Minusta on jotenkin hämmentävää, että kun joku tai jotkut säveltäjät ovat kirjoittaneet kaunista ja melodista tonaalista musiikkia suomessa, jossa uskotaan ja vannotaan suuressa määrin vain yhden säveltäjän nimeen, on ensimmäinen reaktio se, että tämän täytyy olla Sibeliuksen plagiointia, eikä sitä siksi tohdita esittää tai levyttää ja seuraavaksi kyseeseen tulee se, että ei tätä voi esittää sen vuoksi, kun se saksalaisten modernismin standardien mukaan on tyyliltään anakronistista ja siksi vanhanaikaista ja kuten sanottu, epäajanmukaista säveltaidetta aikaansa nähden, ottamatta lainkaan huomioon sitä, että suomessa, jossa kehitys musiikissa kulki saksaan nähden jälkijunassa, vallitsi paljolti pluralistinen poly-stylistisyys musiikissa vielä pitkälti sotien jälkeenkin, mutta myös varsinaisen modernismin aikana suomessa monetkin säveltäjät ovat tietoisesti valinneet tyylikseen usein modernististen eksperimentointiensa jälkeen, kuten Salmenhaara sitten nuoruutensa kenttätekniikan, tai Rautavaara dodekafonisen kautensa jälkeen uustonaalisen, uusklassisen ja uusromanttisen sävelkielen ja ammentaneet inspiraationsa romanttisten ja postromanttisten säveltäjien teoksista luoden harvoin mitään persoonallista ja aitoa, eikä heitä syytetä anakronismin paheesta, mutta vielä tänä päivänäkin kuullaan ohjelmistossa sävelkieleltään perinteisempää musiikkia, jota eräät nykysäveltäjät ovat luoneet tilausteoksia sävellettyään, joten anakronismiin vetoaminen pelkästään sodan jälkeisten säveltäjien teosten ohjelmistosta poistamisen johdosta tuntuu tähän nähden hieman liian voimakkaalta reaktiolta, varsinkin suomen musiikinhistorian vaiheet huomioiden, ohjelmiston kohdeltua säveltäjiä edellä sanotun takia hyvin eriarvoisesti, mutta kuten eräs tunnettu suomalainen musiikkikirjastonhoitajakin on todennut, eri aikana kunkin säveltäjän musiikin arvostukset vaihtelevat trendien mukaan tunnetuillakin säveltäjillä.
Miksi suomalainen tonaalinen musiikki katosi ohjelmistosta?
Anonyymi-ap
4290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Keiden tahojen välinpitämättömyyteen ja kiinnostuksen puutteeseen suomen ansiokkaan ja kunniakkaan, mutta nykykuulijoille suurelta ja parhaalta osaltaan lähes tuntemattomaksi jääneen sotia välittömästi edeltävän, sotien aikaisen ja sen jälkeisen musiikkiperinnön unohdus perustuu ja onko kyseessä vain ajan myötä tapahtunut repertoaarin uudistuminen ja vanhojen mestarien tuotannon katoaminen vähitellen ohjelmistosta lumipalloefektin tavoin, joka on tapahtunut peruuttamattomasti ja vääjäämättömästi uusien ja nykyajan vaatimusten sanelemana modernimpien, vaikkakin välillä uustonaalisten-ja romanttisten, säveltäjien ekspansion myötä ohjelmistoon, jossa jostakin syystä ei vanhoille mestareille ohjelmistoaikaa ole enää herunut, olivatpa nämä moderneja tai perinteisen tonaalisia sävelkieleltään, mutta vaikuttaa siltä että kyseessä ei välttämättä ole syvällisen pohdinnan ja vakavan harkinnan seuraus ja tulos, vaan pikemminkin päättävät tahot ovat aikojen saatossa kukin kohdallaan vain hiljaisella sopimuksella kabineteissa hyväksyneet väistämättömän ,taikka lehtien yleisöpalstojen kirjoituksella vaikuttaneet ohjelmistorakenteen muotoutumiseen modernismia suosivaksi ja todenneet lakonisesti, että näin vain kaiken piti käydä taikka eivät ole edes huomanneet mitään puutetta ohjelmistossa Tuukkasten ja kumpp. kadotessa ja vaipuessa unohduksiin, eikä heidän aikaansaannoksiaan ole mielletty riittävän tärkeiksi ja merkittäväksi, sillä aina tulee jotakin uutta ja mielenkiintoista säveltaidetta ohjelmistoon, joka syrjäyttää edellisen sukupoven mestarien elämäntyön ja näin monet menneisyyden nerot ovat syrjäytetty lähes täydellistä kyynisyyttä ja vähättelyä osoittaen heidän tuotantoaan kohtaan ja vain silloin tällöin jonkun muistovuoden tapahtuman vuoksi tuotu ohjelmistoon ja unohdettu sitten jälleen?
Maailmalla tosiaan sävelletään ja esitetään uustonaalista musiikkia, mutta Suomessa sellaista tekevä säveltäjä menettää nopeasti uskottavuutensa.
Eikös Rautavaara juurikin säveltänyt uustonaalista musiikkia ja on supersuosittu?
Sibeliuksen musa ei toimi tietyssä mielentilassa koska kun musa on usein rauhallista ja vetelää niin aamumusana ei toimi laisinkaan.