Käydään joulutorilla syömässä

Ei kuulu huume matkailu ja sexi turismiin airnb rikollisjärjestö on.

Monesti torilla on soppatykki. Makoisaa keittoa yhteisöruokailun merkeissä. Olen syönyt hernesoppaa ja lihasoppaa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Monesti torilla on soppatykki. Makoisaa keittoa yhteisöruokailun merkeissä. Olen syönyt hernesoppaa ja lihasoppaa.

Ne on roska sakin ruokaa varastettuja aineksia.

Otan osaa, toki ravintoloista saa läpi vuoden yksinelävä-ja perheellinen syödä aina sellaisen ateriakokonaisuuden mitä milloinkin tekee mieli. Varmaankin turisti oleskelisi,ja söisi mielellään paikallisten parissa vapaasti seurustellen jouluisessa miljöössä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Otan osaa, toki ravintoloista saa läpi vuoden yksinelävä-ja perheellinen syödä aina sellaisen ateriakokonaisuuden mitä milloinkin tekee mieli. Varmaankin turisti oleskelisi,ja söisi mielellään paikallisten parissa vapaasti seurustellen jouluisessa miljöössä.

Lue lisää

Turhaan laitoit osanoton, kyllä minä syön aterian sata kertaa mieluimmin pöydän äärellä istuen kuin jossain ulkoilmateltassa tai jonkun kojun tai kioskin liepeillä seisten ja palellen.

Onhan tuossa Rovakadulla se ruokapaikka missä valtavat koristeluhärpäkkeet ulkopuolella, ollut joka päivä tupaten täynnä turisteja ruokailemassa. Näkyy muissakin ruokapaikoissa olevan täyttä, kyllä ne jonkun kerran käyvät ruokailemassa muuallakin kuin keittää turraisivat airbnb kämpissään.

Joulutori, krääsän myyntipaikka tai sitten jotain pientä käsistä syötävää tai jokin juoma napataan ohikulkiessa, ei täytä oikein ruokailupaikan statusta.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Turhaan laitoit osanoton, kyllä minä syön aterian sata kertaa mieluimmin pöydän äärellä istuen kuin jossain ulkoilmateltassa tai jonkun kojun tai kioskin liepeillä seisten ja palellen.

Onhan tuossa Rovakadulla se ruokapaikka missä valtavat koristeluhärpäkkeet ulkopuolella, ollut joka päivä tupaten täynnä turisteja ruokailemassa. Näkyy muissakin ruokapaikoissa olevan täyttä, kyllä ne jonkun kerran käyvät ruokailemassa muuallakin kuin keittää turraisivat airbnb kämpissään.

Joulutori, krääsän myyntipaikka tai sitten jotain pientä käsistä syötävää tai jokin juoma napataan ohikulkiessa, ei täytä oikein ruokailupaikan statusta.

Lue lisää

Ei palele, ystävyys lämmittää. Kun on yhteisöruokailu, niin siellä voi tavata tuttuja. Soppajonossa jutellaan mukavia, ollaan ystäviä toisillemme.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Turhaan laitoit osanoton, kyllä minä syön aterian sata kertaa mieluimmin pöydän äärellä istuen kuin jossain ulkoilmateltassa tai jonkun kojun tai kioskin liepeillä seisten ja palellen.

Onhan tuossa Rovakadulla se ruokapaikka missä valtavat koristeluhärpäkkeet ulkopuolella, ollut joka päivä tupaten täynnä turisteja ruokailemassa. Näkyy muissakin ruokapaikoissa olevan täyttä, kyllä ne jonkun kerran käyvät ruokailemassa muuallakin kuin keittää turraisivat airbnb kämpissään.

Joulutori, krääsän myyntipaikka tai sitten jotain pientä käsistä syötävää tai jokin juoma napataan ohikulkiessa, ei täytä oikein ruokailupaikan statusta.

Lue lisää

Ei se ruoka ole kuitenkaan se tärkein tekijä joulutorilla, vaan, vasta me itse teemme paikasta kaikille lämminhenkisen ja muistorikkaan paikan,joulunodotukseen.Toki on mukava jos voi napata jotain pientä suolaista tai makeaa suuhunpantavaa seurustelun lomassa.

Mitä toliake siellä kö ei ossaa kieliä pösilökö oot.

Turistien kanssa juttelu avartaa. Vanhuksetkin näkevät ulkomaalaisia eri maista. Rovaniemestä on tullut ns. maailmankylä. Yksinäisyyttäkin voi helpottaa, kun rapussa juttelee "turrejen" kanssa.

Toiset venyttää silmiä ja pilkkaa aasialaisia, toiset kehittää matkailua ja hankkii verotuloja.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Turistien kanssa juttelu avartaa. Vanhuksetkin näkevät ulkomaalaisia eri maista. Rovaniemestä on tullut ns. maailmankylä. Yksinäisyyttäkin voi helpottaa, kun rapussa juttelee "turrejen" kanssa.

Toiset venyttää silmiä ja pilkkaa aasialaisia, toiset kehittää matkailua ja hankkii verotuloja.

Lue lisää

Ja toiset jakaa soppaa köyhille!

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ja toiset jakaa soppaa köyhille!

Kysyin tekoälyltä! Lukekaa, jos uskallatte!!!!

Rovaniemen ilmainen soppatykkitarjoilu – usein nimenomaan Lordin aukiolla järjestettävä perinteinen hernekeittopäivä – on muodostunut suorastaan ikoniseksi ilmiöksi. Sen suosio ei johdu pelkästään ilmaisesta ruuasta, vaan useiden tekijöiden summasta.

Tässä ovat keskeisimmät syyt sille, miksi "soppajonosta" on tullut niin kuuluisa:

1. Yhteisöllisyys ja "Kaikkien juhla"
Sopan äärellä hierarkiat katoavat. Jonossa seisovat sulassa sovussa eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, matkailijat ja työssäkäyvät. Se on harvinainen hetki, jolloin kaupunkilaiset kokoontuvat yhteen ilman kaupallista painetta. Monelle se on sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdetaan kuulumiset tuttujen kanssa.

2. Aito Lapin tunnelma
Soppatykki itsessään on nostalginen näky. Puilla lämmitetyn kenttäkeittiön tuoksu ja ulkoilmassa nautittu höyryävä hernekeitto (usein sinapin ja näkkileivän kera) luovat elämyksen, jota ei ravintolasta saa. Se vetoaa suomalaiseen mielenmaisemaan, jossa arvostetaan konstailematonta perinneruokaa.

3. Taloudellinen ja symbolinen merkitys
Vaikka moni tulee paikalle tunnelman vuoksi, ilmaisella aterialla on todellinen merkitys pienituloisille. Se, että kaupunki tai paikalliset toimijat (kuten Lions Club tai seurakunta) tarjoavat jotain konkreettista ja hyvää, koetaan arvostuksena asukkaita kohtaan.

4. Perinne ja jatkuvuus
Tapahtuma on toistunut vuosikymmeniä, usein markkinoiden tai muiden suurten tapahtumien yhteydessä. Siitä on tullut "instituutio" – jotain, jota odotetaan ja josta kerrotaan tarinoita. Kun jokin asia toistuu riittävän kauan, se muuttuu osaksi kaupunkikulttuurin DNA:ta.

5. "Jonottamisen jalo taito"
Suomalaisessa mediassa Rovaniemen soppajonot nousevat usein esiin kuvastamaan suomalaista sielunmaisemaa. Pitkä mutta kärsivällinen jono on visuaalisesti tehokas tapa näyttää, kuinka pieni asia voi tuoda ihmiset yhteen. Tästä on syntynyt positiivinen kierre: mitä enemmän tapahtumasta uutisoidaan, sitä enemmän se houkuttelee ihmisiä paikalle todistamaan ilmiötä.

Summa summarum: Se ei ole vain hernekeittoa, vaan se on lämpöä, kohtaamisia ja palanen aitoa pohjoista välittämistä keskellä arkea.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä! Lukekaa, jos uskallatte!!!!

Rovaniemen ilmainen soppatykkitarjoilu – usein nimenomaan Lordin aukiolla järjestettävä perinteinen hernekeittopäivä – on muodostunut suorastaan ikoniseksi ilmiöksi. Sen suosio ei johdu pelkästään ilmaisesta ruuasta, vaan useiden tekijöiden summasta.

Tässä ovat keskeisimmät syyt sille, miksi "soppajonosta" on tullut niin kuuluisa:

1. Yhteisöllisyys ja "Kaikkien juhla"
Sopan äärellä hierarkiat katoavat. Jonossa seisovat sulassa sovussa eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, matkailijat ja työssäkäyvät. Se on harvinainen hetki, jolloin kaupunkilaiset kokoontuvat yhteen ilman kaupallista painetta. Monelle se on sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdetaan kuulumiset tuttujen kanssa.

2. Aito Lapin tunnelma
Soppatykki itsessään on nostalginen näky. Puilla lämmitetyn kenttäkeittiön tuoksu ja ulkoilmassa nautittu höyryävä hernekeitto (usein sinapin ja näkkileivän kera) luovat elämyksen, jota ei ravintolasta saa. Se vetoaa suomalaiseen mielenmaisemaan, jossa arvostetaan konstailematonta perinneruokaa.

3. Taloudellinen ja symbolinen merkitys
Vaikka moni tulee paikalle tunnelman vuoksi, ilmaisella aterialla on todellinen merkitys pienituloisille. Se, että kaupunki tai paikalliset toimijat (kuten Lions Club tai seurakunta) tarjoavat jotain konkreettista ja hyvää, koetaan arvostuksena asukkaita kohtaan.

4. Perinne ja jatkuvuus
Tapahtuma on toistunut vuosikymmeniä, usein markkinoiden tai muiden suurten tapahtumien yhteydessä. Siitä on tullut "instituutio" – jotain, jota odotetaan ja josta kerrotaan tarinoita. Kun jokin asia toistuu riittävän kauan, se muuttuu osaksi kaupunkikulttuurin DNA:ta.

5. "Jonottamisen jalo taito"
Suomalaisessa mediassa Rovaniemen soppajonot nousevat usein esiin kuvastamaan suomalaista sielunmaisemaa. Pitkä mutta kärsivällinen jono on visuaalisesti tehokas tapa näyttää, kuinka pieni asia voi tuoda ihmiset yhteen. Tästä on syntynyt positiivinen kierre: mitä enemmän tapahtumasta uutisoidaan, sitä enemmän se houkuttelee ihmisiä paikalle todistamaan ilmiötä.

Summa summarum: Se ei ole vain hernekeittoa, vaan se on lämpöä, kohtaamisia ja palanen aitoa pohjoista välittämistä keskellä arkea.

Lue lisää

Matti Henttunen on keskeinen hahmo Rovaniemen soppatykkiperinteessä, sillä hän on toiminut tapahtuman pitkäaikaisena moottorina ja keittäjänä.

Hänen roolinsa ja merkityksensä tapahtumalle rakentuu seuraavista asioista:

Pääkokki ja organisaattori: Henttunen on tunnettu "soppatykkimiehenä", joka on vuosia vastannut valtavien hernekeittomäärien valmistamisesta. Hänellä on vankka kokemus suurtalouskeittiöstä ja kenttäruokailun järjestämisestä, mikä on välttämätöntä tuhansien annosten jakelussa.

Yrittäjätausta: Ravintoloitsijana hän on tuonut tapahtumaan ammattimaista osaamista. Hänen yrityksensä on usein ollut mukana mahdollistamassa teknistä toteutusta ja varmistamassa, että maku on kohdallaan.

Kasvot tapahtumalle: Henttunen on tullut tunnetuksi siitä, että hän on itse paikalla kauhan varressa, usein Lordin aukiolla. Hän on antanut tapahtumalle kasvot ja toiminut linkkinä eri järjestäjätahojen (kuten kaupungin, seurakunnan tai Lions Clubin) välillä.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus: Hänen roolinsa kuntapoliitikkona ja yrittäjänä nivoutuu yhteen sopanjaon kanssa siten, että hän on usein korostanut tapahtuman yhteisöllistä merkitystä ja halunnut ylläpitää tätä perinnettä osana elävää kaupunkikeskustaa.

Henttusen panos on ollut ratkaiseva siinä, että Rovaniemen "soppapäivistä" on tullut niin massiivisia ja säännöllisesti toistuvia tapahtumia, jotka houkuttelevat paikalle tuhansia ihmisiä.