Harjoittelupaikka sähköpuolen insinööriopiskelijalle

Harjoittelupaikka tuntuvat olevan kiven alla. Harmittaa opiskelijan puolesta jos valmistuminen alkaisi olla harjoittelu jaksosta kiinni pitkälti. Oisko vinkkejä mistä harjoittelupaikkoja voisi kysellä.

12

101

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sähköfirmoista


      Tietenkin. Sähköpuolellakin niin monenlaisia hommia, hankala arvata tarkemmin.

      Tällä hetkellä harjoittelupaikat lujassa. Kun ei noita työpaikkojakaan ole. Toisaalta, lujassa ne on aina. Harjoittelija on rasite työpaikalle, opastus sitoo työvoimaa, elikkäs maksaa sille. Työvoimapulan aikaan niitä saa joillekin aloille helpommin. Jos on jotain liukuhihnatyylistä simppelimpää duunia, harjoittelijatkin tekee tulosta.

      Inssipuolella kaikenlainen toiminta kaikkialla vähäistä. Vähän uusia projekteja, koska kaikenlainen suunnittelu vähäistä nyt. Yt: uhkaa vakiväkeä. Mutta jossain laivanrakennuspuolella, datakeskusten parissa, energiajutuissa ehkä jotain tapahtuukin.

      Paras ois, jos heebolla ois viedä taloon jokin oma projekti. Elikkäs ois itellä homma myytynä, että vois sen avulla myydä itteensä. Hankalampi yhtälö.

      Noh, heppu ei valmistu kuin vasta sitten, kun harjoittelu tehty. Ehkä kandeis kysellä paikkaa haeskellessa duuneja myös jostain woltilta, tai mäkkäriltä...

      Puhelinta käteen ja meilihakuja meneen. Niin tosin tekee kaikki muutkin opiskelijat.

      Aikanaan olin yhdessä koulutuksessa opistotasolle. Luokalla oli kolmisenkymmentä. Alle puolet löysi harjoittelupaikat. Met loput perustettiin media osuuskunta ja koitettiin myydä hommia. Noh, jotain hommia saatiinkin, joskin meitsikään ei tainnut himasta poistua. Meni kuitenkin läpi ja harjoittelu kelpas. Sitä en tiedä, moniko loppujen lopuksi yleensä työllistyi ikinä alalle.

      Joop, kaverin pitää osata myydä ittensä jollain konstia. Paras ois, jos ois jotain muutakin myytävää, kuin ittensä.

      =DW=

      • Tällä "heebolla" on onneksi vakituinen työpaikka eli siinä mielessä ei hätää. Eikö ole mikään mäkkäri tai Wolt vaan aiemman ammatin myötä saatu.

        Kuulostaa että kurssilla yleistä harjoittelupaikkojrn puute eikä koulukaan kykene asiassa auttamaan. Kekseliäisyyttä vaatinee.


      • Anonyymi

        Unohtui.

        Yks tuttu valmistui dippaunssiksi ysärin lamaan. Se oli tehnyt harjoittelut yhdessä firmassa, minne sen piti jäädä duuniin. Noh, firma myytiin ulkomaalaisomistukseen ja kundi saneerattiin ulos.

        Joskus se esitteli koneeltaan työhakemuksiaan niitä oli yli 400. Meinas, käsin tehtyjäkin iso pino. Jossain vaiheessa se sitten onnistui järkkään ittensä keikalle jonnekin sademetsään paperikoneita rakentamaan. Ei tosin edes sen puolen inssi.

        Paljon oli työttömänä, viimein junaili ittensä valtiolle, alansa hommiin. Noh, nyt se alkaa olemaan eläkeiässä. Taloa ei ole tehty. Lapsia ei ole tehty. Äveriäs ei ole. Velkanen osake, vanha moottoripyörä ja aika uus pikkuauto. Eläkekertymä pieni, pieni eläke tiedossa.

        Mutta heppu kuitenkin pääsi vakitöihin, keski-iässä.

        Noin niinkuin realiteetteja kehiin. Jos ala ei vedä, kandeisko miettiä alanvalintaa. Tosin oikein mikään ala ei nykyisin satavarma.

        =DW=


      • Anonyymi kirjoitti:

        Unohtui.

        Yks tuttu valmistui dippaunssiksi ysärin lamaan. Se oli tehnyt harjoittelut yhdessä firmassa, minne sen piti jäädä duuniin. Noh, firma myytiin ulkomaalaisomistukseen ja kundi saneerattiin ulos.

        Joskus se esitteli koneeltaan työhakemuksiaan niitä oli yli 400. Meinas, käsin tehtyjäkin iso pino. Jossain vaiheessa se sitten onnistui järkkään ittensä keikalle jonnekin sademetsään paperikoneita rakentamaan. Ei tosin edes sen puolen inssi.

        Paljon oli työttömänä, viimein junaili ittensä valtiolle, alansa hommiin. Noh, nyt se alkaa olemaan eläkeiässä. Taloa ei ole tehty. Lapsia ei ole tehty. Äveriäs ei ole. Velkanen osake, vanha moottoripyörä ja aika uus pikkuauto. Eläkekertymä pieni, pieni eläke tiedossa.

        Mutta heppu kuitenkin pääsi vakitöihin, keski-iässä.

        Noin niinkuin realiteetteja kehiin. Jos ala ei vedä, kandeisko miettiä alanvalintaa. Tosin oikein mikään ala ei nykyisin satavarma.

        =DW=

        No jaa. Opinnot lopuillaan jotta ei viittis jättää kesken. Toivoa ei vielä kannata menettää. Onneksi töitä on. Ja kyse ei enää ihan teinistä.


    • Anonyymi
      UUSI

      Sairaalat, oppilaitokset, puhelinasennusliikkeet.
      Kunnat, valtio.

      • UUSI

        Monelta erikoistumisalan taholta on kyselty. Ei vaan vielä ole tärpännyt.


    • UUSI

      Tyttären lapsen sulhas ehdokas opiskelee sivuaineena sähköalaa, ainakin hänellä on jatkuvaa työharjoittelua jossain firmassa.
      Ellei ammattiin opiskelija ei saa työharjoittelua ja valmistuttuaan hänen työllistymisensä on huomattavasti heikompi jolla on takanaan työharjoittelua. olkoot tuleva ala mikä tahansa.
      Työ tekijäänsä neuvoo, ammattiin voi valmistua oppisopimuksen kautta, en tiedä kuinka yleistä Suomessa, ainakin Saksassa yleistä.

      • UUSI

        Kyllä. Ja ei edes valmistu ellei saa työharjoittelua tehdyksi. Vaikka olisi koulutukseltaan esim sähköteknikko ja nyt opiskelemassa automaatioalaa käsittääkseni. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja onneksi töitä on.


      • UUSI
        Siili25 kirjoitti:

        Kyllä. Ja ei edes valmistu ellei saa työharjoittelua tehdyksi. Vaikka olisi koulutukseltaan esim sähköteknikko ja nyt opiskelemassa automaatioalaa käsittääkseni. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja onneksi töitä on.

        Joo, tää sulhas ehdokas on lukiossa ja tähtää kai sähköalan insinööriksi tai vastaavaan tasoon.


      • Anonyymi
        UUSI

        Sivusta.

        Opso ollut käytössä suomessa jo pitkään, on edelleen. Sen suosio vaihtelee. Nousukauden aikaan firmat liki imuroi opsolaisia, lama-aikoinahan on sitten it:t.

        Opso tuettua koulutusta ja siihen sisältyy teoriaopintoja. Muuten idea on työssäoppiminen. Vähän kuin viritetty kisälli jne sydeemi.

        Tässä ongelmansa. Pitäisi työssä oppia monipuolisesti alaa ja vaatii ohjausta työpaikoilta. Noh, pikkufirmoilla ei ole hyvin irrottaa resursseja ohjaukseen. Isoissa kyllä paremmin, mutta opsolaiset laitetaan mieluusti tuottamaan, vaikka liukuhihnalle.

        Opson kautta pitäis saada amista vastaava ammattitaito. Kyse siis suorittavista töistä, raksoille jne. Inssi harjoittelut eri asia. Dippainsit esim tekevät diplomityönsä harjoittelusta. Diplomityö vähän kuin yliopistossa gradu. Ilman harjoittelua ja diplomityötä ei voi valmistua.

        =DW=


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta.

        Opso ollut käytössä suomessa jo pitkään, on edelleen. Sen suosio vaihtelee. Nousukauden aikaan firmat liki imuroi opsolaisia, lama-aikoinahan on sitten it:t.

        Opso tuettua koulutusta ja siihen sisältyy teoriaopintoja. Muuten idea on työssäoppiminen. Vähän kuin viritetty kisälli jne sydeemi.

        Tässä ongelmansa. Pitäisi työssä oppia monipuolisesti alaa ja vaatii ohjausta työpaikoilta. Noh, pikkufirmoilla ei ole hyvin irrottaa resursseja ohjaukseen. Isoissa kyllä paremmin, mutta opsolaiset laitetaan mieluusti tuottamaan, vaikka liukuhihnalle.

        Opson kautta pitäis saada amista vastaava ammattitaito. Kyse siis suorittavista töistä, raksoille jne. Inssi harjoittelut eri asia. Dippainsit esim tekevät diplomityönsä harjoittelusta. Diplomityö vähän kuin yliopistossa gradu. Ilman harjoittelua ja diplomityötä ei voi valmistua.

        =DW=

        Juu. Nykyisinhän on trendinä esim kouluttaa lähihoitaja oppisopimus kautta.


    • Anonyymi
      UUSI

      Sivusta lisää.

      Germaanisista tittelipolitiikka erilaista. Vähän kuin neukuissakin, siellä kai autokuskitkin oli logisjtiikkainssejä. En tiedä, miten milläkin alalla titteleitä maitten välillä sovelletaan maitten välillä, suomella kuitenkin ollut aika isot vaatimumukset.

      Jokatapauksessa suomessa on myös opso ja sen pitäis täyttää amiksen taso.

      =DW=

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään

      Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"
      Maailman menoa
      89
      9299
    2. Ikuiset kaipaajat

      Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo
      Ikävä
      164
      5829
    3. Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla

      ”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset
      Maailman menoa
      147
      5172
    4. Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään

      "Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El
      Maailman menoa
      12
      5013
    5. Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta

      Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään
      Maailman menoa
      38
      4198
    6. Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle

      Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m
      Maailman menoa
      86
      3509
    7. Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi

      Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta
      Maailman menoa
      58
      3444
    8. Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?

      PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html
      Maailman menoa
      110
      2831
    9. En tiedä ymmärrätkö

      Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk
      Ikävä
      10
      2811
    10. Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla

      Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä
      Yrittäjyys
      44
      2790
    Aihe