Vielä käveli katua ja nyt on pois

Ei edes vanha, pyörinyt nurkilla, örisyt omansa, tupakoi, keräsi pulloja, säällä kuin säällä, sateessa, pakkasessa

ihan kuin nykyisen mallin mukaan ulkona liikkuminen on hengen vaarallista
nykyisellään ihminen selviää vain sisätiloissa

odotti aamuvarhaisella kaupan aukenemista

punainen naama, kyttyrässä

kuulee toiselta, että henkilö on poistunut elävien kirjosta

miksi piti poistua kun oli nuori?
niin paljon ihmisiä ympärillä kaupungissa ja joku poistuu nuorena

tulee mieleen kotipaikkakunnilla iloiset lapset jotka syntyvät samoihin aikoihin,
kasvavat samoihin aikoihin, mutta toiset lopettavat elämisen aikaisin
ja jättävät muut aikalaisensa vanhenemaan, iloitsemaan elämästä, josta ei voi iloita, koska ilo ei ole sen arvoinen

on ulkopuolinen, ei kuulu joukkoon, vaikka on samasta ryhmästä ja kuoleman jälkeen ihan kuin henkilön olemus vielä jää keskuuteen

muut ihmiset käyvät tyhjemmiksi, mitä he tekevät joka päivää merkityksettömäksi

kuolema jättää elämään elämän tarkoituksen, eikä se ollut mikään aktiviteetti, mitä ihmiset koko ajan tekivät

moni oli ahdistunut elämässä kun ei ymmärtänyt mitä se on
kuolema näytti eläville, mitä elämä on
aktiviteetit muuttuivat kuoleman jälkeen arvokkaimmiksi

entä nuorena kuollut henkilö?
hän joka näytti eläville vanheneville mitä elämä on, marttyyri?
mikä oli hänen osuutensa kaikkeudessa valittuna epäoikeudenmukaisena?