituhanten aikana hyvin paljon. Ensin oli tärkeää mm. mittailla, luetteloida ja kuvata tähtiä. Nykyaikainen ammattiastronomi ei kuitenkaan välttämättä tiedä paljain silmin näkyvästä käytännön tähtitaivaasta paljoakaan.

Filosofialla oli oma roolinsa astronomian alkutaipaleella, esim. antiikin Kreikassa. Enkä sano filosofiasta pahaa sanaa. Filosofia etsii totuutta omalla tavallaan. Eräs filosofi on muuten arvostellut kärkevästi nykyistä kosmologiaa. Kosmologiassa on totuus ikäänkuin päätetty jo etukäteen ja tahdotaan löytää vain omaksuttua totuutta tukevia havaintoja? Alkuräjähdys ja sitä rataa ... vaihtoehtoja ei kaivata eikä suvaita.