Juutalaisia säveltäjiä?

Eräs suurimmista vaikutteista, joita Euroopan juutalaisilla on ollut, koskee Espanjan nk. sefarddijuutalaisia. Ennen kuin heidät kollektiivisesti karkotettiin (samana päivänä kuin Kolumbus nosti ankkurinsa), olivat he toimineet rakentavina välittäjinä muslimien ja kristittyjen, idän ja lännen, välillä. Toivat mm. shakin meille:

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Shakki_ja_Matti.htm

pjojala kirjoitti:

Eräs suurimmista vaikutteista, joita Euroopan juutalaisilla on ollut, koskee Espanjan nk. sefarddijuutalaisia. Ennen kuin heidät kollektiivisesti karkotettiin (samana päivänä kuin Kolumbus nosti ankkurinsa), olivat he toimineet rakentavina välittäjinä muslimien ja kristittyjen, idän ja lännen, välillä. Toivat mm. shakin meille:

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Shakki_ja_Matti.htm

kertoen, että tunnen kyllä muun juutalaiskulttuurin ohella sefardijuutalaisten tarinaa melko lailla, ei siinä mitään, mutta että Carmen...

Oletko muusikko? Velipoikani vetää yhtä bigbändiä, nälkäpalkalla.

pjojala kirjoitti:

Oletko muusikko? Velipoikani vetää yhtä bigbändiä, nälkäpalkalla.

ja muuta.
Terveisiä velipojalle. Nostan olematonta hattua kutsumustyöläiselle.

Toveri opettajalle tuli pieni sisälukuvirhe, pelkään:

Puhe oli S-A-L-A-L-I-I-T-O- teoriasta, ei salaliitto-sellaisesta.

Minä toisin sanoen pilkkaan Siionin viisaitten pöytäkirjojen kaltaisia huijauksia juutalaisten maailmansalaliitoista. Tosiasiassa juutalaiset ovat saaneet aikaan ghettojen muurien murtumisen hikisellä työllä.

Tekisikö tämä paremman vaikutuksen? Tai ainakin stereonäköä?

Juutalaisia sarjakuvakirjailijoita

Laajalevikkisen sanomalehdistön syntypaikka oli New York, jonka asukaskunta oli suurelta osin siirtolaisväestöä. Tarkemmin sanoen N.Y. on maailmanhistorian väkirikkan juutalaiskaupunki.

Varhaiset sarjakuvat ilmestyivät sanomalehdissä ja niissä kulki vahva etninen juonne. Esimerkiksi vuonna 1897 ilmestyneen Katzenjammer Kids (Kissalan pojat) -sarjakuvan hahmot mursivat englantia saksalaisittain. Jo Abie the Agent -sarjan (1914) päähenkilö oli juutalainen. Alkuperäinen sarjakuvahuumori oli hiomatonta siirtolais- ja työläishuumoria.

1900-luvun alussa perustetut sarjakuvasyndikaatit mullistivat pikku hiljaa sanomalehtisarjakuvien sisällön. Uusi levitystapa teki sarjoista yleisviihdettä, joka miellytti suurempaa, keskiluokkaista, väestönosaa. Tästä huolimatta juutalaisten osuus orastavalla sarjakuvan kultakaudella oli suuri.

Kaksi juutalaispoikaa (Jerry Siegel ja Joe Shuster, kummatkin syntyneet 1914) keksi Supermanin eli Teräsmiehen. Hahmon yhteydet juutalaisten monien pelkojen varjostamaan muukalaisuuteen ovat ilmeiset. Teräsmies löydettiin lapsena kuin Mooses ja hänkin toimi messiaanisena sankarina ja pelastajahahmona. Teräsmies tuli muista ulottuvuuksista. Krypton-planeetalla Teräsmiehen nimi oli Kal-El ja hänen isänsä nimi Jor-El. El-pääte on vanhatestamentillinen ja viittaa Jumalan nimeen. Esimerkiksi juutalaisten valtio on ainoa esimerkki viittauksesta jonkin jumalan nimeen valtion nimessä. (Israel tarkoittaa vapaasti käännettynä "Jumalan taistelijaa".)

Teräsmiehellä on kaksi identitettiä, joiden välillä hän elää kaksoiselämää. Hän näyttää Woody Allenin luomalta hiljaiselta silmälasipäiseltä luuserilta, mutta todellisuudessa hän on nimensä mukaisesti terästä. Teräsmies on ainoa supersankari, joka kykenee salaamaan henkilöllisyytensä ilman kasvonaamiota. Myös juutalaiset ovat pyrkineet salaamaan juutalaisuutensa pelkällä ei-juutalaisella käytöksellä.

Batmanin eli Lepakkomiehen - toisen kaikkein aikojen kuuluisimmista supersankareista - loivat vuonna 1939 Robert Kane (s. 1922) ja Bill Finger (s. 1917), korttelin juutalaispoikia kummatkin. Myös Lepakkomiehessä korostuu orpous ja tehtävä maailman puhdistamisessa.

Kapteeni Amerikka ei viitannutkaan Super "W" Presidenttiin ja Tikkum Olamiin, vaan sen luojia olivat Joe Simon ja Jack Kirby (molemmat syntyneet 1917). Tästä eteenpäin en jaksa enää mainita juutalaisuutta erikseen, vaan käytän Encyclopaedia Judaican mukaisesti meistä muista kuin ei-juutalaisista henkilöistä merkintää (o).

Stan Lee loihti Hämähäkkimiehen ja Rautamiehen henkilöhahmot.

Marvel-maailman villeimpiin hahmoihin kuuluva vihreä hurjimus Hulk taas oli Stan Leen ja Jack Kirbyn yhteistyötä vuodelta 1962. Hulk on agressiivinen olio, jolla on vähän älyä, mutta rajattomat lihasvoimat. Hulkin mentaliteetti tosin muuttui sen mukaan, mitä yleisö tahtoi hämmentävässä hahmossa nähdä. Koomiseksi aisan tekee se, että siviilissä kyseessä on kaltaiseni tutkijanhyypiö, jota vain sattui puremaan "radioaktiivinen hämähäkki".

Teräsmiehen elokuvaversio oli pitkään maailman kallein elokuva ja niin mahdottomalta kuin se 60-luvun TV:n trikoo-sarjojen jälkeen kuulostikin, suureellinen Lepakkomieskin herätettiin valkokankaalla suurissa puitteissa eloon 80-luvun lopulla.

Etsiväsarja Spirit on Will Eisnerin (taas maaginen synnyinvuosi 1917!) hengentuote vuodelta 1940. New Yorkin siirtolaiskortteleissa vietettyjen nuoruudenvuosien peruina Eisner on luonut teoksellaan A Contract With God (Sopimus Jumalan kanssa) uuden kirjallisemman sarjakuvamuodon, graafisen romaanin. (Tai toisinpäin, eli romaanisarjakuvan.) Eisner on niitä harvoja korkeajännityspiirtäjiä, jotka soivat huomiota Suomenkin sodille. Suomihan oli siitä erikoinen taistelutanner, että vain täällä juutalaissotilaita taisteli saksalaisten rinnalla yhteistä vihollista vastaan. (Rautaristiä saksalaisen osaston motista pelastuttanut suomenjuutalainen everstiluutnantti, sen paremmin kuin pari muutakaan tapausta, ei kuitenkaan vastaanottanut…)

Julius Schwartz on eräs scifisarjakuvan pioneereista, Al Capp taas anarkistinen pilapiirtäjä. Ruotsalainen Art Spiegelman sai holokaustia ja isänsä kokemuksia käsittelevästä sarjakuvastaan Maus vuonna 1986 Pulitzerin ja Playboyn sarjakuvapalkinnon vuonna 1982. Hänen avant-garde sarjakuvansa nimi on Raw.

Brittihuumorin äänenkannattaja David Langdon tunnetaan erityisesti Punch-nimisestä sarjastaan. Muita pila- tai sarjakuvapiirtäjiä ovat esimerkiksi toimittajan piirroksistaan Pulitzerilla palkittu Jules Feiffer, Saul Steinberg ja David Levine.

Harvey Kurtzmania pidetään kirpeän, sarkastisen ja avantgardistisen piirtämisen uranuurtajana. Nimi Mad (1952) kertoo kaiken… Kuvien välistä voi lukea, että Alfred E. Neuman on parodia juutalaisesta. Alfred E. Neuman on hahmo, joka tunkeutuu vilpittömän typerässä uteliaisuudessaan kaikkialle hörökorvineen.

Meillä biotieteissä oppikirjan tekijöiden on toisinaan tapana herkutella Rube Goldbergin (1883-1970) pilapiirroksilla tarkoituksettoman monimutkaisista laitteista. Alasta, joka lähti liikkeelle hirtehisestä siirtolaishuumorista, on tullut taidetta ja suurta liiketoimintaa. Reuben-palkinto on vuosittain jaettava Amerikan sarjakuvapiirtäjien tunnustus, joka on saanut nimensä Reuben Luciuksesta. Eräs Ruben kuuluisimmista hahmoista on professori Lucifer Gorgonzola. Vuonna 1947 hän sai Pulitzer-palkinnon poliittisista piirroksistaan, joista tunnetuin saattaa olla New Yorkin Sun -lehdessä julkaistu Peace Today.

Rube Goldberg –kilpailuja sen sijaan järjestetään teekkarihuumoria viljeltäessä. Siinä "keksijöille" tai suunnittelijoille määrätään vain kapistuksen toimintaperiaate ja laitteen liikkuvien osien lukumäärä. Esimerkkejä Goldbergin omista monimutkaisuuksista voi katsella osoitteessa:

http://www.rube-goldberg.com/html/gallery.htm

http://www.rube-goldberg.com/

Ghettokirjallisuudessa turhautumisesta noussutta kirjallista saivartelua oli tapana kutsua "pilpuliksi".



Pauli Ojala

Biotaiteilija



PS. No entäs nää?!?

http://www.allnerdsandgeeks.com/index.FamousJews.html

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famous_Jews