Harjoittelupaikka tuntuvat olevan kiven alla. Harmittaa opiskelijan puolesta jos valmistuminen alkaisi olla harjoittelu jaksosta kiinni pitkälti. Oisko vinkkejä mistä harjoittelupaikkoja voisi kysellä.
Harjoittelupaikka sähköpuolen insinööriopiskelijalle
12
174
Vastaukset
- Anonyymi
Sähköfirmoista
Tietenkin. Sähköpuolellakin niin monenlaisia hommia, hankala arvata tarkemmin.
Tällä hetkellä harjoittelupaikat lujassa. Kun ei noita työpaikkojakaan ole. Toisaalta, lujassa ne on aina. Harjoittelija on rasite työpaikalle, opastus sitoo työvoimaa, elikkäs maksaa sille. Työvoimapulan aikaan niitä saa joillekin aloille helpommin. Jos on jotain liukuhihnatyylistä simppelimpää duunia, harjoittelijatkin tekee tulosta.
Inssipuolella kaikenlainen toiminta kaikkialla vähäistä. Vähän uusia projekteja, koska kaikenlainen suunnittelu vähäistä nyt. Yt: uhkaa vakiväkeä. Mutta jossain laivanrakennuspuolella, datakeskusten parissa, energiajutuissa ehkä jotain tapahtuukin.
Paras ois, jos heebolla ois viedä taloon jokin oma projekti. Elikkäs ois itellä homma myytynä, että vois sen avulla myydä itteensä. Hankalampi yhtälö.
Noh, heppu ei valmistu kuin vasta sitten, kun harjoittelu tehty. Ehkä kandeis kysellä paikkaa haeskellessa duuneja myös jostain woltilta, tai mäkkäriltä...
Puhelinta käteen ja meilihakuja meneen. Niin tosin tekee kaikki muutkin opiskelijat.
Aikanaan olin yhdessä koulutuksessa opistotasolle. Luokalla oli kolmisenkymmentä. Alle puolet löysi harjoittelupaikat. Met loput perustettiin media osuuskunta ja koitettiin myydä hommia. Noh, jotain hommia saatiinkin, joskin meitsikään ei tainnut himasta poistua. Meni kuitenkin läpi ja harjoittelu kelpas. Sitä en tiedä, moniko loppujen lopuksi yleensä työllistyi ikinä alalle.
Joop, kaverin pitää osata myydä ittensä jollain konstia. Paras ois, jos ois jotain muutakin myytävää, kuin ittensä.
=DW=Tällä "heebolla" on onneksi vakituinen työpaikka eli siinä mielessä ei hätää. Eikö ole mikään mäkkäri tai Wolt vaan aiemman ammatin myötä saatu.
Kuulostaa että kurssilla yleistä harjoittelupaikkojrn puute eikä koulukaan kykene asiassa auttamaan. Kekseliäisyyttä vaatinee.- Anonyymi
Unohtui.
Yks tuttu valmistui dippaunssiksi ysärin lamaan. Se oli tehnyt harjoittelut yhdessä firmassa, minne sen piti jäädä duuniin. Noh, firma myytiin ulkomaalaisomistukseen ja kundi saneerattiin ulos.
Joskus se esitteli koneeltaan työhakemuksiaan niitä oli yli 400. Meinas, käsin tehtyjäkin iso pino. Jossain vaiheessa se sitten onnistui järkkään ittensä keikalle jonnekin sademetsään paperikoneita rakentamaan. Ei tosin edes sen puolen inssi.
Paljon oli työttömänä, viimein junaili ittensä valtiolle, alansa hommiin. Noh, nyt se alkaa olemaan eläkeiässä. Taloa ei ole tehty. Lapsia ei ole tehty. Äveriäs ei ole. Velkanen osake, vanha moottoripyörä ja aika uus pikkuauto. Eläkekertymä pieni, pieni eläke tiedossa.
Mutta heppu kuitenkin pääsi vakitöihin, keski-iässä.
Noin niinkuin realiteetteja kehiin. Jos ala ei vedä, kandeisko miettiä alanvalintaa. Tosin oikein mikään ala ei nykyisin satavarma.
=DW= Anonyymi kirjoitti:
Unohtui.
Yks tuttu valmistui dippaunssiksi ysärin lamaan. Se oli tehnyt harjoittelut yhdessä firmassa, minne sen piti jäädä duuniin. Noh, firma myytiin ulkomaalaisomistukseen ja kundi saneerattiin ulos.
Joskus se esitteli koneeltaan työhakemuksiaan niitä oli yli 400. Meinas, käsin tehtyjäkin iso pino. Jossain vaiheessa se sitten onnistui järkkään ittensä keikalle jonnekin sademetsään paperikoneita rakentamaan. Ei tosin edes sen puolen inssi.
Paljon oli työttömänä, viimein junaili ittensä valtiolle, alansa hommiin. Noh, nyt se alkaa olemaan eläkeiässä. Taloa ei ole tehty. Lapsia ei ole tehty. Äveriäs ei ole. Velkanen osake, vanha moottoripyörä ja aika uus pikkuauto. Eläkekertymä pieni, pieni eläke tiedossa.
Mutta heppu kuitenkin pääsi vakitöihin, keski-iässä.
Noin niinkuin realiteetteja kehiin. Jos ala ei vedä, kandeisko miettiä alanvalintaa. Tosin oikein mikään ala ei nykyisin satavarma.
=DW=No jaa. Opinnot lopuillaan jotta ei viittis jättää kesken. Toivoa ei vielä kannata menettää. Onneksi töitä on. Ja kyse ei enää ihan teinistä.
- Anonyymi
Sairaalat, oppilaitokset, puhelinasennusliikkeet.
Kunnat, valtio. Tyttären lapsen sulhas ehdokas opiskelee sivuaineena sähköalaa, ainakin hänellä on jatkuvaa työharjoittelua jossain firmassa.
Ellei ammattiin opiskelija ei saa työharjoittelua ja valmistuttuaan hänen työllistymisensä on huomattavasti heikompi jolla on takanaan työharjoittelua. olkoot tuleva ala mikä tahansa.
Työ tekijäänsä neuvoo, ammattiin voi valmistua oppisopimuksen kautta, en tiedä kuinka yleistä Suomessa, ainakin Saksassa yleistä.Kyllä. Ja ei edes valmistu ellei saa työharjoittelua tehdyksi. Vaikka olisi koulutukseltaan esim sähköteknikko ja nyt opiskelemassa automaatioalaa käsittääkseni. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja onneksi töitä on.
Siili25 kirjoitti:
Kyllä. Ja ei edes valmistu ellei saa työharjoittelua tehdyksi. Vaikka olisi koulutukseltaan esim sähköteknikko ja nyt opiskelemassa automaatioalaa käsittääkseni. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja onneksi töitä on.
Joo, tää sulhas ehdokas on lukiossa ja tähtää kai sähköalan insinööriksi tai vastaavaan tasoon.
- Anonyymi
Sivusta.
Opso ollut käytössä suomessa jo pitkään, on edelleen. Sen suosio vaihtelee. Nousukauden aikaan firmat liki imuroi opsolaisia, lama-aikoinahan on sitten it:t.
Opso tuettua koulutusta ja siihen sisältyy teoriaopintoja. Muuten idea on työssäoppiminen. Vähän kuin viritetty kisälli jne sydeemi.
Tässä ongelmansa. Pitäisi työssä oppia monipuolisesti alaa ja vaatii ohjausta työpaikoilta. Noh, pikkufirmoilla ei ole hyvin irrottaa resursseja ohjaukseen. Isoissa kyllä paremmin, mutta opsolaiset laitetaan mieluusti tuottamaan, vaikka liukuhihnalle.
Opson kautta pitäis saada amista vastaava ammattitaito. Kyse siis suorittavista töistä, raksoille jne. Inssi harjoittelut eri asia. Dippainsit esim tekevät diplomityönsä harjoittelusta. Diplomityö vähän kuin yliopistossa gradu. Ilman harjoittelua ja diplomityötä ei voi valmistua.
=DW= Anonyymi kirjoitti:
Sivusta.
Opso ollut käytössä suomessa jo pitkään, on edelleen. Sen suosio vaihtelee. Nousukauden aikaan firmat liki imuroi opsolaisia, lama-aikoinahan on sitten it:t.
Opso tuettua koulutusta ja siihen sisältyy teoriaopintoja. Muuten idea on työssäoppiminen. Vähän kuin viritetty kisälli jne sydeemi.
Tässä ongelmansa. Pitäisi työssä oppia monipuolisesti alaa ja vaatii ohjausta työpaikoilta. Noh, pikkufirmoilla ei ole hyvin irrottaa resursseja ohjaukseen. Isoissa kyllä paremmin, mutta opsolaiset laitetaan mieluusti tuottamaan, vaikka liukuhihnalle.
Opson kautta pitäis saada amista vastaava ammattitaito. Kyse siis suorittavista töistä, raksoille jne. Inssi harjoittelut eri asia. Dippainsit esim tekevät diplomityönsä harjoittelusta. Diplomityö vähän kuin yliopistossa gradu. Ilman harjoittelua ja diplomityötä ei voi valmistua.
=DW=Juu. Nykyisinhän on trendinä esim kouluttaa lähihoitaja oppisopimus kautta.
- Anonyymi
Sivusta lisää.
Germaanisista tittelipolitiikka erilaista. Vähän kuin neukuissakin, siellä kai autokuskitkin oli logisjtiikkainssejä. En tiedä, miten milläkin alalla titteleitä maitten välillä sovelletaan maitten välillä, suomella kuitenkin ollut aika isot vaatimumukset.
Jokatapauksessa suomessa on myös opso ja sen pitäis täyttää amiksen taso.
=DW=
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit422770Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116