Mikä olomuodossa muuttuu?

Anonyymi-ap

Ei kai yksittäinen protoni voi muuttua kiinteän, nesteen, kaasun ja plasman välillä. Vaan muuttuu jokin muu.

1. Atomien väliset sidokset
2. Elektroniverho
3. Kvarkit tai niitä pienemmät osaset

Voiko esim. Sidoksilla olla neljä erilaista olomuotoon vaikuttavaa vaihetta tai olemusta.

Kun olomuoto muuttuu missä vaiheessa se tapahtuu? Hiukkas vai Aaltovaiheessa?

Tämän aloituksen joka liittyy Fysiikkaankin tahtoisin kuulla Filosofian hypoteesien kannalta. Tietenkin jos ei ole manifestaatiota viisaudelta tai Pyhältä Hengeltä voi olla vaikea itse kehittää päätelmää.

Antiikin filosofit pohti ensimmäistä prinsisiippiä ja mikä elementeistä se olisi?

Neste, maa, ilma vai tuli. Mutta kun maakin voi olla ilmaa ja tulta sen jälkeen kun olomuoto vaihtuu , vai voiko? Ja mikä voi ? Protoni, sidokset vai elektroniverho?

11

268

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kun kiinteä aine muuttuu nesteeksi, sen hiukkaset eivät enää pysy lukittuneina samoille paikoille. Ne saavat enemmän liike-energiaa ja alkavat liukua toistensa ohi. Sidosvoimat ovat yhä olemassa, mutta eivät enää pidä rakennetta jäykässä muodossa. Aine ei siis ”hajoa”, se vain siirtyy tilaan, jossa sen osasten liike voittaa osan kiinteän rakenteen jäykkyydestä.

    • Anonyymi00002

      Kysyin vielä tekoälyltä. Ja se väittää että rakenteessa ei mikään muutu, vaan sidokset hölstyy sallien vapaamman liikkeen. Eli niin kuin aiempi kommentti kertoo.

      Joka tapauksessa lämpötila ja siten liikkeen suuruus tai vapaus muuttaa olomuodon toiseksi. Eri olomuodot näyttävät ulospäin kuin kyseessä olisi uusi aine, mutta niin ei ole. Aine pysyy samana, mutta sen lämpötila ja liikkumismahdollisuus vain vaihtelee.

      Itse en ymmärrä kuinka kiinteä voi muuttua kaasuksi? Kaasut kun voittaa painovoiman kun kiinteä taas ei. Onko painovoima riippuvainen lämpötilasta? Kuuma kaasu vapautuu painovoiman vaikutuksesta?

      Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri. Muuttuuko siis jokin? Esim. Pyörimisnopeus?

      Miten paine vaikuttaa kultaan joka on kaasu olomuodossa? Kiihtyykö pyörimisliike ja liikkuminen eteenpäin. Voittaako painovoiman niin että kulkeutuu ylöspäin. Mille korkeudelle asti. Voiko kulta karata avaruuteen asti?

      • Anonyymi00004

        Tähän yksinkertaisesti: lämpötilan tai paineen muutoksilla voi vaikuttaa käsiteltävän "ainejoukon" _tiheyteen_.

        Esim. kuumentamalla ilmaa, se ei muutu kevyemmäksi per se (siinä mukana olevat happi, typpi, hiilidioksidi, argon jne. painavat edelleen yhtä paljon kuin aiemminkin), vaan sen ilmamäärän _tiheys muuttuu_, koska lämpötilan kasvattaminen lisäksi lämpöliikettä. Eli kaasun tilavuus kasvoi ja tiheys harveni samalla, jonka takia se alkaa pyrkimään "pinnalle".

        Tämä voi näyttää siltä, että painovoima kumoutui. Painovoima vaikuttaa edelleen kaasun atomeihin, mutta se käy heikoksi tässä.


      • Anonyymi00006

        "Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."

        Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin?


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        "Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."

        Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin?

        Katso Tähtitiede palstan juttua: Kaasuplaneetat ja kiviplaneetat liikkuvat eri tavalla

        Nostin tuon ketjun ylöspäin Tähtitiede foorumilla tai palstalla.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        "Lisäksi kaasut pyörii akselinsa ympäri ja liikkuvat saman matkan eteenpäin kuin minkä pyörivät akselinsa ympäri."

        Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Annatko esimerkin?

        Tekoäly selvitti asian olevan niin.

        Typpi N2 liikkuu 500 metriä sekunnissa
        Ympärysmitta 0.94 nanometrin
        Pyörimisnopeus 5 x 10^11 kierrosta sekunnissa

        1 nanometri täytyy kertoa luvulla 5 x 10^11 jotta tulos olisi 500 metriä.


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Tekoäly selvitti asian olevan niin.

        Typpi N2 liikkuu 500 metriä sekunnissa
        Ympärysmitta 0.94 nanometrin
        Pyörimisnopeus 5 x 10^11 kierrosta sekunnissa

        1 nanometri täytyy kertoa luvulla 5 x 10^11 jotta tulos olisi 500 metriä.

        Kaasupilvessä satunnaisuus kumoaa asiat, jotka voisivat jotenkin ilmentyä makrotasolle. sama satunnaisuus/kompleksisuus saa aikaan sen, että kun kaasupilveen vaikutetaan jollain tavoin, sen käyttäytymisen ennustaminen on erityisen vaikeaa, Siinä ei varsinaisesti ole mitään helppoa havaittavaa säännönmukaisuutta, vaikka siihen liittyvät lait tiedetään.

        Avaruudessa kaasupilveen vaikuttaa painovoima- mielessä sen oman massan lisäsi muut lähellä olevat massat, sekä muut vaikuttavat voimat kuten sähkö-magneettiset voimat. Sen tiheys määrittelee paljon muita kuten paineen, monesti lämpötilan ja koon. myös se mistä aineista kaasupilvi koostuu vaikuttaa mainittuihin. Kaikki mainituista vaikuttaa kaikkeen muuhun.

        Se miten signaali etenee kaasupilvessä, se on sellainen "newtonin kuulat" tyyppinen tilanne. Jos nyt ei ihan harvasta kaasupilvestä ole kyse, yksittäinen typpiatomi ei vedä 500m/s koko kaasupilven läpi vaan se osuu johonkin toiseen vieressä olevaan typpiatomiin, siirtää siis momenttinsa sille ja pysää. Se seuraava osuu seuraavaan ja pysää, ja seuraava jatkaa jne. Tämä tapahtumaketju menee tiettyä vauhtia kaasussa joka typelle on tuo mainittu, sitä sanotaan äänen nopeudeksi väliaineessa, ja mitä se nyt on 330m/s tjsp ilmakehässä. Jos sitten kolauttaa vasaralla rautatangon päähän, signaali etenee rautahilassa samaa periaatetta noudattaen, joskin signaali menee nopeammin ääniaaltona metallissa kuin ilmassa. Sitä sanotaan äänen nopeudeksi raudassa. Rauta-atomikaan ei vetänyt maksiminopeudella päästä päähän vaan siirsi energiaa vieressä olevaan rauta-atomiin.

        Tämän takia ääni ei ole asia, joka etenee avaruudessa, koska siellä ei ole ääniaaltoja välittävää väliainetta tarpeeksi. Toisaalta, äänen avulla ei maapallollakaan juuri signaaleja välitetä pitkiä matkoja, joten käyttökelpoisuus avaruudessa on yhtä heikkoa ellei heikompaa.

        Kaasupilvissä siis yksittäiset atomit pääsevät liikkumaan jonkun matkan kunnes törmäävät toiseen. Energiaa siirtyy törmäyksissä. Törmäily on satunnaista, joten yksistään kaasupilvi ei liiku. Koska kaasupilvellä on massa, se vaikuttaa toisten massojen kanssa, kuten vaikka toisen kaasupilven kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta voi syntyä liikettä ja kaikkea muuta hauskaa.


    • Anonyymi00003

      Lisäyksenä jo muiden esiintuomiin asioihin.

      Yleinen peukkusääntö on (riippumatta olomuodosta), että kevyemmällä aineella (merkityksessä harvempi) on taipumus asettua kellumaan raskaamman aineen (merkityksessä tiheämpi) päälle.

      Systeemit ovat kuitenkin monimutkaisia ja riippuen systeemistä, tämä taipumus voi toteutua tai jäädä toteutumatta.

      Jos painovoima on pistemäinen ja lämpötila on pieni, mutta kuitenkin sallii kerrostumisen (kaasussa tai nesteessä ei tapahdu paljoa lämpöliikettä), raskaampi asettuu keskelle ja kevyt ympärille. Jos painovoima on yleisempi, kuten planeetta Maan pinnalla "alaspäin" ja koe suoritetaan vaikkapa astiassa, ja aineet eivät varsinaisesti sekoitu pysyvästi keskenään, tai eriytyvät sekoituksen jälkeen, raskaampi menee astian pohjalle ja kevyempi asettuu sen päälle.

      Kaasuilla esimerkki: ilmakehä Maassa. Kaasuna siis nk. ilma, joka on sekoitus useampaa kaasua, jotka ovat keskenään tiheydeltään ja ominaispainoiltaan hyvinkin erilaisia. Lämpötila pitää kaasun osaset liikkeessä, kaasut sekoittuvat, ilmiötä kutsutaan diffuusioksi. Eli perus termodynamiikkaa, yleisellä tasolla ymmärrettävää, mutta tarkkaanottaen aika monimutkaista. Periaatteessa olisi mahdollista, että ilmakin alkaisi kerrostumaan maan pinnalta lähtien ylöspäin kerroksiksi (kerrostumista nähdään vasta ylempänä ilmakehässä), mutta käytännössä tätä ei tapahdu, koska kaasun osasten lämpöliike ilmakehän alaosissa on suurempi, kuin painovoima. Toisaalta ilmakehän muutkin ilmiöt sekoittavat kaasuja keskenään jatkuvasti. Auringosta saatu energia pitää lämpötilaa yllä, tosin Maapallon lämmönsäätely sekään ei ole kovin yksinkertainen, mutta jos tässä sallitaan yksinkertaistus tähän.

      Vastauksena miten joku voi voittaa painovoiman... kysymys on ehkä kuitenkin mitä kaikkia voimia voi vaikuttaa. Tässä mainittu lämpöliike ja lämpötila. Painovoiman lisäksi voisi olla vaikka aineeseen kohdistuva paine, joka voi vaikuttaa aineen olomuotoon, esim. korkeassa paineessa ja alhaisessa lämpötilassa kaasu voi nesteytyä. Tai vaikka fyysinen työ (heiluttaa käsiään, eli sekoittaa ilmakehän kaasuja) tai joku muu lisäenergialähde tai energiaa poistava laite, joilla olomuodot voi muuttua.

      • Anonyymi00005

        Ehkä tähän vielä sen verran, että alkuaineen ominaisuuksista riippuu sitten se miten se käyttäytyy missäkin tilanteessa. Ei muuta kuin tutustumaan jaksolliseen järjestelmään, miten aineet on ryhmitelty ja miten ne muistuttavat toisiaan tai poikkeavat toisistaan.

        Tuossa ylempänä kysyttiin kullasta. Kulta on metalli, ja sillä on metallin ominaisuudet.
        (Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulta )


    • Anonyymi00010

      Kannattiko tätä nyt ihmetellä? Näyttäisi löytyvän ala-asteen biologian kirjasta ensimmäinen maininta veden muodon muutoksista. Seiska-luokan kemian kirjasta löytyy sitten jo tieto, miten asia on kemiallisesti.
      Kaikki suomalaiset siis tietävät jo asian tai ovat lintsareita!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      199
      2280
    2. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      3
      2099
    3. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Uskonnot ja uskomukset
      317
      1837
    4. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      94
      1600
    5. Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?

      Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois
      Maailman menoa
      83
      1475
    6. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      200
      1230
    7. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      67
      1170
    8. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      25
      1111
    9. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      48
      1027
    10. Rakas nainen ymmärsin

      Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl
      Ikävä
      73
      996
    Aihe