Jos aika tulee pitkäksi voi aloittaa lukemaan paria viime aikoina palkittua kaunokirjallista huippua, nimittäin Monika Fagerholmin Finlandia-palkinnon saanutta Eristystila-Kapinallisia naisia (Döda trakten, Kvinnor i revolt) tai sitten Lazlo Kraznahorkai (Satantango).
Yhteistä molemmilla kirjoilla on se että ne ei päästä lukijaansa helpolla.
Luen juuri Fagerholmia, pari sivua kerrallaan. Kraznahorkai on liian vaativaa luettavaa; lauseet ovat sivujen mittaisia ja vaikealukuista tekstiä muutenkin.
Satu Rämön uusin , Tinna, on myös ilmestynyt. Huomattavasti helpompaa luettavaa.
Lukemista joulunpyhiksi
104
900
Vastaukset
- Anonyymi00001
Kirjoitin toisaalla, että ensi maanantaiaamuna noin 9:ltä, tulee Tv1:ltä ihana dokumentti rovasti Paunun tyttäristä Toini Karivalo ja Liisa Tuomi-Nikula, ohjelma "Tyttö, joka näki joulupukin".
Mulla on kaksi Toini Karivalon "lasten" kirjaa - sopii aikuistenkin luettavaksi. Mutta mistä löydän ne tuolta tuhannen kirjan hyllyistäni? Etsin. Loputa rukoilin: "anna niiden löytyä!" ja jo heti löytyikin! (Olivat hyllyllä olevan puukiulun takana.) "Parinpellon tarinakerä".
Joululukemistoa Parinpellon pappilasta, Myös äitini syntyi ja kasvoi maalaispappilassa. Toinen kirjoittaja kertoi Merete Mazzarellan uudesta kirjasta: "Nyt kun kirjoitan tätä". Tein heti siitä varauksen ja olin hämmästynyt kun kirja oli heti lainattavissa.
Saatan saada sen lähipäivinä.
Myös edellisen Mazzarellan, pohdintoja uskosta, sain pian. Mietin onkohan tämä "esseenomainen päiväkirja"-muoto nyt jo liian tavanomainen, kun blogeja kirjoittaa "puolet maan väestöstä" ? Mazzarellakin on kirjoittanut tuolla tyylillä pitkään.
Kaiken häneltä olen kyllä lukenut ja luen varmasti vastakin.
Kun yritin saada järjestystä omiin kirjahyllyihini huomasin, että minulla on iso kokoelma vanhuuteen liittyvää kirjallisuutta. Ajattelin lopulta keskittyä niihin - ei ole mukamas ollut pakottavaa syytä keskittyä niihin aikaisemmin..)) Nyt alkaa olla.
En viitsi/jaksa listata niitä kaikkia, mutta pari viimeksi (poistomyynnistä) löytämääni kirjaa ansaitsee maininnan: Kai Vakkuri "Vanhenemisen myönteinen voima" tuntui vähän puisevalta ja oppikirjamaiselta toistaessaan sittenkin tuttuja asioita. Kirja oli tietysti hyvin kirjoitettu ja kertaus on tunnetusti opintojen äiti.
Isomman vaikutuksen teki kuitenkin Leena Kurjen kirja "Innostava vanhuus". Se on itse asiassa oppikirja: sosiaali- , terveys- ja kasvatusalan koulutuksiin mutta on "ajatuksia herättävää ja mielenkiintoista luettavaa" kaikille, meille ikäihmisillekin.
Kirjassa pohditaan siis vanhuksen asemaa yhteiskunnan jäsenenä sosiaalipedagogiikan näkökulmasta - mutta ei mielestäni kannata antaa sen säikäyttää itseään. Vanhaa ihmistä lähestytään kirjassa kunnioittavasti, ymmärtäen eikä pinnallisesti yleistäen ja niputtaen heitä samaan muottiin.
Olen vasta kirjan alussa, mutta koen jo nyt, että se kannattaa lukea..))
Olisi kiva kuulla muilta, ovatko lukeneet vanhuskirjallisuutta ja onko se palvellut heitä ?
Sain myös lahjaksi Sanna Marinin kirjan "Toivo on tekoja". Sehän ilmestyi ensin englanniksi - "maailmanlaajuiseen levitykseen". Ymmärtääkseni se ei kuitenkaan saanut odotettua vastaanottoa mailmalla eikä sitä täälläkään juuri kehuttu.
Olen vasta selailuvaiheessa senkin kirjan kanssa mutta sen perusteella se ei kovasti innosta. Ehkä hänen vaiheensa ovat meille jo sen verran tuttuja, etteivät ne enää isoa hehkutusta aiheuta. Toki hänen persoonansa ja uransa ovat ainutlaatuisia ja hän on tehnyt paljon positiivisen Suomi-kuvan eteen - ja mihin vielä ehtiikään, nuori kun on.
Jos ajattelee "kohderyhmää" - koko maailmaa, vähän liikaa hän mielestäni keskittyy "kärsimäänsä pahaan" mediakritiikkiin aamiaissämpyläjutussa tai Kesärannan biletystapahtumassa. Uhriutuminen ei taida olla kovin hyvä asennevalinta tuon tason toimijalle, vaikka inhimillistä se tietysti on.
Finlandia-ehdokkaista Fagerholm oli ainoa minulle tuttu. Kirjasta olisi kiva kuulla lisää.- Anonyymi00005
On pelkkää plussaa Mazzarellalle, että hän on pysynyt omalla linjallaan, kirjoittamalla
esseenomaisia kirjojaan.
Olen lukenut muutamia kirjoja vanhuudesta.
Niitä ei ole ilmestynyt paljon.
En muista juuri nyt nimeä enkä tekijää, mutta yksi erittäin hyvä niistä oli oppi/tietokirja
vanhusten oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollon viidakossa.
Kirjassa oli esimerkkejä erilaisista tapauksista ja niitten ratkaisuista,
muun muassa vanhuksien itsemäärämisoikeudesta.
Se on voimassa vielä laitoksessakin.
Vanhuksen laitoshuone on hänen kotinsa, josta hän maksaa vuokraa ja hänen
mielipiteensä ja tahtonsa on lain mukaan otettava huomioon.
"Laitoskäytäntö" eli "meillä on totuttu tekemään näin" ei mene yli vanhuksen
oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden.
Kirja on monipuolinen, se käsittelee yhtä laajasti asioita kuin on vanhushoivaa koskevia
lakejakin, koti- tai laitoshoivaa ja muita oikeuksia.
Laitan tekijän ja nimen tänne, jos löydän kirjan lainaushistoriastani.
Se on hyödyllinen kirja.
Toinen heti mieleeni tuleva kirja on FT, emeritus professori Timo Airaksisen kirja
"Hyvinvointivaltion hylkäämät".
Se on nyt ajankohtaisempi kuin kirjan ilmestymisvuonna.
Se ei ole kovin vanha kirja ja sekin on hyvä kirja.
Jossain kirjan puolivälin jälkeen tuli "lattea" jakso, jossa mielenkiintoni alkoi hiipua,
mutta onneksi en jättänyt sitä kesken. Loppuosa oli taas hyvin mielenkiintoinen.
Linkissä on kirjan sisällöstä lyhyt kuvaus.
Alkoi hiukan pelottaa jos joutuu itse "kierrätykseen", jossa ei enää kohdella yksilönä,
vaan "harmaana massana", jota siirrellään kuin paketteja, muumioita.
https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/hyvinvointivaltion-hylkaamat/
On muitakin kirjoja, joissa kirjoitetaan "esseemäisesti" pohdiskellen ikääntymisen
ja vanhuuden psykologiasta.
Muistais vaan niitten nimiä .... vanhuus ei tule yksin, mm. muisti heikkenee.
Uudemmat asiat eivät tallennu enää hyvin muistiin - jos ollenkaan.
Viiden minuutin päästä voi olla unohtanut ne. - Anonyymi00006
Harvinaisen suora ja positiivinen puheenvuoro vanhuuden merkityksellisyydestä
on Antti Eskolan kirja "Vanhuus". Kirja oli sympaattinen, älykkään ihmisen kirjoittama,
rento, elämänmakuinen, vähän haikea, mutta hauskakin. Niin kuin kirjoittajansakin.
Tykkäsin kovasti tästä kirjasta. Ehkä siksi, että se oli lisäksi niin teeskentelemättömästi kirjoitettu.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/antti-eskola-vanhuus-k-0034699 - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Harvinaisen suora ja positiivinen puheenvuoro vanhuuden merkityksellisyydestä
on Antti Eskolan kirja "Vanhuus". Kirja oli sympaattinen, älykkään ihmisen kirjoittama,
rento, elämänmakuinen, vähän haikea, mutta hauskakin. Niin kuin kirjoittajansakin.
Tykkäsin kovasti tästä kirjasta. Ehkä siksi, että se oli lisäksi niin teeskentelemättömästi kirjoitettu.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/antti-eskola-vanhuus-k-0034699Olen tainnut lukea nämä molemmat Eskolan kirjat. Myös tuon "Vanhanakin voi ajatella".
Hyvä mieli jäi. Terävästi kirjoitettuja kirjoja elämästä.
https://www.suomalainen.com/collections/ikaantyminen-ja-vanheneminen/products/vanhanakin-voi-ajatella-2 - Anonyymi00008
Anonyymi00005 kirjoitti:
On pelkkää plussaa Mazzarellalle, että hän on pysynyt omalla linjallaan, kirjoittamalla
esseenomaisia kirjojaan.
Olen lukenut muutamia kirjoja vanhuudesta.
Niitä ei ole ilmestynyt paljon.
En muista juuri nyt nimeä enkä tekijää, mutta yksi erittäin hyvä niistä oli oppi/tietokirja
vanhusten oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollon viidakossa.
Kirjassa oli esimerkkejä erilaisista tapauksista ja niitten ratkaisuista,
muun muassa vanhuksien itsemäärämisoikeudesta.
Se on voimassa vielä laitoksessakin.
Vanhuksen laitoshuone on hänen kotinsa, josta hän maksaa vuokraa ja hänen
mielipiteensä ja tahtonsa on lain mukaan otettava huomioon.
"Laitoskäytäntö" eli "meillä on totuttu tekemään näin" ei mene yli vanhuksen
oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden.
Kirja on monipuolinen, se käsittelee yhtä laajasti asioita kuin on vanhushoivaa koskevia
lakejakin, koti- tai laitoshoivaa ja muita oikeuksia.
Laitan tekijän ja nimen tänne, jos löydän kirjan lainaushistoriastani.
Se on hyödyllinen kirja.
Toinen heti mieleeni tuleva kirja on FT, emeritus professori Timo Airaksisen kirja
"Hyvinvointivaltion hylkäämät".
Se on nyt ajankohtaisempi kuin kirjan ilmestymisvuonna.
Se ei ole kovin vanha kirja ja sekin on hyvä kirja.
Jossain kirjan puolivälin jälkeen tuli "lattea" jakso, jossa mielenkiintoni alkoi hiipua,
mutta onneksi en jättänyt sitä kesken. Loppuosa oli taas hyvin mielenkiintoinen.
Linkissä on kirjan sisällöstä lyhyt kuvaus.
Alkoi hiukan pelottaa jos joutuu itse "kierrätykseen", jossa ei enää kohdella yksilönä,
vaan "harmaana massana", jota siirrellään kuin paketteja, muumioita.
https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/hyvinvointivaltion-hylkaamat/
On muitakin kirjoja, joissa kirjoitetaan "esseemäisesti" pohdiskellen ikääntymisen
ja vanhuuden psykologiasta.
Muistais vaan niitten nimiä .... vanhuus ei tule yksin, mm. muisti heikkenee.
Uudemmat asiat eivät tallennu enää hyvin muistiin - jos ollenkaan.
Viiden minuutin päästä voi olla unohtanut ne.Timo Airaksinen on kirjoittanyt myös kirjan "Vanhuuden ylistys".
Sitä saanee ainakin kirjastosta ja divareista.
Se on filosofinen kirja vanhuuden vaaroista, onnesta, vapaudesta ja kaiken loppumisestä, realistinen ja optimistinen teos ihmiselle, joka on kiinnostunut lähitulevaisuudestaan ja kohtalostaan.
Kukaan ei ole nykyään enää vanha. Timo Airaksinen osoittaa filosofisessa kirjassaan, että moderni vanhus valitsee vapaasti oman ikänsä, rakastuu, matkustelee, opiskelee ja hulluttelee, aivan kuin nuoret ikään. Vanhuus merkitsee vapautta: ei ole enää työikäisen velvoitteita, on vain oikeuksia. Mutta sitten tulee romahdus ja kuolema.
Airaksinen kysyy, mitä ihmisestä lopultakin jää jäljelle, muistoko vain. Onko kuolleella oikeuksia, kunnioitetaanko hänen tahtoaan? Entä onko ihmisen vanheneminen ainutlaatuisempaa kuin talojen ja tavaroiden, kasvien ja eläinten? Ja miksi joissakin kulttuureissa halveksitaan vanhuutta, vaikka se perinteisesti on ollut varsin arvostettua ja vaikka historiasta tunnetaan lukuisia vanhusten mainetekoja? - Anonyymi00009
M. Mazzarella on hyvin samankaltainen kuin Märta Tikkanen, tosin pieni Henrikin vaikutus näkyy Märtan tyylissä, mut vain pieni on ero.
- Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
M. Mazzarella on hyvin samankaltainen kuin Märta Tikkanen, tosin pieni Henrikin vaikutus näkyy Märtan tyylissä, mut vain pieni on ero.
En sanoisi niin.
- Anonyymi00011
Anonyymi00009 kirjoitti:
M. Mazzarella on hyvin samankaltainen kuin Märta Tikkanen, tosin pieni Henrikin vaikutus näkyy Märtan tyylissä, mut vain pieni on ero.
Aika iso ero, Mazzarella on kirjallisuuden professori emerita ja hänen kirjansa
ovat siksi usein interteksuaalisia. Hyviä kirjoittajia he ovat molemmat. - Anonyymi00017
Anonyymi00011 kirjoitti:
Aika iso ero, Mazzarella on kirjallisuuden professori emerita ja hänen kirjansa
ovat siksi usein interteksuaalisia. Hyviä kirjoittajia he ovat molemmat.Voi kiitos kaikille noista kirjavinkeistä ja esittelyistä ! Ei siis tarvitse yksineläjänkään vanheta yksin - kirjoista saa aina seuraa, tukeakin...))
Airaksinen ja Eskola olivat myös suosittuja luennoitsijoita, Timo Airaksinen on kai sitä vieläkin 78 v, osasivat ottaa yleisönsä. Airaksinen on minusta vähän velmun oloinen, Eskola taas valloitti nallekarhumaisella olemuksellaan, hän kuoli 2018.
Laitan kyllä nuo kirjat hakuun. Vanhana näyttää käyvän niin, että vaikka tietää asioista, ei muista, ellei joku muistuta...)) Siksikin keskustelu vertaisten kesken on paikallaan...
demeter1 Kirjoitan Fagerholmin kirjasta enemmän, kunhan olen lukenut sen valmiiksi. Minulle se on ollut kohtalaisen haasteellista luettavaa, sekä tyylillisesti että aiheiden puolesta. Jostain syystä se on katsottu Finlandia-pakinnon arvoiseksi ja onhan se taitavasti rakennettu ja kirjoitettu.
Kirja kertoo nuren tytön kasvukertomuksen ja tien kirjailijaksi ja se on oikeastaan kaksi kirjaa,:kirja kirjan sisällä, muut keskeiset teemat ovat seitsemänkymmentäluvun yhteiskunnalliset teemat Meinfof- Bader kaupunkiterrorismiliike, kaikki suomenruotsalaisen kulttuurielitin näkökulmasta. Kirja on suunniteltu ensimmäiseksi osaksi trilogiaan.- Anonyymi00025
Anonyymi00017 kirjoitti:
Voi kiitos kaikille noista kirjavinkeistä ja esittelyistä ! Ei siis tarvitse yksineläjänkään vanheta yksin - kirjoista saa aina seuraa, tukeakin...))
Airaksinen ja Eskola olivat myös suosittuja luennoitsijoita, Timo Airaksinen on kai sitä vieläkin 78 v, osasivat ottaa yleisönsä. Airaksinen on minusta vähän velmun oloinen, Eskola taas valloitti nallekarhumaisella olemuksellaan, hän kuoli 2018.
Laitan kyllä nuo kirjat hakuun. Vanhana näyttää käyvän niin, että vaikka tietää asioista, ei muista, ellei joku muistuta...)) Siksikin keskustelu vertaisten kesken on paikallaan...
demeter1Airaksinen on humoristi eikä ota itseäänkään niin vakavasti.
Hänen elämäkertansa muuten oli oikein mielenkiintoinen ja rento kirja,
huumorilla höystetty.
Hänellä on itsetuntoa laittaa itsensä arvostelulle alttiiksi.
Suosittelen joululukemiseksi ! Anonyymi00025 kirjoitti:
Airaksinen on humoristi eikä ota itseäänkään niin vakavasti.
Hänen elämäkertansa muuten oli oikein mielenkiintoinen ja rento kirja,
huumorilla höystetty.
Hänellä on itsetuntoa laittaa itsensä arvostelulle alttiiksi.
Suosittelen joululukemiseksi !Samaa mieltä Ano 16.05, Airaksinen on leppoisa, tärkeilemätön esiintyjä - saa yleisön viihtymään...
Voi, voi ! Höpöjä puhuin Mazzarellan kirjan saatavuudesta. Mukamas heti lainattavissa meidän pienestä kirjastosta. Uuslukutaidottomana sekoitin otsikot: varauksia oli yli 700 ...
Minäkin pääkirjastosta tilasin lukemista. Saivatkin sen jo, kävin toissapäivänä hakemassa.
Lueskelen kunhan joulutouhut rauhoittuvat.
Kirjan nimi on Tulikärpästen polku.- Anonyymi00002
Tellukka kirjoitti:
Kenen kirjoittama?
Olisi helpompi löytää, jos tietää kirjailijan nimen.Tulikärpästen polku
Pirjo Marjut Vega-Brandt - Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
Tulikärpästen polku
Pirjo Marjut Vega-BrandtHämmästyttävää. Very hämmästyttävää...
- Anonyymi00004
Anonyymi00002 kirjoitti:
Tulikärpästen polku
Pirjo Marjut Vega-BrandtEikös Paloma ole kertonut kirjoittaneensa jonkun saman nimisen kirjan. Vai oliko se hänen kirjansa Tuulikärppien potku.
- Anonyymi00012
Anonyymi00004 kirjoitti:
Eikös Paloma ole kertonut kirjoittaneensa jonkun saman nimisen kirjan. Vai oliko se hänen kirjansa Tuulikärppien potku.
Oliko ne jotain tulikääriäisiä joita plma listi, vertaus anoihin?
- Anonyymi00026
Tellukka kirjoitti:
Kenen kirjoittama?
Olisi helpompi löytää, jos tietää kirjailijan nimen.Sinä tiedät ko. kirjan kirjoittajasta kaiken. Ei Eliaanan tarvitse kirjoittajaa mainita.
- Anonyymi00032
Anonyymi00003 kirjoitti:
Hämmästyttävää. Very hämmästyttävää...
Pilkka 1
- Anonyymi00013
Lukeminen kannattaa aina.
Itse luotan klassikoihin. Ajattelin lukaista joulupyhinä kotimaisen klassikon. Altian Yhden tähden jaloviina 0,7 l.
Kippis!
=DW=- Anonyymi00024
Kippis ! Lasisesta laulukirjasta voi laulaa lurauttaakin !
- Anonyymi00014
Olen huono lukemaan, mutta TV tarjoaa jouluna hienon kotimaisen elokuvan. Olen sen kertaalleen nähnyt, mutta se oli niin hyvä, että ilman muuta katson uudelleen. Tiina Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija, hieno elokuva.
- Anonyymi00015
Mikähän suomalaisia, aika monia, miellyttää noissa alkeellisissa oloissa vietetty kärsimyksellinen elämä menneisyyden ajassa? Onko se jotain samaistumista? Selviytymistarinan ihannointia?
Musiikki on kyllä hyvä ja karun kaunis maisema. - Anonyymi00016
En ymmärrä miksi siitä piti tehdä uusi versio, joka ei voi olla niin hyvä kuin alkuperäinen Myrskyluoto-sarja. Kyseessä on Anni Blomqvistin tädin elämästä kertova kirja. Aivan oma hengellinen kulttuurinsa ja maailmansa (ev.lut. rukoilevaisuus) niillä saarilla.
Nuo "uusinnat" ovat yleensä alatyylistä roskaa.
Itselläni on juuria mm. Uudenkaupungin ulkosaaristoon eli melko lähelle Myrskyluotoa. - Anonyymi00018
Anonyymi00016 kirjoitti:
En ymmärrä miksi siitä piti tehdä uusi versio, joka ei voi olla niin hyvä kuin alkuperäinen Myrskyluoto-sarja. Kyseessä on Anni Blomqvistin tädin elämästä kertova kirja. Aivan oma hengellinen kulttuurinsa ja maailmansa (ev.lut. rukoilevaisuus) niillä saarilla.
Nuo "uusinnat" ovat yleensä alatyylistä roskaa.
Itselläni on juuria mm. Uudenkaupungin ulkosaaristoon eli melko lähelle Myrskyluotoa.Olisin mielelläni katsonut alkuperäisen Myrskyluodon Maijan vaikka sarjana.
Muistan miten vaikuttava se oli. Varsinkin kohtaus missä Maija soutaa myrskyssä. Taisin eläytyä niin, että rakot tuli omiin käsiin. Åke Lindman ohjasi ja musiikki välillä pauhasi kuin aallot ikään.
Olen nähnyt myös tämän Tiina Lymin ohjaaman. Pehmeää kuvausta. Näyttelijätkin ovat pehmeitä. Ei ole merituulen ahavoittamaa ihoa, paitsi huulissa, eikä raskaan työn jäntevyyttä kehoissa. En vähättele näyttelijöitä, he suoriutuvat ihan ok, mutta eivät ole autenttisen oloisia elokuvaan. Anonyymi00016 kirjoitti:
En ymmärrä miksi siitä piti tehdä uusi versio, joka ei voi olla niin hyvä kuin alkuperäinen Myrskyluoto-sarja. Kyseessä on Anni Blomqvistin tädin elämästä kertova kirja. Aivan oma hengellinen kulttuurinsa ja maailmansa (ev.lut. rukoilevaisuus) niillä saarilla.
Nuo "uusinnat" ovat yleensä alatyylistä roskaa.
Itselläni on juuria mm. Uudenkaupungin ulkosaaristoon eli melko lähelle Myrskyluotoa.Arvokonservatiivina minäkin ajattelen samalla tapaa, Ano 11.35. Esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan uusintaversiot eivät saaneet minua syttymään, ei Mollberg eikä Louhimies.
Laineen Tuntematon on se "ainoa oikea", melkein pyhä luomus..))
Samalla tavalla ajattelen todennäköisesti myös tästä Myrskyluodon Maijasta. Eivätkö alkuperäisversion pääosan esittäjätkin olleet amatöörinäyttelijöitä - omasta asuinympäristöstään kotoisin ? Ehkä heidän ei edes tarvinnut näytellä, näyttää ja kertoa vain ?
Tätä uutta versiota on kyllä laajalti kehuttu eikä ole varmastikaan syytä sitä väheksyä:
hyvä ohjaaja, hyvät näyttelijät. Mutta Myrskyluodon Maija se ei ole, minulle ainakaan..))
Olen nähnyt tämän uuden Myrskyluodon Maijan, vain sen, ja voin kyllä suositella. Ei mitään alatyylistä roskaa. Hyvin tehty,ohjattu ja kuvattu ja Amanda Jansson on täysin suvereeni osassaan Maijana.
- Anonyymi00019
Alkuperäinen Myrskyluodon Maija on katsottavissa Areena.
Siinähän on kuusi osaa ja kestoltaan jokainen osa noin vajaasta tunnista reiluun yli tuntiin.- Anonyymi00020
Voi kiitos paljon, ihan hirmuisen paljon!
Nyt tiedän mitä katson joulun aikaan.
Kiitos Yle/Areena.
Olen niin ajatellut tuota alkuperäistä, sen jälkeen kun katsoin Lymin ohjauksen.
Nyt näen sitten, että onko "aika kullannut muistot".
- Anonyymi00021
Aloitin juuri lukea Anne Moilasen kirjaa Uhma, joka on häpeämättömän hillitön romaani rakkaudesta, suhteista ja yhteyden kaipuusta.
- Anonyymi00022
Nykyään haluan lukea kirjoja ja katsoa elokuvia vain sellaisista, puhtaista, onnellisista maailmoista, vaikka vähän "lapsellisistakin". Nykyaika tuottaa niin paljon likaa. Kauneus on katoamassa, jos ei sitä itse vaali sisällään. On yhdentekevää "mitä muut ajattelevat".
Muistan kun nuorempana katselin joitain vanhuksia ja näin monilla nk. puhtaan, viattoman katseen, "viattomat silmät". Ajattelin: tuollaiset silmät minäkin vanhuudessani haluan.
Mutta viattomuuden puolesta on tehtävä myös itse paljon: on suojeltava itseään pahalta, saastalta. Vaikka sitä näkee, siihen ei tarvitse itse osallistua. Joskus kyllä joutuu. Myös pahan maailman nk. uhrina. Mutta aina voi yrittää itse siitä puhdistautua.
Medioissa kun katsoo monia näyttelijöitä, (ynnä muita julkkiksia) ja heidän silmiään: nakottavat tummina kuin hiilet, suorastaan vihaa leimuten. En halunnut, että omat silmäni vanhuudessani olisivat sellaiset.
Olemme kaikki nähneet elämää, viattomuus ei edellytä vain suojeltua elämää. On voitu kokea paljonkin tuskaa, mutta itse sielu, minkälaisena se on säästynyt: silmät ovat sen peili. Mielen- ja sielun rauha...
Katselen nyt peilistä tarkoin omia silmiäni, mitä niissä näen. (Rauhaa? Viisautta? Puhtautta?) Ja olen suht. tyytyväinen...- Anonyymi00023
Sarja Myrskyluodon Maija,
1. jakso: Tie Myrskyluodolle:
https://areena.yle.fi/1-2707313
Ei tarvitse kirjautua. - Anonyymi00027
Anonyymi00023 kirjoitti:
Sarja Myrskyluodon Maija,
1. jakso: Tie Myrskyluodolle:
https://areena.yle.fi/1-2707313
Ei tarvitse kirjautua.Tällä pöytäkoneella ei tarvinnut kirjautua, mutta ainakin makkarin telkkari vaati kirjautumisen. Himskatin monimutkaista, mutta onnistui.
Nyt on Maija katsottavissa. Olen onnellinen. 🌞 Anonyymi00023 kirjoitti:
Sarja Myrskyluodon Maija,
1. jakso: Tie Myrskyluodolle:
https://areena.yle.fi/1-2707313
Ei tarvitse kirjautua.Kiitos vinkkilinkistä.
Katsoin koko sarjan melkein yhteen soittoon mitä nyt pieniä ruoka- kahvi- vessapausseja.
En malttanut jättää kesken. Vierähtihän siinä muutamakin tunti ajassa noin puolitoista sataa vuotta taaksepäin.
Tuollaista kun katsoo, niin muistaa taas arvostaa sitä kuinka hyvin meillä kuitenkin on vaikka niin paljon saa lukea ja kuulla narinaa miten "hallitus on syössyt ..." ja bla bla blaaa ...
Arvelen saavani tämän Finlandian voittaneen kirjan joululahjaksi. Hän oli ehdokkaista ainut tuttu nimi minullekin, lähinnä Ihanista naisista rannalla, ei erityisemmin ole puhutellut. mutta ehkä näkemysten laajennus tekee aina hyvää, kunhan ei olisi kovin konstikkaasti esitettyä. Merete Mazzarella olisi myös tuon palkinnon ansainnut, hänen teoksensa ja tapansa katsella maailmaa ovat aina sopineet omiin ajatuksiini.
Anni Blomqvist on ehdoton karujen saaristolaisolojen ja rankkojen elämänkohtaloiden kuvaaja, omakohtaiselta pohjalta. Ahvenamaalaiskirjailija Sally Salminen on jo unohdetumpi, mutta hänen teoksensa Katrina on ehdottomasti lukemisen arvoinen klassikko. Salminen oli paljon matkustellut kosmopoliitti, voisikin taas lukea hänen kirjansa Aikani Tanskassa ja Aikani Amerikassa.
Kaikkien aikojen parhaaksi Finlandia-palkituksi teokseksi on äänestetty Ulla-Lena Lundbergin Jää, joka kertoo ahvenanmaalaisesta papista ja hänen perheestään. Olen lähes kaikki teokset häneltä lukenut, toivottavasti hänellä on lähes 80-vuotiaana voimia vielä jatkaa. Hän kirjoittaa ahvenanmaalaisen sukunsa tarinoita, merenkulun ja siirtolaisuuden historiaa ja matkakuvauksia. Hän on asunut niin Afrikassa kuin Siperiassakin. Eniten pidin teoksista Kuninkaan Anna ja Kökarin Anna. Veneilijöinä monet noista saariston karunkauniista maisemista ovat tuttuja. Miehelle ostin joululahjaksi jokin vuosi sitten kirjan Herttuatar ja kapteeni vaimo, joka kertoo purjealus Cecilen tarinan.
Ole katsonut tuon Lymin ohjaaman Myrskyluodon Maijan, ja kyllä se omalla tavallaan oli koskettava ja erittäin kauniisti toteutettu. Oolannin sota ja Maijan kasvu Jannen poissa ollessa on elokuvassa otettu mukaan. Maija jää yksin lastensa kanssa, mutta ei muserru, hankki vielä sen kaljaasinkin. Kuvaus on herkkää ja tekee oikeutta ainutlaatuiselle saaristoluonnolle. Vanha Myrskyluoto vastaa kuitenkin paremmin saariston senaikaisia rankkoja oloja, harrastelijanäyttelijät eleettömiä ja aidon tuntuisia. Upea Mårtenssonin musiikki siinä on myös koko ajan läsnä, toisin kuin uudessa elokuvassa.- Anonyymi00028
Tuolloin Ahvenanmaan matkallamme näimme sen vanhan pappilan Kökarissa, jolta alueelta tuo Jää on kuvausta? Kökar itsessään oli hieno kokemus. Missään en ole nähnyt niin syvänsinistä merta kuin siellä. Tuossa M:n Maijassakin, kuvauksissa väliin ilmenee tuo meren syvä sini.
Katson tuota, nähden noissa ihmisissä ja kuvauksissa myös omien esivanhempieni elämää hiukan pohjoisempana, Pohjanmeren ulkosaarilla. Käsittääkseni perheeni olivat suomenkielisiä, mutta saattoivat eri aikoina olla myös ruotsinkielisiäkin. Kulttuuriltaan olivat kyllä juuri tuota samaa kuin Maijan läheiset tuossa sarjassakin. Ramoonalle suurkiitos kirjavinkistä, latasin eilen tabletille tuon Ulla-Leena Lundbergin Jään, tosin ruotsinkielisenä, koska suomenkielistä versiota ei löytynyt e-kirjana google play kirjoista, jota käytän.
Luen nyt ensin valmiiksi tämän Monika Fagerholmin Eristystilan/kapinoivia naisia, johon olen pikkuhiljaa pääsemässä sisään ja lämpenemässäkin:.
Kiitos sinulle joka laitoit linkin Ylen Areenan Myrskyluodon Maija-sarjaan. Siinä om kuusi osaa ja katsoin eilen ensimmäisen. Onko tämä nyt se sama alkuperäinen elokuva joka on pätkitty kuuteen jaksoon sarjaksi, samat näyttelijät, musiikki?
- Anonyymi00029
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myrskyluodon_Maija_(televisiosarja)
sarja ja elokuva on eri asia vai onko? Anonyymi00029 kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myrskyluodon_Maija_(televisiosarja)
sarja ja elokuva on eri asia vai onko?Tämän juuri haluaisn tietää.
Alkuperäissarja,, ei elokuva.- Anonyymi00030
Paloma.se01 kirjoitti:
Tämän juuri haluaisn tietää.
Alkuperäissarja,, ei elokuva.josta Lymi sitten väänsi elokuvan.
- Anonyymi00031
Minäkin katsoin eilen sarjan ensimmäisen osan, Tie Myrskyluodolle.
- Anonyymi00033
Mä löysin eilen kirppikselta Sven-Göran Erikssonin kirjan 'Svennis', (5e) itteki entisenä sarjapelaajana kivaa lukea pikkukylästä maineeseen ja menestykseen nousseen tarinaa.
- Anonyymi00034
En seuraa kenenkään mielikirjoja, luen mitä omassa hyllyssäni on, eikä teisten määrä ole muutama, tai joku!
- Anonyymi00035
Omia kirjojani minäkin luen.
Tunnin päästä on joulusauna.
✨⛄ - Anonyymi00040
Anonyymi00035 kirjoitti:
Omia kirjojani minäkin luen.
Tunnin päästä on joulusauna.
✨⛄Sinä puhut kuvilla, melko lapsellista, kukaan muu niitä ei täällä näy käyttävän, mutta pitää se tähti täällä olla siinäkin asiassa!
Omia, ja omaa kirjaani luen!
Ja omistamiani sen lisäksi, loska lainattuja tai varastettuja ei minun hyllyissäni ole,
- Anonyymi00036
Kun lukee kaksi kirjaa viikossa pieneläkeläisenä ei ole varaa ostaa sataa kirjaa
joka vuosi eikä mitään järkeäkään. Useimpia kirjoja ei tarvitse eikä kannata
omistaa. Suomessa on hieno kirjastolaitos. Nekin on tavallaan "omia" kirjoja,
koska itsehän me ne kustannamme/maksamme. Miksi emme hyödyntäisi
niitä ?
Eikö olekin hyvä mielipide ? Hehehee .....
Tarvitseeko aina olla niin totinen ja tosikko .... ?
Täällä on liian harvoin huumoria ja itseironiaa, eikö vaan ?
Riidellään vaan haudanvakavasti jostain jonninjoutavasta asiasta
ja jos jääräpää ei pysty osoittamaan olevansa oikeassa sen on ainakin
saatava viimeinen sana, niinkuin nalkuttavan osapuolen avioliitossa.- Anonyymi00037
Kirjasto on todellakin hieno laitos.
- Anonyymi00041
Kyllä, jo kansakoulussa oli koululla oma pieni lainakirjasto. Lapsille ja nuorille
sopivaa lukemista, joukossa taidekirjoja, laadukkaita romaaneja ja kotimaista runoutta kertomuksia sisältäneissä kirjoissa, mm Lukukirjat ja Aapiset.
Lukemisharrastus alkoi sieltä, kirjoittaminen jo tikkukirjaimilla sanomalehtien reunuksiin.
Onneksi isä osti vihkoja!
Kirjastolaitos on harvoja joka on ollut ilmaista koko olemassaolonsa ajan.
Nyt en tiedä, peritäänkö muusta kuin taiteesta lainausmaksua. En ole taidetta lainannut, mutta sellaistakin kuulemma on.
En kaipaa lukupiirejä ja kirja arvostelijoita.
Kun luen teoksen, teen oman arvioni sisällöstä ja laadusta, en jaa kokemustani, koska minun kokemukseni ja arvioni eivät ole varmasti yhtä kuin jonkun muun lukijan.
Haluan itse lukea, en kuunnella jonkun pänttääjän arvioita ja kehuja, joita kirja ei sitten edes ansaitse, " Moni kakku päältä kaunis, pelkkä silkkoa sisällä.!"
Eläköön Kirjastot.
- Anonyymi00038
Laitaoikeistolainen Sauli Niinistö ehdotti aikoinaan asiakasmaksua jokaisesta
lainatusta kirjasta. Onneksi se ei mennyt läpi.
Mehän jo veroissamme ylläpidämme kirjastonlaitoksen ja muutenkin se oli vieras
ajatus. Pienituloisellakin, joka lukee paljon on mahdollisuus tehdä se
ja saada sisältöä elämäänsä.- Anonyymi00039
Ei pidä antaa väärää todistusta toisten sanomisista.
- Anonyymi00043
Anonyymi00039 kirjoitti:
Ei pidä antaa väärää todistusta toisten sanomisista.
Niinistö ehdotti kirjastopalvelluja maksullisiksi,
että me veronmaksajat jouduttaisiin maksamaan kirjojen lainauksista,
jotka olemme jo maksaneet veroissamme kirjastolle
ja koko kirjastolaitoshan rakennuksineen ja henkilökuntineen
pyörii veronmaksajien rahoilla.
https://www.hs.fi/ura/art-2000003848758.html - Anonyymi00044
Anonyymi00043 kirjoitti:
Niinistö ehdotti kirjastopalvelluja maksullisiksi,
että me veronmaksajat jouduttaisiin maksamaan kirjojen lainauksista,
jotka olemme jo maksaneet veroissamme kirjastolle
ja koko kirjastolaitoshan rakennuksineen ja henkilökuntineen
pyörii veronmaksajien rahoilla.
https://www.hs.fi/ura/art-2000003848758.htmlTietoa pitää olla maksutta kaikkien saatavilla. Vapaa tiedonsaanti on vapaan sivistysvaltion kulmakivi.
Kokoomus ei ole sivistyspuolue. Sillä on vain rahankiilto silmissä
.... muitten rahoihin.
- Anonyymi00042
Kokoomus on aina osannut luikerrella ja selitellä.
Valtiovarainministerinä Sauli Niinistö (kok) ehdotti vuoden 1997 lopulla kirjastopalveluiden muuttamista maksullisiksi. Lausunnosta nousseet metelin jälkeen Niinistä veti sanojaan takaisin ja sanoi halunneensa vain antaa kunnille signaalin. Kokoomuksesta selitettiin, että Niinistö oli käynyt lausunnollaan arvokeskustelua. Maksuton kirjastolaitos on eräs nykyisen yhteiskuntamme arvokkaimmista instituuteista ja siihen kajoaminen olisi kenelle tahansa poliitikolle suuri moka. Lukutaito, kansansivistys ja kulttuuri kuuluvat kaikille, varallisuudesta huolimatta.
Kokoomuslainen polititikko oli sitä mieltä että ne Hurstin leipäjonot kasvaa vain koska on mukavaa käydä hakemassa vähän ilmaista sapuskaa täydentämään omia varastoja ja että avunhakijat eivät ole todellisessa tarpeessa.
"Laitaoikeistolaiset" ovat maailmantappiin väittäneet että köyhyys on ihmisen omaa syytä. Otto Meren mielipiteet ovat saaneet ihmiset raivostumaan sosiaalisessa mediassa.- Anonyymi00045
Niinhän se on, kun ilmaiseksi saa suomalainen innostuu, satametriset jonot saa kun lupaa ilmaisen ämpärin....!
Anonyymi00045 kirjoitti:
Niinhän se on, kun ilmaiseksi saa suomalainen innostuu, satametriset jonot saa kun lupaa ilmaisen ämpärin....!
Niin olen kuullut, että suomalainen jonottaa vaikka peräruisketta jos sen ilmaiseksi saa.
Ei yksinasuvan tarvitse välttämättä olla varaton ja tuonnehan oli Hurstin aterialle kerääntynyt porukkaa vain tapaamaan muita ihmisiä, kun siellä on kivaa, eikä niinkään köyhyyden takia.- Anonyymi00051
Tellukka kirjoitti:
Niin olen kuullut, että suomalainen jonottaa vaikka peräruisketta jos sen ilmaiseksi saa.
Ei yksinasuvan tarvitse välttämättä olla varaton ja tuonnehan oli Hurstin aterialle kerääntynyt porukkaa vain tapaamaan muita ihmisiä, kun siellä on kivaa, eikä niinkään köyhyyden takia.Heillä oli kivaa ja köyhiä jäi oven ulkopuolelle, heillä ei ollut kivaa.
Tuommoiset kivakekkerit yhteiskunnan laskuun voisi lopettaa ja pakottaa ihmiset ottamaan vastuu kukin itse itsestään. - Anonyymi00052
Anonyymi00051 kirjoitti:
Heillä oli kivaa ja köyhiä jäi oven ulkopuolelle, heillä ei ollut kivaa.
Tuommoiset kivakekkerit yhteiskunnan laskuun voisi lopettaa ja pakottaa ihmiset ottamaan vastuu kukin itse itsestään.Hursti mahdollistaa rikollisen elämäntavan.
Katselin loppuun Myrskyluodon Maijan eilen (alkuperäisen version) ja kyllä siinä tuli paha mieli ja kyyneleet silmiin kun uusi emäntä tuli Myrskyluodolle ja Maija joutui syytingille. Erityisen paha oli kun miniä sanoi irti syytingin ja tuli valvomaan Maijan pakkaamista ettei hän vain tunkisi laukkuunsa mitään mikä ei hänelle kuulunut.
Olin jo unohtanut tämän ikivanhan agraariyhteiskunnan vanhusten eläkekäytännön, suomeksi syytinki eli kiinteistöeläkeke. Sukupolvenvaihdoksessa normaali käytäntö ainakin vielä minunnuoruudessani; vanha isäntä ja vanha emäntä siirtyvät mummonmökkiin, jos sellainen on ja tekevät sitten voimiensa ja kuntonsa mukaan talon töitä apuna. Toiminee hyvin, jos välit ovat hyvät ja molemminpuolinen kunnioitus vallitsee, Elleii sitä ole, niin siinä voi vanhus olla vahvasti alakynnessä voimakastahtoisen miniän kohtelussa.- Anonyymi00046
Minä katsoin eilen uuden Myrskyluodon , jossa pääosassa riikinruotsalaiset näyttelijät ja Lymin ohjaus.
Ihan mielenkiintoinen filmi, joka oli enempi voimakasmielisen naisen näkökulmasta kuvattu.
Hieman silotellun kuvan antoi ajastaan, verrattuna 70-luvun Lindmannin ohjaukseen.
Huvittavaa, Ruotsissa oli arvostelu: filmi kuuluisi paremmin museoon siis uudempi!En ole lukenut arvosteluja, minusta molemmat oli hyviä, ruotsalainen ja suomalainen versio. Amanda Janssonin tulkinta Maijasta oli ehkä vähän parempi, enemmän monipohjaisuutta ja vivahteita, voimaa ja herkkyyttä, suomalaisessa Maijassa tökki vähän aikakauteen kuuluva rukoilevaisuus ja nöyryys.
- Anonyymi00047
Paloma.se01 kirjoitti:
En ole lukenut arvosteluja, minusta molemmat oli hyviä, ruotsalainen ja suomalainen versio. Amanda Janssonin tulkinta Maijasta oli ehkä vähän parempi, enemmän monipohjaisuutta ja vivahteita, voimaa ja herkkyyttä, suomalaisessa Maijassa tökki vähän aikakauteen kuuluva rukoilevaisuus ja nöyryys.
Eikö ne molemmat ole suomalaisia tuotoksia?
AJ on ammattinäyttelijä, tuossa toisessa näyttelijät oli amatöörejä. - Anonyymi00048
Aloin katsoa Lymin "Maijaa", mutta oli heti epäaito tunnelma. Ihmisten käytös oli kuin 2000-luvulta, ei 1800-luvun alulta. Lopetin katsomisen melko pian.
Lymi oli luonut Maijasta mm. ateistin ja pakanauskoisen, jota aito Maija, Anni B:n isotäti ei varmasti ollut. Tuollaista "Jumala-kielteisyyttä" ei 200 vuotta sitten olisi puheissa edes suvaittu vaan olisi Maija päätynyt kirkon pihalla jalkapuuhun. Eivätkä naiset tuohon aikaan noin "viisaita" itsenäisesti edes ajatelleetkaan. Näin oli aito elämä tuolloin.
Alkuperäinen "Maija"-elokuva oli aidompi. Lymin "Maija"-elokuva henkilöinen ja tapoineen ei ollut kertomusta Myrskyluodon Maijasta vaan jostain toisesta henkilöstä, toisessa ajassa ja paikassa ja jolle Lymi oli antanut / anastanut Maijan nimen.
Kaikki suomalainen tuotos on roskaa. Eivät kykene eläytymään aikaan ja paikkaan. Henkilöt ovat väärät.
Eihän alkuperäinen "Maijakaan" kuvannut myöskään ruotsalaisuutta, vaan ihan omaa kulttuuriaan noilla saarilla. Joten ruotsalaisetkin ovat himppa jäävejä heitä "ruotsalaisuuden näkökulmasta" arvostelemaan.
10 vuotta sitten, kun kävin kirkon retkellä noilla saarilla, saimme kyllä hyvää käsitystä Ahvenamaan kulttuurista, se on ihan omansa, ei kuten Suomessa eikä Ruotsissakaan. No, ehkä enemmän muinaisruotsalaista / -goottilaista kuitenkin. Jotain todella "erilaista".
Nuo toisaalla mainitsemani etäiset esivanhempani Uudenkaupungin ulkosaaristosta sekä rannikolta olivat hekin alkujaan kalastajista, merenkävijöistä ja luotseista vaurastunutta "herrasväkeä" ja tiedän heidän kulttuurinsa, käyttäytymisensä, puheensa ja tapansa. Åålantilaisia he eivät olleet ja ymmärrän että Ålannissa on tavat 200 vuotta sitten olleetkin hiukan enemmän muinaisruotsalaiset.
Krimin sota syttyi lokakuussa 1853, Ehkä Oolannin sodan tapahtumat Myrskyluodolla sijoittuvat n. vuoteen / kesään 1854?
Olen laskeskellut, että "Maija" oli syntynyt n. v. 1820-paikkeilla, pari vuotta ennen tai jälkeen. Anonyymi00047 kirjoitti:
Eikö ne molemmat ole suomalaisia tuotoksia?
AJ on ammattinäyttelijä, tuossa toisessa näyttelijät oli amatöörejä.Kyllä vaan, suomalaisia molemmat, mutta tässä uudessa ruotsalaiset ammattinäyttelijät. Lymin versiossa myös tuo englantilaisten miehitys oli aivan liian pitkä episodi,
Olen varma että alkuperäinen on ajankuvauksena ja kirjalle uskollisempi ja kuvaa paremmin naisen asemaa ja roolia senaikaisessa yhteiskunnassa. "Mitenkä minä sen nyt sanoisin", sanoi serkkuni varsinaisuomalaisesta äidistään, "synny, palvele ja kuole",
Unohtuu aina välillä, miten naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa on vahvistunut sadan vuoden aikana- Anonyymi00054
Paloma.se01 kirjoitti:
En ole lukenut arvosteluja, minusta molemmat oli hyviä, ruotsalainen ja suomalainen versio. Amanda Janssonin tulkinta Maijasta oli ehkä vähän parempi, enemmän monipohjaisuutta ja vivahteita, voimaa ja herkkyyttä, suomalaisessa Maijassa tökki vähän aikakauteen kuuluva rukoilevaisuus ja nöyryys.
Tökki? Kyseessä aito kuvaus tuon ajan yhteiskunnasta ja ihmisistä. Ei aidon historian pitäisi tökkiä.
- Anonyymi00064
Katsoin 10 min ja lopetin siihen.
Kiinteistöeläkettä eli syytinkiä voi verrata nykyiseen käänteiseen asuntolainaan, jolla pankki saa käänteistön lopuksi. Syytingin hyvä puoli on se että kiinteistö ei mene pankille vaan omille perillisille. Jos niin haluaa.
- Anonyymi00049
Mitä höperrät? Kyllä pankki sen kiinteistön saa, jos siitä maksaa .
Anonyymi00049 kirjoitti:
Mitä höperrät? Kyllä pankki sen kiinteistön saa, jos siitä maksaa .
Pankillehan se menee jos olet ottanut käänteisen asuntolainan. Saat ison tukun rahaa jolla voit elellä leveästi, mutta lapsesi eivät peri mitään.
- Anonyymi00050
Ei kelpaa vanhat talonrötisköt jokien mutkissa pankille eikä perillisille.
- Anonyymi00056
Paloma.se01 kirjoitti:
Pankillehan se menee jos olet ottanut käänteisen asuntolainan. Saat ison tukun rahaa jolla voit elellä leveästi, mutta lapsesi eivät peri mitään.
Hyväkuntoisesta asunnosta hyvällä paikalla saa ehkä isomman tukun rahaa, rötiskö korvessa tai syrjäkylillä ei kiinnosta pankkia eikä muitakaan ostajia, on riesa perllisille. Perintövero ja ylläpito ppitää maksaa, ostajaa ei löydy.
- Anonyymi00061
Anonyymi00056 kirjoitti:
Hyväkuntoisesta asunnosta hyvällä paikalla saa ehkä isomman tukun rahaa, rötiskö korvessa tai syrjäkylillä ei kiinnosta pankkia eikä muitakaan ostajia, on riesa perllisille. Perintövero ja ylläpito ppitää maksaa, ostajaa ei löydy.
Vanhat mökinrotiskot kannattaa lahjoittaa palokunnalle paloharjoituksia varten.
Tulee halvemmaksi kuin alkaa purkamaan tai remontoimaan niitä.
- Anonyymi00053
Lymin filmissä ihmeen pulska lehmä kallioisella saarella, heinää ei juuri näkynyt mailla halmeilla, vaan kummasti kanttura selvisi talven yli.
- Anonyymi00055
Ehkä sitä tuotiin kuivattuna paaleissa mantereelta jo silloin ?
Anonyymi00055 kirjoitti:
Ehkä sitä tuotiin kuivattuna paaleissa mantereelta jo silloin ?
Minä ajattelin ihan samaa.
Vanhemmassa filmissä saarella oli enemmän puita ja vehreyttä, mutta ei mitään niittyjä joista korjata lehmille ruokaa.
Silakkaa oli runsaasti ja kalastamisella he maksoivat talohirret
Ei se elämä hääviä ollut Myrskylyodolla.Anonyymi00055 kirjoitti:
Ehkä sitä tuotiin kuivattuna paaleissa mantereelta jo silloin ?
Yhdessä osassahan sinne Maijan kotisaarellekin tuotiin jostain jäitä pitkin hevosella ja reellä heinälasti.
Kai sitä samalla tavalla vietiin Myrskyluotoonkin.
- Anonyymi00057
Onko Paloman torppa lopulta pankin pantti?
- Anonyymi00058
Paloma.se01 kirjoitti:
Talo on velaton.
En ikimaailmassa menisi panttaamnaan taloa pankille.Ehkä pankki ei ikimaailmassa huoli syrjäkylien vanhoja tönöjä pantiksi.
- Anonyymi00059
Anonyymi00058 kirjoitti:
Ehkä pankki ei ikimaailmassa huoli syrjäkylien vanhoja tönöjä pantiksi.
Miksi vainoat palomaa ilkeyksilläsi ?
- Anonyymi00062
Paloma.se01 kirjoitti:
Talo on velaton.
En ikimaailmassa menisi panttaamnaan taloa pankille.Miksi kerrot yksityisasioitasi julkisuuteen näille ilkeille pölhöille ?
Eikö olisi parempi keskustella yleisistä asioista kuin henkilökohtaisista asioista. - Anonyymi00066
Anonyymi00062 kirjoitti:
Miksi kerrot yksityisasioitasi julkisuuteen näille ilkeille pölhöille ?
Eikö olisi parempi keskustella yleisistä asioista kuin henkilökohtaisista asioista.Joku varmaan tykkää kun omia asioita ruoditaan yleisellä palstalla, tuntee itsensä tärkeäksi.
- Anonyymi00060
Globaali facta.
Taloni kaupallinen ja verotettava arvo on julkista tietoa täällä.
Luultavasti jotkut tai joku utelias on jo sen tarkistanut. Ilkeilijä haluaa pahoittaa mieleni, mitätöidä ja nöyryyttää minua, mutta tekee itsestään vain surkuteltavan palstahäirikön.- Anonyymi00063
Suomessa markkinat määrää , mikä on kiinteistön päivänhinta, verotusarvo on erikseen.
Erikoista on naapurimaan tapa tuoda kaikki, kaikkien töllisteltäväksi.
Pitkäkyntiset hykertelee.Sama täälläkiin mitä tulee verotus- ja kaupalliseen arvoon.
Kolumbian talossa sama juttu. Molemmat kiinteistöt ovat vanhoja, mutta erinomaisella paikalla.- Anonyymi00065
Paloma.se01 kirjoitti:
Sama täälläkiin mitä tulee verotus- ja kaupalliseen arvoon.
Kolumbian talossa sama juttu. Molemmat kiinteistöt ovat vanhoja, mutta erinomaisella paikalla.Eipä vaanmene kaupaksi erinomisesta paikasta huolimatta🤣
Anonyymi00065 kirjoitti:
Eipä vaanmene kaupaksi erinomisesta paikasta huolimatta🤣
Kauppakirjat allekirjoitetaan heti kun valtakirja on tullut perille.
- Anonyymi00067
Mikä on Bogotan hintataso vanhasta rotiskosta?
- Anonyymi00068
Noin miljardi pesoa joka on sama kuin sata euroa. Mitä lie kruunuissa.
Hintataso Calissa alueella n. 137 000 euroa.
Neliömetrihinta alueella (Comuna 19, Cali) on 689 Euroa- Anonyymi00069
Paloma.se01 kirjoitti:
Hintataso Calissa alueella n. 137 000 euroa.
Neliömetrihinta alueella (Comuna 19, Cali) on 689 EuroaRötisköjen neliöhinnat tuskin tuollaisia.
- Anonyymi00070
Voi tätä ilkeyden määrää!! On kuin Paloma olisi joillekin pahin vihollinen ja katkeruuden kohde. En voi ymmärtää!
Olisko joku "vanha rötiskö" jonka korvien väliin on muuttanut asumaan minun "vanha rötisköni". Ei voi muuta kuin nauraa.
- Anonyymi00071
Katsoitteko Sound of Musicin? Kerrankin jotain kaunista ja herttaista.
Viikon päästä tulee Kleopatra. Elisabeth Taylor?
Tohtori Zivagon haluaisin nähdä.
Exodusta on turha toivoa, poliittisista syistä.Tohtori Zivago on hyvä filmi, sen voi varmaan vuokrata.
Yksi suosikeistani, Kurosawan Dersu Uzala on ladattavissa You tubesta.
- Anonyymi00072
Hinnoista kun puhetta, kai siellä Tukholman takaisissa läänityksissä ovat vanhojen tönöjen arvot melko alakantissa, jos yleensä saa millään hinnalla myytyä.
- Anonyymi00073
Taitaa olla erityisen hyvä joenmutka just siinä kohdassa.
- Anonyymi00074
Purkukulut tulee monesti suuremmaksi kuin mörskän arvo
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit986138KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3495597Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei522649Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521042056Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1071768- 1241707
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro191613Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1801267- 731187
Nuoret hakevat eläkkeelle, vaikka eivät ole olleet vielä töissäkään
hyvin menee. Pieni vastoinkäyminen elämässä, ja heti masennutaan. Monet alle 30-vuotiaat hakevat työkyvyttömyyseläkettä188998