Kristillinen black metal

Tällaisiakin bändejä on. Kertovat soittavansa black metalia kristillisellä lyriikalla. Eli perinteisellä nopeatempoisella tuplabasariryminällä, hervottomalla säröllä ja käsittämättömällä örinällä, jossa saatanallisten säkeiden sijasta luritellaan, tai siis öristään kristillistä sanomaa. Kuulostaako ristiriitaiselta? Ainakin minun, vanhoillislestadiolaisen korvaan se kuulostaa suoranaiselta, öh häväistykseltä. Osa kristillistä örinämetallia soittava bändi nimeää musiikkityylinsä white metaliksi, vaikka musiikillinen tyyli on ehtaa black metal tyyliä. Kristillisen musiikin on oltava harrasta ja pyhää.
Kristillinen black metal on vähän sama, kuin kirkkomusiikki saatanallisilla sanoilla. Siinä, missä ensimmäinen muuttuu sopimattomaksi musatyylinsä vuoksi, jälkimmäinen taas sanoituksen vuoksi. Kummatkaan eivät palvele Jumalaa millään tavoin, vaan häpäisee ja pilkkaa Jumalaa rumalla tavalla!