Ei kai yksittäinen protoni voi muuttua kiinteän, nesteen, kaasun ja plasman välillä. Vaan muuttuu jokin muu.
1. Atomien väliset sidokset
2. Elektroniverho
3. Kvarkit tai niitä pienemmät osaset
Voiko esim. Sidoksilla olla neljä erilaista olomuotoon vaikuttavaa vaihetta tai olemusta.
Kun olomuoto muuttuu missä vaiheessa se tapahtuu? Hiukkas vai Aaltovaiheessa?
Tämän aloituksen joka liittyy Fysiikkaankin tahtoisin kuulla Filosofian hypoteesien kannalta. Tietenkin jos ei ole manifestaatiota viisaudelta tai Pyhältä Hengeltä voi olla vaikea itse kehittää päätelmää.
Antiikin filosofit pohti ensimmäistä prinsisiippiä ja mikä elementeistä se olisi?
Neste, maa, ilma vai tuli. Mutta kun maakin voi olla ilmaa ja tulta sen jälkeen kun olomuoto vaihtuu , vai voiko? Ja mikä voi ? Protoni, sidokset vai elektroniverho?
Mikä olomuodossa muuttuu?
11
250
Vastaukset
- Anonyymi00001
Kun kiinteä aine muuttuu nesteeksi, sen hiukkaset eivät enää pysy lukittuneina samoille paikoille. Ne saavat enemmän liike-energiaa ja alkavat liukua toistensa ohi. Sidosvoimat ovat yhä olemassa, mutta eivät enää pidä rakennetta jäykässä muodossa. Aine ei siis ”hajoa”, se vain siirtyy tilaan, jossa sen osasten liike voittaa osan kiinteän rakenteen jäykkyydestä.
- Anonyymi00002
Kysyin vielä tekoälyltä. Ja se väittää että rakenteessa ei mikään muutu, vaan sidokset hölstyy sallien vapaamman liikkeen. Eli niin kuin aiempi kommentti kertoo.
Joka tapauksessa lämpötila ja siten liikkeen suuruus tai vapaus muuttaa olomuodon toiseksi. Eri olomuodot näyttävät ulospäin kuin kyseessä olisi uusi aine, mutta niin ei ole. Aine pysyy samana, mutta sen lämpötila ja liikkumismahdollisuus vain vaihtelee.
Itse en ymmärrä kuinka kiinteä voi muuttua kaasuksi? Kaasut kun voittaa painovoiman kun kiinteä taas ei. Onko painovoima riippuvainen lämpötilasta? Kuuma kaasu vapautuu painovoiman vaikutuksesta?
Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri. Muuttuuko siis jokin? Esim. Pyörimisnopeus?
Miten paine vaikuttaa kultaan joka on kaasu olomuodossa? Kiihtyykö pyörimisliike ja liikkuminen eteenpäin. Voittaako painovoiman niin että kulkeutuu ylöspäin. Mille korkeudelle asti. Voiko kulta karata avaruuteen asti?- Anonyymi00004
Tähän yksinkertaisesti: lämpötilan tai paineen muutoksilla voi vaikuttaa käsiteltävän "ainejoukon" _tiheyteen_.
Esim. kuumentamalla ilmaa, se ei muutu kevyemmäksi per se (siinä mukana olevat happi, typpi, hiilidioksidi, argon jne. painavat edelleen yhtä paljon kuin aiemminkin), vaan sen ilmamäärän _tiheys muuttuu_, koska lämpötilan kasvattaminen lisäksi lämpöliikettä. Eli kaasun tilavuus kasvoi ja tiheys harveni samalla, jonka takia se alkaa pyrkimään "pinnalle".
Tämä voi näyttää siltä, että painovoima kumoutui. Painovoima vaikuttaa edelleen kaasun atomeihin, mutta se käy heikoksi tässä. - Anonyymi00006
"Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."
Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin? - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
"Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."
Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin?Katso Tähtitiede palstan juttua: Kaasuplaneetat ja kiviplaneetat liikkuvat eri tavalla
Nostin tuon ketjun ylöspäin Tähtitiede foorumilla tai palstalla. - Anonyymi00008
Anonyymi00006 kirjoitti:
"Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."
Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin?Tekoäly selvitti asian olevan niin.
Typpi N2 liikkuu 500 metriä sekunnissa
Ympärysmitta 0.94 nanometrin
Pyörimisnopeus 5 x 10^11 kierrosta sekunnissa
1 nanometri täytyy kertoa luvulla 5 x 10^11 jotta tulos olisi 500 metriä. - Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Tekoäly selvitti asian olevan niin.
Typpi N2 liikkuu 500 metriä sekunnissa
Ympärysmitta 0.94 nanometrin
Pyörimisnopeus 5 x 10^11 kierrosta sekunnissa
1 nanometri täytyy kertoa luvulla 5 x 10^11 jotta tulos olisi 500 metriä.Kaasupilvessä satunnaisuus kumoaa asiat, jotka voisivat jotenkin ilmentyä makrotasolle. sama satunnaisuus/kompleksisuus saa aikaan sen, että kun kaasupilveen vaikutetaan jollain tavoin, sen käyttäytymisen ennustaminen on erityisen vaikeaa, Siinä ei varsinaisesti ole mitään helppoa havaittavaa säännönmukaisuutta, vaikka siihen liittyvät lait tiedetään.
Avaruudessa kaasupilveen vaikuttaa painovoima- mielessä sen oman massan lisäsi muut lähellä olevat massat, sekä muut vaikuttavat voimat kuten sähkö-magneettiset voimat. Sen tiheys määrittelee paljon muita kuten paineen, monesti lämpötilan ja koon. myös se mistä aineista kaasupilvi koostuu vaikuttaa mainittuihin. Kaikki mainituista vaikuttaa kaikkeen muuhun.
Se miten signaali etenee kaasupilvessä, se on sellainen "newtonin kuulat" tyyppinen tilanne. Jos nyt ei ihan harvasta kaasupilvestä ole kyse, yksittäinen typpiatomi ei vedä 500m/s koko kaasupilven läpi vaan se osuu johonkin toiseen vieressä olevaan typpiatomiin, siirtää siis momenttinsa sille ja pysää. Se seuraava osuu seuraavaan ja pysää, ja seuraava jatkaa jne. Tämä tapahtumaketju menee tiettyä vauhtia kaasussa joka typelle on tuo mainittu, sitä sanotaan äänen nopeudeksi väliaineessa, ja mitä se nyt on 330m/s tjsp ilmakehässä. Jos sitten kolauttaa vasaralla rautatangon päähän, signaali etenee rautahilassa samaa periaatetta noudattaen, joskin signaali menee nopeammin ääniaaltona metallissa kuin ilmassa. Sitä sanotaan äänen nopeudeksi raudassa. Rauta-atomikaan ei vetänyt maksiminopeudella päästä päähän vaan siirsi energiaa vieressä olevaan rauta-atomiin.
Tämän takia ääni ei ole asia, joka etenee avaruudessa, koska siellä ei ole ääniaaltoja välittävää väliainetta tarpeeksi. Toisaalta, äänen avulla ei maapallollakaan juuri signaaleja välitetä pitkiä matkoja, joten käyttökelpoisuus avaruudessa on yhtä heikkoa ellei heikompaa.
Kaasupilvissä siis yksittäiset atomit pääsevät liikkumaan jonkun matkan kunnes törmäävät toiseen. Energiaa siirtyy törmäyksissä. Törmäily on satunnaista, joten yksistään kaasupilvi ei liiku. Koska kaasupilvellä on massa, se vaikuttaa toisten massojen kanssa, kuten vaikka toisen kaasupilven kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta voi syntyä liikettä ja kaikkea muuta hauskaa.
- Anonyymi00003
Lisäyksenä jo muiden esiintuomiin asioihin.
Yleinen peukkusääntö on (riippumatta olomuodosta), että kevyemmällä aineella (merkityksessä harvempi) on taipumus asettua kellumaan raskaamman aineen (merkityksessä tiheämpi) päälle.
Systeemit ovat kuitenkin monimutkaisia ja riippuen systeemistä, tämä taipumus voi toteutua tai jäädä toteutumatta.
Jos painovoima on pistemäinen ja lämpötila on pieni, mutta kuitenkin sallii kerrostumisen (kaasussa tai nesteessä ei tapahdu paljoa lämpöliikettä), raskaampi asettuu keskelle ja kevyt ympärille. Jos painovoima on yleisempi, kuten planeetta Maan pinnalla "alaspäin" ja koe suoritetaan vaikkapa astiassa, ja aineet eivät varsinaisesti sekoitu pysyvästi keskenään, tai eriytyvät sekoituksen jälkeen, raskaampi menee astian pohjalle ja kevyempi asettuu sen päälle.
Kaasuilla esimerkki: ilmakehä Maassa. Kaasuna siis nk. ilma, joka on sekoitus useampaa kaasua, jotka ovat keskenään tiheydeltään ja ominaispainoiltaan hyvinkin erilaisia. Lämpötila pitää kaasun osaset liikkeessä, kaasut sekoittuvat, ilmiötä kutsutaan diffuusioksi. Eli perus termodynamiikkaa, yleisellä tasolla ymmärrettävää, mutta tarkkaanottaen aika monimutkaista. Periaatteessa olisi mahdollista, että ilmakin alkaisi kerrostumaan maan pinnalta lähtien ylöspäin kerroksiksi (kerrostumista nähdään vasta ylempänä ilmakehässä), mutta käytännössä tätä ei tapahdu, koska kaasun osasten lämpöliike ilmakehän alaosissa on suurempi, kuin painovoima. Toisaalta ilmakehän muutkin ilmiöt sekoittavat kaasuja keskenään jatkuvasti. Auringosta saatu energia pitää lämpötilaa yllä, tosin Maapallon lämmönsäätely sekään ei ole kovin yksinkertainen, mutta jos tässä sallitaan yksinkertaistus tähän.
Vastauksena miten joku voi voittaa painovoiman... kysymys on ehkä kuitenkin mitä kaikkia voimia voi vaikuttaa. Tässä mainittu lämpöliike ja lämpötila. Painovoiman lisäksi voisi olla vaikka aineeseen kohdistuva paine, joka voi vaikuttaa aineen olomuotoon, esim. korkeassa paineessa ja alhaisessa lämpötilassa kaasu voi nesteytyä. Tai vaikka fyysinen työ (heiluttaa käsiään, eli sekoittaa ilmakehän kaasuja) tai joku muu lisäenergialähde tai energiaa poistava laite, joilla olomuodot voi muuttua.- Anonyymi00005
Ehkä tähän vielä sen verran, että alkuaineen ominaisuuksista riippuu sitten se miten se käyttäytyy missäkin tilanteessa. Ei muuta kuin tutustumaan jaksolliseen järjestelmään, miten aineet on ryhmitelty ja miten ne muistuttavat toisiaan tai poikkeavat toisistaan.
Tuossa ylempänä kysyttiin kullasta. Kulta on metalli, ja sillä on metallin ominaisuudet.
(Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulta )
- Anonyymi00010
Kannattiko tätä nyt ihmetellä? Näyttäisi löytyvän ala-asteen biologian kirjasta ensimmäinen maininta veden muodon muutoksista. Seiska-luokan kemian kirjasta löytyy sitten jo tieto, miten asia on kemiallisesti.
Kaikki suomalaiset siis tietävät jo asian tai ovat lintsareita! - Anonyymi00012
Etsitkö seuraa tänä iltana? 🔥 Klikkaa ja juttele https://Jennie.hoty.lat/Jennie#/?/?/njouo26fv
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p1128009Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa
Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su4027184Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite804484Vähän fiksumpi Nimi kisa ? :=)
Kirjoita teidän etunimet allekkain. Jos nimissä on joku kirjain sama, poista se. Tee sama tarkistus kaikille kirjaimill294219Mikä on suurin luonne- eroavuus sinussa
Ja kaivatussasi? Vaikuttaako se huonoon vai hyvään suuntaan siinä, että teistä voisi tulla jotain?2032639Kenen haluaisit voittavan Amazing Racen: Tuomas ja Esko, Millu ja Karoliina vai Maria ja Vilma?
Amazing Race Suomi huipentuu lauantaina finaaliin. Jäljellä on kolme paria ja tiedossa on tehtäviä, jotka järkyttävät os332385- 1022371
Gallup: Katsotko Salkkareita tai oletko katsonut?
Salatut elämät on suomalaisten suosikkisarja vuosikymmenestä toiseen. Salkkareiden parissa viettää aikaa sukupolvet laps202049Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-02040Amazing Race Tomas rehellisenä Esko-appiukon, 63, tilasta: "Sairastelut ja..."
Tomas Grekov ja Esko Rotola-Pukkila ovat mukana Amazing Race Suomi -kisassa. Ja nyt vuorossa on finaali. Hankaluuksia m11927