Kaaresuvantolainen poromies NilsJohan Labba on mielissään siitä, että vuoden yrittäjä -palkinto men

Paliskunta vaati pääkäsittelyä
Hossa-Irnin paliskunta vaati hovioikeudelta, että poromies tuomitaan varkaudesta ja korvaa anastetun poron arvon (1 752,50 euroa) sekä työkustannukset (200 euroa) viivästyskorkoineen. Lisäksi paliskunta vaati korvausta oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa (3 624,12 euroa) ja hovioikeudessa (2 084,13 euroa), ja halusi hovioikeuden järjestävän pääkäsittelyn.

Poromies puolestaan vaati, että Suomen valtio korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa (9 473,90 euroa) ja hovioikeudessa (2 659,80 euroa) viivästyskorkoineen.

Poromiehen mukaan valitus ja vaatimukset tulisi jättää tutkimatta, koska paliskunta ei ole asianomistaja. Hän vaati myös paliskuntaa korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.

Hovioikeuden täytyi ratkaista, onko paliskunta asianomistaja vai ei. Hovioikeuden mukaan kyse on rikoslain mukaisesta varkaudesta, jossa omaisuutta anastetaan toisen hallusta.

Hossa-Irnin paliskunta perustelee asianomistajan asemaansa poronhoitolain tehtävillä, jotka antavat paliskunnalle oikeuden huolehtia alueellaan olevista poroista, myös muiden omistamista.

Hovioikeuden ratkaisun mukaan paliskunta ei ole asianomistaja tässä tapauksessa. Valtio määrättiin maksamaan poromiehen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa, hovioikeudessa maksajaksi tuli valtion lisäksi paliskunta.

Oikeus
Poro
Hovioikeudet

Aseistettu poromies säikäytti Lapissa – paikalle useita poliisipartioita

Petokorvauksia käytetään väärin: Poronvasoja ostetaan pohjoisesta ja syötetään pedoille idässä
1.11.2017 6.24

Jenni Leukumaavaara

Kuusamon ja Kainuun poronhoitoalueella osa poromiehistä ostaa vuosittain satoja poronvasoja Lapista. Samat vasat tai niistä kasvatetut täysikokoiset porot päästetään kotipaliskunnassa tarkoituksella petojen syötäväksi.

Syynä on se, että petovahingoista voi nostaa tietyissä paliskunnissa tavallista korkeamman petokorvauksen.

Vihreän Langan tietojen mukaan näin tekevät jotkin poromiehet ainakin Hallan ja Hossa–Irnin paliskunnissa koillisrajalla Kainuussa ja Koillismaalla. Molempien paliskuntien saamat petokorvaukset ovat olleet jopa yli kymmenkertaisia teurastuottoon verrattuna.

Näissä paliskunnissa sovelletaan niin sanottua Lex Halla -järjestelmää, joka takaa pedon aiheuttamasta porovahingosta kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muulla poronhoitoalueella. Lex Halla on voimassa kymmenessä paliskunnassa.

Jos poromies ostaa vasan esimerkiksi 250 eurolla, korvaus pedon syömästä vasasta voi olla yli kaksinkertainen. Vasan myyjä taas saa elävänä myydystä vasasta paremman hinnan kuin teuraaksi menevästä.

Poroelinkeinon etua ajava Paliskuntain yhdistys arvioi korkeiden petokorvausten kannustavan väärinkäytöksiin. Korvausten kahmintaa on yritetty estää myös paliskuntien omilla päätöksillä.


Lex Halla tuli voimaan 2009 osana riistavahinkolakia, kun petojen tekemiksi ilmoitetut vahingot olivat kasvaneet poronhoitoalueella.

Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan koko poronhoitoalueella löytyneiden petojen tappamien porojen määrä yli kolminkertaistui poronhoitovuodesta 2004–2005 vuoteen 2012–2013, jolloin korvattiin 5 262 petojen tappamaksi ilmoitettua poroa.

Lex Halla on saanut nimensä Suomussalmen Hallan paliskunnasta, jossa ilmoitetut petovahingot ovat suhteessa porojen määrään olleet Suomen suurimpia.

Lex Hallan piirissä olevien alueiden poromiehet saavat pedoille menetetyistä poroista kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muualla poronhoitoalueella asuvat elinkeinonharjoittajat.

Jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi, paliskunta nousee Lex Hallan piiriin.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lain pohjaksi tekemän mietinnön mukaan erityiskorvauksen arveltiin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, joissa erityisesti susien aiheuttamat vahingot olivat lisääntyneet 2000-luvulla.

Nyt lain piirissä on jo kymmenen paliskuntaa eri puolilta poronhoitoaluetta. Korvaukseen oikeutetut paliskunnat vahvistetaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriön hallintopäätöksellä.


Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa.

Porojen myynti ei ole poikkeuksellista. Siitosporoja myydään silloin tällöin kannan monipuolistamiseksi ja petovahinkojen kattamiseksi.

Systemaattiseksi väärinkäytöksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun joka vuosi ostetaan kymmeniä vasoja, kasvatetaan ne sen ikäisiksi että korvaussumma kasvaa, ja päästetään porot ilman valvontaa petojen keskelle.

”Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset”, Paasovaara sanoo.

Suurin osa paliskunnan poromiehistä pitää porot aitauksessa tai lähimaastossa vuodenvaihteesta vappuun, jolloin petoja on paljon liikkeellä.

Korvauksia väärin käyttävät poromiehet antavat porojensa kulkea vapaasti niin sanotut kuolinpannat kaulassaan. Pantojen avulla raadot löytyvät helposti.

Normaali petokorvaus porosta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta noin 1 300 euroon. Korvaus riippuu poron iästä ja esimerkiksi siitä, onko kyseessä siitos- tai kilpaporo. Lex Hallan paliskunnissa tämä korvaus tulee tuplana, eli esimerkiksi pedon tappamasta vaadinporosta voi saada 2 700 euroa.


Riistakeskuksen Vihreälle Langalle keräämien tietojen mukaan nykyisistä Lex Halla -paliskunnista Käsivarressa on eniten porovahinkoja. Siellä vahinkojen määrä on vaihdellut Lex Hallan aikana vajaasta neljästäsadasta lähes tuhanteen.

Kaakkoisen poronhoitoalueen paliskunnista Hallassa porovahingot vuosittain ovat vaihdelleet 132–323 poron välillä, Hossa–Irnissä 169–482 poron. Hallassa porovahinkoja kirjattiin enemmän ennen Lex Hallaa, Hossa–Irnissä vahinkojen määrä on kasvanut.

Riistakeskuksen tiedot perustuvat maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tietoihin.

Enon­te­kiön vuoden yrit­tä­jä­nä pal­kit­tu po­ro­mies Nils-Jo­han Labba: "Mu­ka­vaa, että sain tun­nus­tuk­sen en­sim­mäi­se­nä po­ro­ta­lou­den edus­ta­ja­na"

300 miljoo perutteettimoi petokorvauksi ylilaidunnettua lappi akikki kuolleet 600 tuhatta kilo eläin rehua lappii jaaatte siellä kuolee vesistöt yms kaikki.. ei ihme että siellä kaikki matkailijat ripulio kos laitattase poro rhu paskn suoraan maastoom..hyi saatnana .,

yrittääkö toi tappaa kaikki turistit sikikö palki vai miksi hullua hommaa.

OOO

PROROSVO AHAHAHEHEH OI JEEE

AHHAHAHHEHEH OI OI NYT SATUU PORO EROTUKSELLA EI RIITÄ PUUKKO AHAHAHEHEH

NAI KAIKKIA AKKOJA JA JA LAPSIKAIN AHAHEHEH OI OI SIKSIKÖ PALKITO TULI AHAHEHEH OPI OI ,.,.

sai vuoden yrittäjä no kuonka mota poro oli pedot muka syöneett ahahhehehhehahah hoohho oi oi rorvoo tapa ittes..

ssas

wqwq