Tieteen paradigmoista

QM:n kaikki tapahtumat ja käsitteet voivat tapahtua Newtonin ajassa tai Einsteinin ajassa. Muita aikoja ei ole esitetty usein (esim. Einsteinin GR-aikaa ja torsio ajan tapaisia aikoja ei usein esitetä QM:n kanssa). Syy miksi esim. matalan gravitaation tilanteissa ei ole ehdotettu muita aikoja kuin nämä, on täysin niiden ehdottajiksi haluttujen ehdottajien oma vika eli sinun vikasi, kun et ehdota.

Voin tosi nopeasti tehdä käsitteen 'ei ole aikaa' (on vain yksi hetki) ja koettaa silti kertoa ainakin, mitä ovat lomittuminen ja superpositio. Tällä ei pysty selittämään monia asioita. Pointtini on, että QM:n yhdessä vaiheessa QM:ää oli se, että on aaltofunkton eli tilan aikakehitys, kun tila on t:n funktio ja derivoidaan t:n suhteen. Toisessa vaiheessa sanottiin, mitä tilat sisältävät. Missä kysymys voi olla juuri muotoa, 'mitä tila sisältää hetkellä t tai ilman mitään hetkiä'. Mainitsemistasi käsitteistä kaksi on sellaisia, mitkä kuvailevat ainoastaan tiloja. Se että sanoisit tilojen käsitteiden kyseenalaistavan aikakäsitteitä tai olevan niiden uusi vaihtoehto on sama kuin sanoisit, että varpunen ja lohi ovat lintulajeja.

Tunneloituminen on todella yksinkertainen idea, johon riittää tuijottaa yhtä hiukkasen paikan aaltofunktiota Schrödingerin aikayhtälöllä. Sen käsite-työkalu oli pullo, missä on vettä.

Superposition työkalu on sama kuin aalto-opin, jos niiden esittäminen jonain muuna oli kuin matemaattinen saavutus. Kietoutumisen työkalu on sama kuin todennäköisyyslaskennan nopat, missä ajattelee, että jotkut nopat pakottavat toiset nopat.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää"

Mikä on 'tämä'? Voitko laittaa siihen selitykseen linkin? Oletko varma että olet puhunut koko ajan valosta ja aika-avaruudesta etkä esim. siitä, että mikä on Newtonin ja Einsteinin hiukkanen, eli se jolla voi olla liikeyhtälöt? Se on käsitteenä aivan eri eläinlaji.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää (ilman mitään empiiristä todistusaineistoa) sitten että vuorovaikutukset (esim. informaatio) ei voi siirtyä valonnopeutta nopeammin (koska Einstein)"

Sinulla on vuorovaikutus ja informaatio sekaisin tässä lauseessa. Etkä ymmärrä niiden lajikirjoa. Informaation siirtyminen hitaammin kuin c, on tieteen väite. Informaation liikkeessä ei tarvitse minkään vuorovaikuttaa, vaikka usein (jossain mitä tuskin olet koskaan näkevä) puhutaan siitä, mitä vuorovaikutus se ja se tekisi informaation siirtymiselle ('mitä kala tekee linnulle').

On joidenkin mielestä fakta, että ei ole mahdollista todistaa empiirisesti, että 'koskaan informaatio ei liiku valoa nopeammin'. Kiinnittäisin kuitenkin enemmän huomiota siihen, että missä on havainto nopeammasta informaatiosta.

Newtonin mallissa informaatio siirtyy valoa nopeammin. Kuten sanoin on olemassa ja tehty valmiiksi kaikille teoria, missä QM toimii Newtonin ajassa. Tämä malli on kuitenkin todistettu empiirisesti vääräksi. Mallissa olevat liikeyhtälöt elektroneille ennustavat esim. aivan erilaisen rakenteen atomille kuin Einsteinin aikaa käyttäessä. Tästä tiedetään siis, että jotta tekisit yhtään mitään, sinun tulisi tehdä 'QM-teoria B:n keksimällä aikakäsitteellä' (tai mitä hyvänsä B haluaa keksiä). Joka lisäksi toimii kaikissa kokeissa mm. atomeille. Kaikki muu jorina on turhaa.

B:
"se on tuottanut samalla fysiikkatieteeseen sisäisesti ristiriitaisen käsitteellisen kokonaisuuden jossa ns. makrotaso hahmotetaan pelkästään esim. jonkinlaisena "karkeistumisena" ."

Hahmottamisen ristiriita ei ole välttämättä ristiriita. Et voi väittää, että esim. realististen kalojen ja lintujen pitäminen yhtenä ja samana olisi ristiriita. Tai että se ei olisi. Jos kirjoittaisit tähän mitä tietoa on asioiden ristiriitaisuudesta, niin voisit kirjoittaa vain, että tietoa ei ole. Koska QM:ää ei voi empiirisesti testata makrotasolla.

Päättelysi on myös täysin väärä. Mikään esittämäsi ei ole hahmotuksen ristiriidan tuottaja yksinään. Koska hahmotuksia pitää olla kaksi. Ja tässäkin vertasit keskenään aikahahmotusta Einstein ja sitä miten QM hahmottaa hiukkasen. Ainakin kolme mahdollista ominaisuutta sille. Ikäänkuin kalan määrittelisi se että löytää pyrstön ja suomut. Mikä on niinkuin jossain vertauksessa sokeiden miesten tutkimasta norsusta.

Tässä kohtaa tekstisi on sellainen, että sinun pitää tehdä jotain ainakin teoreettisesti esittääksesi mikro ja makrotodellisuuden yhtä aikaa. Tosin koska emme tiedä, onko QM jo esittänyt ne, niin sinun pitäisi esittää, että sinun ylivertaisuutesi tieteeseen nähden on se, että sinä suoraan tiedät, mitä yhteistä on sinun teoriallasi ja miljardilla kohteella sen avulla sanottuna.

B:
"Fysiikkatiede pyrkii käsitteiden ja mittauslaittensa kautta mahdollisimman suureeen matemaattiseen tarkkuuteen"

Sinä pyysit tätä äsken itse tehtäväksi, kun sanoit, että et muuten usko, että QM on makrotason teoria. (Se sisältää juuri sekä tarkan mittauksen että tarkan laskemisen.)

2

Anonyymi00004 kirjoitti:

QM:n kaikki tapahtumat ja käsitteet voivat tapahtua Newtonin ajassa tai Einsteinin ajassa. Muita aikoja ei ole esitetty usein (esim. Einsteinin GR-aikaa ja torsio ajan tapaisia aikoja ei usein esitetä QM:n kanssa). Syy miksi esim. matalan gravitaation tilanteissa ei ole ehdotettu muita aikoja kuin nämä, on täysin niiden ehdottajiksi haluttujen ehdottajien oma vika eli sinun vikasi, kun et ehdota.

Voin tosi nopeasti tehdä käsitteen 'ei ole aikaa' (on vain yksi hetki) ja koettaa silti kertoa ainakin, mitä ovat lomittuminen ja superpositio. Tällä ei pysty selittämään monia asioita. Pointtini on, että QM:n yhdessä vaiheessa QM:ää oli se, että on aaltofunkton eli tilan aikakehitys, kun tila on t:n funktio ja derivoidaan t:n suhteen. Toisessa vaiheessa sanottiin, mitä tilat sisältävät. Missä kysymys voi olla juuri muotoa, 'mitä tila sisältää hetkellä t tai ilman mitään hetkiä'. Mainitsemistasi käsitteistä kaksi on sellaisia, mitkä kuvailevat ainoastaan tiloja. Se että sanoisit tilojen käsitteiden kyseenalaistavan aikakäsitteitä tai olevan niiden uusi vaihtoehto on sama kuin sanoisit, että varpunen ja lohi ovat lintulajeja.

Tunneloituminen on todella yksinkertainen idea, johon riittää tuijottaa yhtä hiukkasen paikan aaltofunktiota Schrödingerin aikayhtälöllä. Sen käsite-työkalu oli pullo, missä on vettä.

Superposition työkalu on sama kuin aalto-opin, jos niiden esittäminen jonain muuna oli kuin matemaattinen saavutus. Kietoutumisen työkalu on sama kuin todennäköisyyslaskennan nopat, missä ajattelee, että jotkut nopat pakottavat toiset nopat.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää"

Mikä on 'tämä'? Voitko laittaa siihen selitykseen linkin? Oletko varma että olet puhunut koko ajan valosta ja aika-avaruudesta etkä esim. siitä, että mikä on Newtonin ja Einsteinin hiukkanen, eli se jolla voi olla liikeyhtälöt? Se on käsitteenä aivan eri eläinlaji.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää (ilman mitään empiiristä todistusaineistoa) sitten että vuorovaikutukset (esim. informaatio) ei voi siirtyä valonnopeutta nopeammin (koska Einstein)"

Sinulla on vuorovaikutus ja informaatio sekaisin tässä lauseessa. Etkä ymmärrä niiden lajikirjoa. Informaation siirtyminen hitaammin kuin c, on tieteen väite. Informaation liikkeessä ei tarvitse minkään vuorovaikuttaa, vaikka usein (jossain mitä tuskin olet koskaan näkevä) puhutaan siitä, mitä vuorovaikutus se ja se tekisi informaation siirtymiselle ('mitä kala tekee linnulle').

On joidenkin mielestä fakta, että ei ole mahdollista todistaa empiirisesti, että 'koskaan informaatio ei liiku valoa nopeammin'. Kiinnittäisin kuitenkin enemmän huomiota siihen, että missä on havainto nopeammasta informaatiosta.

Newtonin mallissa informaatio siirtyy valoa nopeammin. Kuten sanoin on olemassa ja tehty valmiiksi kaikille teoria, missä QM toimii Newtonin ajassa. Tämä malli on kuitenkin todistettu empiirisesti vääräksi. Mallissa olevat liikeyhtälöt elektroneille ennustavat esim. aivan erilaisen rakenteen atomille kuin Einsteinin aikaa käyttäessä. Tästä tiedetään siis, että jotta tekisit yhtään mitään, sinun tulisi tehdä 'QM-teoria B:n keksimällä aikakäsitteellä' (tai mitä hyvänsä B haluaa keksiä). Joka lisäksi toimii kaikissa kokeissa mm. atomeille. Kaikki muu jorina on turhaa.

B:
"se on tuottanut samalla fysiikkatieteeseen sisäisesti ristiriitaisen käsitteellisen kokonaisuuden jossa ns. makrotaso hahmotetaan pelkästään esim. jonkinlaisena "karkeistumisena" ."

Hahmottamisen ristiriita ei ole välttämättä ristiriita. Et voi väittää, että esim. realististen kalojen ja lintujen pitäminen yhtenä ja samana olisi ristiriita. Tai että se ei olisi. Jos kirjoittaisit tähän mitä tietoa on asioiden ristiriitaisuudesta, niin voisit kirjoittaa vain, että tietoa ei ole. Koska QM:ää ei voi empiirisesti testata makrotasolla.

Päättelysi on myös täysin väärä. Mikään esittämäsi ei ole hahmotuksen ristiriidan tuottaja yksinään. Koska hahmotuksia pitää olla kaksi. Ja tässäkin vertasit keskenään aikahahmotusta Einstein ja sitä miten QM hahmottaa hiukkasen. Ainakin kolme mahdollista ominaisuutta sille. Ikäänkuin kalan määrittelisi se että löytää pyrstön ja suomut. Mikä on niinkuin jossain vertauksessa sokeiden miesten tutkimasta norsusta.

Tässä kohtaa tekstisi on sellainen, että sinun pitää tehdä jotain ainakin teoreettisesti esittääksesi mikro ja makrotodellisuuden yhtä aikaa. Tosin koska emme tiedä, onko QM jo esittänyt ne, niin sinun pitäisi esittää, että sinun ylivertaisuutesi tieteeseen nähden on se, että sinä suoraan tiedät, mitä yhteistä on sinun teoriallasi ja miljardilla kohteella sen avulla sanottuna.

B:
"Fysiikkatiede pyrkii käsitteiden ja mittauslaittensa kautta mahdollisimman suureeen matemaattiseen tarkkuuteen"

Sinä pyysit tätä äsken itse tehtäväksi, kun sanoit, että et muuten usko, että QM on makrotason teoria. (Se sisältää juuri sekä tarkan mittauksen että tarkan laskemisen.)

2

Lue lisää

B:
"pyrkien samalla mallintamaan kaiken kokemustodellisuuden pienimpien mahdollisten osakomponenttien (ns. alkeishiukkaset) kautta samalla tuottaen sellaisen oletuksen että makrotodellisuudessa ei voi olla muuta kuin näennäistä mittaus- ja käsitteellisten välineiden rajoituksista (3:n kappaleen ongelma yms.) johtuvaa näennäistä heikkoa emergenssiä."

Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista.

Emergenssi ei liity mitenkään siihen, että voiko jonkun teoriassansa syntyvän ongelman ratkaista laskulla vai ei. Tämä tarkoittaisi muuten, että makrotasolla esiintyvä 3:n planeetan ongelma tuottaisi emergenssimmän tason (tai ne edelliset hiukkaset muodostavat myös sen - ellet sitten tee tasoja ja teorioita, jotka unohtavat kaiken aineen olemassaolon, mitä esim. kaasuteoria ei tee, mutta jota silti kutsutaan emergenssiksi, koska hiukkasten käytös on siinä jotain). Emergenssi-keskustelussa ei ole aina välttämätöntä ajatella, että onko tiede tulkittava siten, että maailmassa on täsmälleen samat matemaattiset rakenteet kuin on (ei yhtään approksimoidussa) teoriassa. Huomaa, että kun ei ajattele, että matematiikka on täsmälleen samaa, niin periaatteessa teoriassa olevien 3:n kappaleen ongelmien ratkaiseminen ei vielä tuottaisi mitään sen parempaa tietoa mistään. Sen sijaan emergenssistä voidaan puhua myös ajatellen yleisiä piirteitä. Kuten että miksi ihminen ei näe yhtään kappaletta superpositiossa olevia makrotiloja, vaikka hän menee maapallon ympäri ja elää sata vuotiaaksi. Emergenssi-keskusteluista puuttuu kaikki eksaktius ja tarkkuus siitä, mitä sillä on tarkoitus sanoa tai siitä silloin päätellä. Minkä takia siihen ei kannata koskaan vedota, jos olet yrittämässä sanoa: 'tarkasti on niin, että Einsteinin aikaa ei ole'.

Vertaa äskeistä vielä siihenkin että eihän se, että teorian matematiikkaa muutetaan, (koska edellinen laski jotain vähän väärin) tarkoita että olisi löydetty emergenssiä. Aina voisi olla tällaista matematiikkaa, jota ei kunnolla otettu huomioon, ja joka ilmenisi esim. vasta tutkimalla suurempaa joukkoa ainetta. Sen ainoa seuraus olisi tehdä toinen teoria, joka olisi siitä lähtien ainoa tarvittu.

Mainitsemasi oletus ei ole kauhean tuotettu, vaan jos teoriaa aletaan tekemään, ja se nimetään esim. kaiken teoriaksi, niin silloin kun oletetaan että kaikessa on hiukkanen X ja Y, niin tämä on sama kuin olisi rajattu kaikki entiteetit näihin.

B:
"Yksittäiset leegopalikat eivät määrittele deterministisesti minkälaisia kokonaisuuksia (leegotalot yms.)"

Ensinnäkin determinismi on sellainen asia missä aika liitää taivalla, ja toisiinsa kausaalisesti kytketyt asiat vaikuttavat toisiinsa viiveellä. Jos puhutaan talosta ja siitä, mistä se on tehty, niin ei tarvitse käyttää aikaa.

Jos teoria on reduktionistinen, niin se ei ole sanonut, että talo niminen entiteetti on olemassa. Sen mielestä on vain legoja. Et voi sanoa teorian olevan itse loogisesti oikein tai väärin, jos alat lisäämään siihen omia oletuksiasi talosta. Kun on olemassa kaksi teoriaa samasta asiasta, niin niitä voi verrata empiirisesti. Mutta vertaukset eivät ole empiirisiä määritelmältään, joten poistu ensin legoista.

B:
"leegojen järjestelystä voisi syntyä esim. lasten leikkikaluvälineinä vaikkakin ns. naturalistisessa pseudotieteellisen putkinäköisessä viitekehyksessä ne voivat muodostaa vain erilaisia satunnaiseksi miellettäviä epästabiileja konfiguraatioita esim. sään vaihteluiden suhteen.""

En koskaan käyttäisi legoja ulkona. Kun sanoin, että poistu legoista, tarkoitin että vasta vastauksessasi minulle.

Jos yrität kuitenkin ratkaista ongelman (ei kovin vertauskuvallisen enää), missä legokasa muuttuu taloksi, niin et ratkaise sitä todennäköisesti legoilla vaan ihmisillä ja mm. painovoimakentällä, joka ensin pitää kasan lattialla, joka on oikeaa ainetta sekin. Ne voivat kaikki määritellä deterministisesti, itä legoista tulee. Tämä että et käytä legoja leegovertauksessa melkein kertaakaan, ei kuitenkaan estä ketään tekemästä fysiikan teoriaa, missä fysiikan hiukkaset kasaavat itsensä suuremmiksi asioiksi. Joilla on mitä tahansa stabiilisuuksia ja mitä tahansa ei-satunnaisuudeksi miellettävää (missä mieltäminen oli sinullakin korostettua?).

Sinulla oli ylläkin QM:ssä ongelmana, että et huomioinut erikseen sitä, mitä hiukkaset ovat, ja sitä, että niillä on liikeyhtälö. Käytitkö hetkeäkään tässä vertauksessa siihen, että jos legoilla olisi muita liikeyhtälöitä, kuin olla aina paikallaan, niin ne olisivat vähän erilaisia legoja?

3

Anonyymi00005 kirjoitti:

B:
"pyrkien samalla mallintamaan kaiken kokemustodellisuuden pienimpien mahdollisten osakomponenttien (ns. alkeishiukkaset) kautta samalla tuottaen sellaisen oletuksen että makrotodellisuudessa ei voi olla muuta kuin näennäistä mittaus- ja käsitteellisten välineiden rajoituksista (3:n kappaleen ongelma yms.) johtuvaa näennäistä heikkoa emergenssiä."

Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista.

Emergenssi ei liity mitenkään siihen, että voiko jonkun teoriassansa syntyvän ongelman ratkaista laskulla vai ei. Tämä tarkoittaisi muuten, että makrotasolla esiintyvä 3:n planeetan ongelma tuottaisi emergenssimmän tason (tai ne edelliset hiukkaset muodostavat myös sen - ellet sitten tee tasoja ja teorioita, jotka unohtavat kaiken aineen olemassaolon, mitä esim. kaasuteoria ei tee, mutta jota silti kutsutaan emergenssiksi, koska hiukkasten käytös on siinä jotain). Emergenssi-keskustelussa ei ole aina välttämätöntä ajatella, että onko tiede tulkittava siten, että maailmassa on täsmälleen samat matemaattiset rakenteet kuin on (ei yhtään approksimoidussa) teoriassa. Huomaa, että kun ei ajattele, että matematiikka on täsmälleen samaa, niin periaatteessa teoriassa olevien 3:n kappaleen ongelmien ratkaiseminen ei vielä tuottaisi mitään sen parempaa tietoa mistään. Sen sijaan emergenssistä voidaan puhua myös ajatellen yleisiä piirteitä. Kuten että miksi ihminen ei näe yhtään kappaletta superpositiossa olevia makrotiloja, vaikka hän menee maapallon ympäri ja elää sata vuotiaaksi. Emergenssi-keskusteluista puuttuu kaikki eksaktius ja tarkkuus siitä, mitä sillä on tarkoitus sanoa tai siitä silloin päätellä. Minkä takia siihen ei kannata koskaan vedota, jos olet yrittämässä sanoa: 'tarkasti on niin, että Einsteinin aikaa ei ole'.

Vertaa äskeistä vielä siihenkin että eihän se, että teorian matematiikkaa muutetaan, (koska edellinen laski jotain vähän väärin) tarkoita että olisi löydetty emergenssiä. Aina voisi olla tällaista matematiikkaa, jota ei kunnolla otettu huomioon, ja joka ilmenisi esim. vasta tutkimalla suurempaa joukkoa ainetta. Sen ainoa seuraus olisi tehdä toinen teoria, joka olisi siitä lähtien ainoa tarvittu.

Mainitsemasi oletus ei ole kauhean tuotettu, vaan jos teoriaa aletaan tekemään, ja se nimetään esim. kaiken teoriaksi, niin silloin kun oletetaan että kaikessa on hiukkanen X ja Y, niin tämä on sama kuin olisi rajattu kaikki entiteetit näihin.

B:
"Yksittäiset leegopalikat eivät määrittele deterministisesti minkälaisia kokonaisuuksia (leegotalot yms.)"

Ensinnäkin determinismi on sellainen asia missä aika liitää taivalla, ja toisiinsa kausaalisesti kytketyt asiat vaikuttavat toisiinsa viiveellä. Jos puhutaan talosta ja siitä, mistä se on tehty, niin ei tarvitse käyttää aikaa.

Jos teoria on reduktionistinen, niin se ei ole sanonut, että talo niminen entiteetti on olemassa. Sen mielestä on vain legoja. Et voi sanoa teorian olevan itse loogisesti oikein tai väärin, jos alat lisäämään siihen omia oletuksiasi talosta. Kun on olemassa kaksi teoriaa samasta asiasta, niin niitä voi verrata empiirisesti. Mutta vertaukset eivät ole empiirisiä määritelmältään, joten poistu ensin legoista.

B:
"leegojen järjestelystä voisi syntyä esim. lasten leikkikaluvälineinä vaikkakin ns. naturalistisessa pseudotieteellisen putkinäköisessä viitekehyksessä ne voivat muodostaa vain erilaisia satunnaiseksi miellettäviä epästabiileja konfiguraatioita esim. sään vaihteluiden suhteen.""

En koskaan käyttäisi legoja ulkona. Kun sanoin, että poistu legoista, tarkoitin että vasta vastauksessasi minulle.

Jos yrität kuitenkin ratkaista ongelman (ei kovin vertauskuvallisen enää), missä legokasa muuttuu taloksi, niin et ratkaise sitä todennäköisesti legoilla vaan ihmisillä ja mm. painovoimakentällä, joka ensin pitää kasan lattialla, joka on oikeaa ainetta sekin. Ne voivat kaikki määritellä deterministisesti, itä legoista tulee. Tämä että et käytä legoja leegovertauksessa melkein kertaakaan, ei kuitenkaan estä ketään tekemästä fysiikan teoriaa, missä fysiikan hiukkaset kasaavat itsensä suuremmiksi asioiksi. Joilla on mitä tahansa stabiilisuuksia ja mitä tahansa ei-satunnaisuudeksi miellettävää (missä mieltäminen oli sinullakin korostettua?).

Sinulla oli ylläkin QM:ssä ongelmana, että et huomioinut erikseen sitä, mitä hiukkaset ovat, ja sitä, että niillä on liikeyhtälö. Käytitkö hetkeäkään tässä vertauksessa siihen, että jos legoilla olisi muita liikeyhtälöitä, kuin olla aina paikallaan, niin ne olisivat vähän erilaisia legoja?

3

Lue lisää

Alla jatkat keskustelua ihmisistä. Tästä vertauskuvastasi voisi sanoa, että se oli sellainen, missä oikeasti oli tarkoituksena selittää ei legoja vaan ihminen. Tosin sinun vertauskuvallisessa maailmassasi, sinä sait ratkaista kuka voittaa selityskisan sillä menetelmällä, että et anna tieteen yrittää selittää ihmistä, vaan väität sen selittävän tuollaisessa tapauksessa edelleen legoja. Huomauttaisin myös, että jotta tällainen selityskisa olisi voitettu, niin luulisi että jossain olisi sinullakin selitys ihmisestä. Kirjoitat loppuun asti vain siten ettet muita arvostellessasi sellaista tarvitse. Tämä on vähän huonomman näköistä, mitä sen tarvitsisi olla. Aiemmin esittämäsi ihmisselitykset ovat olleet mm. sellaisia, että on olemassa kenttä ja ns. resonanssi sekä ylimääräisiä dimensioita. Jos ajatellaan että arvostelet fysikalismin ihmistä, koska arvostelet kategorioita, missä se on, niin olet tosiasiassa ollut aina niissä aivan samoissa kategorioissa.

B:
"Jos sen ihmisen yrittää eliminoida pois esim. vetoamalla siihen hahmotukseen mikä pätee fysiikan ja kemian tutkimuskohteiden tasolla"

Ontologisen ihmisen eliminoinnin pois on tehnyt vain jotkut subjektiiviset idealistit. Voitko selittää tämän kaiken uudestaan sillä tavalla, että vastaat kysymykseen, että mitä väliä on sillä, että miksi kutsutaan ainekasoja, kun lopputulos on kuitenkin sama? Tai sitten tässä on mahdollisesti kyse siitä, että jos on epäillyt B:n paranormaaleja ilmiöitä, niin B kieltää varoiksi kaiken, mitä kyseinen taho sanoo mistään asiasta oli se sitten ontologista tai käsitteellistä tai mitä hyvänsä.

B:
"päätyy helposti paradokseihin koska on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan naturalistiset luonnonmuodostelmat ja toisaalta elollisen luonnon ja ihmisten tuottamat rakenteet ja toiminnot."

Tämä ei ole paradoksi, vaan sinulla on maailmankatsomus, missä luonto loppuu jossakin ja sitten alkaa ihminen. Muilla vain ei ole samaa maailmankatsomusta. Heidän mailmankatsomuksessaan voi väittää että samasta asiasta on tullut täysin eri tavalla kategorioitavia muodostelmia. Eihän ole paradoksaalista sekään, että linnut eivät ole kaloja.

Maailmankatsomus ihmisestä ja luonnosta ei ole asia, mistä voisi tehdä päätelmän, onko tarkasti ottaen Einsteinin aikaa (joka kerta kun ihminen katsoo ulos idealismistaan tms. koska toiset idealistiset entiteetit pakottavat olemaan aina sellainen kokemus tms.). Ei ole myöskään toisinpäin, että mikään jakamasi tai täysin keksimäsi paranormaali kokemus, voisi ratkaista tuollaisen maailmankatsomuksellisen kysymyksen ihmisestä. Joten tältä osin työkalun käyttö -juttuusi sanottaisiin, että et voi laajentaa menetelmiä mitenkään tai saada mitään tietoa, mitä muut eivät olisi saaneet jo.

B:
"Jos tutkija unohtaa itsensä uppoutumalla täysin siihen paradigmaansa maanisella ideologisella vimmalla niin hän helposti tuottaa pelkkää hölynpölyä"

Onko siis niin, että aina kun sanot tieteen esityksen sisältävän hölynpölyä, sen voisi korjata sillä, että välillä sanotaan myös jotain ihmisestä kuten: 'missään muualla tässä ei ole sanottu ihmisestä mitään ja hän on oma kategoriansa', 'ihminen on suuri,' 'jokamiehen oikeudet'...

Eikö Levininkin mielestä kaikki kuulu samaan kategoriaan? Eikä hän koskaan tuollaista sano, vaan päinvastoin, että kaikki ihmismäinen löytyy jo solujen tasolta? Jos Levinin töissä sanottaisiin (on ehkä sanottu jo) tämä mitä tapahtui johtui hiukkastasosta ja muista reduktionistisista osista, niin olisiko kaikki muu sanottu sen myötä turhaa? Reduktionismihan on tuossa vain tulkinta. Joten jos minä sanon mistä tahansa kohteesta, kuten Levinin työstä, että sen voi tulkita hiukkasten aikaansaamaksi, niin enkö minä tee muiden töistä täysin turhia kaikille? Ratkaisuna tähän ongelmaan on minusta vain se, että joka kerta kun esim. Levinmäisestä kohteesta sanoo jotain, niin täytyy olla mukana empiirinen ja laskennallinen todiste, että hiukkasilla laskettuna ei ole nähtävissä mitään vastaavaa. Sinun tulisi mahdollisesti myös esittää, että mistä missään keskustelussa on oikeasti kyse, ja millaista on omaamasi tieto, jos sinä esim. sanot, että sinulla on tulkinta siitä, mitä pitäisi ajatella, kun joku on mitannut valon nopeuden tms..

B:
"kuten useimpien luonnontieteiden popularisoijien tapauksessa jotka tyypillisesti tekevät samalla massiivisen karhunpalveluksen koko ihmiskunnalle ja myös tälle planeetalle ja sen luonnolle. Tämän tyyppinen tieteen popularisointi pitäisi jotenkin eliminoida tai jopa kriminalisoida (provo!!)"

Ollaanko tässä vielä täysin kartalla siitä, mikä se tyyppi on? Onko kaikilla popularisoijilla oikeasti aikaa selittää toisilleen, mitä mieltä he ovat ihmisestä ja siitä, miten ihminen pitää maailmankatsomuksellisesti nähdä? Kuinka monta sellaista linkkiä ehtisit esittää?

4

Anonyymi00006 kirjoitti:

Alla jatkat keskustelua ihmisistä. Tästä vertauskuvastasi voisi sanoa, että se oli sellainen, missä oikeasti oli tarkoituksena selittää ei legoja vaan ihminen. Tosin sinun vertauskuvallisessa maailmassasi, sinä sait ratkaista kuka voittaa selityskisan sillä menetelmällä, että et anna tieteen yrittää selittää ihmistä, vaan väität sen selittävän tuollaisessa tapauksessa edelleen legoja. Huomauttaisin myös, että jotta tällainen selityskisa olisi voitettu, niin luulisi että jossain olisi sinullakin selitys ihmisestä. Kirjoitat loppuun asti vain siten ettet muita arvostellessasi sellaista tarvitse. Tämä on vähän huonomman näköistä, mitä sen tarvitsisi olla. Aiemmin esittämäsi ihmisselitykset ovat olleet mm. sellaisia, että on olemassa kenttä ja ns. resonanssi sekä ylimääräisiä dimensioita. Jos ajatellaan että arvostelet fysikalismin ihmistä, koska arvostelet kategorioita, missä se on, niin olet tosiasiassa ollut aina niissä aivan samoissa kategorioissa.

B:
"Jos sen ihmisen yrittää eliminoida pois esim. vetoamalla siihen hahmotukseen mikä pätee fysiikan ja kemian tutkimuskohteiden tasolla"

Ontologisen ihmisen eliminoinnin pois on tehnyt vain jotkut subjektiiviset idealistit. Voitko selittää tämän kaiken uudestaan sillä tavalla, että vastaat kysymykseen, että mitä väliä on sillä, että miksi kutsutaan ainekasoja, kun lopputulos on kuitenkin sama? Tai sitten tässä on mahdollisesti kyse siitä, että jos on epäillyt B:n paranormaaleja ilmiöitä, niin B kieltää varoiksi kaiken, mitä kyseinen taho sanoo mistään asiasta oli se sitten ontologista tai käsitteellistä tai mitä hyvänsä.

B:
"päätyy helposti paradokseihin koska on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan naturalistiset luonnonmuodostelmat ja toisaalta elollisen luonnon ja ihmisten tuottamat rakenteet ja toiminnot."

Tämä ei ole paradoksi, vaan sinulla on maailmankatsomus, missä luonto loppuu jossakin ja sitten alkaa ihminen. Muilla vain ei ole samaa maailmankatsomusta. Heidän mailmankatsomuksessaan voi väittää että samasta asiasta on tullut täysin eri tavalla kategorioitavia muodostelmia. Eihän ole paradoksaalista sekään, että linnut eivät ole kaloja.

Maailmankatsomus ihmisestä ja luonnosta ei ole asia, mistä voisi tehdä päätelmän, onko tarkasti ottaen Einsteinin aikaa (joka kerta kun ihminen katsoo ulos idealismistaan tms. koska toiset idealistiset entiteetit pakottavat olemaan aina sellainen kokemus tms.). Ei ole myöskään toisinpäin, että mikään jakamasi tai täysin keksimäsi paranormaali kokemus, voisi ratkaista tuollaisen maailmankatsomuksellisen kysymyksen ihmisestä. Joten tältä osin työkalun käyttö -juttuusi sanottaisiin, että et voi laajentaa menetelmiä mitenkään tai saada mitään tietoa, mitä muut eivät olisi saaneet jo.

B:
"Jos tutkija unohtaa itsensä uppoutumalla täysin siihen paradigmaansa maanisella ideologisella vimmalla niin hän helposti tuottaa pelkkää hölynpölyä"

Onko siis niin, että aina kun sanot tieteen esityksen sisältävän hölynpölyä, sen voisi korjata sillä, että välillä sanotaan myös jotain ihmisestä kuten: 'missään muualla tässä ei ole sanottu ihmisestä mitään ja hän on oma kategoriansa', 'ihminen on suuri,' 'jokamiehen oikeudet'...

Eikö Levininkin mielestä kaikki kuulu samaan kategoriaan? Eikä hän koskaan tuollaista sano, vaan päinvastoin, että kaikki ihmismäinen löytyy jo solujen tasolta? Jos Levinin töissä sanottaisiin (on ehkä sanottu jo) tämä mitä tapahtui johtui hiukkastasosta ja muista reduktionistisista osista, niin olisiko kaikki muu sanottu sen myötä turhaa? Reduktionismihan on tuossa vain tulkinta. Joten jos minä sanon mistä tahansa kohteesta, kuten Levinin työstä, että sen voi tulkita hiukkasten aikaansaamaksi, niin enkö minä tee muiden töistä täysin turhia kaikille? Ratkaisuna tähän ongelmaan on minusta vain se, että joka kerta kun esim. Levinmäisestä kohteesta sanoo jotain, niin täytyy olla mukana empiirinen ja laskennallinen todiste, että hiukkasilla laskettuna ei ole nähtävissä mitään vastaavaa. Sinun tulisi mahdollisesti myös esittää, että mistä missään keskustelussa on oikeasti kyse, ja millaista on omaamasi tieto, jos sinä esim. sanot, että sinulla on tulkinta siitä, mitä pitäisi ajatella, kun joku on mitannut valon nopeuden tms..

B:
"kuten useimpien luonnontieteiden popularisoijien tapauksessa jotka tyypillisesti tekevät samalla massiivisen karhunpalveluksen koko ihmiskunnalle ja myös tälle planeetalle ja sen luonnolle. Tämän tyyppinen tieteen popularisointi pitäisi jotenkin eliminoida tai jopa kriminalisoida (provo!!)"

Ollaanko tässä vielä täysin kartalla siitä, mikä se tyyppi on? Onko kaikilla popularisoijilla oikeasti aikaa selittää toisilleen, mitä mieltä he ovat ihmisestä ja siitä, miten ihminen pitää maailmankatsomuksellisesti nähdä? Kuinka monta sellaista linkkiä ehtisit esittää?

4

Lue lisää

Maailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tutustuvat suoraan tieteeseen. Toisin kuin sinä. Tällöin he saisivat tietää, mitä mieltä tiede on esim. valonnopeudesta ja hiukkasista. Mitä kuvittelet heidän itse sen jälkeen ajattelevan ihmiskategoriasta ja reduktionismista?

Voitaisiin myös kysyä että kuinka usein joku muu kuin tieteen popularisoija tekee sen, että sanoo mitä mieltä on ihmisestä ja sanoo reduktionismin.

Michael Levin: Hidden Reality of Alien Intelligence & Biological Life | Lex Fridman Podcast

3:35 Tällä ja edellisellä kuvalla tuskin oli alunperin mitään tekemistä keskenään ja on sattumaa, että se joka tutkii subjektiivista tietoisuutta on myös ihminen. Tosiasiassa olisi odotettavissa, että myös kaikkien muidenkin olioiden subjektiivinen tietoisuus tulee jotenkin selitettyä. Jos mikään edes tulee selitettyä.

6:00 Systeemit jotka ovat korkealla suostuttelussa, ovat suostuteltavissa asioihin, jotka ovat niille täysin vanhastaan tuttuja, tai ainakin joihin ne eli niiden kaikki aine on itse mikromanageroitunut vastaamaan. Muutoin Levin sanoisi, että aine hänen edessään ei ole kovin kehittynyt ja hän heittäisi sen pois toisen tieltä saadaksen lopulta jostain tutkimuksen, missä kaikki toimii valmiina. Videossa puhutaan myös jossain kohtaa siitä, että kohde vaikuttaa suostuttelijaan. Jos olisi eliö, jolle todella vaaditaan löydettäväksi helppo suostuttelu ja sitä etsitään vuosia ja vuosia, (jos helpossakin tapauksessa voi olla iso vaihtoehtojen avaruus, ja luulisi olevan, koska ei eliön hiukkasten määrä ainakaan pienentynyt), niin tässä nimenomaan on jotain, missä tutkijan ainoa tehtävä on mukautua kohteen ominaisuuksiin. Levinin käsite siitä, että onko suostuttelu helppoa voi muuten täysin riippua muistakin asioista kuin siitä, onko se tehty hiukkanen kerrallaan. Tapauksessa missä kohteelle esim. tarjotaan sokeria, voi epäonnistumisen jälkeen aina kysyä, että missä määrin, kuinka usein ja minkä molekyylin kohdalta pitäisi vielä yrittää, jolloin kategoriat sekoittuvat, jos ne vain haluaa sekoittaa. (Kuvissa hiukkaset eivät silti ole oma kategoriansa lainkaan vaan täytyy samaistaa ne koneeseen. Kuitenkin koneistajatkin pudottaisivat hanskansa, jos heidän pitäisi mikrotasolla mikromanageerata.)

Luulen myös että keskustelu unohti täysin pääaiheen eli sen, että mistä tietoisuus tulee. Aluksi näytti siltä, että ensimmäisestä kuvasta olisi voinut ajatella, että kysymys on sellainen, joka vaatii subjektiivisenkin tietoisuuden tutkimista. Mutta koska se on subjektiivinen, niin kukaan ei tutki sitä objekteiivisella menetelmällä, joten aihe kuolee siihen. Tosin jos/kun kysymys on, että miten hiukkasista tulee tietoisuus, niin mikään 1. kuvassa ei vielä tutkinut tätä, vaan kaikki alkavat siitä että kohde on tietoinen eikä mitään muuta siitä tarvitse/voi tietää. Mikä tekisi mahdottomaksi esim. verrata keskenään tiedottomia ja tietoisia hiukkasia. Aiemmin Levinillä on ollut sellainen kuva.

Sitten alkaa näyttää, että pääpointti on puhua kaikista Levinin sähköiskukokeista, mitä on ollut vuosien aikana, mitkä olemme jo kaikki nähneet ja mistä emme ainakaan mitään tietoisuuden selitystä löytäneet? Tutkiminen ja kysymys eivät siis kohtaa väitän.

8:30 Voitko kommentoida sitä, että Richard Dawkins on tieteen popularisoija (aiheenaan ihmisen redusointi DNA:han) ja että Levinin mielestä tällä on hyviä ideoita?

9:00 Tässä ei taidettu kertaakaan sanoa ja perustella sitä, että millä työkalulla saa halutun vastauksen tärkeään kysymykseen. Eikä sitä että saako teorialla tai lähtöoletuksella, jossa mielityökalu on eri työkalu eri asiaan kuin fysiikka, paremman tuloksen kuin sillä, että ajattelee ilman mitään jakoja. Lisäksi jos puhuttaisiin agentuurista, niin tämä oli se kuva joka videosta puuttuu, missä toisessa päässä on elotonta ainetta. Ei Levin voi väittää, että fyysinen työkalu ei pystyisi tutkimaan ainetta, joka on keskellä tai toisessa ääripäässä. Ja sanoisin että jos pelkkä työkalu tekee toisessa päässä olevasta aineesta samanlaista kuin toisesta, niin onko kuvassa jokin virhe tai väärä olettama johon se perustuu. (Ei siinä ole, vaan idea siitä, mitä työkalu tekee ja näkee on kestämätöntä.)

9:45 Levin sanoo olevansa kokeellinen tieteilijä. Eli kokeellinen siinä merkityksessä että hän ei halua kumota mitään maailmankatsomusta lähentelevää teoriaa tai tehdä uutta sellaista, vaan ainoastaan tuottaa välineitä teollisuuden tarpeisiin. Siinä hän ei luota pelkkään hiukkasfysiikkaan niinkuin ei kukaan muukaan. Ehkä kaikki puhe tietoisuuden selittämisestä on vain myyntivaltti tutkimuksen rahoittamisessa. Koska ei se teollisuuskaan paljon ole vielä saanut.

5

Anonyymi00007 kirjoitti:

Maailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tutustuvat suoraan tieteeseen. Toisin kuin sinä. Tällöin he saisivat tietää, mitä mieltä tiede on esim. valonnopeudesta ja hiukkasista. Mitä kuvittelet heidän itse sen jälkeen ajattelevan ihmiskategoriasta ja reduktionismista?

Voitaisiin myös kysyä että kuinka usein joku muu kuin tieteen popularisoija tekee sen, että sanoo mitä mieltä on ihmisestä ja sanoo reduktionismin.

Michael Levin: Hidden Reality of Alien Intelligence & Biological Life | Lex Fridman Podcast

3:35 Tällä ja edellisellä kuvalla tuskin oli alunperin mitään tekemistä keskenään ja on sattumaa, että se joka tutkii subjektiivista tietoisuutta on myös ihminen. Tosiasiassa olisi odotettavissa, että myös kaikkien muidenkin olioiden subjektiivinen tietoisuus tulee jotenkin selitettyä. Jos mikään edes tulee selitettyä.

6:00 Systeemit jotka ovat korkealla suostuttelussa, ovat suostuteltavissa asioihin, jotka ovat niille täysin vanhastaan tuttuja, tai ainakin joihin ne eli niiden kaikki aine on itse mikromanageroitunut vastaamaan. Muutoin Levin sanoisi, että aine hänen edessään ei ole kovin kehittynyt ja hän heittäisi sen pois toisen tieltä saadaksen lopulta jostain tutkimuksen, missä kaikki toimii valmiina. Videossa puhutaan myös jossain kohtaa siitä, että kohde vaikuttaa suostuttelijaan. Jos olisi eliö, jolle todella vaaditaan löydettäväksi helppo suostuttelu ja sitä etsitään vuosia ja vuosia, (jos helpossakin tapauksessa voi olla iso vaihtoehtojen avaruus, ja luulisi olevan, koska ei eliön hiukkasten määrä ainakaan pienentynyt), niin tässä nimenomaan on jotain, missä tutkijan ainoa tehtävä on mukautua kohteen ominaisuuksiin. Levinin käsite siitä, että onko suostuttelu helppoa voi muuten täysin riippua muistakin asioista kuin siitä, onko se tehty hiukkanen kerrallaan. Tapauksessa missä kohteelle esim. tarjotaan sokeria, voi epäonnistumisen jälkeen aina kysyä, että missä määrin, kuinka usein ja minkä molekyylin kohdalta pitäisi vielä yrittää, jolloin kategoriat sekoittuvat, jos ne vain haluaa sekoittaa. (Kuvissa hiukkaset eivät silti ole oma kategoriansa lainkaan vaan täytyy samaistaa ne koneeseen. Kuitenkin koneistajatkin pudottaisivat hanskansa, jos heidän pitäisi mikrotasolla mikromanageerata.)

Luulen myös että keskustelu unohti täysin pääaiheen eli sen, että mistä tietoisuus tulee. Aluksi näytti siltä, että ensimmäisestä kuvasta olisi voinut ajatella, että kysymys on sellainen, joka vaatii subjektiivisenkin tietoisuuden tutkimista. Mutta koska se on subjektiivinen, niin kukaan ei tutki sitä objekteiivisella menetelmällä, joten aihe kuolee siihen. Tosin jos/kun kysymys on, että miten hiukkasista tulee tietoisuus, niin mikään 1. kuvassa ei vielä tutkinut tätä, vaan kaikki alkavat siitä että kohde on tietoinen eikä mitään muuta siitä tarvitse/voi tietää. Mikä tekisi mahdottomaksi esim. verrata keskenään tiedottomia ja tietoisia hiukkasia. Aiemmin Levinillä on ollut sellainen kuva.

Sitten alkaa näyttää, että pääpointti on puhua kaikista Levinin sähköiskukokeista, mitä on ollut vuosien aikana, mitkä olemme jo kaikki nähneet ja mistä emme ainakaan mitään tietoisuuden selitystä löytäneet? Tutkiminen ja kysymys eivät siis kohtaa väitän.

8:30 Voitko kommentoida sitä, että Richard Dawkins on tieteen popularisoija (aiheenaan ihmisen redusointi DNA:han) ja että Levinin mielestä tällä on hyviä ideoita?

9:00 Tässä ei taidettu kertaakaan sanoa ja perustella sitä, että millä työkalulla saa halutun vastauksen tärkeään kysymykseen. Eikä sitä että saako teorialla tai lähtöoletuksella, jossa mielityökalu on eri työkalu eri asiaan kuin fysiikka, paremman tuloksen kuin sillä, että ajattelee ilman mitään jakoja. Lisäksi jos puhuttaisiin agentuurista, niin tämä oli se kuva joka videosta puuttuu, missä toisessa päässä on elotonta ainetta. Ei Levin voi väittää, että fyysinen työkalu ei pystyisi tutkimaan ainetta, joka on keskellä tai toisessa ääripäässä. Ja sanoisin että jos pelkkä työkalu tekee toisessa päässä olevasta aineesta samanlaista kuin toisesta, niin onko kuvassa jokin virhe tai väärä olettama johon se perustuu. (Ei siinä ole, vaan idea siitä, mitä työkalu tekee ja näkee on kestämätöntä.)

9:45 Levin sanoo olevansa kokeellinen tieteilijä. Eli kokeellinen siinä merkityksessä että hän ei halua kumota mitään maailmankatsomusta lähentelevää teoriaa tai tehdä uutta sellaista, vaan ainoastaan tuottaa välineitä teollisuuden tarpeisiin. Siinä hän ei luota pelkkään hiukkasfysiikkaan niinkuin ei kukaan muukaan. Ehkä kaikki puhe tietoisuuden selittämisestä on vain myyntivaltti tutkimuksen rahoittamisessa. Koska ei se teollisuuskaan paljon ole vielä saanut.

5

Lue lisää

10:45 Tässä ei eritellä syitä, että miksi myöskään sairaalat yms. eivät jo käytä hiukkasfysiikkaa. Syy ei ole välttämättä se, etteivät muka kaikki psykiatrisetkin ongelmat paikkaantuisi täydellisesti kuntoon hiukkasillakin, vaan että se ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Hiukkasia pitää vain simuloida niin monta versiota samasta ihmisestä, että löytyy reitti jossa mennään häiriintyneestä ihmisestä psyykkisesti eheään. Minkä jälkeen niitä työnnetään siihen. Lähes kaikessa mitä Levin on itse kokeillut tai antaisi teollisuudelle jatkossa, on todella keskeisessä osassa se, että sillä on jokin kemiallinen tai molekyylitason tapa toteuttaa se. Eli ei hän olisi koskaan täysin irrallaan muista työkaluista kuin omista ajatuksistaan. Mikä sitten kertoo taas siitä, että edellinen jako työkalujen maailmoihin oli typeryyttä, kun kerran montaa hieman toisiaan lähempänä olevaa työkalua käyttämällä kaikki tähänastinenkin tapahtuu. Ja samaa kannattaa odottaa siltä. mitä olisi tietoisuuskalu.

11:15 Jos fyysikko lausuu ääneen kaiken, mitä hiukkaset tekivät oltuaan ääntä ja myös sen jälkeen oltuaan aivot, joissa oikea kuuleminen ja matematiikan opinnot olivat, niin hän tulisi vain ilmaisseeksi matemaattisen todistuksen jossain toisessa muodossa. Oleellista matemaattisissa todistukissa on usein se, että ne kattavat äärettömän monta asiaa, mutta mikään ihmisversio niistä ei ole tällainen. Periaatteessa kukaan ei sano tai ajattele sellaista matemaattista todistusta, mutta jokainen ajattelee todistusajatuksia, ja sitä että todistus se on se sellainen muutaman rivin teksti. Lisäksi siitä tulee erikseen äärettömyysajatuksia, joissa ei ole mitään äärettömyyttä itsessään, ja siksi ehkä Levin kuvittelee, että vain hänen mielensä on ajatellut äärettömän, mutta mitkään hiukkaset eivät ehtineet sinne (vaikka tästä voitaisiin todistaa matemaattisesti, että juuri ne jos mitkään ovat voineet tehdä jotain sellaista, koska niillä on äärettömän tiheä arvoväli. Olisi siis mahdollista esim. tehdä analoginen kone, joka tekee sekunnissa jonkin matemaattisen todistuksen äärettömän sisällön kokonaan läpi. Ja aivot muutettuna koetuksi tietoisuudeksi eivät välttämättä sellainen ole).

11:35 Fysikalistien pointti on että matematiikan laitos ajatuksineen on fyysinen hiukkaskokoonpano. Tämä on ollut pointti siitä lähtien, kun jollakin oli 'mikä tahansa ajatus', ja fysikalisti sanoi olevansa fysikalisti ajatusten suhteen. Joten jos jonkun löytää matematiikan laitoksen ajatuksista, niin sen on tosiasiassa löytänyt hiukkasista. Tämä tarkoittaa ettei koskaan tule sellaista matemaattista todistusta mistään asiasta, mitä ei voitaisi tuottaa hiukkasten informaatiolla.

Matematiikan ajatusten vertaaminen fysikalismiin on klassinen esimerkki (joka ei koskaan johtanut mihinkään filosofiassa - pitäisi tietää). Eli tämä video vastaa sitä kuin olisi jossain peruskoulussa.

17:35 Neuronien raaputus on enenmmän reduktionismia kuin pelkkä redusointi neuroneiksi. Koko kysymys siitä, missä menee tosi tietoisen ihmisen agentuurin raja tuntuu olleen tässä sitä tarkoittava, että etsitään vain aineen kokoonpanoa. Muilla työkaluilla ei ole mitään tutkittavaa jäljellä, koska niillä tutkittiin esim. vain sitä, että onko 18 v varmasti tarpeeksi tietoinen, jolloin kysymys on että milloin historiasta löydetään ainakin yli 25 v ihminen. Eli mistä aineesta löydetään varmasti yli 25 v ihminen. Kaikki tämä myös vaikuttaa siltä, että tietoisuustyökalu ei olisi aivan tiedettä tai kokeilua, koska kuulostaa että sillä saa vain valmiita vastauksia mistä toivotaan, että syntyy täydellinen konsensus ja että kaikki osallistujat ajattelevat kuin yli 25 v:T. Mutta tapauksissa missä sitä ei ole, niin ei voi sitten tehdä mitään.

19:50 Levin sanoo varmaan vain seuraavasta aiheesta, että kun käyttää pelkkää fysiikkaa, niin jotain jää näkemättä. Tällä kertaa se on sanottu vähän paremmin, koska puhuttiin siitä, että tarkoituksella joitain asioita ei katsota, jotka ovat nimenomaan fyysisiä asioita nekin. Jos puhuttaisiin kuitenkin tietoisuuden selittämisestä eikä avaruusolioista, niin ei ole niin, että fyysiikalla on katsottu tietoisuutta ja oltu katsomatta tarpeeksi monia asioita. Väitän että katsomista ei ole ollut lainkaan tietoisuutta kohti, koska kaikki halukkaat olisivat tienneet jo etteivät tule katsomaan niin paljon kuin olisi minkäänlaista hyötyä. Levinillä ei siis voi olla harmitusta tai epäilystä mielessään tällaisesta työkalun huonosta käytöstä. Periaatteessa sellaisen fysikalistin mielestä, josta aineelliset työkalut ovat aineellisia eivätkä vain hiukkasfysiikkaa, niin kaikki Levinin tutkimukset ovat muuten ensisijaisesti aineellisia ja tosiasiassa hän ei koskaan käytä tietoisuutta mihinkään paitsi heittämään roskiin näytteitä joissa ei tietoilla tarpeeksi, mutta tätä keskustelua ei käydä läpi.

6

Anonyymi00008 kirjoitti:

10:45 Tässä ei eritellä syitä, että miksi myöskään sairaalat yms. eivät jo käytä hiukkasfysiikkaa. Syy ei ole välttämättä se, etteivät muka kaikki psykiatrisetkin ongelmat paikkaantuisi täydellisesti kuntoon hiukkasillakin, vaan että se ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Hiukkasia pitää vain simuloida niin monta versiota samasta ihmisestä, että löytyy reitti jossa mennään häiriintyneestä ihmisestä psyykkisesti eheään. Minkä jälkeen niitä työnnetään siihen. Lähes kaikessa mitä Levin on itse kokeillut tai antaisi teollisuudelle jatkossa, on todella keskeisessä osassa se, että sillä on jokin kemiallinen tai molekyylitason tapa toteuttaa se. Eli ei hän olisi koskaan täysin irrallaan muista työkaluista kuin omista ajatuksistaan. Mikä sitten kertoo taas siitä, että edellinen jako työkalujen maailmoihin oli typeryyttä, kun kerran montaa hieman toisiaan lähempänä olevaa työkalua käyttämällä kaikki tähänastinenkin tapahtuu. Ja samaa kannattaa odottaa siltä. mitä olisi tietoisuuskalu.

11:15 Jos fyysikko lausuu ääneen kaiken, mitä hiukkaset tekivät oltuaan ääntä ja myös sen jälkeen oltuaan aivot, joissa oikea kuuleminen ja matematiikan opinnot olivat, niin hän tulisi vain ilmaisseeksi matemaattisen todistuksen jossain toisessa muodossa. Oleellista matemaattisissa todistukissa on usein se, että ne kattavat äärettömän monta asiaa, mutta mikään ihmisversio niistä ei ole tällainen. Periaatteessa kukaan ei sano tai ajattele sellaista matemaattista todistusta, mutta jokainen ajattelee todistusajatuksia, ja sitä että todistus se on se sellainen muutaman rivin teksti. Lisäksi siitä tulee erikseen äärettömyysajatuksia, joissa ei ole mitään äärettömyyttä itsessään, ja siksi ehkä Levin kuvittelee, että vain hänen mielensä on ajatellut äärettömän, mutta mitkään hiukkaset eivät ehtineet sinne (vaikka tästä voitaisiin todistaa matemaattisesti, että juuri ne jos mitkään ovat voineet tehdä jotain sellaista, koska niillä on äärettömän tiheä arvoväli. Olisi siis mahdollista esim. tehdä analoginen kone, joka tekee sekunnissa jonkin matemaattisen todistuksen äärettömän sisällön kokonaan läpi. Ja aivot muutettuna koetuksi tietoisuudeksi eivät välttämättä sellainen ole).

11:35 Fysikalistien pointti on että matematiikan laitos ajatuksineen on fyysinen hiukkaskokoonpano. Tämä on ollut pointti siitä lähtien, kun jollakin oli 'mikä tahansa ajatus', ja fysikalisti sanoi olevansa fysikalisti ajatusten suhteen. Joten jos jonkun löytää matematiikan laitoksen ajatuksista, niin sen on tosiasiassa löytänyt hiukkasista. Tämä tarkoittaa ettei koskaan tule sellaista matemaattista todistusta mistään asiasta, mitä ei voitaisi tuottaa hiukkasten informaatiolla.

Matematiikan ajatusten vertaaminen fysikalismiin on klassinen esimerkki (joka ei koskaan johtanut mihinkään filosofiassa - pitäisi tietää). Eli tämä video vastaa sitä kuin olisi jossain peruskoulussa.

17:35 Neuronien raaputus on enenmmän reduktionismia kuin pelkkä redusointi neuroneiksi. Koko kysymys siitä, missä menee tosi tietoisen ihmisen agentuurin raja tuntuu olleen tässä sitä tarkoittava, että etsitään vain aineen kokoonpanoa. Muilla työkaluilla ei ole mitään tutkittavaa jäljellä, koska niillä tutkittiin esim. vain sitä, että onko 18 v varmasti tarpeeksi tietoinen, jolloin kysymys on että milloin historiasta löydetään ainakin yli 25 v ihminen. Eli mistä aineesta löydetään varmasti yli 25 v ihminen. Kaikki tämä myös vaikuttaa siltä, että tietoisuustyökalu ei olisi aivan tiedettä tai kokeilua, koska kuulostaa että sillä saa vain valmiita vastauksia mistä toivotaan, että syntyy täydellinen konsensus ja että kaikki osallistujat ajattelevat kuin yli 25 v:T. Mutta tapauksissa missä sitä ei ole, niin ei voi sitten tehdä mitään.

19:50 Levin sanoo varmaan vain seuraavasta aiheesta, että kun käyttää pelkkää fysiikkaa, niin jotain jää näkemättä. Tällä kertaa se on sanottu vähän paremmin, koska puhuttiin siitä, että tarkoituksella joitain asioita ei katsota, jotka ovat nimenomaan fyysisiä asioita nekin. Jos puhuttaisiin kuitenkin tietoisuuden selittämisestä eikä avaruusolioista, niin ei ole niin, että fyysiikalla on katsottu tietoisuutta ja oltu katsomatta tarpeeksi monia asioita. Väitän että katsomista ei ole ollut lainkaan tietoisuutta kohti, koska kaikki halukkaat olisivat tienneet jo etteivät tule katsomaan niin paljon kuin olisi minkäänlaista hyötyä. Levinillä ei siis voi olla harmitusta tai epäilystä mielessään tällaisesta työkalun huonosta käytöstä. Periaatteessa sellaisen fysikalistin mielestä, josta aineelliset työkalut ovat aineellisia eivätkä vain hiukkasfysiikkaa, niin kaikki Levinin tutkimukset ovat muuten ensisijaisesti aineellisia ja tosiasiassa hän ei koskaan käytä tietoisuutta mihinkään paitsi heittämään roskiin näytteitä joissa ei tietoilla tarpeeksi, mutta tätä keskustelua ei käydä läpi.

6

Lue lisää

21:30 Toki Levinillä tietoisuutta esiintyy paljon niissä puheissa, missä hän sanoo, millaista tietoisuutta mikäkin kohde hänestä on. Tässä taas on oleellisinta huomioida se, että mikään tästä valtavasta työmäärästä missä luodaan jopa matematiikkaa käyttävää käsitteistöä indeksoimaan asioita, joita voi havaita etsiessään tietoisuutta, ei kerro, miksi kohde edes on tällä hetkellä niin tietoinen kuin se on. Ellei puhuta samaan aikaan aineesta missä se on. En tiedä kiinnostaisiko tämä tai vastaava työ ketään edes alieneiden tapauksessa.

26:30 Spatio-temporaalinen objekti tarkoittaisi, että on pakko olla olemassa aika-avaruus, mutta samassa studiossa annetun aiemman ulostulon mukaisesti todennäköisesti (ja nyt olen väärässä) tässä 'spacessa' ei ole kyseessä paikka vaan joukko käsitteitä J. Voitaisiin silloin vielä olla tarkkoja että jos joukko ja aika ovat täysin erotettavissa toisistaan, niin ei ollut kauhean oleellista nimittää mitään J-temporaaliseksi. Sillä haetaan tässä eniten takaa sitä, että yhden tällaisen kuvion ulkopuolella on lisää vaihtoehtoa, mutta onko niitä oikeasti ja missä niitä ikinä tarvitaan. Eli miksi pitäisi aina käyttää koko J:tä. Yllä sinuakin kuitenkin kiinnosti eniten aika, joten joudut edelleen selittämään, miksi aikaa käyttäen tehtäisiin malleja, jos sitä ei ole olemassa.

(Ja sinä tosissasi sanoit, että 3+1 johtaa loogisesti vääryyksiin ja sitten linkität tämän videon)).

Kuvassa sanotaan että käsitettä kuvaavassa lauseessa pitää mainita välttämättä pinta. Mutta sinne tuskin suljetaan mitään eli konkretiaa varten lause olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

26:45 Vähän outoa sanoa että tämä ei ole aistien mittaama alue, ja sitten sanoa että sen sijaan se on suurin päämäärä. Onko siis tarkoitus kuitenkin sanoa, että päämäärillä on koko fyysisessä aika-avaruudessa? Nämä asiat eivät varmastikkaan ole kartioita tässä asennossa kuin kuvassa. Lähes kaikki ihmiset tavoittelevat isoa taloa ja pidempiä lomamatkoja sitten, kun ovat eläkkeellä ja pienempää taloa jne. nuorena. (Tavoite asetetaan syntymän hetkellä kauas ja tavoiteltava halutaan tavoittaa vasta tulevaisuudessa, tai toisilla tavoite syntyy vasta kun ollaan jo lähellä sitä - kun ei käsketty ajatella vain toista määritelmää) Tämän tavoittelun pystyy jossain määrin todistamaan olevan olemassa, koska se toteutuu myös näin. Muista tavoitteista on vaikeampi tietää yhtään mitään.

27:15 Sokeriesimerkissä on enimmäkseen viittauksia kaikkiin eri kokoihin joita eliö käy läpi. Tuleeko ihmisestä siis kuollessaan hedelmöittynyt munasolu?

Tämä koko osio on sellainen, että reduktionisteja ei kiinnostaisi redusoida tätä mistään mihinkään, vaan sanoa, että graafien piirtäminen asioille kuin asioille on yhtä paljon tietoisuuden filosofiaa ja tiedettä kuin taloustilastojen tai kannatuslukemien ja katselukertojen piirtäminen on. Samalla tavalla tässä ei ole mitään teoriaa mistään ilmiöstä eikä selitystä niille.

29:30 Väitettä ei esitetä tässä suoraan, mutta jos Levin halusi sanoa, että raajan takaisin kasvattaminen on isompaa kartiota kuin on niillä tasan samanlaisilla eliöillä, jotka jättävät raajansa puuttumaan, niin se on täysin väärin. Myös koko ajan yli ajateltuna. Asioiden poissaolo on tässä jotain mistä ei voi päätellä mitään siitä, että ovat asiat poissaoloja täysin tarkoituksella, koska eliö on esim. voinut harkita olevansa aina n-sorminen, mutta tajusi sitten, että siinä menee paljon energiaa ja lisääntymiskertoja hukkaan jos alkaa niitä kasvattaa. Evoluutiosta ja sukupolvista muuten tulee se ongelma, että niillekin voi valita kartion (sitten kun on nähnyt esim. viimeisen eliön maapallolla ja sen evoluutio on päättynyt) eli koko kartiosysteemi on täysin valinnainen ja siinä tulee tehtyä toisilleen vastakkaisia kartiokokoja kokonaisuuden ja sen osien välillä helposti. Halusin tällä kuitenkin esittää sen, että jos raajankasvatus on täysin triviaalia ja samantekevää kartio-opissa, niin aivan yhden tekevää se on ollut muissakin tietoisuu kysymyksissä j(otka ovat aiemmin varmaan olleet ne, että onko päämääriä oikeasti olemassa, ja mikä eliö on tietoisin ja mitkä vain teeskentelevät.)

30:15 Kaikki olisivat varmasti ymmärtäneet yhdestä lauseesta sen, mitä on eliön (mielivaltaisesti eikä aineenvaihdunnallisesti) määriteltyjen 'päämäärien' kasvu suuremmaksi kuin varsinkaan yhden sen perusosan eli solun ympäristö. Jota saa ajatella yhden eliön elinkaaren ajan, mutta nyt ei todellakaan lähdetty minuutteja aikaisemmin siitä vaan kaikkien eliöiden keskimääräisestä kognitiivisesta kasvusta ja (mikä ikinä kysymys siitä onkin mielessä). Sen olisi siis voinut sanoa ilman geometrisia kuvia ja ajan oletusta ja mitään. Samoin kuin näistä kartioista ja esimerkeistä, niin kukaan ei tällaisesta lauseesta todellakaan saanut mitään tietoa siitä, että miksi sitä kognitiota on, ja mitä joku sen kasvu edellyttää. Mutta väitän, että jos ainetta olisi joskus tutkittu enemmän tässä yhteydessä esim. tuon kartiojutun sijaan, niin tietoa siitä olisi enemmän.

7

Anonyymi00009 kirjoitti:

21:30 Toki Levinillä tietoisuutta esiintyy paljon niissä puheissa, missä hän sanoo, millaista tietoisuutta mikäkin kohde hänestä on. Tässä taas on oleellisinta huomioida se, että mikään tästä valtavasta työmäärästä missä luodaan jopa matematiikkaa käyttävää käsitteistöä indeksoimaan asioita, joita voi havaita etsiessään tietoisuutta, ei kerro, miksi kohde edes on tällä hetkellä niin tietoinen kuin se on. Ellei puhuta samaan aikaan aineesta missä se on. En tiedä kiinnostaisiko tämä tai vastaava työ ketään edes alieneiden tapauksessa.

26:30 Spatio-temporaalinen objekti tarkoittaisi, että on pakko olla olemassa aika-avaruus, mutta samassa studiossa annetun aiemman ulostulon mukaisesti todennäköisesti (ja nyt olen väärässä) tässä 'spacessa' ei ole kyseessä paikka vaan joukko käsitteitä J. Voitaisiin silloin vielä olla tarkkoja että jos joukko ja aika ovat täysin erotettavissa toisistaan, niin ei ollut kauhean oleellista nimittää mitään J-temporaaliseksi. Sillä haetaan tässä eniten takaa sitä, että yhden tällaisen kuvion ulkopuolella on lisää vaihtoehtoa, mutta onko niitä oikeasti ja missä niitä ikinä tarvitaan. Eli miksi pitäisi aina käyttää koko J:tä. Yllä sinuakin kuitenkin kiinnosti eniten aika, joten joudut edelleen selittämään, miksi aikaa käyttäen tehtäisiin malleja, jos sitä ei ole olemassa.

(Ja sinä tosissasi sanoit, että 3 1 johtaa loogisesti vääryyksiin ja sitten linkität tämän videon)).

Kuvassa sanotaan että käsitettä kuvaavassa lauseessa pitää mainita välttämättä pinta. Mutta sinne tuskin suljetaan mitään eli konkretiaa varten lause olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

26:45 Vähän outoa sanoa että tämä ei ole aistien mittaama alue, ja sitten sanoa että sen sijaan se on suurin päämäärä. Onko siis tarkoitus kuitenkin sanoa, että päämäärillä on koko fyysisessä aika-avaruudessa? Nämä asiat eivät varmastikkaan ole kartioita tässä asennossa kuin kuvassa. Lähes kaikki ihmiset tavoittelevat isoa taloa ja pidempiä lomamatkoja sitten, kun ovat eläkkeellä ja pienempää taloa jne. nuorena. (Tavoite asetetaan syntymän hetkellä kauas ja tavoiteltava halutaan tavoittaa vasta tulevaisuudessa, tai toisilla tavoite syntyy vasta kun ollaan jo lähellä sitä - kun ei käsketty ajatella vain toista määritelmää) Tämän tavoittelun pystyy jossain määrin todistamaan olevan olemassa, koska se toteutuu myös näin. Muista tavoitteista on vaikeampi tietää yhtään mitään.

27:15 Sokeriesimerkissä on enimmäkseen viittauksia kaikkiin eri kokoihin joita eliö käy läpi. Tuleeko ihmisestä siis kuollessaan hedelmöittynyt munasolu?

Tämä koko osio on sellainen, että reduktionisteja ei kiinnostaisi redusoida tätä mistään mihinkään, vaan sanoa, että graafien piirtäminen asioille kuin asioille on yhtä paljon tietoisuuden filosofiaa ja tiedettä kuin taloustilastojen tai kannatuslukemien ja katselukertojen piirtäminen on. Samalla tavalla tässä ei ole mitään teoriaa mistään ilmiöstä eikä selitystä niille.

29:30 Väitettä ei esitetä tässä suoraan, mutta jos Levin halusi sanoa, että raajan takaisin kasvattaminen on isompaa kartiota kuin on niillä tasan samanlaisilla eliöillä, jotka jättävät raajansa puuttumaan, niin se on täysin väärin. Myös koko ajan yli ajateltuna. Asioiden poissaolo on tässä jotain mistä ei voi päätellä mitään siitä, että ovat asiat poissaoloja täysin tarkoituksella, koska eliö on esim. voinut harkita olevansa aina n-sorminen, mutta tajusi sitten, että siinä menee paljon energiaa ja lisääntymiskertoja hukkaan jos alkaa niitä kasvattaa. Evoluutiosta ja sukupolvista muuten tulee se ongelma, että niillekin voi valita kartion (sitten kun on nähnyt esim. viimeisen eliön maapallolla ja sen evoluutio on päättynyt) eli koko kartiosysteemi on täysin valinnainen ja siinä tulee tehtyä toisilleen vastakkaisia kartiokokoja kokonaisuuden ja sen osien välillä helposti. Halusin tällä kuitenkin esittää sen, että jos raajankasvatus on täysin triviaalia ja samantekevää kartio-opissa, niin aivan yhden tekevää se on ollut muissakin tietoisuu kysymyksissä j(otka ovat aiemmin varmaan olleet ne, että onko päämääriä oikeasti olemassa, ja mikä eliö on tietoisin ja mitkä vain teeskentelevät.)

30:15 Kaikki olisivat varmasti ymmärtäneet yhdestä lauseesta sen, mitä on eliön (mielivaltaisesti eikä aineenvaihdunnallisesti) määriteltyjen 'päämäärien' kasvu suuremmaksi kuin varsinkaan yhden sen perusosan eli solun ympäristö. Jota saa ajatella yhden eliön elinkaaren ajan, mutta nyt ei todellakaan lähdetty minuutteja aikaisemmin siitä vaan kaikkien eliöiden keskimääräisestä kognitiivisesta kasvusta ja (mikä ikinä kysymys siitä onkin mielessä). Sen olisi siis voinut sanoa ilman geometrisia kuvia ja ajan oletusta ja mitään. Samoin kuin näistä kartioista ja esimerkeistä, niin kukaan ei tällaisesta lauseesta todellakaan saanut mitään tietoa siitä, että miksi sitä kognitiota on, ja mitä joku sen kasvu edellyttää. Mutta väitän, että jos ainetta olisi joskus tutkittu enemmän tässä yhteydessä esim. tuon kartiojutun sijaan, niin tietoa siitä olisi enemmän.

7

Lue lisää

33:10 Levin ei tainnut kuulla sitä, että kysymys koski suurempaa mittakaavaa kuin eliön elämä (esim. bakteerit tekevät nykyään juustoa ja ruokkivat koko maapalloa ja esiintyvät alan lehdissä). Hänen kommenttinsa koskevat käytettyä anthropomorfiointi sanaa, että mistä hän tietää päämäärien todellisen olemassaolon omille tavallisille kohteilleen. Ehkä tästä kommentista voi myös ajatella, että spekulatiivisia päämääriä ei saa esittää lainkaan. Ennen kuin on kokeillut estää kohdetta saavuttamasta sitä. En sanoisi sitä vielä kauhean eksaktiksi menetelmäksi, sillä siinä sanotaan, ettei ihmisen päämäärä ole kasvaa 25 v:ksi, sillä jokainen voi myrkyttää ihmisen kauan ennen sitä. Tavalla jossa hänen solunsa lakkaavat toimimasta yhdessä nimenomaan, koska ne toimivat yhdessä vain kun niillä on kykyä siihen, ja sen kyvyn menettää heti väärässä aineellisessa olosuhteessa. Nämä alle 25:v ovat niin tolloja että saattavat valita myrkytyksen tietoisesti eli eivät pyri välttelemään sitä. Tai sitten tutkija voi jättää kertomasta heille, että nyt myrkky tulee, jos et vältä. Mikä tarkoittaisi seuraavaa peruslausetta: vain kaikkitietävät tietoisuudet voivat omata pyrkimyksen tai yrityksen välttää kaikkia mahdollisia tutkijan esteitä.

34:50 Voitko kommentoida sitä, että Levin selitti ihmisen pois. Aika kasuaalisti pienessä puolustuksessaan antropomorfismilta.

35:35 Tässä on aika rujoa se, että kaiken keskustelun perustana olisi käyttäytymistieteiden manuaali, joka on jokin millä voi määritellä ihmisen todellisuuden. Jos jossain olisi keskustelu siitä, että miten tietoisuus pitäisi selittää, niin miksi siinä saisi käyttää argumenttia, että kirjassa sanotaan jotain?

37:00 Anestesiakokeilun analogia voisi olla, että ei pidä pysähtyä sen kanssa, että mihin kaikkeen hiukkasia kokeilee soveltaa. Kaikissa heidän kokeissaan kuten hämähäkkikuvassa tulisi kokeilla kuitenkin myös sitä, että reagoiko kohde siihen, että sille antaa ruokasoodaa. Ruokasoodalla ei ole mitään aina toistuvaa vaikutusta ihmisen tietoisuuden tasoon. Eikä kyseessä ole establisoitu tietoisuuden kohotus eliksiiri. Jos sillä on vaikutus toiseen eliöön, niin tämä voi tarkoittaa sitä, että sen eliön reagointi huumeisinkin on selitettävä ennenkaikkea siten, että eliö on ainetta, ja eliön tietoisuus on ainetta, ja aine reagoi toiseen aineeseen aina. Jos se ei ole pimeääainetta.

45:00 Puhe on jostain syystä siitä, että miten alkuaineet kulkevat kehossa, ja tähän viitataan moniskaalaisena suostuttelun systeeminä. Mutta ei kai tämän ollut tarkoitus olla oikea paikka käyttää suostuttelun käsitettä. Silloin esim. omenat putoavat maanpinnalle, koska ne suostutellaan sinne, ja oikeassa kuvassa pitäisi olla ulottuvuus, missä kaikki on suostuttelun tekijälle niin helppoa, että tämän ei tarvitse olla edes Einsteinin valokartiossa omenan kanssa.

45:45 Levin ei varmastikaan tarkoita, että unohtamalla aika-avaruudet Newtonista lähtien sinusta tulee hyvä tietoisten olioiden biologi. Oletko koskaan kuullut keneltäkään millainen on biologin avaruus (esim. se mitä Levin ei ole vielä tehnyt), ja kuullut tältä myös ettei hän tunne aika-avaruuden käsitettä. Minäkin sanoin aiemmasta videosta, että surkeinta, mitä on tapahtunut hänen tulevalle työlleen on kuitenkin se että hän nimittää sitä avaruudeksi, kun se ei varmastikaan ole sitä. Tämä tarkoittaa ekvivalentisti sitä, että ihmisten tulee oppia eräs toinen asia, ja vain siitä on suoraa hyötyä oppimaan se, mitä hän on tekemässä. Tästä voisi kysyä samaa, että kuinka moni on tämän oppinut mutta ei oppinut Newtonia koulussa. Videolla oli aiemmin puhuttu siitä, että tietoisuus ei skaalaudu lineaarisesti, vaan se jää surkastuneemmaksi kuin lineaarinen kuvaus eli esim. logaritmiseksi. He kuitenkin puhuivat ihmisten tunnehyökyjen pohjalta. Eivät matematiikan tai muiden asioiden opiskelusta (Molempia taas tulisi verrata aikaan tai käveltyihin metreihin, jotka kasvavat miljoonaan. Mihin Levin vertasi tunteita oli vähän epämääräinen, että miksi sen verratunkaan asian väitettäisiin olevan suuri).

46:10 Tässä olevia avaruuksia ja koneita, jotka oikeasti tekevät jotain, voisi käsitellä samoin kuin yllä oli puhe matematiikan todistuksesta ja siitä, ajatteleeko ihminen sitä. Fyysikko tulisi tässä sanomaan, että ainoa mitä tapahtuu, on että koneessa on magneetit tietyssä asennossa siellä sun täällä ja siitä johtuen ne ottavat tulevaisuudessa tiettyjä asentoja (koska myös kamera on muuttanut magneetteja) ja lopputulos on jotain, mitä esim. koodarit tai pelkät myyjät esittelevät abstraktien kaavioiden avulla, koska sellainen oli heidän suunnitelmansa. Avaruus tässä esimerkissä ei ollut avaruus.

8

Anonyymi00010 kirjoitti:

33:10 Levin ei tainnut kuulla sitä, että kysymys koski suurempaa mittakaavaa kuin eliön elämä (esim. bakteerit tekevät nykyään juustoa ja ruokkivat koko maapalloa ja esiintyvät alan lehdissä). Hänen kommenttinsa koskevat käytettyä anthropomorfiointi sanaa, että mistä hän tietää päämäärien todellisen olemassaolon omille tavallisille kohteilleen. Ehkä tästä kommentista voi myös ajatella, että spekulatiivisia päämääriä ei saa esittää lainkaan. Ennen kuin on kokeillut estää kohdetta saavuttamasta sitä. En sanoisi sitä vielä kauhean eksaktiksi menetelmäksi, sillä siinä sanotaan, ettei ihmisen päämäärä ole kasvaa 25 v:ksi, sillä jokainen voi myrkyttää ihmisen kauan ennen sitä. Tavalla jossa hänen solunsa lakkaavat toimimasta yhdessä nimenomaan, koska ne toimivat yhdessä vain kun niillä on kykyä siihen, ja sen kyvyn menettää heti väärässä aineellisessa olosuhteessa. Nämä alle 25:v ovat niin tolloja että saattavat valita myrkytyksen tietoisesti eli eivät pyri välttelemään sitä. Tai sitten tutkija voi jättää kertomasta heille, että nyt myrkky tulee, jos et vältä. Mikä tarkoittaisi seuraavaa peruslausetta: vain kaikkitietävät tietoisuudet voivat omata pyrkimyksen tai yrityksen välttää kaikkia mahdollisia tutkijan esteitä.

34:50 Voitko kommentoida sitä, että Levin selitti ihmisen pois. Aika kasuaalisti pienessä puolustuksessaan antropomorfismilta.

35:35 Tässä on aika rujoa se, että kaiken keskustelun perustana olisi käyttäytymistieteiden manuaali, joka on jokin millä voi määritellä ihmisen todellisuuden. Jos jossain olisi keskustelu siitä, että miten tietoisuus pitäisi selittää, niin miksi siinä saisi käyttää argumenttia, että kirjassa sanotaan jotain?

37:00 Anestesiakokeilun analogia voisi olla, että ei pidä pysähtyä sen kanssa, että mihin kaikkeen hiukkasia kokeilee soveltaa. Kaikissa heidän kokeissaan kuten hämähäkkikuvassa tulisi kokeilla kuitenkin myös sitä, että reagoiko kohde siihen, että sille antaa ruokasoodaa. Ruokasoodalla ei ole mitään aina toistuvaa vaikutusta ihmisen tietoisuuden tasoon. Eikä kyseessä ole establisoitu tietoisuuden kohotus eliksiiri. Jos sillä on vaikutus toiseen eliöön, niin tämä voi tarkoittaa sitä, että sen eliön reagointi huumeisinkin on selitettävä ennenkaikkea siten, että eliö on ainetta, ja eliön tietoisuus on ainetta, ja aine reagoi toiseen aineeseen aina. Jos se ei ole pimeääainetta.

45:00 Puhe on jostain syystä siitä, että miten alkuaineet kulkevat kehossa, ja tähän viitataan moniskaalaisena suostuttelun systeeminä. Mutta ei kai tämän ollut tarkoitus olla oikea paikka käyttää suostuttelun käsitettä. Silloin esim. omenat putoavat maanpinnalle, koska ne suostutellaan sinne, ja oikeassa kuvassa pitäisi olla ulottuvuus, missä kaikki on suostuttelun tekijälle niin helppoa, että tämän ei tarvitse olla edes Einsteinin valokartiossa omenan kanssa.

45:45 Levin ei varmastikaan tarkoita, että unohtamalla aika-avaruudet Newtonista lähtien sinusta tulee hyvä tietoisten olioiden biologi. Oletko koskaan kuullut keneltäkään millainen on biologin avaruus (esim. se mitä Levin ei ole vielä tehnyt), ja kuullut tältä myös ettei hän tunne aika-avaruuden käsitettä. Minäkin sanoin aiemmasta videosta, että surkeinta, mitä on tapahtunut hänen tulevalle työlleen on kuitenkin se että hän nimittää sitä avaruudeksi, kun se ei varmastikaan ole sitä. Tämä tarkoittaa ekvivalentisti sitä, että ihmisten tulee oppia eräs toinen asia, ja vain siitä on suoraa hyötyä oppimaan se, mitä hän on tekemässä. Tästä voisi kysyä samaa, että kuinka moni on tämän oppinut mutta ei oppinut Newtonia koulussa. Videolla oli aiemmin puhuttu siitä, että tietoisuus ei skaalaudu lineaarisesti, vaan se jää surkastuneemmaksi kuin lineaarinen kuvaus eli esim. logaritmiseksi. He kuitenkin puhuivat ihmisten tunnehyökyjen pohjalta. Eivät matematiikan tai muiden asioiden opiskelusta (Molempia taas tulisi verrata aikaan tai käveltyihin metreihin, jotka kasvavat miljoonaan. Mihin Levin vertasi tunteita oli vähän epämääräinen, että miksi sen verratunkaan asian väitettäisiin olevan suuri).

46:10 Tässä olevia avaruuksia ja koneita, jotka oikeasti tekevät jotain, voisi käsitellä samoin kuin yllä oli puhe matematiikan todistuksesta ja siitä, ajatteleeko ihminen sitä. Fyysikko tulisi tässä sanomaan, että ainoa mitä tapahtuu, on että koneessa on magneetit tietyssä asennossa siellä sun täällä ja siitä johtuen ne ottavat tulevaisuudessa tiettyjä asentoja (koska myös kamera on muuttanut magneetteja) ja lopputulos on jotain, mitä esim. koodarit tai pelkät myyjät esittelevät abstraktien kaavioiden avulla, koska sellainen oli heidän suunnitelmansa. Avaruus tässä esimerkissä ei ollut avaruus.

8

Lue lisää

56:45 En ole kovin varma olivatko kaksi kokeiltua solua sellaisia, joille on yhtä vaikea puhua kuin alieneille. Levin taisi pikemminkin juuri sanoa, että hän ei ole koskaan kommunikoinut mitään oikealle solulle ja vain nämä kaksi väärää solua kuuntelevat häntä millään tavalla. Oikeista soluja varten ei välttämättä koskaan synny teknologiaa samalla menetelmällä, millä näitä on tutkittu, koska oikeassa solussa on ns. kommunikoitava sille kaiken muun kommunikaation yli. Ja tätä ei ylitystä ei välttämättä ole. Muutoin kuin ehkä kemiallisella mikromanageeraus tasolla.

57:45 Kuvassa näytetyssä animaatiossa voitaisiin sanoa, että paikallaan pysyvä yksikkö vaihtaa anatomisen avaruuden sijaintiaan. Levin ei selittänyt yhtään, että miksi näin ei olisi. Vaikka sanottaisiin että näin ei ole, niin miksi ei olisi olemassa karttaa, joka yhdistää ruudut ja anatomisen avaruuden? Eli miksei sitä karttaa tehdä ensin.

Animaatio-ohjelmassa pystyy ohjelmoimaan esteitä, joista yksikkö menee ohi. Anatomisen avaruuden este tarkoittaa sitä ruutuasetelmaa, mihin joutumalla yksikkö katoaa joskus tulevaisuudesssa. Animaatiossa, jossa mikään ei katoa on todennäköisimmin ohitettu esteet, mutta lisäksi tulee esim. kokeilla kaikkia suunnilleen samankokoisia ruudukkoja, kuin missä yksikkö on, ja tarkistaa, että ainakin joku niistä katoaa olemattomiin. Ruutujen vaihtoehdot voitaisiin myös piirtää johonkin todella korkean dimension graafiin, ja ne voidaan saada siihen sellaiseen järjestyksen, että esteet ovat 'keskellä' ja niiden 'ympäri' kuljetaan ajassa. Tämä vaatimus esteistä on kuitenkin biologienkin kuvissa (missä on kaksi anatomista mutta silti paikka-avaruuden kokoon liittyvää parametria x ja y, jotka eivät sovellu oudosti toisikseen muuttuville ruuduille) täysin antropomorfista asioiden käsitteellistämistä.

59:30 Ruutuja ja biologiaa verrataan vielä pitkään, ja ehkä Levinillä on vaihtoehto ruuduille tai sitten ei. Olen kuitenkin aika varma ettei kukaan ole biologeistakaan esittänyt, että ruutujen jälkeen ei tule muita menetelmiä, tai että ruudut ovat valmiit. Levinin kritiiiki ruuduille on, että niistä puuttuu älykkyyttä. Jos älykkyys puuttuu, niin se johtuu varmaan siitä, että ruutuohjelma ei ole sama kuin yleistekoäly tai edes sellainen, jossa ruutuja ohjaava koodi käyttää koneoppimista tekemään koodiin muutoksia. Samaan aikaan kun ohjelma saisi olla älykäs, niin sille pitäisi kuitenkin sanoa, että solun ei ole sallittua alkaa muodostamaan asioita, joita ei ole oikeassa elämässä. Kuten ääretön yksisoluinen eliö, joka ei voi kuolla koskaan, koska sillä ei ole aikaa kuolla. Eli tekoälyn lisäksi on todella oleellista sisällyttää ohjelmaan paljon fyysisiä tosiasioita. Tällaisella ohjelmalla ei ole välttämättä paljon tekemistä alkuperäisen ruudukon kanssa, missä sitä joka siitä ikinä olikaan kiinnostunut, kiinnosti se että se oli helpolla kyhätty ja näytti silti vilisevän elämää. Samalla vaivalla tekisi alusta asti solusimulaation joillain toisella tavalla merkitä solun aluetta ja säännöllä joka muuttaa sitä (enimmäkseen olemalla muuttamatta joka ruutua joka hetki omaksi vastakohdakseen).

1:01:30 Anatomisen reitin sokeus tarkoittaisi varmaan eräällä tavalla todennettuna sitä, että esim. puolet kaikista yrittäjistä eivät osaa kiertää estettä. Tämä ei anna tietoa siitä, onko solun menetelmä päätyä esteeseen tai sen ympäri sama kuin mennä satunnaisesti johonkin, vai ovatko solut erilaisia keskenään näkökyvyltään. Erot on kuitenkin saatettu olettaa pois, koska DNA sama. Biologit ovat kuitenkin varmaan ottaneet niitä tapauksia, että heillä melkein kaikki kiertävät esteen. Tällöin joku kysyisi, että millä perusteella tiedetään, että he tai luonto itse on edes yrittänyt estää soluja millään tavalla, ja vastaus tähän on toivottvasti se, että biologit pystyvät manipuloimaan solun alkutilan siten, että se alkaa jo esteen sisältä ja se todentaa esteen. Videossa puhutaan myös paljon luoduista esteistä, mutta nämä eivät ole sama asia. ellei biologi sijoita olion sisään myrkkyä, joka vapautuu (ks. alla miten), jos se saapuu johonkin (ja samalla mikromanageroi sille itselleen ns. tietoa siitä, että sillä on tämä myrkkyn vapauttava alue, jolloin aivan uusi äly olisi ohjelmoitu eliöön). Levin on kuitenkin tehnyt vähän kumpaakin, eli hän on etsinyt eliöitä, joita saa häiritä mahdollisimman paljon, mutta ilman että ne tuhoutuvat siitä. Tästä pitäisi tosiaan herätä kysymys, että onko hän tuottanut eliöille esteen, vai onko hän tuottanut samalla myös niiden älyn.

9

Anonyymi00011 kirjoitti:

56:45 En ole kovin varma olivatko kaksi kokeiltua solua sellaisia, joille on yhtä vaikea puhua kuin alieneille. Levin taisi pikemminkin juuri sanoa, että hän ei ole koskaan kommunikoinut mitään oikealle solulle ja vain nämä kaksi väärää solua kuuntelevat häntä millään tavalla. Oikeista soluja varten ei välttämättä koskaan synny teknologiaa samalla menetelmällä, millä näitä on tutkittu, koska oikeassa solussa on ns. kommunikoitava sille kaiken muun kommunikaation yli. Ja tätä ei ylitystä ei välttämättä ole. Muutoin kuin ehkä kemiallisella mikromanageeraus tasolla.

57:45 Kuvassa näytetyssä animaatiossa voitaisiin sanoa, että paikallaan pysyvä yksikkö vaihtaa anatomisen avaruuden sijaintiaan. Levin ei selittänyt yhtään, että miksi näin ei olisi. Vaikka sanottaisiin että näin ei ole, niin miksi ei olisi olemassa karttaa, joka yhdistää ruudut ja anatomisen avaruuden? Eli miksei sitä karttaa tehdä ensin.

Animaatio-ohjelmassa pystyy ohjelmoimaan esteitä, joista yksikkö menee ohi. Anatomisen avaruuden este tarkoittaa sitä ruutuasetelmaa, mihin joutumalla yksikkö katoaa joskus tulevaisuudesssa. Animaatiossa, jossa mikään ei katoa on todennäköisimmin ohitettu esteet, mutta lisäksi tulee esim. kokeilla kaikkia suunnilleen samankokoisia ruudukkoja, kuin missä yksikkö on, ja tarkistaa, että ainakin joku niistä katoaa olemattomiin. Ruutujen vaihtoehdot voitaisiin myös piirtää johonkin todella korkean dimension graafiin, ja ne voidaan saada siihen sellaiseen järjestyksen, että esteet ovat 'keskellä' ja niiden 'ympäri' kuljetaan ajassa. Tämä vaatimus esteistä on kuitenkin biologienkin kuvissa (missä on kaksi anatomista mutta silti paikka-avaruuden kokoon liittyvää parametria x ja y, jotka eivät sovellu oudosti toisikseen muuttuville ruuduille) täysin antropomorfista asioiden käsitteellistämistä.

59:30 Ruutuja ja biologiaa verrataan vielä pitkään, ja ehkä Levinillä on vaihtoehto ruuduille tai sitten ei. Olen kuitenkin aika varma ettei kukaan ole biologeistakaan esittänyt, että ruutujen jälkeen ei tule muita menetelmiä, tai että ruudut ovat valmiit. Levinin kritiiiki ruuduille on, että niistä puuttuu älykkyyttä. Jos älykkyys puuttuu, niin se johtuu varmaan siitä, että ruutuohjelma ei ole sama kuin yleistekoäly tai edes sellainen, jossa ruutuja ohjaava koodi käyttää koneoppimista tekemään koodiin muutoksia. Samaan aikaan kun ohjelma saisi olla älykäs, niin sille pitäisi kuitenkin sanoa, että solun ei ole sallittua alkaa muodostamaan asioita, joita ei ole oikeassa elämässä. Kuten ääretön yksisoluinen eliö, joka ei voi kuolla koskaan, koska sillä ei ole aikaa kuolla. Eli tekoälyn lisäksi on todella oleellista sisällyttää ohjelmaan paljon fyysisiä tosiasioita. Tällaisella ohjelmalla ei ole välttämättä paljon tekemistä alkuperäisen ruudukon kanssa, missä sitä joka siitä ikinä olikaan kiinnostunut, kiinnosti se että se oli helpolla kyhätty ja näytti silti vilisevän elämää. Samalla vaivalla tekisi alusta asti solusimulaation joillain toisella tavalla merkitä solun aluetta ja säännöllä joka muuttaa sitä (enimmäkseen olemalla muuttamatta joka ruutua joka hetki omaksi vastakohdakseen).

1:01:30 Anatomisen reitin sokeus tarkoittaisi varmaan eräällä tavalla todennettuna sitä, että esim. puolet kaikista yrittäjistä eivät osaa kiertää estettä. Tämä ei anna tietoa siitä, onko solun menetelmä päätyä esteeseen tai sen ympäri sama kuin mennä satunnaisesti johonkin, vai ovatko solut erilaisia keskenään näkökyvyltään. Erot on kuitenkin saatettu olettaa pois, koska DNA sama. Biologit ovat kuitenkin varmaan ottaneet niitä tapauksia, että heillä melkein kaikki kiertävät esteen. Tällöin joku kysyisi, että millä perusteella tiedetään, että he tai luonto itse on edes yrittänyt estää soluja millään tavalla, ja vastaus tähän on toivottvasti se, että biologit pystyvät manipuloimaan solun alkutilan siten, että se alkaa jo esteen sisältä ja se todentaa esteen. Videossa puhutaan myös paljon luoduista esteistä, mutta nämä eivät ole sama asia. ellei biologi sijoita olion sisään myrkkyä, joka vapautuu (ks. alla miten), jos se saapuu johonkin (ja samalla mikromanageroi sille itselleen ns. tietoa siitä, että sillä on tämä myrkkyn vapauttava alue, jolloin aivan uusi äly olisi ohjelmoitu eliöön). Levin on kuitenkin tehnyt vähän kumpaakin, eli hän on etsinyt eliöitä, joita saa häiritä mahdollisimman paljon, mutta ilman että ne tuhoutuvat siitä. Tästä pitäisi tosiaan herätä kysymys, että onko hän tuottanut eliöille esteen, vai onko hän tuottanut samalla myös niiden älyn.

9

Lue lisää

Tämän jälkeen on vielä täysin käymättä keskustelu, että mistä kyky nähdä este tulee, tai voiko sen selittää vielä muulla tavalla kuin juuri näkemisen ja tietämisen kyvykkyden avulla. Fysikalistin mielestä esteen näkeminen voi toimia siten kuin esim. omenan putoaminen gravitaatiossa toimii. Eli miten omena osaa välttää sitä, että pysyisi loputtomasti ilmassa tai esim. mäki nimisen esteen päällä. Solun tapauskessa sen sisällä on asioita, jotka jossain ollessaan hylkivät toisiaan menemästä joksikin. Tai pikemminkin termostaatteja joita varten esteen lähelle meneminen jostakin (sis. kaksi avaruuden arvoa toisin kuin jos sanoisi, että 'esteen vieressä oleminen sisältää') tuottaa jonkin tilan jollekin muuttujalle, joka termostaatissa näyttää väärän arvoiselta ja se (tai jotain vielä toista tahoa) kontrolloidaan muuksi, mikä puolestaan näkyisi anatomisena liikkeenä esteen ympäri.

Esteiden ei pitäisi olla erikoinen tapa, miten elämä toimii, vaan samanlaisista syistä johtuu se, että anatomia kulkee tasaisella pellolla jostain johonkin. Sen sijaan että pysähtyy, ja kaikki solut samaa reittiä eikä kukin satunnaisesti. Asia jolla pystyy selittämään sen, pystyy selittämään myös sitä, jos anatomia välttelee jotain, koska kyseessä on vain monimutkaistus, joka sisältää yhä useampien jostain johonkin pakottavien asioiden hyväksi käyttöä, ja useampia tiloja mihin ne alkavat pakotukset reagoivat. Siksi estetutkimus on lähinnä asioita ulkopuolisena tarkastelevalle biologille tarkoitettu tapa saada varmuutta asioista.

1:02:35 Kohteen todistaminen homeostaattiseksi mainittiin, mutta ei sitä oltu tavoiteltu tai haluttu mistään syystä. Ehkä Levin ajatelee, että tämä todistaisi filosofisen 'maalit ovat ontologisia' -ajattelun todeksi myös, koska vanhoissa videoissa maalit ja filosofia olivat myös yksi luvattu aihe, mutta niistä ei koskaan keksitty mitään sanottavaa muuta, kuin että mitä eläintä on isketty mitenkin. Levinin lause on kuitenkin, että näytetään olevan kaksi homeostaasia eli lopputilaa. Ja vasta se todistaa yhden homeostaasin olleen alunperin vaikka juuri sen pysyvyys voitiin lakkauttaa? Luulen siis olevan parempiakin tapoja puhua juuri homeostaaseista. Tätä lakkauttamista pitäisi verrata myös siihen, että koko olio voidaan määritellä uudelleen, jos otetaan kaikki sen hiukkaset ja siirretään ne muualle. Jotkut niistäkin ovat pysyviä homeostaaseja jälkeenpäin. Joku voisi sanoa että biologit löysivät onnen avulla yhden mikromanageeratun muunnoksen eliöön, jossa kaksi erillistä homeostaasia oli niin lähellä toisiaan, että he eivät ihmistyönä kokeneet tehneensä juuri lainkaan mikromanageeraamista. Huomaa tämä, että mikromanageerausta ja hiukkasia on aiemmin verrattu koneisiin eikä kehittyneeseen tietoisuuteen, mutta tosiasiassa kokemus siitä että jokin on mikromanageerausta eikä eläinkoulutusta on täysin sitä tehneen ihmisen tietoisuuden tilasta kiinni ja hiukkastasolla ajateltuna kaikkien kategorioiden tapahtumat koostuvat mikrotason hiukkasista. Kaikki lauseet joissa sanotaan oman tietoisuuden oletuksia kuten maalin vaihto, ovat siten hyödyttömiä filosofisissa kysymyksissä.

1:03:50 Levinin puheessa on loogisia ristiriitoja. Hän ei voi yhtäaikaa sanoa, että olio teki jotain täysin odottamatonta, ja samaan aikaan sanoa, että hän tietää, että se menee avaruudessa olevaa reittiä pitkin. Hänen on jälkimmäistä varten sanottava, että avaruus on jo oletettu joksikin, jolloin hän tietää kaikki ne asiat oliosta, jotka kuuluvat avaruudessa annettuihin ominaisuuksiin. Tiedosta puheen ollen, jos puhuttaisiin tehdyistä esteistä, niin esteitä tehdessä tutkija ei voi nähdä kuin sellaisen avaruuden, joka sisältää hänen tekemänsä manipulaatiot.

1:10:00 Tässä muuten huomaa sellaisen asian, että Levin käyttää sanaa experiment joskus pääasiallisesti jostakin, missä ei ole ensisijaista merkitystä sillä, onko koe tieteellinen. Kun kokeilee, onko löydetty aine tietoista, miksi tehdä niin, että samaa koetta toistetaan? Miksi kerätä tieto jokaisesta kokeeta johonkin, ja miksi sellainen tieto olisi määritelty? Miksi olisi tulos ja teoria, joka tulosta noudattaa? Jos teoria olisi, niin olisiko se sama kuin edellä mainittu 'kirjassa sanotaan niin'? Koe ei kokeile minkään siihen täysin liittyvän kirjan asioita tai yritä kumota niitä, koska millään tuloksella ei ole kenellekään merkitystä kuin ehkä teollisessa merkityksessä. Kokeella on parhaassakin tapauksessa yhtä paljon tieteellistä merkitystä kuin sillä, että 'ota n metallikappaletta, ja kokeile ovatko ne magneettisia samalla magneetilla; laita magneettiset eri laatikkoon kuin toiset, jolloin sinulla on n:n eri kappaleen laatikot'.

10

Anonyymi00012 kirjoitti:

Tämän jälkeen on vielä täysin käymättä keskustelu, että mistä kyky nähdä este tulee, tai voiko sen selittää vielä muulla tavalla kuin juuri näkemisen ja tietämisen kyvykkyden avulla. Fysikalistin mielestä esteen näkeminen voi toimia siten kuin esim. omenan putoaminen gravitaatiossa toimii. Eli miten omena osaa välttää sitä, että pysyisi loputtomasti ilmassa tai esim. mäki nimisen esteen päällä. Solun tapauskessa sen sisällä on asioita, jotka jossain ollessaan hylkivät toisiaan menemästä joksikin. Tai pikemminkin termostaatteja joita varten esteen lähelle meneminen jostakin (sis. kaksi avaruuden arvoa toisin kuin jos sanoisi, että 'esteen vieressä oleminen sisältää') tuottaa jonkin tilan jollekin muuttujalle, joka termostaatissa näyttää väärän arvoiselta ja se (tai jotain vielä toista tahoa) kontrolloidaan muuksi, mikä puolestaan näkyisi anatomisena liikkeenä esteen ympäri.

Esteiden ei pitäisi olla erikoinen tapa, miten elämä toimii, vaan samanlaisista syistä johtuu se, että anatomia kulkee tasaisella pellolla jostain johonkin. Sen sijaan että pysähtyy, ja kaikki solut samaa reittiä eikä kukin satunnaisesti. Asia jolla pystyy selittämään sen, pystyy selittämään myös sitä, jos anatomia välttelee jotain, koska kyseessä on vain monimutkaistus, joka sisältää yhä useampien jostain johonkin pakottavien asioiden hyväksi käyttöä, ja useampia tiloja mihin ne alkavat pakotukset reagoivat. Siksi estetutkimus on lähinnä asioita ulkopuolisena tarkastelevalle biologille tarkoitettu tapa saada varmuutta asioista.

1:02:35 Kohteen todistaminen homeostaattiseksi mainittiin, mutta ei sitä oltu tavoiteltu tai haluttu mistään syystä. Ehkä Levin ajatelee, että tämä todistaisi filosofisen 'maalit ovat ontologisia' -ajattelun todeksi myös, koska vanhoissa videoissa maalit ja filosofia olivat myös yksi luvattu aihe, mutta niistä ei koskaan keksitty mitään sanottavaa muuta, kuin että mitä eläintä on isketty mitenkin. Levinin lause on kuitenkin, että näytetään olevan kaksi homeostaasia eli lopputilaa. Ja vasta se todistaa yhden homeostaasin olleen alunperin vaikka juuri sen pysyvyys voitiin lakkauttaa? Luulen siis olevan parempiakin tapoja puhua juuri homeostaaseista. Tätä lakkauttamista pitäisi verrata myös siihen, että koko olio voidaan määritellä uudelleen, jos otetaan kaikki sen hiukkaset ja siirretään ne muualle. Jotkut niistäkin ovat pysyviä homeostaaseja jälkeenpäin. Joku voisi sanoa että biologit löysivät onnen avulla yhden mikromanageeratun muunnoksen eliöön, jossa kaksi erillistä homeostaasia oli niin lähellä toisiaan, että he eivät ihmistyönä kokeneet tehneensä juuri lainkaan mikromanageeraamista. Huomaa tämä, että mikromanageerausta ja hiukkasia on aiemmin verrattu koneisiin eikä kehittyneeseen tietoisuuteen, mutta tosiasiassa kokemus siitä että jokin on mikromanageerausta eikä eläinkoulutusta on täysin sitä tehneen ihmisen tietoisuuden tilasta kiinni ja hiukkastasolla ajateltuna kaikkien kategorioiden tapahtumat koostuvat mikrotason hiukkasista. Kaikki lauseet joissa sanotaan oman tietoisuuden oletuksia kuten maalin vaihto, ovat siten hyödyttömiä filosofisissa kysymyksissä.

1:03:50 Levinin puheessa on loogisia ristiriitoja. Hän ei voi yhtäaikaa sanoa, että olio teki jotain täysin odottamatonta, ja samaan aikaan sanoa, että hän tietää, että se menee avaruudessa olevaa reittiä pitkin. Hänen on jälkimmäistä varten sanottava, että avaruus on jo oletettu joksikin, jolloin hän tietää kaikki ne asiat oliosta, jotka kuuluvat avaruudessa annettuihin ominaisuuksiin. Tiedosta puheen ollen, jos puhuttaisiin tehdyistä esteistä, niin esteitä tehdessä tutkija ei voi nähdä kuin sellaisen avaruuden, joka sisältää hänen tekemänsä manipulaatiot.

1:10:00 Tässä muuten huomaa sellaisen asian, että Levin käyttää sanaa experiment joskus pääasiallisesti jostakin, missä ei ole ensisijaista merkitystä sillä, onko koe tieteellinen. Kun kokeilee, onko löydetty aine tietoista, miksi tehdä niin, että samaa koetta toistetaan? Miksi kerätä tieto jokaisesta kokeeta johonkin, ja miksi sellainen tieto olisi määritelty? Miksi olisi tulos ja teoria, joka tulosta noudattaa? Jos teoria olisi, niin olisiko se sama kuin edellä mainittu 'kirjassa sanotaan niin'? Koe ei kokeile minkään siihen täysin liittyvän kirjan asioita tai yritä kumota niitä, koska millään tuloksella ei ole kenellekään merkitystä kuin ehkä teollisessa merkityksessä. Kokeella on parhaassakin tapauksessa yhtä paljon tieteellistä merkitystä kuin sillä, että 'ota n metallikappaletta, ja kokeile ovatko ne magneettisia samalla magneetilla; laita magneettiset eri laatikkoon kuin toiset, jolloin sinulla on n:n eri kappaleen laatikot'.

10

Lue lisää

1:09:00 Tässä on lause joka alkaa sanasta agentit (ovat väliaineessa) ja päättyy sanaan ajatukset. Tarkoitus oli varmaan pohtia eroja ja samanlaisuuksia näiden välillä eikä seota niiden kanssa itse ennen omaa pointtiaan. Tämän jälkeen nimetään ajatuksia tai sitä, mitä muut nimittävät ajatukseksi, ja puhutaan niistä kuin ne tekisivät asioita, kuten muutoksia, jotka vaikuttavat myös aineeseen. Tästä kannattaisi ehkä mielummin päätellä, että ajatus ja agentti ovat harhaan johtavia sanoja (yksi vaihtoehto on puhua esim. hiukkasista). Mutta aiotaanko tälle ongelmalle tehdä mitään, jos ne ovat siinä käyttäytymistieteen kirjassa, jota kaikkeen tarvitaan?

Äskeisiä kuvioita ei oltu määritelty tarkasti. Joissain kohdissa myöhemmin puhutaan pysyvästä kuviosta, joita Levin on ikäänkuin vertaamassa ontologisiin objekteihin ideamaailmassa. Missään esimerkissä kuviot eivät kuitenkaan olleet pysyviä, vaan niillä kuvailtiin sitä, että aine eli hiukkasten sijainti ja liike ei ollut kaoottinen ja satunnainen.

Levin on siis sanonut, että väliaine voi olla mm. kaasu. Siinä voi olla kaaosta tai kuvioita. Kuvioista voi tutkia ovatko ne agentteja, eli tietoisia. Hän alkoi kuitenkin väittää, että ajatus nimeltä X tai personallisuus on kuvio. Ja jotta voisi tietää onko tämä ajatus agentti pitäisi tehdä koe. Mutta mikä koe se on ja mille ja miksi sitä ei olisi jo tehty silloin kun esim. päätettiin missä kaasussa personaallisuus on (jo, eli tiedetään että se on personallisuus, koska muuten näin pitkälle ei oltaisi tultu kyselemään)? Hän on ehkä vaihtanut jossain kohtaa väliaineen joksikin muuksi kuin sen mistä löydettiin ns. ruumis. Esim. siihen mikä on ruumiin sähkökentän muoto (ks. 1:14:20). Hän saattaa tavallaan myös puhua kuvioista, jotka ovat täysin teoreettisia, ja joille on keksitty nimi personallisuus, joka on tällainen ja tällainen kuvio. Silloin tätä kuviota ei olisi varsinaisesti missään vielä, ja sille ei ole olemassa kokeilemista ennen kuin sen löytää. Nyt voin väittää, että jos löytää jostain personaallisuuden kuvion, niin löytää samalla ruumiin kokoisen agentin ja että tässä oli mahdollisesti oikeasti kyse siitä, että on eri kokoluokkien agentteja yhden ruumiin sisällä, kuten solut. Silloin kun ottaa kaikki normaalit agentit ja agenttimahdollisuudet huomioon, niin kukaan ei voi millään kokeella arvioida sitä, onko jonkin asian eli tietoisuuskokeen läpäissyt agentti, joukko soluja (jotka ovat samaa kaasu väliainetta) vain onko se vain jossain biologin sähkömittarissa ollut kuvio. Ja koko Levinin ylläpitänä keskustelu on turhaa filosofointia, joka ei etene.

Realistinen väliaine ei ole oikeasti kaasu. Lisäksi vaikka olisi kyseessä kaasukin, niin realistisessa aineessa, sellainen koostuu kaikista fyysistä muutujista, kuten sähkökenttä. Levin ei kertonut 'kognitiivisen systeemin sisällä olevan ajatuksen' kuvioista ja väliainesta kunnolla mitään asioita, mutta ainakaan hän ei voisi sanoa äskeiseen, että sähkökenttä on vain ajatusten väliaine mutta ei solujen ollenkaan. Ajatukset eivät nekään ole puhtaasti minkään sähkökentän häiriöitä vain siksi, että sähkökenttä oli ainoa asia, missä mitään työn aikana mitattiin. Voin myös väittää, että ajatus on kuvio kaikessa fyysisessä, mitä ihmisestä voi mitata, jolloin myös fermionien kuviot ovat ajatuksen kuvio. Neurologian perusteella sanottaisiin juuri näin, ja ehkä väliaineen muutos oli pikemminkin tiedealan muutos. Agentit vs. ajatukset ylipäätään ei ole mikään asia, mikä perustuu tieteelliseen tietoon, ellei esitetä, että on olemassa tieteellinen koe, joka kertoo kumpaa sanaa (tai tietokoneella piirrettyä kuvaa, jonka nimi on 'ajatus') maailmassa ainoastaan pitää käyttää mihin.

1:12:40 'Koneessa oleva passiivinen data' viittaa vain siihen, että joku pitää toisille ihmisille esitelmää, jossa hän kertoo maailmalle asioita, joita nämä voivat ymmärtää. Tai videossa pitäisi kertoa tarkemmin, että kiinnostaako Leviniä alkaa väittämään, että data on ontologisesti olemassa niinkuin esim. Platonin ideamaailma. Missä tapauksessa hänen kannattaisi keskittyä etsimään maailmasta tasan 1 bitti passiivista dataa, jonka hän voi todistaa tieteellisesti olevan ideamaailmadataa, jolloin hän on oikeassa. Se että etsii biologisen olennon ajatusta, joka lisäksi pystyy ottamaan sen olennon omaan hallintaansa, ja joka voidaan myydä teollisuudelle esim. mainostamiseen, viivyttää vain tätä varsinaista tutkimusta?

11

Anonyymi00013 kirjoitti:

1:09:00 Tässä on lause joka alkaa sanasta agentit (ovat väliaineessa) ja päättyy sanaan ajatukset. Tarkoitus oli varmaan pohtia eroja ja samanlaisuuksia näiden välillä eikä seota niiden kanssa itse ennen omaa pointtiaan. Tämän jälkeen nimetään ajatuksia tai sitä, mitä muut nimittävät ajatukseksi, ja puhutaan niistä kuin ne tekisivät asioita, kuten muutoksia, jotka vaikuttavat myös aineeseen. Tästä kannattaisi ehkä mielummin päätellä, että ajatus ja agentti ovat harhaan johtavia sanoja (yksi vaihtoehto on puhua esim. hiukkasista). Mutta aiotaanko tälle ongelmalle tehdä mitään, jos ne ovat siinä käyttäytymistieteen kirjassa, jota kaikkeen tarvitaan?

Äskeisiä kuvioita ei oltu määritelty tarkasti. Joissain kohdissa myöhemmin puhutaan pysyvästä kuviosta, joita Levin on ikäänkuin vertaamassa ontologisiin objekteihin ideamaailmassa. Missään esimerkissä kuviot eivät kuitenkaan olleet pysyviä, vaan niillä kuvailtiin sitä, että aine eli hiukkasten sijainti ja liike ei ollut kaoottinen ja satunnainen.

Levin on siis sanonut, että väliaine voi olla mm. kaasu. Siinä voi olla kaaosta tai kuvioita. Kuvioista voi tutkia ovatko ne agentteja, eli tietoisia. Hän alkoi kuitenkin väittää, että ajatus nimeltä X tai personallisuus on kuvio. Ja jotta voisi tietää onko tämä ajatus agentti pitäisi tehdä koe. Mutta mikä koe se on ja mille ja miksi sitä ei olisi jo tehty silloin kun esim. päätettiin missä kaasussa personaallisuus on (jo, eli tiedetään että se on personallisuus, koska muuten näin pitkälle ei oltaisi tultu kyselemään)? Hän on ehkä vaihtanut jossain kohtaa väliaineen joksikin muuksi kuin sen mistä löydettiin ns. ruumis. Esim. siihen mikä on ruumiin sähkökentän muoto (ks. 1:14:20). Hän saattaa tavallaan myös puhua kuvioista, jotka ovat täysin teoreettisia, ja joille on keksitty nimi personallisuus, joka on tällainen ja tällainen kuvio. Silloin tätä kuviota ei olisi varsinaisesti missään vielä, ja sille ei ole olemassa kokeilemista ennen kuin sen löytää. Nyt voin väittää, että jos löytää jostain personaallisuuden kuvion, niin löytää samalla ruumiin kokoisen agentin ja että tässä oli mahdollisesti oikeasti kyse siitä, että on eri kokoluokkien agentteja yhden ruumiin sisällä, kuten solut. Silloin kun ottaa kaikki normaalit agentit ja agenttimahdollisuudet huomioon, niin kukaan ei voi millään kokeella arvioida sitä, onko jonkin asian eli tietoisuuskokeen läpäissyt agentti, joukko soluja (jotka ovat samaa kaasu väliainetta) vain onko se vain jossain biologin sähkömittarissa ollut kuvio. Ja koko Levinin ylläpitänä keskustelu on turhaa filosofointia, joka ei etene.

Realistinen väliaine ei ole oikeasti kaasu. Lisäksi vaikka olisi kyseessä kaasukin, niin realistisessa aineessa, sellainen koostuu kaikista fyysistä muutujista, kuten sähkökenttä. Levin ei kertonut 'kognitiivisen systeemin sisällä olevan ajatuksen' kuvioista ja väliainesta kunnolla mitään asioita, mutta ainakaan hän ei voisi sanoa äskeiseen, että sähkökenttä on vain ajatusten väliaine mutta ei solujen ollenkaan. Ajatukset eivät nekään ole puhtaasti minkään sähkökentän häiriöitä vain siksi, että sähkökenttä oli ainoa asia, missä mitään työn aikana mitattiin. Voin myös väittää, että ajatus on kuvio kaikessa fyysisessä, mitä ihmisestä voi mitata, jolloin myös fermionien kuviot ovat ajatuksen kuvio. Neurologian perusteella sanottaisiin juuri näin, ja ehkä väliaineen muutos oli pikemminkin tiedealan muutos. Agentit vs. ajatukset ylipäätään ei ole mikään asia, mikä perustuu tieteelliseen tietoon, ellei esitetä, että on olemassa tieteellinen koe, joka kertoo kumpaa sanaa (tai tietokoneella piirrettyä kuvaa, jonka nimi on 'ajatus') maailmassa ainoastaan pitää käyttää mihin.

1:12:40 'Koneessa oleva passiivinen data' viittaa vain siihen, että joku pitää toisille ihmisille esitelmää, jossa hän kertoo maailmalle asioita, joita nämä voivat ymmärtää. Tai videossa pitäisi kertoa tarkemmin, että kiinnostaako Leviniä alkaa väittämään, että data on ontologisesti olemassa niinkuin esim. Platonin ideamaailma. Missä tapauksessa hänen kannattaisi keskittyä etsimään maailmasta tasan 1 bitti passiivista dataa, jonka hän voi todistaa tieteellisesti olevan ideamaailmadataa, jolloin hän on oikeassa. Se että etsii biologisen olennon ajatusta, joka lisäksi pystyy ottamaan sen olennon omaan hallintaansa, ja joka voidaan myydä teollisuudelle esim. mainostamiseen, viivyttää vain tätä varsinaista tutkimusta?

11

Lue lisää

Fysiikan mielestä koneessa on hiukkasia siellä, missä on passiivista dataa, ja siellä missä ei ole mielestäsi dataa. Passiivinen data luetaan lukemalla hiukkasten fyysisten muuttujien arvoja, ja se on tallennettu laittamalla hiukkasia tilaan, jossa niiden muuttujat pysyvät vakioina pitkiä aikoja. Fysiikan mielestä maailmassa ei kuitenkaan ole passiivisia alueita eikä siis alueita, jotka ovat omasta mielestään aktiivisia, kun muut ovat passiivisia. Jos puhuttaisiin datasta itsestään, niin mitään konetta ei muuten tarvitsisi mainita, koska data oli aivan samaa dataa jo kirjoittaessa. Miksi rakentaa koko ajan asioiden päälle asioita, jos niistä asioista ei ole lainkaan kyse? Jos koneella tarkoitetaan jotain, mihin ei tarvitse kirjoittaa, niin kun puhuu koneesta, puhuisi myös koneesta tekemässä dataa, eli ei kyseessä ole passiivinen data oikeastaan kenenkään mielestä. Tai sitten oli turhaa juonikudosta valita kone, joka pystyy kirjoittamaan itsensä datat.

1:13:00 Idea siitä, että data on agentti on samanlaista, kuin mitä oli yllä sanottu solujen ja ajatusten sekoittamisesta keskenään. Eli mistään ei voi löytää tietokonedataa, jonka yhteydessä ei olisi jotain, joka on esim. kone, magnettinauha tai ihminen. Tällöin jos väittää datan tekevän jotain (toiselle objektille), on kyseessä tapahtuma, jossa aina näkee objektin X tekevän jotain objektille Y. Edellisestä videosta olisi voinut kuvitella, että Levinin uudet matemaattiset objektit tekisivät jotain sellaista, missä hän sanoo datan tekevän jotain toisille datoille. Mitä varten ne ensin jakavat saman avaruuden, mistä löytyy toiselle datallae jokin kolmas data joksi mennä. Tämä ei kuitenkaan esiinny vahvasti tässä kohtaa videota, vaan pian väitetään, että data parantaa fyysiset haavat.

Tekoälykoneet, joissa datat muuttuvat kuin itsekseen toisiksi datoiksi, ovat fyysisesti sellaisia objekteja, missä on hiukkasia siellä missä on dataa ja siellä missä on esim. mikropiiri. Yhdessä nämä hiukkaset muuttavat koko ajan datassa olevien hiukkasten muuttujia toisiksi (mikropiiri on aina ollut muutoksessa, kun se esim. luki ihmisen tekemän datan). Tekoälykoneita on kuitenkin muitakin, eikä kaikkien tarkoitus ole olla uutta itse tehtyä samaan aikaan pysyvää dataa ja sellaista jota tehdään loputtomasti, vaan joillekin riittää näyttää tekevänsä jotain älykästä yhdessä tehtävässä, jonka itse tutki yhdeksi kerätyksi dataksi.

1:13:30 Ei taida olla tieteellinen fakta, että biologinen muoto esiintyy datana jossakin. Eikä sellaisen näkemiselle ole mitään kaukoputkea. Biologinen muoto voi siis olla hyvinkin pelkän koneiston itse tekemä tuotos, joka alkaa pienestä joukosta omaa dataa, ja joka sitten muodostaa siitä lisää dataa valmiiksi kehoksi, joka on pitkään pysyvä. Uusi data edellisen lisäksi ei muodostu siksi, että jostakin luetaan, mitä dataa joku on kirjoittanut (pysyväksi), vaan koska pikemminkin kaikkialla pyörii koko ajan mikropiiri, josta tulee uutena datana vastauksia ulos ja jokainen näistä vastauksista menee uudestaan sisään. Jos tässä ei ajattele datana fermioneja ja esim. sähkökenttiä, niin osa siitä datasta, mitä oikesti on olemassa, ja joka vaikuttaa prosessiin, jäisi tarkastelematta. Dataa on siis yhtäpaljon soluneste, solukalvo ja astian liemi kuin on pelkkä DNA/RNA.

1:14:50 Mikään tapa hoitaa terveyttä, missä sanotaan, että hoidetaan jotain millä on väliaine, ja missä väliaine on lopulta fyysinen, ei tapahdu, ellei hoitamista tapahdu niin, että fyysiset vuorovaikutukset muuttavat sen, mitä fyysiset asiat ovat. Tämän kutsuminen eri nimillä eri approksimaatioiden tiedekunnissa ei ole parantumista edistävää. Silti esim. psykiatria voi toimia, koska psykiatriassa mennään erilaiseen fyysiseen tilaan kuuntelemaan ja päästelemään erilaisia fyysisiä ääniä, kuin mitä on missään muualla päästänyt. Kaikki mitä tulee psykiatrian jälkeen toimii myös, jos se tekee tätä. Eli jos ihminen ja hänen aivojensa tekemä mieli, ja aivojen vaikutus muuhun kehoon on sellainen, että tälle voi vain sanoa 'leiki tervettä niin saat herkun', niin terveyttä syntyy vain lukemalla tälle tietyn kirjan sanoja.

1:15:40 'Tautitilat, jotka eivät ole fyysisiä tiloja' ei ilmeisestikään tarkoita sitä, että sen taudin ja terveen välillä ei olisi ero, joka voidaan esittää fyysisillä muutujilla, joita standardimalli käyttää. Kyseessä on vain tauti, jota kukaan lääkäri ei hoida millään menetelmällä, joka olisi muuta kuin puhumista tai vastaavaa toimintaa. Kuten pelkkä ajattelu tai toiminta joka pyrkii ajatteluun eri tavalla. Näistä kaikki ovat täysin fyysistä kuitenkin sekä tekoina, että niinä eroina ajatuksissa, joita tulee. Kuten Levinkin melkein sanoi yllä, että hän tietää jo jopa kaikki ajatusten muodot.

Kun Levin jatkaa hän pikemminkin määrittelee nuo toiset taudit siten, että niitä voi nähdä tai hoitaa ei-mikromanageeraavasti sellaisilla käsitetasoilla, joita hän käyttää biologiassaan aina. Nämä eivät ole koskaan poissulkeneet mikromanageeraamista mitenkään.

12

Anonyymi00014 kirjoitti:

Fysiikan mielestä koneessa on hiukkasia siellä, missä on passiivista dataa, ja siellä missä ei ole mielestäsi dataa. Passiivinen data luetaan lukemalla hiukkasten fyysisten muuttujien arvoja, ja se on tallennettu laittamalla hiukkasia tilaan, jossa niiden muuttujat pysyvät vakioina pitkiä aikoja. Fysiikan mielestä maailmassa ei kuitenkaan ole passiivisia alueita eikä siis alueita, jotka ovat omasta mielestään aktiivisia, kun muut ovat passiivisia. Jos puhuttaisiin datasta itsestään, niin mitään konetta ei muuten tarvitsisi mainita, koska data oli aivan samaa dataa jo kirjoittaessa. Miksi rakentaa koko ajan asioiden päälle asioita, jos niistä asioista ei ole lainkaan kyse? Jos koneella tarkoitetaan jotain, mihin ei tarvitse kirjoittaa, niin kun puhuu koneesta, puhuisi myös koneesta tekemässä dataa, eli ei kyseessä ole passiivinen data oikeastaan kenenkään mielestä. Tai sitten oli turhaa juonikudosta valita kone, joka pystyy kirjoittamaan itsensä datat.

1:13:00 Idea siitä, että data on agentti on samanlaista, kuin mitä oli yllä sanottu solujen ja ajatusten sekoittamisesta keskenään. Eli mistään ei voi löytää tietokonedataa, jonka yhteydessä ei olisi jotain, joka on esim. kone, magnettinauha tai ihminen. Tällöin jos väittää datan tekevän jotain (toiselle objektille), on kyseessä tapahtuma, jossa aina näkee objektin X tekevän jotain objektille Y. Edellisestä videosta olisi voinut kuvitella, että Levinin uudet matemaattiset objektit tekisivät jotain sellaista, missä hän sanoo datan tekevän jotain toisille datoille. Mitä varten ne ensin jakavat saman avaruuden, mistä löytyy toiselle datallae jokin kolmas data joksi mennä. Tämä ei kuitenkaan esiinny vahvasti tässä kohtaa videota, vaan pian väitetään, että data parantaa fyysiset haavat.

Tekoälykoneet, joissa datat muuttuvat kuin itsekseen toisiksi datoiksi, ovat fyysisesti sellaisia objekteja, missä on hiukkasia siellä missä on dataa ja siellä missä on esim. mikropiiri. Yhdessä nämä hiukkaset muuttavat koko ajan datassa olevien hiukkasten muuttujia toisiksi (mikropiiri on aina ollut muutoksessa, kun se esim. luki ihmisen tekemän datan). Tekoälykoneita on kuitenkin muitakin, eikä kaikkien tarkoitus ole olla uutta itse tehtyä samaan aikaan pysyvää dataa ja sellaista jota tehdään loputtomasti, vaan joillekin riittää näyttää tekevänsä jotain älykästä yhdessä tehtävässä, jonka itse tutki yhdeksi kerätyksi dataksi.

1:13:30 Ei taida olla tieteellinen fakta, että biologinen muoto esiintyy datana jossakin. Eikä sellaisen näkemiselle ole mitään kaukoputkea. Biologinen muoto voi siis olla hyvinkin pelkän koneiston itse tekemä tuotos, joka alkaa pienestä joukosta omaa dataa, ja joka sitten muodostaa siitä lisää dataa valmiiksi kehoksi, joka on pitkään pysyvä. Uusi data edellisen lisäksi ei muodostu siksi, että jostakin luetaan, mitä dataa joku on kirjoittanut (pysyväksi), vaan koska pikemminkin kaikkialla pyörii koko ajan mikropiiri, josta tulee uutena datana vastauksia ulos ja jokainen näistä vastauksista menee uudestaan sisään. Jos tässä ei ajattele datana fermioneja ja esim. sähkökenttiä, niin osa siitä datasta, mitä oikesti on olemassa, ja joka vaikuttaa prosessiin, jäisi tarkastelematta. Dataa on siis yhtäpaljon soluneste, solukalvo ja astian liemi kuin on pelkkä DNA/RNA.

1:14:50 Mikään tapa hoitaa terveyttä, missä sanotaan, että hoidetaan jotain millä on väliaine, ja missä väliaine on lopulta fyysinen, ei tapahdu, ellei hoitamista tapahdu niin, että fyysiset vuorovaikutukset muuttavat sen, mitä fyysiset asiat ovat. Tämän kutsuminen eri nimillä eri approksimaatioiden tiedekunnissa ei ole parantumista edistävää. Silti esim. psykiatria voi toimia, koska psykiatriassa mennään erilaiseen fyysiseen tilaan kuuntelemaan ja päästelemään erilaisia fyysisiä ääniä, kuin mitä on missään muualla päästänyt. Kaikki mitä tulee psykiatrian jälkeen toimii myös, jos se tekee tätä. Eli jos ihminen ja hänen aivojensa tekemä mieli, ja aivojen vaikutus muuhun kehoon on sellainen, että tälle voi vain sanoa 'leiki tervettä niin saat herkun', niin terveyttä syntyy vain lukemalla tälle tietyn kirjan sanoja.

1:15:40 'Tautitilat, jotka eivät ole fyysisiä tiloja' ei ilmeisestikään tarkoita sitä, että sen taudin ja terveen välillä ei olisi ero, joka voidaan esittää fyysisillä muutujilla, joita standardimalli käyttää. Kyseessä on vain tauti, jota kukaan lääkäri ei hoida millään menetelmällä, joka olisi muuta kuin puhumista tai vastaavaa toimintaa. Kuten pelkkä ajattelu tai toiminta joka pyrkii ajatteluun eri tavalla. Näistä kaikki ovat täysin fyysistä kuitenkin sekä tekoina, että niinä eroina ajatuksissa, joita tulee. Kuten Levinkin melkein sanoi yllä, että hän tietää jo jopa kaikki ajatusten muodot.

Kun Levin jatkaa hän pikemminkin määrittelee nuo toiset taudit siten, että niitä voi nähdä tai hoitaa ei-mikromanageeraavasti sellaisilla käsitetasoilla, joita hän käyttää biologiassaan aina. Nämä eivät ole koskaan poissulkeneet mikromanageeraamista mitenkään.

12

Lue lisää

Esimerkkinä annetaan biosähköinen jokin. Mutta mikä? Jos ei sanota, mitä käsitettä on katseltu biosähkössä, niin ei ole esim. mitään kokoskaalaa eikä mitään ajassa olevaa tapahtumaketjua. Pelkällä biosähköllä ei ole siis omaa avaruuttaan biologiassa, ja kaikki siinä tehty on nyt vasta samaa kuin tekisi mikromanageeraamista. Sitten videolla sanotaan, että on oleellista, että on valmis pitämään mitä tahansa mielenä tai agenttina (eli antaa kyseisen asian itse välttää omat esteensä, mutta ei niin paljon, että ei kaupattaisi sille hoitoja?). Mutta näissä ideoissa, missä ei edes sivuttu psykologiaa (ja alitajuntaa missä voisi sanoa, että normaali ihminen ei ole ainoa oma agenttinsa) tämä on aivan turhaa voisi väittää. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että täytyy ajatella, että kaikki koostuu hiukkasista ja toivoa että joku (kehittämällä biologiaa, lääketiedettä ja psykiatriaa) tietää, mitä hiukkasille kannattaa tehdä, jotta ne kaikki kuuntelevat ja muuttuvat terveeksi joukoksi hiukkasia. Levin ei myöskään esittänyt, mikä on agentti ns. fyysisessä sairaudessa, ja että oliko siitä siellä hyötyä vai ei. Esim. sen suhteen että ajateltiinko sen takia väärää käsitetasoa, että agentti oli ajateltu sinne. Lauseet agentismin tutkimisesta pystyi ajattelemaan myös päinvastoin, että ongelma olisikin, että asioita pidetään liian agentteina vaikka ne eivät ole.

Keskustelu voisi myös määritellä uudelleen (?) sen, mitä tarkoitetaan agentismin tutkimisella kun tutkitaan 'käsitetasossa X olevaa agentismia'. (Eli esim. persoonallisuuden tai ajatuksen kuvio on todennäköisesti joskus sellainen että sen saa piirtää biologin morphogenesis-avaruuteen tms., jolloin jos sellaisella ajatuksella on agentismi, niin nyt se on tämän käsitetason agentismi, ja näin olisi voitu kertoa kauan aikaa sitten) (Morphogenesis-avaruuden muoto on aina jonkin solun tai eliön muoto, joten tuossa X:ssä ja tuossa agentissa ei ollut tarkoitus olla järkeä verrattuna minun aiempaan väitteeseeni).Siinä tutkitaan sitä, että onko jotain hyötyä siitä, että käyttää kyseistä käsitetasoa ja esim. seuraa sen muuttumista toiseksi kuin itsestään (mutta ei itsestään vaan vasta kun annetaan sille kokonaan erikseen keksittyä lääkettä, josta ei ole mitään esimerkkiä mitään X:ää varten koko videolla, mutta 'sähköiskut niin kuin etanoille' ovat minun ymmärrykseni).

Tällä hetkellä ei ole sanottu, että tunnettaisiin yhtään sairautta nimeltä, joka olisi käsitetason tai jonkun agentin sairaus. Kaikki on siis valtavaa hypoteesia, jossa mennään käsitteistö ja filosofiaa muistuttava tarinointi edellä. Sitten jos joku sairaus joskus löytyisikin, niin se että löytyisi mitään parempaa tapaa vaikuttaa siihen, ei vielä ole lähelläkään näköpiiriä. Siinä pitää huom. keksiä jokin tapa kohdistaa materiaa potilaaseen siten, että se lasketaan käsitteelliseksi avaruusvaikuttamiseksi eikä miksi tahansa materiapommiksi. Joku voi tulla jostain ja kiilata tällaisten biologien ohi ja parantaa saman taudin sanomatta tarvinneensa siihen mitään kuvioita tai ajattelijoita.

1:23:00 Puhe siitä, millä on valtaa tai vaikutusta mihinkin, on vähän epäselkeää ja tarkoituksetonta tällä tavalla. Fyysistä maailmaa ei ehkä kannataisi ajatella minään omana kategorianaan, millä ei ole suoraan omaa tekemistään matematiikan kanssa. Jos tämä sama idea käytäisiin läpi matemaattisen realistin kanssa, niin voitaisiin sanoa, että yhdellä 4D-monistolla ja siinä olevilla kentillä ei ole valtaa muuttaa jotain. Jos otetaan 'joksikin' sellaista, mitä ei ole vielä käytetty ainakaan suoraan, niin näillä ei ole valtaa muuttaa toista universumia, jossa on 5D-monisto (nämä eivät ole samassa fyysisessä multiversumissa, vaan molemmat ovat pöytälaatikko-universumeita tässä). Tai niillä ei ole valtaa muuttaa kokonaislukujen määritelmää ja sitä, että alkuluvut kuuluvat kokonaislukuihin.

Silti kun puhutaan jostakin matematiikassa, niin periaateessa valta muuttaa jotain pitäisi selittää jonakin matemaattisena tai muuten sitä ei edes ole mahdollista sanoa mistään. Keskustelu kannattaisi siis aloittaa positiivisesta esimerkistä, missä se valta oikeasi esiintyy. Vaikka olisi 4D-monisto ja kentä phi, jolla on yhtälö, joka sisältää jonkin vakion a, niin onko 4D-monistolla ja phi:llä valtaa liittyen a:han? Ja miten se ilmenee? Jos valta on sitä, että pystyn kirjoittamaan phin yhtälön millä tahansa a:lla, eli että pystyn muuttamaan sitä mitä olin tekemässä, niin minähän pystyn muuttamaan kaiken, mitä olin tekemässä. Eli voin lakata käyttämästä vain 4:ää dimensiota ja voin lakata käyttämästä dimensioita ja kenttiä kokonaan, kunnes minulla ei ole kokonaislukuja missään eivätkä alkuluvut pysty rupeamaan minulle enää. Tarkoittaako tämä, että edelleen 4D:llä ja phillä oli valta tähän kaikkeen?

13

Anonyymi00015 kirjoitti:

Esimerkkinä annetaan biosähköinen jokin. Mutta mikä? Jos ei sanota, mitä käsitettä on katseltu biosähkössä, niin ei ole esim. mitään kokoskaalaa eikä mitään ajassa olevaa tapahtumaketjua. Pelkällä biosähköllä ei ole siis omaa avaruuttaan biologiassa, ja kaikki siinä tehty on nyt vasta samaa kuin tekisi mikromanageeraamista. Sitten videolla sanotaan, että on oleellista, että on valmis pitämään mitä tahansa mielenä tai agenttina (eli antaa kyseisen asian itse välttää omat esteensä, mutta ei niin paljon, että ei kaupattaisi sille hoitoja?). Mutta näissä ideoissa, missä ei edes sivuttu psykologiaa (ja alitajuntaa missä voisi sanoa, että normaali ihminen ei ole ainoa oma agenttinsa) tämä on aivan turhaa voisi väittää. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että täytyy ajatella, että kaikki koostuu hiukkasista ja toivoa että joku (kehittämällä biologiaa, lääketiedettä ja psykiatriaa) tietää, mitä hiukkasille kannattaa tehdä, jotta ne kaikki kuuntelevat ja muuttuvat terveeksi joukoksi hiukkasia. Levin ei myöskään esittänyt, mikä on agentti ns. fyysisessä sairaudessa, ja että oliko siitä siellä hyötyä vai ei. Esim. sen suhteen että ajateltiinko sen takia väärää käsitetasoa, että agentti oli ajateltu sinne. Lauseet agentismin tutkimisesta pystyi ajattelemaan myös päinvastoin, että ongelma olisikin, että asioita pidetään liian agentteina vaikka ne eivät ole.

Keskustelu voisi myös määritellä uudelleen (?) sen, mitä tarkoitetaan agentismin tutkimisella kun tutkitaan 'käsitetasossa X olevaa agentismia'. (Eli esim. persoonallisuuden tai ajatuksen kuvio on todennäköisesti joskus sellainen että sen saa piirtää biologin morphogenesis-avaruuteen tms., jolloin jos sellaisella ajatuksella on agentismi, niin nyt se on tämän käsitetason agentismi, ja näin olisi voitu kertoa kauan aikaa sitten) (Morphogenesis-avaruuden muoto on aina jonkin solun tai eliön muoto, joten tuossa X:ssä ja tuossa agentissa ei ollut tarkoitus olla järkeä verrattuna minun aiempaan väitteeseeni).Siinä tutkitaan sitä, että onko jotain hyötyä siitä, että käyttää kyseistä käsitetasoa ja esim. seuraa sen muuttumista toiseksi kuin itsestään (mutta ei itsestään vaan vasta kun annetaan sille kokonaan erikseen keksittyä lääkettä, josta ei ole mitään esimerkkiä mitään X:ää varten koko videolla, mutta 'sähköiskut niin kuin etanoille' ovat minun ymmärrykseni).

Tällä hetkellä ei ole sanottu, että tunnettaisiin yhtään sairautta nimeltä, joka olisi käsitetason tai jonkun agentin sairaus. Kaikki on siis valtavaa hypoteesia, jossa mennään käsitteistö ja filosofiaa muistuttava tarinointi edellä. Sitten jos joku sairaus joskus löytyisikin, niin se että löytyisi mitään parempaa tapaa vaikuttaa siihen, ei vielä ole lähelläkään näköpiiriä. Siinä pitää huom. keksiä jokin tapa kohdistaa materiaa potilaaseen siten, että se lasketaan käsitteelliseksi avaruusvaikuttamiseksi eikä miksi tahansa materiapommiksi. Joku voi tulla jostain ja kiilata tällaisten biologien ohi ja parantaa saman taudin sanomatta tarvinneensa siihen mitään kuvioita tai ajattelijoita.

1:23:00 Puhe siitä, millä on valtaa tai vaikutusta mihinkin, on vähän epäselkeää ja tarkoituksetonta tällä tavalla. Fyysistä maailmaa ei ehkä kannataisi ajatella minään omana kategorianaan, millä ei ole suoraan omaa tekemistään matematiikan kanssa. Jos tämä sama idea käytäisiin läpi matemaattisen realistin kanssa, niin voitaisiin sanoa, että yhdellä 4D-monistolla ja siinä olevilla kentillä ei ole valtaa muuttaa jotain. Jos otetaan 'joksikin' sellaista, mitä ei ole vielä käytetty ainakaan suoraan, niin näillä ei ole valtaa muuttaa toista universumia, jossa on 5D-monisto (nämä eivät ole samassa fyysisessä multiversumissa, vaan molemmat ovat pöytälaatikko-universumeita tässä). Tai niillä ei ole valtaa muuttaa kokonaislukujen määritelmää ja sitä, että alkuluvut kuuluvat kokonaislukuihin.

Silti kun puhutaan jostakin matematiikassa, niin periaateessa valta muuttaa jotain pitäisi selittää jonakin matemaattisena tai muuten sitä ei edes ole mahdollista sanoa mistään. Keskustelu kannattaisi siis aloittaa positiivisesta esimerkistä, missä se valta oikeasi esiintyy. Vaikka olisi 4D-monisto ja kentä phi, jolla on yhtälö, joka sisältää jonkin vakion a, niin onko 4D-monistolla ja phi:llä valtaa liittyen a:han? Ja miten se ilmenee? Jos valta on sitä, että pystyn kirjoittamaan phin yhtälön millä tahansa a:lla, eli että pystyn muuttamaan sitä mitä olin tekemässä, niin minähän pystyn muuttamaan kaiken, mitä olin tekemässä. Eli voin lakata käyttämästä vain 4:ää dimensiota ja voin lakata käyttämästä dimensioita ja kenttiä kokonaan, kunnes minulla ei ole kokonaislukuja missään eivätkä alkuluvut pysty rupeamaan minulle enää. Tarkoittaako tämä, että edelleen 4D:llä ja phillä oli valta tähän kaikkeen?

13

Lue lisää

Jos pointti on että valta on sitä, että parametrin tai jonkin muun asian valinta on vapaa (jonkun päättämänä esim. avaruus on alussa vapaa tai ei vapaa valita) . Silloin näiden kaikkien parametrien muodostamalla kokoelmalla phi:n yhtälöitä on valta olla niistä yksi. Mutta valta ei koskaan kohdistu kuin pienenevään joukkoon täydestä kokoelmasta. Tässä voi jo kuitenkin sanoa, että tällä idealla ei tee mitään fysiikassa, koska fysiikassa mikään ei todellisuudessa ole vapaata, vaan maailmalla on vain yhdet yhtälöt ja yksi alkutila. Ja jos on lisäksi determinismiä, niin ei ole mitään kokoelmaa vaihtoehtoja millekään. Aina jos puhuttaisiin fysiikan vaihtoehdoista esim. QM-tilastoissa, niin ne voitaisiin tulkita siten, että jokainen vaihtoehto on ontologinen. Ne eivät ole silloin äskeistä vastaava kokoelma, joka pystyisi pienenemään.

1:24:15 Jos Levin sanoi äsken, että biologia käyttää hyväkseen standardimallin symmetrioiden totuuksia, niin hän on vain samaa mieltä reduktionistien kanssa? Eli hänen 'lounaan hinta' -käsitteensä on sama kuin muodostaa toinen yhtä ontologinen todellisuuden taso?

1:25:00 Yksi tulkinta siitä, että evoluutioteorian antama idea siitä, että mitään sivutuotteita ei synny, on se, että biologia on approksimoidun emergenttisen tason tiedettä, joka ei koskaan voi ilmaista totuutta täysin, jos se ei käytä hiukkasfysiikkaa eli lakkaa olemasta biologiaa harhaan johtavine käsitteineen.

1:25:40 Yhden soluntapaisen objektin pitäminen emergenttinä on aivan eri käsite kuin miten oikeat ihmiset käyttävät sanaa emergenssi.

1:26:15 Sparse-ontologia on filosofiaa, jota fysikalistin ei kannattaisi käyttää, koska termin määritelmä ei ole sellainen, että sen voisi luottaa tekevän puheessa sitä, mitä fysikalisti matemaattisen tarkasti haluaa saada ontologiassaan aikaiseksi, ja miellyttämään fyysikkoa. Levin tietää varmaan mitä sparse tarkoittaa (ks. seuraava kappale), mutta hän sanoo ihan surkein sanoin sen, mitä siinä olisi muihin verrattuna. Ei sparsessa ontologiassa ole 'fysikaalinen maailma' ja muissa toinen maailma lisää. Hänen lauseessaan pitäisi ajatella, että 'fysikaalinen maailma' on alkeishiukkaset eikä mitään muuta. Ei-sparsessa ontologiassa kaikki mitä kvarkeista tulee, on ontologista, vaikka ei käytetä sanaa vahva emergenssi, joka kiinnittäisi huomiota siihen, millaista on fyysinen käytös. Eli kyseessä on kaiken emergenssin puuttuessakin filosofinen päähän pinttymä. Ja esimerkki tällaisestä ei-sparsesta kohteesta on metamorfinen avaruus. Joka on fysikaalista maailmaa. Idealistisissa filosofioissa, joissa on jokin tieotisuuden selitys omalla ontologialla, joka olisi loogisesti jotain muuta kuin fyysinen maailma, sanalla sparse ei viitata mihinkään ennen kuin on rakennettu monta eri versiota selittämään tätä samaa tietoisuutta tms.

Henkilöt jotka puhuvat ei-sparsesta-ontologiasta ovat myös lähinnä vain ontologian keksimisen näyttelijöitä, jotka yrittävät väittää olevansa yhtä fiksuja kuin sparset, vaikka sparset ovat selittäneet kaiken, mitä he sanovat paremmin kuin he. Tämä on juuri sitä, että Levin on kiinnitänyt isoa huomiota kaikkiin näkemiinsä biologian työkaluihin ja ilmeisesti siksi, että hän on tulkinnut ne paljon suuremmiksi ideoiksi kuin työkaluiksi. Tässä kohtaa videota näyttää, että hän ei ole varma, kumpaa haluaisi tehdä eli että ovatko avaruudet idealismia kuten Platonilla, vai ovatko ne epä-sparseja fysikaalisen maailman olemassaolevia esityksiä. Tai sitten hän ei vain tajua filosofiaa ja puhuu mitä sattuu, mihin viittaa sekin, että tästä jorinasta näyttää olevan mahdotonta päästä kysymykseen siitä, että onko jokin hänen mielestään vahvaa emergenssiä.

1:26:45 Sparsetukset ja myös fysikalismit ovat filosofioita. Ne eivät vaikuta mitenkään käytännön tutkimukseen eli siihen, että kirjoitetaanko jotain johonkin ja kuinka monella esim. työkalulla tai avaruuksien esitystavalla. Tässä kohtaa sanaa sparse käytetään myös varmaan väärin. Jos kirjaan kirjoitetaan jotain muuta kuin kvarkit, niin mitä kirja merkitsi? Tiedetään että sparseus oli olemassa pelkkien kvarkkien oltua, mutta sen jälkeen emme ole välttämättä sparseja enää ellemme sano muiden asioiden kirjassa olevan siellä vain muuten vaan. Miksi käyttää 'muuten vaan' -kirjaa kuvailemaan käsitettä, koska eikö käsitteen kuvaus ole silloin 'muuten vaan ' -kuvailtu, eli toimisi yhtä hyvin, jos kirjaa ei esiintyisi kuvauksessa kertaakaan vaan olisi kaikki muu, mikä jää jäljelle (mikä tarkoittaa että videon puhe on tietysti ongelmallinen)? Mitä tässä vertauskuvassa on kirjan lisäksi, ja millä sitten pitäisi kuvata ei-sparseja, jos kirjojen tekeminen ei ole lainkaan heidän juttuaan kuvaava?

14

Anonyymi00016 kirjoitti:

Jos pointti on että valta on sitä, että parametrin tai jonkin muun asian valinta on vapaa (jonkun päättämänä esim. avaruus on alussa vapaa tai ei vapaa valita) . Silloin näiden kaikkien parametrien muodostamalla kokoelmalla phi:n yhtälöitä on valta olla niistä yksi. Mutta valta ei koskaan kohdistu kuin pienenevään joukkoon täydestä kokoelmasta. Tässä voi jo kuitenkin sanoa, että tällä idealla ei tee mitään fysiikassa, koska fysiikassa mikään ei todellisuudessa ole vapaata, vaan maailmalla on vain yhdet yhtälöt ja yksi alkutila. Ja jos on lisäksi determinismiä, niin ei ole mitään kokoelmaa vaihtoehtoja millekään. Aina jos puhuttaisiin fysiikan vaihtoehdoista esim. QM-tilastoissa, niin ne voitaisiin tulkita siten, että jokainen vaihtoehto on ontologinen. Ne eivät ole silloin äskeistä vastaava kokoelma, joka pystyisi pienenemään.

1:24:15 Jos Levin sanoi äsken, että biologia käyttää hyväkseen standardimallin symmetrioiden totuuksia, niin hän on vain samaa mieltä reduktionistien kanssa? Eli hänen 'lounaan hinta' -käsitteensä on sama kuin muodostaa toinen yhtä ontologinen todellisuuden taso?

1:25:00 Yksi tulkinta siitä, että evoluutioteorian antama idea siitä, että mitään sivutuotteita ei synny, on se, että biologia on approksimoidun emergenttisen tason tiedettä, joka ei koskaan voi ilmaista totuutta täysin, jos se ei käytä hiukkasfysiikkaa eli lakkaa olemasta biologiaa harhaan johtavine käsitteineen.

1:25:40 Yhden soluntapaisen objektin pitäminen emergenttinä on aivan eri käsite kuin miten oikeat ihmiset käyttävät sanaa emergenssi.

1:26:15 Sparse-ontologia on filosofiaa, jota fysikalistin ei kannattaisi käyttää, koska termin määritelmä ei ole sellainen, että sen voisi luottaa tekevän puheessa sitä, mitä fysikalisti matemaattisen tarkasti haluaa saada ontologiassaan aikaiseksi, ja miellyttämään fyysikkoa. Levin tietää varmaan mitä sparse tarkoittaa (ks. seuraava kappale), mutta hän sanoo ihan surkein sanoin sen, mitä siinä olisi muihin verrattuna. Ei sparsessa ontologiassa ole 'fysikaalinen maailma' ja muissa toinen maailma lisää. Hänen lauseessaan pitäisi ajatella, että 'fysikaalinen maailma' on alkeishiukkaset eikä mitään muuta. Ei-sparsessa ontologiassa kaikki mitä kvarkeista tulee, on ontologista, vaikka ei käytetä sanaa vahva emergenssi, joka kiinnittäisi huomiota siihen, millaista on fyysinen käytös. Eli kyseessä on kaiken emergenssin puuttuessakin filosofinen päähän pinttymä. Ja esimerkki tällaisestä ei-sparsesta kohteesta on metamorfinen avaruus. Joka on fysikaalista maailmaa. Idealistisissa filosofioissa, joissa on jokin tieotisuuden selitys omalla ontologialla, joka olisi loogisesti jotain muuta kuin fyysinen maailma, sanalla sparse ei viitata mihinkään ennen kuin on rakennettu monta eri versiota selittämään tätä samaa tietoisuutta tms.

Henkilöt jotka puhuvat ei-sparsesta-ontologiasta ovat myös lähinnä vain ontologian keksimisen näyttelijöitä, jotka yrittävät väittää olevansa yhtä fiksuja kuin sparset, vaikka sparset ovat selittäneet kaiken, mitä he sanovat paremmin kuin he. Tämä on juuri sitä, että Levin on kiinnitänyt isoa huomiota kaikkiin näkemiinsä biologian työkaluihin ja ilmeisesti siksi, että hän on tulkinnut ne paljon suuremmiksi ideoiksi kuin työkaluiksi. Tässä kohtaa videota näyttää, että hän ei ole varma, kumpaa haluaisi tehdä eli että ovatko avaruudet idealismia kuten Platonilla, vai ovatko ne epä-sparseja fysikaalisen maailman olemassaolevia esityksiä. Tai sitten hän ei vain tajua filosofiaa ja puhuu mitä sattuu, mihin viittaa sekin, että tästä jorinasta näyttää olevan mahdotonta päästä kysymykseen siitä, että onko jokin hänen mielestään vahvaa emergenssiä.

1:26:45 Sparsetukset ja myös fysikalismit ovat filosofioita. Ne eivät vaikuta mitenkään käytännön tutkimukseen eli siihen, että kirjoitetaanko jotain johonkin ja kuinka monella esim. työkalulla tai avaruuksien esitystavalla. Tässä kohtaa sanaa sparse käytetään myös varmaan väärin. Jos kirjaan kirjoitetaan jotain muuta kuin kvarkit, niin mitä kirja merkitsi? Tiedetään että sparseus oli olemassa pelkkien kvarkkien oltua, mutta sen jälkeen emme ole välttämättä sparseja enää ellemme sano muiden asioiden kirjassa olevan siellä vain muuten vaan. Miksi käyttää 'muuten vaan' -kirjaa kuvailemaan käsitettä, koska eikö käsitteen kuvaus ole silloin 'muuten vaan ' -kuvailtu, eli toimisi yhtä hyvin, jos kirjaa ei esiintyisi kuvauksessa kertaakaan vaan olisi kaikki muu, mikä jää jäljelle (mikä tarkoittaa että videon puhe on tietysti ongelmallinen)? Mitä tässä vertauskuvassa on kirjan lisäksi, ja millä sitten pitäisi kuvata ei-sparseja, jos kirjojen tekeminen ei ole lainkaan heidän juttuaan kuvaava?

14

Lue lisää

Sitten on erikseen se asia, että Levin väittää joidenkin käsitteiden muodostavan jossain seuraavassa työssä avaruuden. Mutta koska se todennäköisesti ei ole avaruus, niin miksi muut eivät voisi nimittää sitä kirjaksi tai katalogiksi? Levin puhuu myös siitä, että kirja muiden tekemänä olisi satunnainen kasa tavaraa. Jos puhuttaisiin oikeasta fyysisestä kirjasta, niin se ei olisi totta, vaan kirjalla missä on sivuja, on enemmän avaruuden ominaisuuksia kuin hänellä tähän mennessä. Pointti on kuitenkin esim. ikään kuin se, että saako jotkut aiheet kirjoittaa niille sivuille missä tahansa järjestyksessä haluaa, jolloin se tietomäärä ei ole ikäänkuin kirjan avaruuden veroinen järjestelmä. Tähän mennessä ei ole minusta ainakaan esitetty mitään väliä millekään. Avaruuden verot (tai vastaavat) ovat puolestaan sellaisia, että niitä voi keksiä triviaalisti, vähän samalla tavalla kuin Levin on keksinyt, että koneet ja koirat kuuluvat samaan jatkumoon eri päihin. Useisiin versioihin samaa kirjaa päädytään joskus joka tapauksessa, koska avaruuden keksiminen itsessään ei ole se, mikä perustelee sen, että se on ainoa tai paras avaruus. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu kritiikiksi hänen kirjaheitoilleen. Se mitä Levin ja minä haluaisimme nähdä hänen avaruudeltaan ei kuitenkaan ole vielä tässä, että olisi vain lista, millä on järjestys.

1:27:30 'Avaruus josta nämä kuviot tulevat' ei kuulosta kauhean hyvältä oikein miltään kantilta. Haluttaisiinko tässä tietää jopa, että miksi oikeaan todellisuuteen tulee jokin biologinen eliö? Miksi avaruus vastaisi siihen, mutta esim. hiukkaset eivät? Entä miksi avaruusvastaus olisi jokin lopullinen vastaus? Eli miksi samasta avaruudesta tai aivan toisesta avaruudesta ei sitten tullut jokin aivan muu biologinen eliö, jos kerran varsinkaan ei ole väliä miettiä, mitä hiukkasia täällä on, ja avaruuksista saa vapaasti ottaa? Tai mistä yksi avaruus tuli eivätkä muut? Mieti myös sitä, että vaika mitään näin suurta ei ajattelisi, niin miten tähän sanontatapaan sovellettaisiin aiemmin haluttua kyselyä, jossa haluttiin tietää, millä on valtaa mihinkin.

Mitä eroa tällä avaruudesta tulevalla kuviolla piti olla kirjoihin verrattuna? Missä sanoin jo että kirja on avaruudeksi melko riittävä. Jolloin jos kuvio tulee kirjasta, niin on tehty kaikki mitä Levin tekee? Video tekee tässä lähinnä sen tempun, että keskustelu alkoi filosofisesta vastakkainasettelusta, ja sitten filosofia tai asioiden tulkinta lakkasi ja alettiin selostamaan, miten jäsentää fyysisen maailman tietoa ja esim. tarkentamaan sitä, että mitä tietoa ei vielä ole mainittu, kuten sen järjestys, joka on omaa tietoaan jos sen näkisi oikessa eliöissä. Sparsetus ym. ei ole sitä että näin ei tekisi, vaan se on sitä että miettii asioiden vertautumista hiukkasiin, ja jotain missä päätetään, mitkä asiat voivat muodostaa todellisuuden.

1:27:35 Avaruutta ei varsinaisesti tarvitse siihen, jos matemaatikko tai hänen puheen partensa haluaa päästä yhdestä asiasta toiseen (samassa joukossa tai eri joukossa jopa). Tähän riittä pelkkä kartta, joka yhdistää kaksi eri asiaa. Jos puhutaan siitä, että halutaan käsittellisesti tehdä objekti, joka liikkuu tai teleporttaa asiasta toiseen, niin siinä avaruus on vain asioita helpottava tekijä tietynlaisia normaaleja liikkeitä varten. Avaruuden pointti on sellaisissa asioissa kuin mekaniikka myös se, että liike muodostaa muuttujia objektin ylittämistä avaruuden alkioiden joukolle annetusta lisäominaisuudesta eli etäisyydestä ja joista muuttujista myös systeemin kehitys riippuu. Kartta joka tekee tällaisen avaruuden on kahden alkion kartta johonkin lukuun, joka voi olla esim. metrejä.

1:27:45 'Penrosen toinen avaruus joka on fyysisesti mutta fysikaalisen avaruuden lisäksi' ei ole oikea akateeminen viite, ja olen aika varma ettei hänellä ole toista avaruutta edes kvanttigravitatiivisessa tietoisuusideassaan, mihin tässä varmaan on törmätty. Ottaen huomioon, että Levin ei vieläkään ole puhunut tarkalleen ottaen avaruudesta, olisi todella ikävää alkaa vertaamaan mitään asioihin, jotka olisivat oikeasti avaruus. Toisekseen toisten ihmisten avaruudet, joilla on jotain käyttöä tai jotka ovat jopa ontologisia ehdotuksia, eivät mitenkään perustele sitä, että pitäisi tehdä käsitteistä avaruus ja alkaa pohtia senkin filosofista asemaa. Tosin eivät myöskään Penrosen avaruudet ole sellaisia, että niitä ei jotenkin koskisi se, että niiden matemaattinen realismi on vain erikseen filosofoitua. Monet ovat mielestäni sanoneet näinkin, joten miksei tästä sanomisesta otettaisi vaarin ja alettaisi biologin avaruuksilla juuri siitä.

15

Anonyymi00017 kirjoitti:

Sitten on erikseen se asia, että Levin väittää joidenkin käsitteiden muodostavan jossain seuraavassa työssä avaruuden. Mutta koska se todennäköisesti ei ole avaruus, niin miksi muut eivät voisi nimittää sitä kirjaksi tai katalogiksi? Levin puhuu myös siitä, että kirja muiden tekemänä olisi satunnainen kasa tavaraa. Jos puhuttaisiin oikeasta fyysisestä kirjasta, niin se ei olisi totta, vaan kirjalla missä on sivuja, on enemmän avaruuden ominaisuuksia kuin hänellä tähän mennessä. Pointti on kuitenkin esim. ikään kuin se, että saako jotkut aiheet kirjoittaa niille sivuille missä tahansa järjestyksessä haluaa, jolloin se tietomäärä ei ole ikäänkuin kirjan avaruuden veroinen järjestelmä. Tähän mennessä ei ole minusta ainakaan esitetty mitään väliä millekään. Avaruuden verot (tai vastaavat) ovat puolestaan sellaisia, että niitä voi keksiä triviaalisti, vähän samalla tavalla kuin Levin on keksinyt, että koneet ja koirat kuuluvat samaan jatkumoon eri päihin. Useisiin versioihin samaa kirjaa päädytään joskus joka tapauksessa, koska avaruuden keksiminen itsessään ei ole se, mikä perustelee sen, että se on ainoa tai paras avaruus. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu kritiikiksi hänen kirjaheitoilleen. Se mitä Levin ja minä haluaisimme nähdä hänen avaruudeltaan ei kuitenkaan ole vielä tässä, että olisi vain lista, millä on järjestys.

1:27:30 'Avaruus josta nämä kuviot tulevat' ei kuulosta kauhean hyvältä oikein miltään kantilta. Haluttaisiinko tässä tietää jopa, että miksi oikeaan todellisuuteen tulee jokin biologinen eliö? Miksi avaruus vastaisi siihen, mutta esim. hiukkaset eivät? Entä miksi avaruusvastaus olisi jokin lopullinen vastaus? Eli miksi samasta avaruudesta tai aivan toisesta avaruudesta ei sitten tullut jokin aivan muu biologinen eliö, jos kerran varsinkaan ei ole väliä miettiä, mitä hiukkasia täällä on, ja avaruuksista saa vapaasti ottaa? Tai mistä yksi avaruus tuli eivätkä muut? Mieti myös sitä, että vaika mitään näin suurta ei ajattelisi, niin miten tähän sanontatapaan sovellettaisiin aiemmin haluttua kyselyä, jossa haluttiin tietää, millä on valtaa mihinkin.

Mitä eroa tällä avaruudesta tulevalla kuviolla piti olla kirjoihin verrattuna? Missä sanoin jo että kirja on avaruudeksi melko riittävä. Jolloin jos kuvio tulee kirjasta, niin on tehty kaikki mitä Levin tekee? Video tekee tässä lähinnä sen tempun, että keskustelu alkoi filosofisesta vastakkainasettelusta, ja sitten filosofia tai asioiden tulkinta lakkasi ja alettiin selostamaan, miten jäsentää fyysisen maailman tietoa ja esim. tarkentamaan sitä, että mitä tietoa ei vielä ole mainittu, kuten sen järjestys, joka on omaa tietoaan jos sen näkisi oikessa eliöissä. Sparsetus ym. ei ole sitä että näin ei tekisi, vaan se on sitä että miettii asioiden vertautumista hiukkasiin, ja jotain missä päätetään, mitkä asiat voivat muodostaa todellisuuden.

1:27:35 Avaruutta ei varsinaisesti tarvitse siihen, jos matemaatikko tai hänen puheen partensa haluaa päästä yhdestä asiasta toiseen (samassa joukossa tai eri joukossa jopa). Tähän riittä pelkkä kartta, joka yhdistää kaksi eri asiaa. Jos puhutaan siitä, että halutaan käsittellisesti tehdä objekti, joka liikkuu tai teleporttaa asiasta toiseen, niin siinä avaruus on vain asioita helpottava tekijä tietynlaisia normaaleja liikkeitä varten. Avaruuden pointti on sellaisissa asioissa kuin mekaniikka myös se, että liike muodostaa muuttujia objektin ylittämistä avaruuden alkioiden joukolle annetusta lisäominaisuudesta eli etäisyydestä ja joista muuttujista myös systeemin kehitys riippuu. Kartta joka tekee tällaisen avaruuden on kahden alkion kartta johonkin lukuun, joka voi olla esim. metrejä.

1:27:45 'Penrosen toinen avaruus joka on fyysisesti mutta fysikaalisen avaruuden lisäksi' ei ole oikea akateeminen viite, ja olen aika varma ettei hänellä ole toista avaruutta edes kvanttigravitatiivisessa tietoisuusideassaan, mihin tässä varmaan on törmätty. Ottaen huomioon, että Levin ei vieläkään ole puhunut tarkalleen ottaen avaruudesta, olisi todella ikävää alkaa vertaamaan mitään asioihin, jotka olisivat oikeasti avaruus. Toisekseen toisten ihmisten avaruudet, joilla on jotain käyttöä tai jotka ovat jopa ontologisia ehdotuksia, eivät mitenkään perustele sitä, että pitäisi tehdä käsitteistä avaruus ja alkaa pohtia senkin filosofista asemaa. Tosin eivät myöskään Penrosen avaruudet ole sellaisia, että niitä ei jotenkin koskisi se, että niiden matemaattinen realismi on vain erikseen filosofoitua. Monet ovat mielestäni sanoneet näinkin, joten miksei tästä sanomisesta otettaisi vaarin ja alettaisi biologin avaruuksilla juuri siitä.

15

Lue lisää

1:28:25 Oli aika hyvä että käytin yllä ilmaisua 'matemaatikon puheen parsi liikkuu', koska sitä voi verrata tähän, kun Levin sanoo, että toisesta avaruudesta tulee jotain käyttöliittymän läpi. Kartta josta puhutaan tämän jälkeen ei ole se, mikä tekee käsitteistä avaruuden. Sen sijaan tämä on kaikki kirjaakin heikomman tason esitystä, mistä vielä puuttuu se, että ei 'fyysisillä pointtereilla' eikä siis käsitteilläkään ole omaa järjestystä sellaisessa. Kartta x -> y ei kuvaile tulemista eli liikettä, vaan se vain tekee kahdesta asiasta toistensa parit (kuten x = vuosiluku y = verokertymä). Liike tai teleporttaus on täysin sattumalta sellainen käsite, että siinä esim. on ensin jotain x:ssä ja myöhemmin se on sitten y:ssä. Tässä x -> y -karttaa paljon oleellisempaa on mm. se, että sen, mikä liikkui pois x:stä, täytyy mm. tuhota kaikki jälkensä x:ssä olemisesta. Sitä että on myös kaksi versiota x:stä kutsutaan ajaksi ja oleellinen liikkeen kartta on aika -> (x tai y).

1:28:50 Matematiikka fysiikka -suhde on päätetty olevan jotain kysymättä realisteilta mitään. Levin haluaa tehdä siten, että on kartta x -> y, joista vain y on matematiikkaa. Tämä on tavallaan mahdollista ja siksi olen puhunut siitä, että käsitteille tehdään avaruus nurisematta siitä mitenkään, mutta silti tämä jonkin verran luo matematiikkaa x:lle. Suurempi vaikeus on se, että mitä fysiikka x tarkoittaa (eivätkä kaikki välttämättä osaa heti sanoa, mitä y:kään tarkoittaa eli, että onko se yhtälö vai onko se tila 4D-monistossa vai mitä se on, jolloin jos se on yhtä epäselvä asia kuin x on, niin onko tämä enää fysiikan ja matematiikan suhde vai fysiikan ja ei-minkään). Levinin kaikki ideat ihmeellisistä abstrakteista struktuureista perustuvat jatkuvasti siihen, että olisi joku sopimus siitä, mitä jokainen lausuttu sana on. Tai sitten struktuurit ovat vain jotain itseään varten vähän niinkuin 2 + 2 ei ole mitään muuta kuin numeroita varten, kun et laske joidenkin fyysisten objektien määrää. Ja mieti vielä, että abstraktissa algebrassa se ei olisi numeroita varten vaan + -toimitusta varten, mille tahansa mitä numerot esittävät.

Levinin esityksessä hän laittaa tietoisuuden tai sen eri asteet avaruuteen ja sieltä edelleen x:ään. Näistä voimme kuitenkin ymmärtää häntä vähän paremmin, koska Levin on määritellyt, että agentti on sitä, että kiertää esteitä itse. Tällöin voidaan ajatella, että tietoisuudesta esiintyvät sanat liittyvät jotenkin kokeelliseen pohjaan, jonka joku biologi (lukenut käyttäytymistiedettä) on allekirjoittanut kohteeksi, joka ansaitsee paikan kartassa. Tai vielä niinkin, että tietoisuus on lyhennelmä siitä tekstistä, missä kuvaillaan eri esteitä kiertäviä datapisteitä. Biologit tekevät y:n siis. Ja x on edelleen epäselvä, mutta ehkä sama kuin fysiikan teorialle, eli väitetään olevan aineen, johon tulee monta y:n karttaa.

Kun näin on tehty ja kun avaruus ja kartat ovat valmiit, niin missään ei ole vielä sellaista tietoisuuden mallia, joka sanoisi, mitä tietoisuus on, tai miten se tekee jotain esteen tunnistusta tai ratkaisuja sen suhteen. Jos joku tekisi matematiikan, jossa sanotaan, miten tietoisuus toimii, niin luulen ettei Levinin avaruus voisi hyväksyä sitä tai ottaa huomioon, koska se on lähtenyt itse oletuksesta että tietoisuudelle ei tehdä mitään mallia. Joten se ihmettelisi, miksi sellainen matematiikka on, joka on tietoisuutta. Vaikka Levinin tarkoitus olisi epäsparseuden nimissä ikäänkuin täyttää maailma käsitteistä, jotka ovat todella olemassa, niin realistinen tietoisuus, joka on muuta kuin meidän vaikutelmamme kokeista, ei ole asia, jota ikinä tulee olemaan tällä menetelmällä. Hänellä on myös avaruutensa kanssa vähän erikoinen suhde kvarkkeihin, mutta ei niin kielteinen kuin tietoisuuteen. Sellaisia tosi suurta kysymystä ei tässä avaruudessa kuitenkaan koskaan tule, kuin'mitä tietoisuus ja kvarkit tekevät yhdessä (sis. voiko kvarkin suuntaa muuttaa sen luonnonlaki-suunnasta)'. Tätä ei huom. voi myöskään syntyä biologin ajatteleman tietoisuuden kanssa, koska agenttikokeet eivät katsele tätä asiaa.

Kun tietoisuuden on määritelty olevan esteenkierto kokeessa, niin kuten jo aiemmin sanoin, tämän voi selittää mikroskooppisesti ja manageeraten myös. Silloin tietoisuuden x on samaan aikaan fysiikan ja fysiikan matematiikan kaikkien tapahtumien alijoukko. Missä myös on kerrottu determinisisesti, miksi kierto on jne. Tämä on silloin minusta vain kartta y_fysiikka -> y_biologia, johon liittyy esim. informaation pakkaaminen karkeampaan muotoon (kartta ei sitä tee vaan ilmoittaa väitetyt tai halutut tulokset).

16

Anonyymi00018 kirjoitti:

1:28:25 Oli aika hyvä että käytin yllä ilmaisua 'matemaatikon puheen parsi liikkuu', koska sitä voi verrata tähän, kun Levin sanoo, että toisesta avaruudesta tulee jotain käyttöliittymän läpi. Kartta josta puhutaan tämän jälkeen ei ole se, mikä tekee käsitteistä avaruuden. Sen sijaan tämä on kaikki kirjaakin heikomman tason esitystä, mistä vielä puuttuu se, että ei 'fyysisillä pointtereilla' eikä siis käsitteilläkään ole omaa järjestystä sellaisessa. Kartta x -> y ei kuvaile tulemista eli liikettä, vaan se vain tekee kahdesta asiasta toistensa parit (kuten x = vuosiluku y = verokertymä). Liike tai teleporttaus on täysin sattumalta sellainen käsite, että siinä esim. on ensin jotain x:ssä ja myöhemmin se on sitten y:ssä. Tässä x -> y -karttaa paljon oleellisempaa on mm. se, että sen, mikä liikkui pois x:stä, täytyy mm. tuhota kaikki jälkensä x:ssä olemisesta. Sitä että on myös kaksi versiota x:stä kutsutaan ajaksi ja oleellinen liikkeen kartta on aika -> (x tai y).

1:28:50 Matematiikka fysiikka -suhde on päätetty olevan jotain kysymättä realisteilta mitään. Levin haluaa tehdä siten, että on kartta x -> y, joista vain y on matematiikkaa. Tämä on tavallaan mahdollista ja siksi olen puhunut siitä, että käsitteille tehdään avaruus nurisematta siitä mitenkään, mutta silti tämä jonkin verran luo matematiikkaa x:lle. Suurempi vaikeus on se, että mitä fysiikka x tarkoittaa (eivätkä kaikki välttämättä osaa heti sanoa, mitä y:kään tarkoittaa eli, että onko se yhtälö vai onko se tila 4D-monistossa vai mitä se on, jolloin jos se on yhtä epäselvä asia kuin x on, niin onko tämä enää fysiikan ja matematiikan suhde vai fysiikan ja ei-minkään). Levinin kaikki ideat ihmeellisistä abstrakteista struktuureista perustuvat jatkuvasti siihen, että olisi joku sopimus siitä, mitä jokainen lausuttu sana on. Tai sitten struktuurit ovat vain jotain itseään varten vähän niinkuin 2 2 ei ole mitään muuta kuin numeroita varten, kun et laske joidenkin fyysisten objektien määrää. Ja mieti vielä, että abstraktissa algebrassa se ei olisi numeroita varten vaan -toimitusta varten, mille tahansa mitä numerot esittävät.

Levinin esityksessä hän laittaa tietoisuuden tai sen eri asteet avaruuteen ja sieltä edelleen x:ään. Näistä voimme kuitenkin ymmärtää häntä vähän paremmin, koska Levin on määritellyt, että agentti on sitä, että kiertää esteitä itse. Tällöin voidaan ajatella, että tietoisuudesta esiintyvät sanat liittyvät jotenkin kokeelliseen pohjaan, jonka joku biologi (lukenut käyttäytymistiedettä) on allekirjoittanut kohteeksi, joka ansaitsee paikan kartassa. Tai vielä niinkin, että tietoisuus on lyhennelmä siitä tekstistä, missä kuvaillaan eri esteitä kiertäviä datapisteitä. Biologit tekevät y:n siis. Ja x on edelleen epäselvä, mutta ehkä sama kuin fysiikan teorialle, eli väitetään olevan aineen, johon tulee monta y:n karttaa.

Kun näin on tehty ja kun avaruus ja kartat ovat valmiit, niin missään ei ole vielä sellaista tietoisuuden mallia, joka sanoisi, mitä tietoisuus on, tai miten se tekee jotain esteen tunnistusta tai ratkaisuja sen suhteen. Jos joku tekisi matematiikan, jossa sanotaan, miten tietoisuus toimii, niin luulen ettei Levinin avaruus voisi hyväksyä sitä tai ottaa huomioon, koska se on lähtenyt itse oletuksesta että tietoisuudelle ei tehdä mitään mallia. Joten se ihmettelisi, miksi sellainen matematiikka on, joka on tietoisuutta. Vaikka Levinin tarkoitus olisi epäsparseuden nimissä ikäänkuin täyttää maailma käsitteistä, jotka ovat todella olemassa, niin realistinen tietoisuus, joka on muuta kuin meidän vaikutelmamme kokeista, ei ole asia, jota ikinä tulee olemaan tällä menetelmällä. Hänellä on myös avaruutensa kanssa vähän erikoinen suhde kvarkkeihin, mutta ei niin kielteinen kuin tietoisuuteen. Sellaisia tosi suurta kysymystä ei tässä avaruudessa kuitenkaan koskaan tule, kuin'mitä tietoisuus ja kvarkit tekevät yhdessä (sis. voiko kvarkin suuntaa muuttaa sen luonnonlaki-suunnasta)'. Tätä ei huom. voi myöskään syntyä biologin ajatteleman tietoisuuden kanssa, koska agenttikokeet eivät katsele tätä asiaa.

Kun tietoisuuden on määritelty olevan esteenkierto kokeessa, niin kuten jo aiemmin sanoin, tämän voi selittää mikroskooppisesti ja manageeraten myös. Silloin tietoisuuden x on samaan aikaan fysiikan ja fysiikan matematiikan kaikkien tapahtumien alijoukko. Missä myös on kerrottu determinisisesti, miksi kierto on jne. Tämä on silloin minusta vain kartta y_fysiikka -> y_biologia, johon liittyy esim. informaation pakkaaminen karkeampaan muotoon (kartta ei sitä tee vaan ilmoittaa väitetyt tai halutut tulokset).

16

Lue lisää

Fyysisen maailman x:ksi voitaisiin ehdottaa myös fysiikan kokeita, ja sen sijaan että fyysikot osaisivat kirjoittaa samanlaisia y-asioita kuin biologit, niin heidän tulee kirjoittaa x:ää. Mutta niille tehdyillä kartoilla ei ole paljon selitysvoimaa (esim. intenetin sisällön selittämiseen), kun mikään fysiikan koe ei pysty esim. kokemaan, mitä on aaltofunktio. Jolloin y:ssä oleva aaltofunktio ei tosiasiassa tule kartoitetuksi meille asti. Toisekseen Levin käytti ilmaisua mieli-aivot -suhde. Väitän että tuossa sanalla aivot ei tarkoiteta aivokokeita, vaan siinä käytetään aivojen teoriaa tai filosofin parasta mielikuvaa aivoista. Tämän logiikan mukaan Levin on puhunut fyysisen maailman teorian ja matematiikan suhteesta, eli identiteetti-kartasta. Voitaisiin keskustella myös siitä, että Levin ehkä haluaa, että olisi olemassa kvarkkitiede, jonka voi aivoilla käsittää käyttämättä lainkaan matematiikkaa, mutta mitään tällaista ei ole ollut pöydällä yli 300 vuoteen. Kaikki sellainen viittaa vain siihen, että filosofien ja keskuselioiden annetaan pitää yllä vääriä käsityksiä fyysisestä todellisuudesta samalla kuin miettivät sen suhdetta ideoihinsa.

1:32:00 Tämä on ollut toistoa aiemmasta videosta, mutta en ehkä silloin sanonut, että kysymykseen, että missä esintyy jokin matemaattinen asia, vastaus on, että se on 4D-moniston ja hiukkasten matematiikan mahdollisten tilojen eräs alijoukko.

1:36:00 Mieleeni tuli vielä sanoa, että fysikalismi ei ole asia mitä arvioidaan informaation täydellisen manipuloinnin avulla. Voin tehdä matemaattisen mallin, ja määritellä siihen informaation, ja sitten tuhota ja luoda sitä. Jos pidän mallia fyysisten hiukkasten vertauskuvana, niin tämä on eräs mahdollisista fysikalistien universumeista (ks. esim. Steady State). Levin puolestaan ei ole määritellyt mitään informaatiota, mitä olisi jollakin käsitteellä, joten hänen puheensa ei tarkoita mitään.

Loput videosta on mahdollisesti kommentoitu täällä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19185955/tarvitseeko-luonnontiede-tieteenfilosofia

Et tainnut silloin sanoa, että tässä kumoutuu tieteen paradigma, joten en ole silloin huomannut (...) että sitä olisi pitänyt käsitellä siltä kannalta. Hetkeen 1:30:00 mennessä minusta mihinkään paradigmaan ei tullut ensimmäistäkään kommenttia eikä yhtään nykyisen paradigman mittausta ennustettu uudella tavalla, että olisi jo seuraava paradigma tullut tilalle.

EIkä esim. tämä Platoninen ideoiden tai matematiikan avaruus ole uudempi kuin... Platon. Ei missään Newtonin aikana esim. kukaan kysynyt, että koska matematiikka on olemassa tai koska Platonin mielestä tietoisuus on jotain, niin pitäisi vielä miettiä, että onko Newton oikeassa. Sama kysymysmuoto on ollut koko ajan esitettävissä nykyisten paradigmojen syntyessä, eivätkä ne ole kumoutuneet siinä. Samalla tavalla kuin fysikalismi ei ollut mistään matemaattisesta yksityiskohdasta kiinni, niin ei tällainen todellisuuden tulkinta (jota toinen avaruus on, jos ei ole mittauksia sitä varten) ole filosofian kannalta siitä kiinni, että sen matematiikka (avaruus vs. ei-avaruus) tehdään aina eri tavalla tai edes ensimmäistä kertaa.

B:
"Pidempi yli 3 tunnin versio (Kokeellista filosofiaa parhaimmillaan ja samalla paluuta terveempään todellisuuden hahmotukseen ilman pakkomielteistä reduktionismia.)"

Kokeet ovat biologiaa, ja niiden ja filosofoinnin välillä ei ollut mitään yhteyttä. Kun Levin tekee avaruutensa, agenteille, hän ei tee sitä niin pitkäjänteisesti, että hän selostaisi esim. jokaisen kokeen alusta loppuun per avaruuden piste. Hän etsii muutaman yhtenevän tekijän, ja silloin hän redusoi todellisuuden näiksi asioiksi. Hänen seuraavan tekemisensä pitäsi erottaa hänet esim. käyttäytymistieteen kirjasta se, että hän redusoi enemmän tekemällä enemmän rakennetta käsitteille. Tälläisia olivat myös semi-solujen neljä kykyä, suosuttelun spektri ja kaikki muut esitykset. Joku voisi tosin tulkita häntä siten, että Levin tekee melkein ontologiaa mutta melkein ei. Jolloin ontologiattomuus on sama kuin melkein-ei-redusoi. Reduktionisteja ovat siis muutkin, kuin alkeishiukkasten käyttäjät. Muutoinhan sinun pitäisi sanoa, että biologian paradigma ei koskaan ole ollut reduktionistinen, ja selittää meille vielä, että mitä uutta Levin siihen sitten voi tuoda.

17

Tämä on klassinen epistemologinen skeptisismi, joka alkaa järkevästä havainnoista mutta yliampuu johtopäätöksissä. On totta että mittauslaitteet rajoittavat havaintoamme ja että teoreettinen kehys vaikuttaa siihen mitä osaamme kysyä – tämän Kuhn ja Hanson osoittivat jo 1960-luvulla. Mutta kirjoittaja tekee harppauksen väittäessään että tiede on "hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta".

Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä. Nämä toimivat koska mallit vastaavat jotain todellista, vaikka rajoitetusti. Kirjoittaja myös itse luottaa siihen että hänen tietokoneensa toimii fysiikan lakien mukaan kirjoittaessaan viestiään.

Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Tämä on klassinen epistemologinen skeptisismi, joka alkaa järkevästä havainnoista mutta yliampuu johtopäätöksissä. On totta että mittauslaitteet rajoittavat havaintoamme ja että teoreettinen kehys vaikuttaa siihen mitä osaamme kysyä – tämän Kuhn ja Hanson osoittivat jo 1960-luvulla. Mutta kirjoittaja tekee harppauksen väittäessään että tiede on "hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta".

Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä. Nämä toimivat koska mallit vastaavat jotain todellista, vaikka rajoitetusti. Kirjoittaja myös itse luottaa siihen että hänen tietokoneensa toimii fysiikan lakien mukaan kirjoittaessaan viestiään.

Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota.

Lue lisää

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Lue lisää

Löytyisikö välillä joitakin muitakin aiheita kuin tiedekritiikki?

Vaikka niitä energialajeja.

Tai jotakin ihan uutta mitä olet opiskellut.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Lue lisää

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Anonyymi00025 kirjoitti:

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Lue lisää

"Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia."

Periaatteessa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki tiede on aina pohjimmiltaan epävarmaa spekulaatiota lokaalin melko fragmentaarisem todistusaineiston pohjalta varsinkin jos se samalla halutaan palauttaa jonkinlaiseen metafysiikkaan kuten esim. mekanistinen fysikalistinen reduktionismi jota ei voi falsifioda eikä verifioida kokeellisesti ainakaan mitenkään yksiselitteisesti.

Jos on vähänkin itse vaivautunut perehtymään Sheldraken ideoihin niin ei niitä voi suoraan luokitella pseudotieteeksi vaikka ne ovatkin länsimaisen tieteen kannalta hyvin radikaaleja spekulatiivisia ideoita.

Itse tutustuin niihin jo 80-luvulla ja olen lukenut useimmat hänen teoksensa. Kuvaavaa on että hän kehitti teoriansa työskennellesään Intiassa kasvibiologina ja siellä hänen ideoitaan ei pidetty mitenkään erittyisen radikaaleina vaan lähes itsestään selvinä totuuksina siinä kulttuurissa jossa joogien ns. "ihmeteot" ovat lähes arkipäivää kun taas lännessä vastaavat kyvyt tuottivat aikoinaan Jeesukselle jumalallisen statuksen ja on esitetty että Jeesuksen opilla on aika paljon yhtäläisyyksiä buddhalaisuuden ja Intian joogaperinteiden kanssa varsinkin gnostisissa kirjoituksissa jotka löydettiin vasta 1940-luvulla (Nag Hammadi).



Itse olen pohdiskellut jo n. 50 vuotta sellaista teoreettista mallia joka kykenisi selittämään sekä ns. normaalitieteen että kaikki ns. yliluonnolliset ilmiöt samassa viitekehyksessä koska myös itselläni on ollut jonkin verran tämäntyyppisiä kokemuksia ja ne ovat myös melko yleisiä olleet aina kaikissa tunnetuissa kulttuureissa vaikka niistä keskusteleminen julkisesti on jo aika kauan ollut paheksuttua "taikauskoa".

Se miksi nykyinen tiede voisi mielestäni olla ainakin jossain tilanteissa jonkinlaista itseääntoteuttavaa systemaattista itsepetosta perustuu lukuisiin erilaisiin intentiotutkimuksiin (mm. William Tiller, Pear labs, Dean Radin) ja perinteiseen esoteriaan jossa harmooniset resonanssit (esim. cymatiikka ja äänen resonanssit "arkitason" ilmiöinä) voivat selittää sen miksi ihmisten koherentilla intentiolla on kyky muokata tulevien tapahtumien todenäköisyysjakaumia halutunkaltaiseksi ja ikäänkuin manifestoida ilmiöitä ja hankkia myös ns. yliaistillista tietoa.

Tieteen kokeellinen metodi perustuu pohjimmiltaan ilmiöiden eristämiseen ja siihen oletukseen että kokeentekijä(t) eivät itse kykene tuloksiin mitenkään vaikuttamaan vaikka tosiasiassa kaikkeen tieteeseen liittyy aina voimakas intentio saavuttaa/manifestoida tietynkaltaisia tuloksia.

Jos tuon intentiovaikutuksen yhdistää kokeelliseen tutkimukseen sellaisella oletuksella että mitään ikuisia & staattisia luonnonlakeja ei voi olla olemassa niin periaatteessa melkein mikä tahansa kokonaisuutena loogisesti koherentti todellisuus voisi olla totta niin tieteen voi hahmottaa myös todellisuuden tuottajana eikä vain passiivisen havainnontina ja riippuen minkälaista todellisuutta kulloinkin yritetään intentoida niin se voi olla potentiaalisesti hyvin vaarallista jos tutkijoiden ja/tai heidän johtajiensa eettis-moraaliset arvonsa eivät ole asianmukaisia.

Sattaa olla että käsitykseni tieteestä voi olla hieman vääristynyt näiden tämän palstan tiedekeskusteluiden takia joissa hyvin usein vaikuttaa siltä että hyvin vahvat ideologis-poliittiset asenteet tuppaavat olemaan ensisijaisia ja kaikkeen sellaiseen mikä liittyy perinteiseen humanismiin suhtaudutaan kielteisesti ja kannatetaan jonkinlaista nihilististä mekanistista reduktionismia ainoana oikeana tieteellisenä maailmankuvana ja kaikenlaista laajempaa filosofista näkökulmaa vierastetaan jo oletusarvoisesti.

Pidän kaukonäkemistä ja muita ns. yliaistillisia kykyjä periaatteessa kaikkein luotettavimpina tapoina hankkia tietoa koska se crv:n tapauksessa tehdään aina sokkona eikä silloin minkäänlainen loogis-analyyttinen intentio pääse vaikuttamaan lopputulokseen mutta sofistikoidun tutkimuksen ja kompleksisten tutkimuskohteiden tulkinnassa on aina vaikeuksia jos kaukonäkijä on ko. tieteenalan osalta maallikko eli tutkijoiden pitäisi itse opetella tuo yliaistillinen kyky jotta siitä voisi olla hyötyä tutkumuksessa ja sitä kannattaisi käyttää ainoastaan heuristisena apuvälineenä vähentämään yritysten ja erehdysten määrää.

Yliaistilliset metodit edellyttävät aina myös loogis-analyyttisen egomielen hiljentämistä millä on samalla myös hyvin positiivinen vaikutus henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin suhteen.

==>

Anonyymi00025 kirjoitti:

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Lue lisää

===>

Jos tiede & tekniikka ja ihmiskunnan eettismoraaliset ja muut kyvyt eivät ole harmoonisessa tasapainossa niin tiede tekniikan kanssa voi tuottaa vain massiivista tuhoa mikä on nähtävissä tässä kulttuurissa viimeisen n. 150 vuoden aikana. Sitä ennen sodat eivät olleet luonnon ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta erityisen fataaleja.

Nykyään varsinkin viimeisen 25 vuoden aikana ihmisten kyvyt ovat rappeutuneet sitä mukaa kuin tekniikka on kehittynyt ja aletaan uhkaavasti lähestyä Idiocracy elokuvan skenaarioita. :D

https://www.youtube.com/results?search_query=idiocarcy

Jostain syystä sain sinusta hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin Prof. Realistin kanssa aikoinaan keskustelujemme alkuvaiheissa joka sitten taantui aika puuduttavaksi vänkäämiseksi kun nagualismia sotkettiin joka viestiin. ;-)


B

Anonyymi00029 kirjoitti:

===>

Jos tiede & tekniikka ja ihmiskunnan eettismoraaliset ja muut kyvyt eivät ole harmoonisessa tasapainossa niin tiede tekniikan kanssa voi tuottaa vain massiivista tuhoa mikä on nähtävissä tässä kulttuurissa viimeisen n. 150 vuoden aikana. Sitä ennen sodat eivät olleet luonnon ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta erityisen fataaleja.

Nykyään varsinkin viimeisen 25 vuoden aikana ihmisten kyvyt ovat rappeutuneet sitä mukaa kuin tekniikka on kehittynyt ja aletaan uhkaavasti lähestyä Idiocracy elokuvan skenaarioita. :D

https://www.youtube.com/results?search_query=idiocarcy

Jostain syystä sain sinusta hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin Prof. Realistin kanssa aikoinaan keskustelujemme alkuvaiheissa joka sitten taantui aika puuduttavaksi vänkäämiseksi kun nagualismia sotkettiin joka viestiin. ;-)


B

Lue lisää

Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?

Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista.

Mainitset intentiotutkimukset (Tiller, PEAR, Radin) todisteena siitä että "tiede luo todellisuutta". Tässä on konkreettinen kysymys:
Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?

Tämä ei ole retorinen kysymys. Jos haluat väittää että intentiotutkimukset todentavat jotain, sinun täytyy selittää miksi maailman arvostetuin tällainen laboratorio epäonnistui omissa tavoitteissaan.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?

Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista.

Mainitset intentiotutkimukset (Tiller, PEAR, Radin) todisteena siitä että "tiede luo todellisuutta". Tässä on konkreettinen kysymys:
Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?

Tämä ei ole retorinen kysymys. Jos haluat väittää että intentiotutkimukset todentavat jotain, sinun täytyy selittää miksi maailman arvostetuin tällainen laboratorio epäonnistui omissa tavoitteissaan.

Lue lisää

"Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?"

Laajensin viitekehystä tarkoituksella siihen suuntaan joka tekee oma kantani perustelluksi ja uskottavaksi koska en usko että yksikään nykyisen tieteen perusoletuksista ja teorioista pitää paikkansa ja olen myös sitä mieltä että ainuttakaan konkeettista ilmiötä ei vielä ymmärretä kunnolla.

Tiede ja teknologia ovat pohjimmiltaan ihmismielen yritystä löytää rajojaan eikä tiede projektina voi koskaan olla täydellinen, lopullinen ja valmis vaikka kuinka yritettäisiin projisoida omia uskomuksia todellisuuteen. Kyse on parhaimmillaankin haaveilusta ja pahimmillaan massiivisesta sekoilusta ja huijauksesta.

Tieteen tuottamat teknologiat voivat toimia ennustettavasti korkeintaan vain niissä olosuhteissa missä ne on testattu toimiviksi aikoinaan jos samalla oletetaan ikuisten ja muuttumattomien "luonnonlakien" tai oikeammin luonnon tapojen ja rutiinien olemassaolo vaikka ne on aina mitattu ajallis-paikallisesti (n. 200 vuoden aika-ikkuna ja tämän planeetan lokaali sijainti yhdistettynä ihmislajin keskimääräiseen kognitiokykyyn sinä aikana.)

Näiden teknologioidenkin suhteen ilmenee aina jossain määrin anomalioita suhteessa selitysmalliin koska kaikki konkreettiset objektit ovat pohjimmiltaan yksilöitä ja alttiita kulumiselle yms.

Ts. kaikki mahdolliset tieteen teoriat ovat käsitteelliseen pelkistämiseen perustuvia spekulaatioita ja jos niitä pidetään jotenkin lopullisina ja täydellisinä kuvauksina tai jopa ilmiöiden syiden selityksenä niin lähestytään jonkinlaista sekulaaria fundamentalistista uskontoa jossa matemaattiset kaavat ovat liturgiana eli valtavirtatiede on omien päämääriensä ja ihanteidensa kannalta pseudotiedettä koska ne päämäärät ja ihanteet eivät ole millään tavalla realistisia.

Matematiikka voi vain kuvailla luonnossa havaittuja säännönmukaisuuksia. Matematiikka ei ole empiiristä vaan se on pohjimmiltaan aksiomaattinen uskomusjärjestelmä jota voi periaatteessa muunnella loputtomiin vaihtamalla tai muokkaamalla aksioomeja. Se on parhaimmillaan pelkkä työkalu jota voi yrittää hyödyntää tekniikan kehityksessä.


"Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista."

On mielivaltaista ja ennenaikaista edellyttää todellisuudelta sellaisia kriteerejä joiden mukaan teoriat ovat tiedettä eli sitä ehdotonta ennustettavuutta joka voi toimia vain 100%:n deterministisessä todellisuudessa joka taas tuottaa massiivisen määrän paradokseja ja käytännössä samalla tekee koko tieteen idean täysin mahdottomaksi.


"Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?"

Noin pseudoskeptikot väittävät kaikesta tutkimuksesta joka ei ole yhteensopivaa ns. virallisen narratiivisen maailmankuvan kanssa ja joka uppoaa vain niihin joilla ei ole omakohtaista kokemusta sellaisista ilmiöistä eivätkä ole vaivautuneet perehtymään niihin.

Salassa sitten tutkitaan niitä samoja asioita ja hyödynnetäään mm. sotilaallisiin tarkoituksiin. Tästä on aika runsaasti todistusaineistoa ja se on salaliittofaktaa :D

Kun kaukonäkemisprojektit siirrettiin CIA:n alaisuuteen 90-luvulla niin silloinen johtaja väitti juuri tuollaista jonkun skeptikon kanssa vaikka samassa ryhmässä vaikuttanut tilastotieteen proffa (Jessica Utts) oli eri mieltä.

Valtavirtatieteen dogmeja käytetään väestön manipuloinnin välineinä ja sen takia suhtaudun hyvin skeptisesti siihen mitä mediassa tieteen tuloksina mainostetaan.

Nykyisen "maailmankuvasodankäynnin" välineet ovat kehittyneet huimasti Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton ajoista ja käytännössä kaikki uutiset varsinkin nykytilanteessa ovat jonkinlaisia psykologisia operaatioita.

...

Näistä samoja asioita olen tällä palstalla aikaisemminkin selvittänyt oppilaitoksissa ehdollistetuille ja on aina vaikeampaa vakuuttaa ihmisiä siitä että heitä on huijattu kuin että he olisivat vain väärässä.

Maisteritasolla ollaan jo täysin ehdollistettu pölkkypää. Tohtoritasolla ollaan sitten jo taitavia manipuloijia. On hyvin naiviaa kuvitella että institutionaalinen tiede olisi jotenkin edistynyt institutionaalisten uskontojen agendasta. Kummatkin ovat vallankäytön välineitä joihin ei kannata koskaan luottaa sokeasti.

..,.

En jaksa enempää kommentoida kun alkaa taas olla liikaa dejavuta... :D

B

Kenelle tämä viesti on takoitettu?