Vain 2 Saamelaista , Lopettakkaa tää saamelaisten vallankumous paapominen

Perkele kaikki pitäs saada ja ajaa Suomalainen kanta väestö,, venäjälle Perkeleen saamelaiset olette venäjältä tulleet menkää sinne ruikuttaa identiteettiänne.
14174
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ro­va­nie­mel­lä asuu toi­sek­si eniten saa­me­lai­sia Suomen kun­nis­ta – koulu on tärkeä osa so­vin­toa


Sotien jälkeen alkoi Suomen jälleenrakennus, ja kansallisen yhtenäisyyden aika.

Nykyään tiedämme, että kohti yhtenäistä kansakuntaa suunnattiin paikoin vähemmistöjen oikeudet unohtaen. Tästä kärsivät etenkin valtakulttuurista poikkeavat yksilöt ja yhteisöt – oli sitten kyseessä saamelaiset, romanit tai karjalaiset. Joulukuun alussa julkaistu saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportti kertoo saamelaisten yhteisöllisen kokemuksen ajasta, jonka vaikutukset näkyvät yhä tänä päivänä.

Oppivelvollisuuslain vuoden 1947 muutoksen myötä lapset pakotettiin pois kotoaan suomalaisiin asuntolakouluihin. Lukuisat saamelaislapset eivät palanneet koulupolulta kotiin äidinkieltään puhuen.

Raportissa saamelaiset kertovat, miten lapsena ensimmäiset kouluvuodet olivat vaikeita, koska heidän piti käydä koulua vieraalla kielellä eikä opetuksessa saanut tarvittavaa tukea. Omalla äidinkielellä puhumista ei katsottu hyvällä ja siitä rangaistiin. Väkivaltainen käytös oli tavallista sekä aikuisten että lasten osalta.

Kielenmenetyksen trauma ja omaan kulttuuriin liitetty häpeä on kulkeutunut sukupolvelta toiselle tähän päivään asti.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportti, 700-sivuinen selvitys näyttää, miten Suomessa harjoitettu politiikka on ajanut ja ajaa edelleen saamelaisia ahtaalle.


entäs nykyiset mamut rasismia niitä kohtaan pitäskö jokaiselle kielelle eri opetusta antaa. SAATANAN MULKOSILMÄ

Äänestä

Saamelaiset rikkovat suomen lakia suomessa . poron hoito pitäisi tapahtua saamelaisten omilla mailla eikä yksityisten mailla syyllistyvät porojrn kuolemiin.. joka on riollista toimintaa

500 miljoonaa petokorvauksi vauikka yhtäkää tapausta ei le kunnolla oikeudessa tutkittu ja varmistettu peto eläimen tappamaksi.. tauteihin ene kuolee ja sairaisiin rhuihin sillä poro ei ole lehmä..eikä näin ole tottunut rehua syömää poron liha menee pilalle haisee yms riistan makua ei ole ollenkaan ..edes pedoille ei kelpaa..

poromiehet itse syyllistyvät porojen kuolemiin
Suomen laki ja saamelaisten poronhoito ovat ristiriidassa keskenään. Tällä hetkellä Suomen poronhoitolaki ei tunnusta saamelaista poronhoitoa ja siihen kuuluvia siidoja. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tilanne heikentää saamelaisen poronhoidon asemaa.

Porosaamelaiset ovat perinteisesti noudattaneet omia kirjoittamattomia lakejaan siidoissa. Siida on pohjoissaamenkielinen sana, joka tarkoittaa tokkakuntaa eli yhdyskuntaa, joka hoitaa poroja yhdessä.

Yhdessä paliskunnassa voi olla useita eri siidoja. Suomen poronhoitoalue on kuitenkin virallisesti jaettu vain paliskuntien kesken. Tämä voi aiheuttaa ristiriitaa, kertoo enontekiöläinen väitöskirjatutkija Anne-Maria Magga.

Jos esimerkiksi jonkin paliskunnan alueelle suunnitellaan kilpailevaa maankäyttöä, se voi paliskunnan kokonaispinta-alaan suhteutettuna vaikuttaa pieneltä alueelta. Kun samaa asiaa katsotaan siidan näkökulmasta, voi se koskea jopa puolta siidan alueista, toteaa Magga tutkimuksessaan.

– Siidat eivät voi siirtyä toisten siidojen maille eivätkä naapuripaliskuntiin tai -maihin.

Paliskunnat ja siidat
Suomessa on yhteensä 54 paliskuntaa.
Paliskunnat vastaavat poronhoidosta alueellaan.
Poronhoitajat ovat paliskunnan osakkaita.
Saamelainen poronhoito perustuu siidoihin, eli tokkakuntiin, jotka hoitavat poroja yhdessä.
Yhdessä paliskunnassa voi olla useampia siidoja.
Laki ei tunne siidarajoja.

– Se on tietenkin ongelma, kun paliskunnan sisällä toimii useampia siidoja, mutta laki ei mainitse siidoja eikä siidarajoja. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset ja valtio eivät ota huomioon siidoja ja niiden oikeuksia tuomioistuimissa tai päätöksenteossa.

Magga on tutkinut siidajärjestelmän lainsäädäntöä sekä poronhoidon maankäyttöä koskevia oikeusperiaatteita. Hän väitteli aiheesta perjantaina 1. maaliskuuta Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Saamelaisessa poronhoidossa lähtökohtana on poron kunnioitus
Siidojen kirjoittamattomat lait näkyvät yhä siidojen maankäytössä ja päätöksenteossa. Ne siirtyvät vanhemmilta lapsille käytännön töiden kautta, kertoo Magga.

– Siidoilla on siidarajat ja ihmiset seuraavat niiden rajoja poronhoitotöissä.

Yksi keskeisimmistä ajatuksista saamelaisessa poronhoidossa on Anne-Maria Maggan mukaan ymmärrys säästää ja suojella laidunmaita tulevia sukupolvia varten. Lisäksi tärkeää on myös kunnioitus poroa kohtaan eläimenä: poroa ei ajatella pelkästään taloudellisena toimeentulona vaan se on saamelaiskulttuurin, kielten ja yhteiskunnan perusta.

Yhtenä esimerkkinä Magga nostaa viime aikoina saamelaisalueelle tehdyt malminetsintävaraukset ilman niiden siidojen lupaa, joiden laidunalueille varaukset on tehty.

Ajatus maiden omistamisesta myös eroaa länsimaisesta omistamiskäsityksestä. Yksittäiset saamelaiset eivät esimerkiksi omista maata, vaan maa kuuluu kollektiivisesti siidoille, kertoo Magga.

– Länsimaiseen omistusajatteluun kuuluu se, että sitä voi myydä, siitä saa tuottoa ja sillä voi kasvattaa varallisuutta. Esimerkiksi jos ihminen omistaa tontin, niin sitä voi hallita täydellisesti, kuvailee Magga väitöstilaisuudessaan.

Saamelaisporonhoitajat haluavat oman poronhoitolain
Saamelaiset poronhoitajat ovat esittäneet oman poronhoitolain säätämistä. Viime kesänä 11 saamelaispaliskuntaa marssi ulos Paliskuntain yhdistyksen kokouksesta. Paliskunnissa koettiin, että yhdistys ei ota saamelaista poronhoitoa huomioon.

Suomessa on yhteensä 54 paliskuntaa. Poronhoitolain mukaan ne kaikki kuuluvat Paliskuntain yhdistykseen, joka on kaikkien Suomen paliskuntien ja poronhoitajien kattojärjestö.

Tällä hetkellä saamelaispaliskunnat selvittävät oman poronhoitohallinnon perustamista saamelaisten kotiseutualueelle.

– Uskon, että tämä on ajankohtainen aihe, ja siinä mielessä tutkimuksesta on varmasti hyötyä porosaamelaisille, sanoo tutkija Anne-Maria Magga.

Tutkimusta varten hän haastatteli saamelaisia poronhoitajia ja analysoi saamelaisten kertomaperinnettä. Hän on tutkinut siidoja Käsivarren, Kaldoaivin ja Näkkälän paliskunnissa.

Suullisen perinteen tutkimisessa hän hyödynsi Kanadan alkuperäiskansojen moderneja tutkimusmenetelmiä.

– Se oli sinänsä aika helppoa, koska lainsäädäntö on aika samanlaista. Ne toimivat samoin kuin alkuperäiskansojen lait: ne ovat suullisia ja siirtyvät käytäntöjen kautta.

Äänestä

EI OLE LAIN MUKAA POROMIEHILLÄ MITÄÄN OIKEUTTA SYÖTTÄÄ JA LEVEITTÄÄ REHUA TOISTEN MAILLE HAASTAKAA POROMIEHET OIKEUTEEN YMPÄRISTÖN TURMELEMISESTA ..GREENPEACE,,MISSÄS VIHREET NYT ON..

Äänestä

PORON REHU SISÄLTÄÄ HAITALLISIA VIERAS LAJEJA JOKKA TUHOAA LAPIN ALKUPERÄISEN LUONNON JA AIHEUTTAVAT TAUTEJA JA KUOLEMIA JOPA IHMISILE.

Äänestä

Eikö ne enää jäkälää kaivakkaan maasta, kuten ennen teki? Pitääkö niitä nykyisin oikein syöttää, läpi vuoden?
Muistelen nuorempana, että jäkälää oli siellä missä porojakin. Vai oliko silloin poroja vähemmän?

Äänestä
  • Poroja helvetisti liikaa ylilaidunnetetaan ja syötetään pedoille ,, korvauksia ootellessa ryypätään..

    Äänestä

Ylimittainen porotalous pilaa tunturiluontoa
Porojen liian suuri määrä aiheuttaa laajoja haittoja tunturiluonnolle, sanoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl). Ylilaiduntamisen seuraukset ovat pahimmat tunturikoivikoissa ja karuilla tunturikankailla, missä koivu ei käytännössä uudistu lainkaan.



Porot koettelevat myös kansallis- ja luonnonpuistoja. Lapin paliskuntien jäkälä- ja luppolaitumista noin kolmannes sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Suuret erämaa-alueet ovat useissa paliskunnissa ympärivuotisina porolaitumina.

Jäkälälaitumet ovat niin Rktl:n kuin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksissa paljastuneet hyvin kuluneiksi monissa poronhoitoalueen osissa.

Ylilaidunnus on saanut aikaan sen, että erämaiden, samoin kuin kansallis- ja luonnonpuistojen kunto on huono, kertoo Rktl. Laitoksen tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen pitää tärkeänä, että laidunnuspainetta vähennetään, laidunkiertoa lisätään ja suojelua tiukennetaan.

Tunturien luontoa haittaavat lisäksi mittaritoukkien massatuhot tunturikoivikoissa sekä tulevaisuudessa myös ilmastonmuutos.

Äänestä
  • Onko yksikään vihreä puuttunut tähän räikeään luonnon tuhoamiseen?

    Äänestä

Poro on kiistelty eläin Lapissa.



Käsivarren Lapissa jatkuu keskustelu porojen aiheuttamista ympäristövahingoista, porojenLiiallisesta määrästä ja ylilaiduntamisesta.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus viime maanantailta otti kantaa siihen, että Lapin poronhoitoalueilla tallustelee satoja.tuhansia.enemmän poroja kuin luonto kestää. Porot syövät jäkälät ja kiihdyttävät eroosiota sekä nopeuttavat ilmastomuutosta.




– Poro ei.kuuluu tunturiluontoon. Toki se syö tunturiluontoa ja kasvillisuutta. Mutta tieteellisestä näkökulmasta poro lisåå..ilmastonmuutosta, , että ilmastonmuutoksen eteneminen on sata.kertaa.nopeampaa.kuin se ilman poroja olisi ollut.

Suomalaista porotaloutta on verrattu Norjaan. Helsingin Sanomien mukaan raja-alueilta otetuissa ilmavalokuvissa näkyy, että Suomen puolella eläimet ovat syöneet laitumet paljaiksi, Norjan puolella jäkälä kukoistaa.

– Se on näin siksi, että Suomen puolella raja-alue on porojen kesälaidun. Norjan puolella siellä ei ole kesälaidunnusta, vaan se on talvilaitumena. Näin sen jäkälikön kuluminen on luonnollisesti huomattavasti vähäisempää.




"Poroja liikaa"
Laajaa yhteispohjoismaista tundratutkimusta koordinoinut Turun yliopiston emeritusprofessori Lauri Oksanen sanoo, että kysymykseen, onko Suomen Lapissa liikaa poroja, on helppo vastata.

– Kyllå.on. Satojatuhansia.liikaa

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtajan Antero Järvisen mukaan porojen ylilaidunnus on tunturi-Lapin luonnon suurin uhkatekijä. Järvinen sanoo useassa kirjoituksessaan, viimeksi Lapin Kansassa, että porojen liian suuri määrä hävittää myös poromiesten elinkeinon. Esimerkiksi talvella eläimiä on ruokittava ja rehuun kuluu rahaa. Ja.porot.maistua..kuselta.ja.kuolee.rehu.tauteihin..syyhyy..loisiin

Oksanen muistuttaa, että Norjassa, Ruotsissa ja Kanadassa porot sekä karibut selviävät luonnon ravinnolla talven yli suhteellisen hyvin. Suomessa on todella jouduttu siirtymään paljolti talviruokintaan. Muualla porot liikkuvat luontaisten laidunmaidensa väliä.

– Voimakas vaikutus jäkälikköön Suomessa johtuu ympärivuotisesta laidunnuksesta samoilla alueilla.

Oksanen tarkentaa, että tämä tarkoittaa sitä, että porot eivät suinkaan syö jäkälää pois, vaan tallovat sen jalkoihinsa, koska kesä- ja talvilaitumet ovat lähes samat.

Paliskuntien rajat ja valtakuntien rajat on aikojen saatossa vedetty niin, että niin sanottu jutaaminen eli laidunten luontainen vaihtaminen ei onnistu esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaan.

– Paliskunnilla ei ole oikein keinoja pitää poroja poissa parhailta jäkäliköiltä kesällä. Se on se Suomen puolen suuri ongelma.


Lisää aiheesta:
Ilmastonmuutos: Jää ja home ovat ajaneet tuhannet porot kadoksiin Lapissa – vahingot voivat nousta miljooniin, ja tämä voi olla vasta alkua
Porot kuumentavat tunteita Lapissa: Mikko sanoo porojen valvottaneen kaksi kuukautta putkeen – "Ei lehmäkään saa tulla toisen pihalle p*skomaan"
Lapin luonto tuhoutuu poronhoidon vuoksi, väittää tietokirjailija: "Porojen luontaista vaellusta ei pääse tapahtumaan"

Äänestä

Porot kiistakapulana
Tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat niin Metsähallituksesta, SYKEstä kuin luonnonsuojelujärjestö WWF:stä kertovat olevansa huolestuneita tunturiluonnon tilanteesta.

Suomen luontotyyppien tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa 53 tunturiluontotyypistä 20 arvioitiin jonkinasteisesti uhanalaisiksi. Suomessa on tunturialueita 1,7 miljoonaa hehtaaria, ja siitä suunnilleen 40 prosenttia on uhanalaista. Juuri paljakoilla myös uhanalaisten lajien määrä on suuri.

– Ilmastonmuutoksen takia erityisesti kaikkein korkeimmalla olevat lajit ja luontotyypit ovat suurimman uhan alla. Niillä ei ole enää paikkaa paeta pohjoisemmaksi tai ylemmäksi. Ne lajit ja luontotyypit, jotka rajoittuvat ylimpiin tunturivyöhykkeisiin ovat hätää kärsimässä, WWF:n suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Uhanalaisuusarvioinnissa tunturiluonnon uhkiksi nimetään erityisesti ilmastonmuutos ja voimakas porolaidunnus sekä niiden yhteisvaikutus. Lapin-matkailun lisääntyessä myös uhkatekijänä kulumisen ja rakentamisen on arvioitu lisääntyvän.

Porot laiduntavat tuntureilla ja syövät kasvillisuutta. Laidunnuksella on yllättävä vaikutus: se voi hillitä metsittymistä tuntureilla. Voimakkaalla laidunnuksella on kuitenkin paljon tunturiluontoa rasittavia vaikutuksia. Porot tallaavat ja syövät puita ja pintakasvillisuutta.

– Porojen ylilaidunnus uhkaa lajeja ja luontotyyppejä käytännössä koko Tunturi-Lapissa. Se on hyvin laaja-alaista, ja tilannetta pahentaa se, että poroja talviruokitaan laajasti heinällä, jolloin luonnon jäkälälaidunten kunto ei enää rajoita porojen määrää, Tolvanen sanoo.

Tunturialueilla poroelinkeinon ja luonnonsuojelun tavoitteet törmäävät.

– Poronlaidunnus on arka aihe. Siihen liittyy paljon muutakin kuin luonnonsuojelukysymykset, kuten saamelaisten perinne ja oikeudet, Tolvanen sanoo.

– Poronhoidon vastuullisuudessa on kehitettävää. Se on selvä, että porot ja niiden laidunnus kuuluvat tunturiluontoon ja saamelaiseen kulttuuriin, mutta tällä hetkellä poromäärät ovat monilla alueilla luonnonlaidunten kantokykyyn nähden liian suuria ja ylilaidunnus on luonnolle iso ongelma, Tolvanen jatkaa.

Äänestä

Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen kommentoi joku aika sitten käsityksiä Ylä-Lapin ja saamelaisten vapaana laiduntavasta poronhoidosta. Hän eikä kukaan muukaan ole kertonut sitä, että porojen määrä on Ylä-Lapissa jo pitkään ollut suurempi kuin mitä laitumet kestävät.

Porokannan liian suuri kasvu yhdessä ankarien luonnonolosuhteiden kanssa 1960-1970 -lukujen taitteessa aiheutti porokannan laskun, kun jäkälälaitumet kuluivat loppuun. Kun porokanta oli aallonpohjassa, jäkälikkö ehti elpyä ja uusi porokannan kasvu pääsi alulle.

Nykyisin tämä luontainen kannansäätelymekanismi ei toimi, sillä porojen luontaisen talviravinnon vähenemistä on pyritty yhä enenevässä määrin korvaamaan tehostamalla talviruokintaa. Poronhoidon kannattavuus perustuu kuitenkin edelleen poron kykyyn hankkia suurin osa käyttämästään talviravinnosta omatoimisesti luonnosta.

Ravintoekologisina minimitekijöinä ovat jäkälän, lupon ja metsälauhan riittävyys ja saatavuus talviolosuhteissa. Suuri porokanta kuluttaa jäkälikköjä, jonka seurauksena lisäruokintaan joudutaan siirtymään jo varhaisessa vaiheessa syyskaudella. Porojen laidunnuspaine onkin kasvanut nykyään sellaisiin mittoihin, että metsän hakkuiden aiheuttamat laidunvähennykset alkavat olla marginaalisia.

Pahoin kuluneiden laitumien tila kohenee vain, jos porojen määrää vähennetään. Siihen poromiehet eivät kuitenkaan ole valmiita ilman valtion tukea. Osa poromiehistä väittää laitumien kulumisen pääsyyllisen olevan luonnon muu tehokäyttö: laitumia ei voida käyttää tasaisesti muun maankäytön vuoksi, mikä johtaa kulumiseen. Laidunten kulumisen johdosta saamelaisten kotiseutualueella on ajauduttu laajamittaiseen keinoruokintaan, mikä on ollut tapana etelämmässä jo pitkään.

Äänestä

ddd

Äänestä

Hesari kirjoitti muutama kuukausi sitten myös valtavasti nousseista petoeläinkorvauksista, joita etenkin itärajan eteläiset paliskunnat saavat.
Pedot tulevat rajan takaa aterioimaan Suomeen, ja palaavat mahat täynnä Venäjän suuriin korpiin sulattelemaan ruokaansa.

Äänestä

aaa

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Perkele kaikki pitäs saada ja ajaa Suomalainen kanta väestö,, venäjälle Perkeleen saamelaiset olette venäjältä tulleet menkää sinne ruikuttaa identiteettiänne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu