Schubertin on sanottu jalostaneen saksalaisen kansanlaulun taiteellisesti viimeisteltyyn asuun, Heidenröslein, Nummenruusu, mutta
itse en kyllä hirveästi Schubertista löydä mitään kansanmusameininkiä, kuin jos ajatellaan vaikkapa Verdiä, (tai jopa Been pöhlöjä lauluja ja muuta vokaalimusiikkia), joka on läpeensä kyllästetetty italialaiskansallisilla musiiikillisilla aineksilla, eikä siksi universaalisuuden puuttesta johtuen ole mieleeni; ja kyllähän näitä herroja kansallisromantikkoja löytyy meiltä täältä Suomestakin ihan tarpeeksi; ajatellaan nyt vaikka Sibeliusta; ja Weber on kyllä lähempänä saksalaista kansanlaulua kuin Schubert, esim. Taika-ampujissa, jonka jäljittelystä häntä aikanaan ankarasti syytettiinkin.
Ja paljon muitakin esimerkkejä löytyy; Mozartinkin teokset ovat täynnä lainoja ja muistumia tutuista itävaltalaisista ja saksaaisista kansansävelmistä; kuten puhallindivetimenton KV 252, muistaakseni; viimeisessä osassa, kun kissa hiiriä jahtasi, Metsästyskvarteton finaalissa ym. ja näin on varmasti myös Beethovenin kuin kenenkä tahansa suuren säveltäjän kohdalla. Kroatialaista sävelmistä, jotka löivät leimansa Haydnin melodiikkaan on huomautettu, että ne ovat hilpeitä, ja koskettelevat harvoin vakavia tuntoja. Mutta tokihan kansanmusiikki on aina ollut vuorovaikutukessa länsimaisen taidemusiikin kanssa, kyse on vain kyvystä luoda ja antaa tälle perusmateriaalille persoonalliset kasvot, jotka ovat tekijänsä näköiset.
itse en kyllä hirveästi Schubertista löydä mitään kansanmusameininkiä, kuin jos ajatellaan vaikkapa Verdiä, (tai jopa Been pöhlöjä lauluja ja muuta vokaalimusiikkia), joka on läpeensä kyllästetetty italialaiskansallisilla musiiikillisilla aineksilla, eikä siksi universaalisuuden puuttesta johtuen ole mieleeni; ja kyllähän näitä herroja kansallisromantikkoja löytyy meiltä täältä Suomestakin ihan tarpeeksi; ajatellaan nyt vaikka Sibeliusta; ja Weber on kyllä lähempänä saksalaista kansanlaulua kuin Schubert, esim. Taika-ampujissa, jonka jäljittelystä häntä aikanaan ankarasti syytettiinkin.
Ja paljon muitakin esimerkkejä löytyy; Mozartinkin teokset ovat täynnä lainoja ja muistumia tutuista itävaltalaisista ja saksaaisista kansansävelmistä; kuten puhallindivetimenton KV 252, muistaakseni; viimeisessä osassa, kun kissa hiiriä jahtasi, Metsästyskvarteton finaalissa ym. ja näin on varmasti myös Beethovenin kuin kenenkä tahansa suuren säveltäjän kohdalla. Kroatialaista sävelmistä, jotka löivät leimansa Haydnin melodiikkaan on huomautettu, että ne ovat hilpeitä, ja koskettelevat harvoin vakavia tuntoja. Mutta tokihan kansanmusiikki on aina ollut vuorovaikutukessa länsimaisen taidemusiikin kanssa, kyse on vain kyvystä luoda ja antaa tälle perusmateriaalille persoonalliset kasvot, jotka ovat tekijänsä näköiset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.