Tieteen paradigmoista

QM:n kaikki tapahtumat ja käsitteet voivat tapahtua Newtonin ajassa tai Einsteinin ajassa. Muita aikoja ei ole esitetty usein (esim. Einsteinin GR-aikaa ja torsio ajan tapaisia aikoja ei usein esitetä QM:n kanssa). Syy miksi esim. matalan gravitaation tilanteissa ei ole ehdotettu muita aikoja kuin nämä, on täysin niiden ehdottajiksi haluttujen ehdottajien oma vika eli sinun vikasi, kun et ehdota.

Voin tosi nopeasti tehdä käsitteen 'ei ole aikaa' (on vain yksi hetki) ja koettaa silti kertoa ainakin, mitä ovat lomittuminen ja superpositio. Tällä ei pysty selittämään monia asioita. Pointtini on, että QM:n yhdessä vaiheessa QM:ää oli se, että on aaltofunkton eli tilan aikakehitys, kun tila on t:n funktio ja derivoidaan t:n suhteen. Toisessa vaiheessa sanottiin, mitä tilat sisältävät. Missä kysymys voi olla juuri muotoa, 'mitä tila sisältää hetkellä t tai ilman mitään hetkiä'. Mainitsemistasi käsitteistä kaksi on sellaisia, mitkä kuvailevat ainoastaan tiloja. Se että sanoisit tilojen käsitteiden kyseenalaistavan aikakäsitteitä tai olevan niiden uusi vaihtoehto on sama kuin sanoisit, että varpunen ja lohi ovat lintulajeja.

Tunneloituminen on todella yksinkertainen idea, johon riittää tuijottaa yhtä hiukkasen paikan aaltofunktiota Schrödingerin aikayhtälöllä. Sen käsite-työkalu oli pullo, missä on vettä.

Superposition työkalu on sama kuin aalto-opin, jos niiden esittäminen jonain muuna oli kuin matemaattinen saavutus. Kietoutumisen työkalu on sama kuin todennäköisyyslaskennan nopat, missä ajattelee, että jotkut nopat pakottavat toiset nopat.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää"

Mikä on 'tämä'? Voitko laittaa siihen selitykseen linkin? Oletko varma että olet puhunut koko ajan valosta ja aika-avaruudesta etkä esim. siitä, että mikä on Newtonin ja Einsteinin hiukkanen, eli se jolla voi olla liikeyhtälöt? Se on käsitteenä aivan eri eläinlaji.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää (ilman mitään empiiristä todistusaineistoa) sitten että vuorovaikutukset (esim. informaatio) ei voi siirtyä valonnopeutta nopeammin (koska Einstein)"

Sinulla on vuorovaikutus ja informaatio sekaisin tässä lauseessa. Etkä ymmärrä niiden lajikirjoa. Informaation siirtyminen hitaammin kuin c, on tieteen väite. Informaation liikkeessä ei tarvitse minkään vuorovaikuttaa, vaikka usein (jossain mitä tuskin olet koskaan näkevä) puhutaan siitä, mitä vuorovaikutus se ja se tekisi informaation siirtymiselle ('mitä kala tekee linnulle').

On joidenkin mielestä fakta, että ei ole mahdollista todistaa empiirisesti, että 'koskaan informaatio ei liiku valoa nopeammin'. Kiinnittäisin kuitenkin enemmän huomiota siihen, että missä on havainto nopeammasta informaatiosta.

Newtonin mallissa informaatio siirtyy valoa nopeammin. Kuten sanoin on olemassa ja tehty valmiiksi kaikille teoria, missä QM toimii Newtonin ajassa. Tämä malli on kuitenkin todistettu empiirisesti vääräksi. Mallissa olevat liikeyhtälöt elektroneille ennustavat esim. aivan erilaisen rakenteen atomille kuin Einsteinin aikaa käyttäessä. Tästä tiedetään siis, että jotta tekisit yhtään mitään, sinun tulisi tehdä 'QM-teoria B:n keksimällä aikakäsitteellä' (tai mitä hyvänsä B haluaa keksiä). Joka lisäksi toimii kaikissa kokeissa mm. atomeille. Kaikki muu jorina on turhaa.

B:
"se on tuottanut samalla fysiikkatieteeseen sisäisesti ristiriitaisen käsitteellisen kokonaisuuden jossa ns. makrotaso hahmotetaan pelkästään esim. jonkinlaisena "karkeistumisena" ."

Hahmottamisen ristiriita ei ole välttämättä ristiriita. Et voi väittää, että esim. realististen kalojen ja lintujen pitäminen yhtenä ja samana olisi ristiriita. Tai että se ei olisi. Jos kirjoittaisit tähän mitä tietoa on asioiden ristiriitaisuudesta, niin voisit kirjoittaa vain, että tietoa ei ole. Koska QM:ää ei voi empiirisesti testata makrotasolla.

Päättelysi on myös täysin väärä. Mikään esittämäsi ei ole hahmotuksen ristiriidan tuottaja yksinään. Koska hahmotuksia pitää olla kaksi. Ja tässäkin vertasit keskenään aikahahmotusta Einstein ja sitä miten QM hahmottaa hiukkasen. Ainakin kolme mahdollista ominaisuutta sille. Ikäänkuin kalan määrittelisi se että löytää pyrstön ja suomut. Mikä on niinkuin jossain vertauksessa sokeiden miesten tutkimasta norsusta.

Tässä kohtaa tekstisi on sellainen, että sinun pitää tehdä jotain ainakin teoreettisesti esittääksesi mikro ja makrotodellisuuden yhtä aikaa. Tosin koska emme tiedä, onko QM jo esittänyt ne, niin sinun pitäisi esittää, että sinun ylivertaisuutesi tieteeseen nähden on se, että sinä suoraan tiedät, mitä yhteistä on sinun teoriallasi ja miljardilla kohteella sen avulla sanottuna.

B:
"Fysiikkatiede pyrkii käsitteiden ja mittauslaittensa kautta mahdollisimman suureeen matemaattiseen tarkkuuteen"

Sinä pyysit tätä äsken itse tehtäväksi, kun sanoit, että et muuten usko, että QM on makrotason teoria. (Se sisältää juuri sekä tarkan mittauksen että tarkan laskemisen.)

2

Anonyymi00004 kirjoitti:

QM:n kaikki tapahtumat ja käsitteet voivat tapahtua Newtonin ajassa tai Einsteinin ajassa. Muita aikoja ei ole esitetty usein (esim. Einsteinin GR-aikaa ja torsio ajan tapaisia aikoja ei usein esitetä QM:n kanssa). Syy miksi esim. matalan gravitaation tilanteissa ei ole ehdotettu muita aikoja kuin nämä, on täysin niiden ehdottajiksi haluttujen ehdottajien oma vika eli sinun vikasi, kun et ehdota.

Voin tosi nopeasti tehdä käsitteen 'ei ole aikaa' (on vain yksi hetki) ja koettaa silti kertoa ainakin, mitä ovat lomittuminen ja superpositio. Tällä ei pysty selittämään monia asioita. Pointtini on, että QM:n yhdessä vaiheessa QM:ää oli se, että on aaltofunkton eli tilan aikakehitys, kun tila on t:n funktio ja derivoidaan t:n suhteen. Toisessa vaiheessa sanottiin, mitä tilat sisältävät. Missä kysymys voi olla juuri muotoa, 'mitä tila sisältää hetkellä t tai ilman mitään hetkiä'. Mainitsemistasi käsitteistä kaksi on sellaisia, mitkä kuvailevat ainoastaan tiloja. Se että sanoisit tilojen käsitteiden kyseenalaistavan aikakäsitteitä tai olevan niiden uusi vaihtoehto on sama kuin sanoisit, että varpunen ja lohi ovat lintulajeja.

Tunneloituminen on todella yksinkertainen idea, johon riittää tuijottaa yhtä hiukkasen paikan aaltofunktiota Schrödingerin aikayhtälöllä. Sen käsite-työkalu oli pullo, missä on vettä.

Superposition työkalu on sama kuin aalto-opin, jos niiden esittäminen jonain muuna oli kuin matemaattinen saavutus. Kietoutumisen työkalu on sama kuin todennäköisyyslaskennan nopat, missä ajattelee, että jotkut nopat pakottavat toiset nopat.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää"

Mikä on 'tämä'? Voitko laittaa siihen selitykseen linkin? Oletko varma että olet puhunut koko ajan valosta ja aika-avaruudesta etkä esim. siitä, että mikä on Newtonin ja Einsteinin hiukkanen, eli se jolla voi olla liikeyhtälöt? Se on käsitteenä aivan eri eläinlaji.

B:
"Tämä on sitten epätoivoisesti yritetty pois-selittää (ilman mitään empiiristä todistusaineistoa) sitten että vuorovaikutukset (esim. informaatio) ei voi siirtyä valonnopeutta nopeammin (koska Einstein)"

Sinulla on vuorovaikutus ja informaatio sekaisin tässä lauseessa. Etkä ymmärrä niiden lajikirjoa. Informaation siirtyminen hitaammin kuin c, on tieteen väite. Informaation liikkeessä ei tarvitse minkään vuorovaikuttaa, vaikka usein (jossain mitä tuskin olet koskaan näkevä) puhutaan siitä, mitä vuorovaikutus se ja se tekisi informaation siirtymiselle ('mitä kala tekee linnulle').

On joidenkin mielestä fakta, että ei ole mahdollista todistaa empiirisesti, että 'koskaan informaatio ei liiku valoa nopeammin'. Kiinnittäisin kuitenkin enemmän huomiota siihen, että missä on havainto nopeammasta informaatiosta.

Newtonin mallissa informaatio siirtyy valoa nopeammin. Kuten sanoin on olemassa ja tehty valmiiksi kaikille teoria, missä QM toimii Newtonin ajassa. Tämä malli on kuitenkin todistettu empiirisesti vääräksi. Mallissa olevat liikeyhtälöt elektroneille ennustavat esim. aivan erilaisen rakenteen atomille kuin Einsteinin aikaa käyttäessä. Tästä tiedetään siis, että jotta tekisit yhtään mitään, sinun tulisi tehdä 'QM-teoria B:n keksimällä aikakäsitteellä' (tai mitä hyvänsä B haluaa keksiä). Joka lisäksi toimii kaikissa kokeissa mm. atomeille. Kaikki muu jorina on turhaa.

B:
"se on tuottanut samalla fysiikkatieteeseen sisäisesti ristiriitaisen käsitteellisen kokonaisuuden jossa ns. makrotaso hahmotetaan pelkästään esim. jonkinlaisena "karkeistumisena" ."

Hahmottamisen ristiriita ei ole välttämättä ristiriita. Et voi väittää, että esim. realististen kalojen ja lintujen pitäminen yhtenä ja samana olisi ristiriita. Tai että se ei olisi. Jos kirjoittaisit tähän mitä tietoa on asioiden ristiriitaisuudesta, niin voisit kirjoittaa vain, että tietoa ei ole. Koska QM:ää ei voi empiirisesti testata makrotasolla.

Päättelysi on myös täysin väärä. Mikään esittämäsi ei ole hahmotuksen ristiriidan tuottaja yksinään. Koska hahmotuksia pitää olla kaksi. Ja tässäkin vertasit keskenään aikahahmotusta Einstein ja sitä miten QM hahmottaa hiukkasen. Ainakin kolme mahdollista ominaisuutta sille. Ikäänkuin kalan määrittelisi se että löytää pyrstön ja suomut. Mikä on niinkuin jossain vertauksessa sokeiden miesten tutkimasta norsusta.

Tässä kohtaa tekstisi on sellainen, että sinun pitää tehdä jotain ainakin teoreettisesti esittääksesi mikro ja makrotodellisuuden yhtä aikaa. Tosin koska emme tiedä, onko QM jo esittänyt ne, niin sinun pitäisi esittää, että sinun ylivertaisuutesi tieteeseen nähden on se, että sinä suoraan tiedät, mitä yhteistä on sinun teoriallasi ja miljardilla kohteella sen avulla sanottuna.

B:
"Fysiikkatiede pyrkii käsitteiden ja mittauslaittensa kautta mahdollisimman suureeen matemaattiseen tarkkuuteen"

Sinä pyysit tätä äsken itse tehtäväksi, kun sanoit, että et muuten usko, että QM on makrotason teoria. (Se sisältää juuri sekä tarkan mittauksen että tarkan laskemisen.)

2

Lue lisää

B:
"pyrkien samalla mallintamaan kaiken kokemustodellisuuden pienimpien mahdollisten osakomponenttien (ns. alkeishiukkaset) kautta samalla tuottaen sellaisen oletuksen että makrotodellisuudessa ei voi olla muuta kuin näennäistä mittaus- ja käsitteellisten välineiden rajoituksista (3:n kappaleen ongelma yms.) johtuvaa näennäistä heikkoa emergenssiä."

Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista.

Emergenssi ei liity mitenkään siihen, että voiko jonkun teoriassansa syntyvän ongelman ratkaista laskulla vai ei. Tämä tarkoittaisi muuten, että makrotasolla esiintyvä 3:n planeetan ongelma tuottaisi emergenssimmän tason (tai ne edelliset hiukkaset muodostavat myös sen - ellet sitten tee tasoja ja teorioita, jotka unohtavat kaiken aineen olemassaolon, mitä esim. kaasuteoria ei tee, mutta jota silti kutsutaan emergenssiksi, koska hiukkasten käytös on siinä jotain). Emergenssi-keskustelussa ei ole aina välttämätöntä ajatella, että onko tiede tulkittava siten, että maailmassa on täsmälleen samat matemaattiset rakenteet kuin on (ei yhtään approksimoidussa) teoriassa. Huomaa, että kun ei ajattele, että matematiikka on täsmälleen samaa, niin periaatteessa teoriassa olevien 3:n kappaleen ongelmien ratkaiseminen ei vielä tuottaisi mitään sen parempaa tietoa mistään. Sen sijaan emergenssistä voidaan puhua myös ajatellen yleisiä piirteitä. Kuten että miksi ihminen ei näe yhtään kappaletta superpositiossa olevia makrotiloja, vaikka hän menee maapallon ympäri ja elää sata vuotiaaksi. Emergenssi-keskusteluista puuttuu kaikki eksaktius ja tarkkuus siitä, mitä sillä on tarkoitus sanoa tai siitä silloin päätellä. Minkä takia siihen ei kannata koskaan vedota, jos olet yrittämässä sanoa: 'tarkasti on niin, että Einsteinin aikaa ei ole'.

Vertaa äskeistä vielä siihenkin että eihän se, että teorian matematiikkaa muutetaan, (koska edellinen laski jotain vähän väärin) tarkoita että olisi löydetty emergenssiä. Aina voisi olla tällaista matematiikkaa, jota ei kunnolla otettu huomioon, ja joka ilmenisi esim. vasta tutkimalla suurempaa joukkoa ainetta. Sen ainoa seuraus olisi tehdä toinen teoria, joka olisi siitä lähtien ainoa tarvittu.

Mainitsemasi oletus ei ole kauhean tuotettu, vaan jos teoriaa aletaan tekemään, ja se nimetään esim. kaiken teoriaksi, niin silloin kun oletetaan että kaikessa on hiukkanen X ja Y, niin tämä on sama kuin olisi rajattu kaikki entiteetit näihin.

B:
"Yksittäiset leegopalikat eivät määrittele deterministisesti minkälaisia kokonaisuuksia (leegotalot yms.)"

Ensinnäkin determinismi on sellainen asia missä aika liitää taivalla, ja toisiinsa kausaalisesti kytketyt asiat vaikuttavat toisiinsa viiveellä. Jos puhutaan talosta ja siitä, mistä se on tehty, niin ei tarvitse käyttää aikaa.

Jos teoria on reduktionistinen, niin se ei ole sanonut, että talo niminen entiteetti on olemassa. Sen mielestä on vain legoja. Et voi sanoa teorian olevan itse loogisesti oikein tai väärin, jos alat lisäämään siihen omia oletuksiasi talosta. Kun on olemassa kaksi teoriaa samasta asiasta, niin niitä voi verrata empiirisesti. Mutta vertaukset eivät ole empiirisiä määritelmältään, joten poistu ensin legoista.

B:
"leegojen järjestelystä voisi syntyä esim. lasten leikkikaluvälineinä vaikkakin ns. naturalistisessa pseudotieteellisen putkinäköisessä viitekehyksessä ne voivat muodostaa vain erilaisia satunnaiseksi miellettäviä epästabiileja konfiguraatioita esim. sään vaihteluiden suhteen.""

En koskaan käyttäisi legoja ulkona. Kun sanoin, että poistu legoista, tarkoitin että vasta vastauksessasi minulle.

Jos yrität kuitenkin ratkaista ongelman (ei kovin vertauskuvallisen enää), missä legokasa muuttuu taloksi, niin et ratkaise sitä todennäköisesti legoilla vaan ihmisillä ja mm. painovoimakentällä, joka ensin pitää kasan lattialla, joka on oikeaa ainetta sekin. Ne voivat kaikki määritellä deterministisesti, itä legoista tulee. Tämä että et käytä legoja leegovertauksessa melkein kertaakaan, ei kuitenkaan estä ketään tekemästä fysiikan teoriaa, missä fysiikan hiukkaset kasaavat itsensä suuremmiksi asioiksi. Joilla on mitä tahansa stabiilisuuksia ja mitä tahansa ei-satunnaisuudeksi miellettävää (missä mieltäminen oli sinullakin korostettua?).

Sinulla oli ylläkin QM:ssä ongelmana, että et huomioinut erikseen sitä, mitä hiukkaset ovat, ja sitä, että niillä on liikeyhtälö. Käytitkö hetkeäkään tässä vertauksessa siihen, että jos legoilla olisi muita liikeyhtälöitä, kuin olla aina paikallaan, niin ne olisivat vähän erilaisia legoja?

3

Anonyymi00005 kirjoitti:

B:
"pyrkien samalla mallintamaan kaiken kokemustodellisuuden pienimpien mahdollisten osakomponenttien (ns. alkeishiukkaset) kautta samalla tuottaen sellaisen oletuksen että makrotodellisuudessa ei voi olla muuta kuin näennäistä mittaus- ja käsitteellisten välineiden rajoituksista (3:n kappaleen ongelma yms.) johtuvaa näennäistä heikkoa emergenssiä."

Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista.

Emergenssi ei liity mitenkään siihen, että voiko jonkun teoriassansa syntyvän ongelman ratkaista laskulla vai ei. Tämä tarkoittaisi muuten, että makrotasolla esiintyvä 3:n planeetan ongelma tuottaisi emergenssimmän tason (tai ne edelliset hiukkaset muodostavat myös sen - ellet sitten tee tasoja ja teorioita, jotka unohtavat kaiken aineen olemassaolon, mitä esim. kaasuteoria ei tee, mutta jota silti kutsutaan emergenssiksi, koska hiukkasten käytös on siinä jotain). Emergenssi-keskustelussa ei ole aina välttämätöntä ajatella, että onko tiede tulkittava siten, että maailmassa on täsmälleen samat matemaattiset rakenteet kuin on (ei yhtään approksimoidussa) teoriassa. Huomaa, että kun ei ajattele, että matematiikka on täsmälleen samaa, niin periaatteessa teoriassa olevien 3:n kappaleen ongelmien ratkaiseminen ei vielä tuottaisi mitään sen parempaa tietoa mistään. Sen sijaan emergenssistä voidaan puhua myös ajatellen yleisiä piirteitä. Kuten että miksi ihminen ei näe yhtään kappaletta superpositiossa olevia makrotiloja, vaikka hän menee maapallon ympäri ja elää sata vuotiaaksi. Emergenssi-keskusteluista puuttuu kaikki eksaktius ja tarkkuus siitä, mitä sillä on tarkoitus sanoa tai siitä silloin päätellä. Minkä takia siihen ei kannata koskaan vedota, jos olet yrittämässä sanoa: 'tarkasti on niin, että Einsteinin aikaa ei ole'.

Vertaa äskeistä vielä siihenkin että eihän se, että teorian matematiikkaa muutetaan, (koska edellinen laski jotain vähän väärin) tarkoita että olisi löydetty emergenssiä. Aina voisi olla tällaista matematiikkaa, jota ei kunnolla otettu huomioon, ja joka ilmenisi esim. vasta tutkimalla suurempaa joukkoa ainetta. Sen ainoa seuraus olisi tehdä toinen teoria, joka olisi siitä lähtien ainoa tarvittu.

Mainitsemasi oletus ei ole kauhean tuotettu, vaan jos teoriaa aletaan tekemään, ja se nimetään esim. kaiken teoriaksi, niin silloin kun oletetaan että kaikessa on hiukkanen X ja Y, niin tämä on sama kuin olisi rajattu kaikki entiteetit näihin.

B:
"Yksittäiset leegopalikat eivät määrittele deterministisesti minkälaisia kokonaisuuksia (leegotalot yms.)"

Ensinnäkin determinismi on sellainen asia missä aika liitää taivalla, ja toisiinsa kausaalisesti kytketyt asiat vaikuttavat toisiinsa viiveellä. Jos puhutaan talosta ja siitä, mistä se on tehty, niin ei tarvitse käyttää aikaa.

Jos teoria on reduktionistinen, niin se ei ole sanonut, että talo niminen entiteetti on olemassa. Sen mielestä on vain legoja. Et voi sanoa teorian olevan itse loogisesti oikein tai väärin, jos alat lisäämään siihen omia oletuksiasi talosta. Kun on olemassa kaksi teoriaa samasta asiasta, niin niitä voi verrata empiirisesti. Mutta vertaukset eivät ole empiirisiä määritelmältään, joten poistu ensin legoista.

B:
"leegojen järjestelystä voisi syntyä esim. lasten leikkikaluvälineinä vaikkakin ns. naturalistisessa pseudotieteellisen putkinäköisessä viitekehyksessä ne voivat muodostaa vain erilaisia satunnaiseksi miellettäviä epästabiileja konfiguraatioita esim. sään vaihteluiden suhteen.""

En koskaan käyttäisi legoja ulkona. Kun sanoin, että poistu legoista, tarkoitin että vasta vastauksessasi minulle.

Jos yrität kuitenkin ratkaista ongelman (ei kovin vertauskuvallisen enää), missä legokasa muuttuu taloksi, niin et ratkaise sitä todennäköisesti legoilla vaan ihmisillä ja mm. painovoimakentällä, joka ensin pitää kasan lattialla, joka on oikeaa ainetta sekin. Ne voivat kaikki määritellä deterministisesti, itä legoista tulee. Tämä että et käytä legoja leegovertauksessa melkein kertaakaan, ei kuitenkaan estä ketään tekemästä fysiikan teoriaa, missä fysiikan hiukkaset kasaavat itsensä suuremmiksi asioiksi. Joilla on mitä tahansa stabiilisuuksia ja mitä tahansa ei-satunnaisuudeksi miellettävää (missä mieltäminen oli sinullakin korostettua?).

Sinulla oli ylläkin QM:ssä ongelmana, että et huomioinut erikseen sitä, mitä hiukkaset ovat, ja sitä, että niillä on liikeyhtälö. Käytitkö hetkeäkään tässä vertauksessa siihen, että jos legoilla olisi muita liikeyhtälöitä, kuin olla aina paikallaan, niin ne olisivat vähän erilaisia legoja?

3

Lue lisää

Alla jatkat keskustelua ihmisistä. Tästä vertauskuvastasi voisi sanoa, että se oli sellainen, missä oikeasti oli tarkoituksena selittää ei legoja vaan ihminen. Tosin sinun vertauskuvallisessa maailmassasi, sinä sait ratkaista kuka voittaa selityskisan sillä menetelmällä, että et anna tieteen yrittää selittää ihmistä, vaan väität sen selittävän tuollaisessa tapauksessa edelleen legoja. Huomauttaisin myös, että jotta tällainen selityskisa olisi voitettu, niin luulisi että jossain olisi sinullakin selitys ihmisestä. Kirjoitat loppuun asti vain siten ettet muita arvostellessasi sellaista tarvitse. Tämä on vähän huonomman näköistä, mitä sen tarvitsisi olla. Aiemmin esittämäsi ihmisselitykset ovat olleet mm. sellaisia, että on olemassa kenttä ja ns. resonanssi sekä ylimääräisiä dimensioita. Jos ajatellaan että arvostelet fysikalismin ihmistä, koska arvostelet kategorioita, missä se on, niin olet tosiasiassa ollut aina niissä aivan samoissa kategorioissa.

B:
"Jos sen ihmisen yrittää eliminoida pois esim. vetoamalla siihen hahmotukseen mikä pätee fysiikan ja kemian tutkimuskohteiden tasolla"

Ontologisen ihmisen eliminoinnin pois on tehnyt vain jotkut subjektiiviset idealistit. Voitko selittää tämän kaiken uudestaan sillä tavalla, että vastaat kysymykseen, että mitä väliä on sillä, että miksi kutsutaan ainekasoja, kun lopputulos on kuitenkin sama? Tai sitten tässä on mahdollisesti kyse siitä, että jos on epäillyt B:n paranormaaleja ilmiöitä, niin B kieltää varoiksi kaiken, mitä kyseinen taho sanoo mistään asiasta oli se sitten ontologista tai käsitteellistä tai mitä hyvänsä.

B:
"päätyy helposti paradokseihin koska on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan naturalistiset luonnonmuodostelmat ja toisaalta elollisen luonnon ja ihmisten tuottamat rakenteet ja toiminnot."

Tämä ei ole paradoksi, vaan sinulla on maailmankatsomus, missä luonto loppuu jossakin ja sitten alkaa ihminen. Muilla vain ei ole samaa maailmankatsomusta. Heidän mailmankatsomuksessaan voi väittää että samasta asiasta on tullut täysin eri tavalla kategorioitavia muodostelmia. Eihän ole paradoksaalista sekään, että linnut eivät ole kaloja.

Maailmankatsomus ihmisestä ja luonnosta ei ole asia, mistä voisi tehdä päätelmän, onko tarkasti ottaen Einsteinin aikaa (joka kerta kun ihminen katsoo ulos idealismistaan tms. koska toiset idealistiset entiteetit pakottavat olemaan aina sellainen kokemus tms.). Ei ole myöskään toisinpäin, että mikään jakamasi tai täysin keksimäsi paranormaali kokemus, voisi ratkaista tuollaisen maailmankatsomuksellisen kysymyksen ihmisestä. Joten tältä osin työkalun käyttö -juttuusi sanottaisiin, että et voi laajentaa menetelmiä mitenkään tai saada mitään tietoa, mitä muut eivät olisi saaneet jo.

B:
"Jos tutkija unohtaa itsensä uppoutumalla täysin siihen paradigmaansa maanisella ideologisella vimmalla niin hän helposti tuottaa pelkkää hölynpölyä"

Onko siis niin, että aina kun sanot tieteen esityksen sisältävän hölynpölyä, sen voisi korjata sillä, että välillä sanotaan myös jotain ihmisestä kuten: 'missään muualla tässä ei ole sanottu ihmisestä mitään ja hän on oma kategoriansa', 'ihminen on suuri,' 'jokamiehen oikeudet'...

Eikö Levininkin mielestä kaikki kuulu samaan kategoriaan? Eikä hän koskaan tuollaista sano, vaan päinvastoin, että kaikki ihmismäinen löytyy jo solujen tasolta? Jos Levinin töissä sanottaisiin (on ehkä sanottu jo) tämä mitä tapahtui johtui hiukkastasosta ja muista reduktionistisista osista, niin olisiko kaikki muu sanottu sen myötä turhaa? Reduktionismihan on tuossa vain tulkinta. Joten jos minä sanon mistä tahansa kohteesta, kuten Levinin työstä, että sen voi tulkita hiukkasten aikaansaamaksi, niin enkö minä tee muiden töistä täysin turhia kaikille? Ratkaisuna tähän ongelmaan on minusta vain se, että joka kerta kun esim. Levinmäisestä kohteesta sanoo jotain, niin täytyy olla mukana empiirinen ja laskennallinen todiste, että hiukkasilla laskettuna ei ole nähtävissä mitään vastaavaa. Sinun tulisi mahdollisesti myös esittää, että mistä missään keskustelussa on oikeasti kyse, ja millaista on omaamasi tieto, jos sinä esim. sanot, että sinulla on tulkinta siitä, mitä pitäisi ajatella, kun joku on mitannut valon nopeuden tms..

B:
"kuten useimpien luonnontieteiden popularisoijien tapauksessa jotka tyypillisesti tekevät samalla massiivisen karhunpalveluksen koko ihmiskunnalle ja myös tälle planeetalle ja sen luonnolle. Tämän tyyppinen tieteen popularisointi pitäisi jotenkin eliminoida tai jopa kriminalisoida (provo!!)"

Ollaanko tässä vielä täysin kartalla siitä, mikä se tyyppi on? Onko kaikilla popularisoijilla oikeasti aikaa selittää toisilleen, mitä mieltä he ovat ihmisestä ja siitä, miten ihminen pitää maailmankatsomuksellisesti nähdä? Kuinka monta sellaista linkkiä ehtisit esittää?

4

Anonyymi00006 kirjoitti:

Alla jatkat keskustelua ihmisistä. Tästä vertauskuvastasi voisi sanoa, että se oli sellainen, missä oikeasti oli tarkoituksena selittää ei legoja vaan ihminen. Tosin sinun vertauskuvallisessa maailmassasi, sinä sait ratkaista kuka voittaa selityskisan sillä menetelmällä, että et anna tieteen yrittää selittää ihmistä, vaan väität sen selittävän tuollaisessa tapauksessa edelleen legoja. Huomauttaisin myös, että jotta tällainen selityskisa olisi voitettu, niin luulisi että jossain olisi sinullakin selitys ihmisestä. Kirjoitat loppuun asti vain siten ettet muita arvostellessasi sellaista tarvitse. Tämä on vähän huonomman näköistä, mitä sen tarvitsisi olla. Aiemmin esittämäsi ihmisselitykset ovat olleet mm. sellaisia, että on olemassa kenttä ja ns. resonanssi sekä ylimääräisiä dimensioita. Jos ajatellaan että arvostelet fysikalismin ihmistä, koska arvostelet kategorioita, missä se on, niin olet tosiasiassa ollut aina niissä aivan samoissa kategorioissa.

B:
"Jos sen ihmisen yrittää eliminoida pois esim. vetoamalla siihen hahmotukseen mikä pätee fysiikan ja kemian tutkimuskohteiden tasolla"

Ontologisen ihmisen eliminoinnin pois on tehnyt vain jotkut subjektiiviset idealistit. Voitko selittää tämän kaiken uudestaan sillä tavalla, että vastaat kysymykseen, että mitä väliä on sillä, että miksi kutsutaan ainekasoja, kun lopputulos on kuitenkin sama? Tai sitten tässä on mahdollisesti kyse siitä, että jos on epäillyt B:n paranormaaleja ilmiöitä, niin B kieltää varoiksi kaiken, mitä kyseinen taho sanoo mistään asiasta oli se sitten ontologista tai käsitteellistä tai mitä hyvänsä.

B:
"päätyy helposti paradokseihin koska on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan naturalistiset luonnonmuodostelmat ja toisaalta elollisen luonnon ja ihmisten tuottamat rakenteet ja toiminnot."

Tämä ei ole paradoksi, vaan sinulla on maailmankatsomus, missä luonto loppuu jossakin ja sitten alkaa ihminen. Muilla vain ei ole samaa maailmankatsomusta. Heidän mailmankatsomuksessaan voi väittää että samasta asiasta on tullut täysin eri tavalla kategorioitavia muodostelmia. Eihän ole paradoksaalista sekään, että linnut eivät ole kaloja.

Maailmankatsomus ihmisestä ja luonnosta ei ole asia, mistä voisi tehdä päätelmän, onko tarkasti ottaen Einsteinin aikaa (joka kerta kun ihminen katsoo ulos idealismistaan tms. koska toiset idealistiset entiteetit pakottavat olemaan aina sellainen kokemus tms.). Ei ole myöskään toisinpäin, että mikään jakamasi tai täysin keksimäsi paranormaali kokemus, voisi ratkaista tuollaisen maailmankatsomuksellisen kysymyksen ihmisestä. Joten tältä osin työkalun käyttö -juttuusi sanottaisiin, että et voi laajentaa menetelmiä mitenkään tai saada mitään tietoa, mitä muut eivät olisi saaneet jo.

B:
"Jos tutkija unohtaa itsensä uppoutumalla täysin siihen paradigmaansa maanisella ideologisella vimmalla niin hän helposti tuottaa pelkkää hölynpölyä"

Onko siis niin, että aina kun sanot tieteen esityksen sisältävän hölynpölyä, sen voisi korjata sillä, että välillä sanotaan myös jotain ihmisestä kuten: 'missään muualla tässä ei ole sanottu ihmisestä mitään ja hän on oma kategoriansa', 'ihminen on suuri,' 'jokamiehen oikeudet'...

Eikö Levininkin mielestä kaikki kuulu samaan kategoriaan? Eikä hän koskaan tuollaista sano, vaan päinvastoin, että kaikki ihmismäinen löytyy jo solujen tasolta? Jos Levinin töissä sanottaisiin (on ehkä sanottu jo) tämä mitä tapahtui johtui hiukkastasosta ja muista reduktionistisista osista, niin olisiko kaikki muu sanottu sen myötä turhaa? Reduktionismihan on tuossa vain tulkinta. Joten jos minä sanon mistä tahansa kohteesta, kuten Levinin työstä, että sen voi tulkita hiukkasten aikaansaamaksi, niin enkö minä tee muiden töistä täysin turhia kaikille? Ratkaisuna tähän ongelmaan on minusta vain se, että joka kerta kun esim. Levinmäisestä kohteesta sanoo jotain, niin täytyy olla mukana empiirinen ja laskennallinen todiste, että hiukkasilla laskettuna ei ole nähtävissä mitään vastaavaa. Sinun tulisi mahdollisesti myös esittää, että mistä missään keskustelussa on oikeasti kyse, ja millaista on omaamasi tieto, jos sinä esim. sanot, että sinulla on tulkinta siitä, mitä pitäisi ajatella, kun joku on mitannut valon nopeuden tms..

B:
"kuten useimpien luonnontieteiden popularisoijien tapauksessa jotka tyypillisesti tekevät samalla massiivisen karhunpalveluksen koko ihmiskunnalle ja myös tälle planeetalle ja sen luonnolle. Tämän tyyppinen tieteen popularisointi pitäisi jotenkin eliminoida tai jopa kriminalisoida (provo!!)"

Ollaanko tässä vielä täysin kartalla siitä, mikä se tyyppi on? Onko kaikilla popularisoijilla oikeasti aikaa selittää toisilleen, mitä mieltä he ovat ihmisestä ja siitä, miten ihminen pitää maailmankatsomuksellisesti nähdä? Kuinka monta sellaista linkkiä ehtisit esittää?

4

Lue lisää

Maailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tutustuvat suoraan tieteeseen. Toisin kuin sinä. Tällöin he saisivat tietää, mitä mieltä tiede on esim. valonnopeudesta ja hiukkasista. Mitä kuvittelet heidän itse sen jälkeen ajattelevan ihmiskategoriasta ja reduktionismista?

Voitaisiin myös kysyä että kuinka usein joku muu kuin tieteen popularisoija tekee sen, että sanoo mitä mieltä on ihmisestä ja sanoo reduktionismin.

Michael Levin: Hidden Reality of Alien Intelligence & Biological Life | Lex Fridman Podcast

3:35 Tällä ja edellisellä kuvalla tuskin oli alunperin mitään tekemistä keskenään ja on sattumaa, että se joka tutkii subjektiivista tietoisuutta on myös ihminen. Tosiasiassa olisi odotettavissa, että myös kaikkien muidenkin olioiden subjektiivinen tietoisuus tulee jotenkin selitettyä. Jos mikään edes tulee selitettyä.

6:00 Systeemit jotka ovat korkealla suostuttelussa, ovat suostuteltavissa asioihin, jotka ovat niille täysin vanhastaan tuttuja, tai ainakin joihin ne eli niiden kaikki aine on itse mikromanageroitunut vastaamaan. Muutoin Levin sanoisi, että aine hänen edessään ei ole kovin kehittynyt ja hän heittäisi sen pois toisen tieltä saadaksen lopulta jostain tutkimuksen, missä kaikki toimii valmiina. Videossa puhutaan myös jossain kohtaa siitä, että kohde vaikuttaa suostuttelijaan. Jos olisi eliö, jolle todella vaaditaan löydettäväksi helppo suostuttelu ja sitä etsitään vuosia ja vuosia, (jos helpossakin tapauksessa voi olla iso vaihtoehtojen avaruus, ja luulisi olevan, koska ei eliön hiukkasten määrä ainakaan pienentynyt), niin tässä nimenomaan on jotain, missä tutkijan ainoa tehtävä on mukautua kohteen ominaisuuksiin. Levinin käsite siitä, että onko suostuttelu helppoa voi muuten täysin riippua muistakin asioista kuin siitä, onko se tehty hiukkanen kerrallaan. Tapauksessa missä kohteelle esim. tarjotaan sokeria, voi epäonnistumisen jälkeen aina kysyä, että missä määrin, kuinka usein ja minkä molekyylin kohdalta pitäisi vielä yrittää, jolloin kategoriat sekoittuvat, jos ne vain haluaa sekoittaa. (Kuvissa hiukkaset eivät silti ole oma kategoriansa lainkaan vaan täytyy samaistaa ne koneeseen. Kuitenkin koneistajatkin pudottaisivat hanskansa, jos heidän pitäisi mikrotasolla mikromanageerata.)

Luulen myös että keskustelu unohti täysin pääaiheen eli sen, että mistä tietoisuus tulee. Aluksi näytti siltä, että ensimmäisestä kuvasta olisi voinut ajatella, että kysymys on sellainen, joka vaatii subjektiivisenkin tietoisuuden tutkimista. Mutta koska se on subjektiivinen, niin kukaan ei tutki sitä objekteiivisella menetelmällä, joten aihe kuolee siihen. Tosin jos/kun kysymys on, että miten hiukkasista tulee tietoisuus, niin mikään 1. kuvassa ei vielä tutkinut tätä, vaan kaikki alkavat siitä että kohde on tietoinen eikä mitään muuta siitä tarvitse/voi tietää. Mikä tekisi mahdottomaksi esim. verrata keskenään tiedottomia ja tietoisia hiukkasia. Aiemmin Levinillä on ollut sellainen kuva.

Sitten alkaa näyttää, että pääpointti on puhua kaikista Levinin sähköiskukokeista, mitä on ollut vuosien aikana, mitkä olemme jo kaikki nähneet ja mistä emme ainakaan mitään tietoisuuden selitystä löytäneet? Tutkiminen ja kysymys eivät siis kohtaa väitän.

8:30 Voitko kommentoida sitä, että Richard Dawkins on tieteen popularisoija (aiheenaan ihmisen redusointi DNA:han) ja että Levinin mielestä tällä on hyviä ideoita?

9:00 Tässä ei taidettu kertaakaan sanoa ja perustella sitä, että millä työkalulla saa halutun vastauksen tärkeään kysymykseen. Eikä sitä että saako teorialla tai lähtöoletuksella, jossa mielityökalu on eri työkalu eri asiaan kuin fysiikka, paremman tuloksen kuin sillä, että ajattelee ilman mitään jakoja. Lisäksi jos puhuttaisiin agentuurista, niin tämä oli se kuva joka videosta puuttuu, missä toisessa päässä on elotonta ainetta. Ei Levin voi väittää, että fyysinen työkalu ei pystyisi tutkimaan ainetta, joka on keskellä tai toisessa ääripäässä. Ja sanoisin että jos pelkkä työkalu tekee toisessa päässä olevasta aineesta samanlaista kuin toisesta, niin onko kuvassa jokin virhe tai väärä olettama johon se perustuu. (Ei siinä ole, vaan idea siitä, mitä työkalu tekee ja näkee on kestämätöntä.)

9:45 Levin sanoo olevansa kokeellinen tieteilijä. Eli kokeellinen siinä merkityksessä että hän ei halua kumota mitään maailmankatsomusta lähentelevää teoriaa tai tehdä uutta sellaista, vaan ainoastaan tuottaa välineitä teollisuuden tarpeisiin. Siinä hän ei luota pelkkään hiukkasfysiikkaan niinkuin ei kukaan muukaan. Ehkä kaikki puhe tietoisuuden selittämisestä on vain myyntivaltti tutkimuksen rahoittamisessa. Koska ei se teollisuuskaan paljon ole vielä saanut.

5

Anonyymi00007 kirjoitti:

Maailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tutustuvat suoraan tieteeseen. Toisin kuin sinä. Tällöin he saisivat tietää, mitä mieltä tiede on esim. valonnopeudesta ja hiukkasista. Mitä kuvittelet heidän itse sen jälkeen ajattelevan ihmiskategoriasta ja reduktionismista?

Voitaisiin myös kysyä että kuinka usein joku muu kuin tieteen popularisoija tekee sen, että sanoo mitä mieltä on ihmisestä ja sanoo reduktionismin.

Michael Levin: Hidden Reality of Alien Intelligence & Biological Life | Lex Fridman Podcast

3:35 Tällä ja edellisellä kuvalla tuskin oli alunperin mitään tekemistä keskenään ja on sattumaa, että se joka tutkii subjektiivista tietoisuutta on myös ihminen. Tosiasiassa olisi odotettavissa, että myös kaikkien muidenkin olioiden subjektiivinen tietoisuus tulee jotenkin selitettyä. Jos mikään edes tulee selitettyä.

6:00 Systeemit jotka ovat korkealla suostuttelussa, ovat suostuteltavissa asioihin, jotka ovat niille täysin vanhastaan tuttuja, tai ainakin joihin ne eli niiden kaikki aine on itse mikromanageroitunut vastaamaan. Muutoin Levin sanoisi, että aine hänen edessään ei ole kovin kehittynyt ja hän heittäisi sen pois toisen tieltä saadaksen lopulta jostain tutkimuksen, missä kaikki toimii valmiina. Videossa puhutaan myös jossain kohtaa siitä, että kohde vaikuttaa suostuttelijaan. Jos olisi eliö, jolle todella vaaditaan löydettäväksi helppo suostuttelu ja sitä etsitään vuosia ja vuosia, (jos helpossakin tapauksessa voi olla iso vaihtoehtojen avaruus, ja luulisi olevan, koska ei eliön hiukkasten määrä ainakaan pienentynyt), niin tässä nimenomaan on jotain, missä tutkijan ainoa tehtävä on mukautua kohteen ominaisuuksiin. Levinin käsite siitä, että onko suostuttelu helppoa voi muuten täysin riippua muistakin asioista kuin siitä, onko se tehty hiukkanen kerrallaan. Tapauksessa missä kohteelle esim. tarjotaan sokeria, voi epäonnistumisen jälkeen aina kysyä, että missä määrin, kuinka usein ja minkä molekyylin kohdalta pitäisi vielä yrittää, jolloin kategoriat sekoittuvat, jos ne vain haluaa sekoittaa. (Kuvissa hiukkaset eivät silti ole oma kategoriansa lainkaan vaan täytyy samaistaa ne koneeseen. Kuitenkin koneistajatkin pudottaisivat hanskansa, jos heidän pitäisi mikrotasolla mikromanageerata.)

Luulen myös että keskustelu unohti täysin pääaiheen eli sen, että mistä tietoisuus tulee. Aluksi näytti siltä, että ensimmäisestä kuvasta olisi voinut ajatella, että kysymys on sellainen, joka vaatii subjektiivisenkin tietoisuuden tutkimista. Mutta koska se on subjektiivinen, niin kukaan ei tutki sitä objekteiivisella menetelmällä, joten aihe kuolee siihen. Tosin jos/kun kysymys on, että miten hiukkasista tulee tietoisuus, niin mikään 1. kuvassa ei vielä tutkinut tätä, vaan kaikki alkavat siitä että kohde on tietoinen eikä mitään muuta siitä tarvitse/voi tietää. Mikä tekisi mahdottomaksi esim. verrata keskenään tiedottomia ja tietoisia hiukkasia. Aiemmin Levinillä on ollut sellainen kuva.

Sitten alkaa näyttää, että pääpointti on puhua kaikista Levinin sähköiskukokeista, mitä on ollut vuosien aikana, mitkä olemme jo kaikki nähneet ja mistä emme ainakaan mitään tietoisuuden selitystä löytäneet? Tutkiminen ja kysymys eivät siis kohtaa väitän.

8:30 Voitko kommentoida sitä, että Richard Dawkins on tieteen popularisoija (aiheenaan ihmisen redusointi DNA:han) ja että Levinin mielestä tällä on hyviä ideoita?

9:00 Tässä ei taidettu kertaakaan sanoa ja perustella sitä, että millä työkalulla saa halutun vastauksen tärkeään kysymykseen. Eikä sitä että saako teorialla tai lähtöoletuksella, jossa mielityökalu on eri työkalu eri asiaan kuin fysiikka, paremman tuloksen kuin sillä, että ajattelee ilman mitään jakoja. Lisäksi jos puhuttaisiin agentuurista, niin tämä oli se kuva joka videosta puuttuu, missä toisessa päässä on elotonta ainetta. Ei Levin voi väittää, että fyysinen työkalu ei pystyisi tutkimaan ainetta, joka on keskellä tai toisessa ääripäässä. Ja sanoisin että jos pelkkä työkalu tekee toisessa päässä olevasta aineesta samanlaista kuin toisesta, niin onko kuvassa jokin virhe tai väärä olettama johon se perustuu. (Ei siinä ole, vaan idea siitä, mitä työkalu tekee ja näkee on kestämätöntä.)

9:45 Levin sanoo olevansa kokeellinen tieteilijä. Eli kokeellinen siinä merkityksessä että hän ei halua kumota mitään maailmankatsomusta lähentelevää teoriaa tai tehdä uutta sellaista, vaan ainoastaan tuottaa välineitä teollisuuden tarpeisiin. Siinä hän ei luota pelkkään hiukkasfysiikkaan niinkuin ei kukaan muukaan. Ehkä kaikki puhe tietoisuuden selittämisestä on vain myyntivaltti tutkimuksen rahoittamisessa. Koska ei se teollisuuskaan paljon ole vielä saanut.

5

Lue lisää

10:45 Tässä ei eritellä syitä, että miksi myöskään sairaalat yms. eivät jo käytä hiukkasfysiikkaa. Syy ei ole välttämättä se, etteivät muka kaikki psykiatrisetkin ongelmat paikkaantuisi täydellisesti kuntoon hiukkasillakin, vaan että se ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Hiukkasia pitää vain simuloida niin monta versiota samasta ihmisestä, että löytyy reitti jossa mennään häiriintyneestä ihmisestä psyykkisesti eheään. Minkä jälkeen niitä työnnetään siihen. Lähes kaikessa mitä Levin on itse kokeillut tai antaisi teollisuudelle jatkossa, on todella keskeisessä osassa se, että sillä on jokin kemiallinen tai molekyylitason tapa toteuttaa se. Eli ei hän olisi koskaan täysin irrallaan muista työkaluista kuin omista ajatuksistaan. Mikä sitten kertoo taas siitä, että edellinen jako työkalujen maailmoihin oli typeryyttä, kun kerran montaa hieman toisiaan lähempänä olevaa työkalua käyttämällä kaikki tähänastinenkin tapahtuu. Ja samaa kannattaa odottaa siltä. mitä olisi tietoisuuskalu.

11:15 Jos fyysikko lausuu ääneen kaiken, mitä hiukkaset tekivät oltuaan ääntä ja myös sen jälkeen oltuaan aivot, joissa oikea kuuleminen ja matematiikan opinnot olivat, niin hän tulisi vain ilmaisseeksi matemaattisen todistuksen jossain toisessa muodossa. Oleellista matemaattisissa todistukissa on usein se, että ne kattavat äärettömän monta asiaa, mutta mikään ihmisversio niistä ei ole tällainen. Periaatteessa kukaan ei sano tai ajattele sellaista matemaattista todistusta, mutta jokainen ajattelee todistusajatuksia, ja sitä että todistus se on se sellainen muutaman rivin teksti. Lisäksi siitä tulee erikseen äärettömyysajatuksia, joissa ei ole mitään äärettömyyttä itsessään, ja siksi ehkä Levin kuvittelee, että vain hänen mielensä on ajatellut äärettömän, mutta mitkään hiukkaset eivät ehtineet sinne (vaikka tästä voitaisiin todistaa matemaattisesti, että juuri ne jos mitkään ovat voineet tehdä jotain sellaista, koska niillä on äärettömän tiheä arvoväli. Olisi siis mahdollista esim. tehdä analoginen kone, joka tekee sekunnissa jonkin matemaattisen todistuksen äärettömän sisällön kokonaan läpi. Ja aivot muutettuna koetuksi tietoisuudeksi eivät välttämättä sellainen ole).

11:35 Fysikalistien pointti on että matematiikan laitos ajatuksineen on fyysinen hiukkaskokoonpano. Tämä on ollut pointti siitä lähtien, kun jollakin oli 'mikä tahansa ajatus', ja fysikalisti sanoi olevansa fysikalisti ajatusten suhteen. Joten jos jonkun löytää matematiikan laitoksen ajatuksista, niin sen on tosiasiassa löytänyt hiukkasista. Tämä tarkoittaa ettei koskaan tule sellaista matemaattista todistusta mistään asiasta, mitä ei voitaisi tuottaa hiukkasten informaatiolla.

Matematiikan ajatusten vertaaminen fysikalismiin on klassinen esimerkki (joka ei koskaan johtanut mihinkään filosofiassa - pitäisi tietää). Eli tämä video vastaa sitä kuin olisi jossain peruskoulussa.

17:35 Neuronien raaputus on enenmmän reduktionismia kuin pelkkä redusointi neuroneiksi. Koko kysymys siitä, missä menee tosi tietoisen ihmisen agentuurin raja tuntuu olleen tässä sitä tarkoittava, että etsitään vain aineen kokoonpanoa. Muilla työkaluilla ei ole mitään tutkittavaa jäljellä, koska niillä tutkittiin esim. vain sitä, että onko 18 v varmasti tarpeeksi tietoinen, jolloin kysymys on että milloin historiasta löydetään ainakin yli 25 v ihminen. Eli mistä aineesta löydetään varmasti yli 25 v ihminen. Kaikki tämä myös vaikuttaa siltä, että tietoisuustyökalu ei olisi aivan tiedettä tai kokeilua, koska kuulostaa että sillä saa vain valmiita vastauksia mistä toivotaan, että syntyy täydellinen konsensus ja että kaikki osallistujat ajattelevat kuin yli 25 v:T. Mutta tapauksissa missä sitä ei ole, niin ei voi sitten tehdä mitään.

19:50 Levin sanoo varmaan vain seuraavasta aiheesta, että kun käyttää pelkkää fysiikkaa, niin jotain jää näkemättä. Tällä kertaa se on sanottu vähän paremmin, koska puhuttiin siitä, että tarkoituksella joitain asioita ei katsota, jotka ovat nimenomaan fyysisiä asioita nekin. Jos puhuttaisiin kuitenkin tietoisuuden selittämisestä eikä avaruusolioista, niin ei ole niin, että fyysiikalla on katsottu tietoisuutta ja oltu katsomatta tarpeeksi monia asioita. Väitän että katsomista ei ole ollut lainkaan tietoisuutta kohti, koska kaikki halukkaat olisivat tienneet jo etteivät tule katsomaan niin paljon kuin olisi minkäänlaista hyötyä. Levinillä ei siis voi olla harmitusta tai epäilystä mielessään tällaisesta työkalun huonosta käytöstä. Periaatteessa sellaisen fysikalistin mielestä, josta aineelliset työkalut ovat aineellisia eivätkä vain hiukkasfysiikkaa, niin kaikki Levinin tutkimukset ovat muuten ensisijaisesti aineellisia ja tosiasiassa hän ei koskaan käytä tietoisuutta mihinkään paitsi heittämään roskiin näytteitä joissa ei tietoilla tarpeeksi, mutta tätä keskustelua ei käydä läpi.

6

Anonyymi00008 kirjoitti:

10:45 Tässä ei eritellä syitä, että miksi myöskään sairaalat yms. eivät jo käytä hiukkasfysiikkaa. Syy ei ole välttämättä se, etteivät muka kaikki psykiatrisetkin ongelmat paikkaantuisi täydellisesti kuntoon hiukkasillakin, vaan että se ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Hiukkasia pitää vain simuloida niin monta versiota samasta ihmisestä, että löytyy reitti jossa mennään häiriintyneestä ihmisestä psyykkisesti eheään. Minkä jälkeen niitä työnnetään siihen. Lähes kaikessa mitä Levin on itse kokeillut tai antaisi teollisuudelle jatkossa, on todella keskeisessä osassa se, että sillä on jokin kemiallinen tai molekyylitason tapa toteuttaa se. Eli ei hän olisi koskaan täysin irrallaan muista työkaluista kuin omista ajatuksistaan. Mikä sitten kertoo taas siitä, että edellinen jako työkalujen maailmoihin oli typeryyttä, kun kerran montaa hieman toisiaan lähempänä olevaa työkalua käyttämällä kaikki tähänastinenkin tapahtuu. Ja samaa kannattaa odottaa siltä. mitä olisi tietoisuuskalu.

11:15 Jos fyysikko lausuu ääneen kaiken, mitä hiukkaset tekivät oltuaan ääntä ja myös sen jälkeen oltuaan aivot, joissa oikea kuuleminen ja matematiikan opinnot olivat, niin hän tulisi vain ilmaisseeksi matemaattisen todistuksen jossain toisessa muodossa. Oleellista matemaattisissa todistukissa on usein se, että ne kattavat äärettömän monta asiaa, mutta mikään ihmisversio niistä ei ole tällainen. Periaatteessa kukaan ei sano tai ajattele sellaista matemaattista todistusta, mutta jokainen ajattelee todistusajatuksia, ja sitä että todistus se on se sellainen muutaman rivin teksti. Lisäksi siitä tulee erikseen äärettömyysajatuksia, joissa ei ole mitään äärettömyyttä itsessään, ja siksi ehkä Levin kuvittelee, että vain hänen mielensä on ajatellut äärettömän, mutta mitkään hiukkaset eivät ehtineet sinne (vaikka tästä voitaisiin todistaa matemaattisesti, että juuri ne jos mitkään ovat voineet tehdä jotain sellaista, koska niillä on äärettömän tiheä arvoväli. Olisi siis mahdollista esim. tehdä analoginen kone, joka tekee sekunnissa jonkin matemaattisen todistuksen äärettömän sisällön kokonaan läpi. Ja aivot muutettuna koetuksi tietoisuudeksi eivät välttämättä sellainen ole).

11:35 Fysikalistien pointti on että matematiikan laitos ajatuksineen on fyysinen hiukkaskokoonpano. Tämä on ollut pointti siitä lähtien, kun jollakin oli 'mikä tahansa ajatus', ja fysikalisti sanoi olevansa fysikalisti ajatusten suhteen. Joten jos jonkun löytää matematiikan laitoksen ajatuksista, niin sen on tosiasiassa löytänyt hiukkasista. Tämä tarkoittaa ettei koskaan tule sellaista matemaattista todistusta mistään asiasta, mitä ei voitaisi tuottaa hiukkasten informaatiolla.

Matematiikan ajatusten vertaaminen fysikalismiin on klassinen esimerkki (joka ei koskaan johtanut mihinkään filosofiassa - pitäisi tietää). Eli tämä video vastaa sitä kuin olisi jossain peruskoulussa.

17:35 Neuronien raaputus on enenmmän reduktionismia kuin pelkkä redusointi neuroneiksi. Koko kysymys siitä, missä menee tosi tietoisen ihmisen agentuurin raja tuntuu olleen tässä sitä tarkoittava, että etsitään vain aineen kokoonpanoa. Muilla työkaluilla ei ole mitään tutkittavaa jäljellä, koska niillä tutkittiin esim. vain sitä, että onko 18 v varmasti tarpeeksi tietoinen, jolloin kysymys on että milloin historiasta löydetään ainakin yli 25 v ihminen. Eli mistä aineesta löydetään varmasti yli 25 v ihminen. Kaikki tämä myös vaikuttaa siltä, että tietoisuustyökalu ei olisi aivan tiedettä tai kokeilua, koska kuulostaa että sillä saa vain valmiita vastauksia mistä toivotaan, että syntyy täydellinen konsensus ja että kaikki osallistujat ajattelevat kuin yli 25 v:T. Mutta tapauksissa missä sitä ei ole, niin ei voi sitten tehdä mitään.

19:50 Levin sanoo varmaan vain seuraavasta aiheesta, että kun käyttää pelkkää fysiikkaa, niin jotain jää näkemättä. Tällä kertaa se on sanottu vähän paremmin, koska puhuttiin siitä, että tarkoituksella joitain asioita ei katsota, jotka ovat nimenomaan fyysisiä asioita nekin. Jos puhuttaisiin kuitenkin tietoisuuden selittämisestä eikä avaruusolioista, niin ei ole niin, että fyysiikalla on katsottu tietoisuutta ja oltu katsomatta tarpeeksi monia asioita. Väitän että katsomista ei ole ollut lainkaan tietoisuutta kohti, koska kaikki halukkaat olisivat tienneet jo etteivät tule katsomaan niin paljon kuin olisi minkäänlaista hyötyä. Levinillä ei siis voi olla harmitusta tai epäilystä mielessään tällaisesta työkalun huonosta käytöstä. Periaatteessa sellaisen fysikalistin mielestä, josta aineelliset työkalut ovat aineellisia eivätkä vain hiukkasfysiikkaa, niin kaikki Levinin tutkimukset ovat muuten ensisijaisesti aineellisia ja tosiasiassa hän ei koskaan käytä tietoisuutta mihinkään paitsi heittämään roskiin näytteitä joissa ei tietoilla tarpeeksi, mutta tätä keskustelua ei käydä läpi.

6

Lue lisää

21:30 Toki Levinillä tietoisuutta esiintyy paljon niissä puheissa, missä hän sanoo, millaista tietoisuutta mikäkin kohde hänestä on. Tässä taas on oleellisinta huomioida se, että mikään tästä valtavasta työmäärästä missä luodaan jopa matematiikkaa käyttävää käsitteistöä indeksoimaan asioita, joita voi havaita etsiessään tietoisuutta, ei kerro, miksi kohde edes on tällä hetkellä niin tietoinen kuin se on. Ellei puhuta samaan aikaan aineesta missä se on. En tiedä kiinnostaisiko tämä tai vastaava työ ketään edes alieneiden tapauksessa.

26:30 Spatio-temporaalinen objekti tarkoittaisi, että on pakko olla olemassa aika-avaruus, mutta samassa studiossa annetun aiemman ulostulon mukaisesti todennäköisesti (ja nyt olen väärässä) tässä 'spacessa' ei ole kyseessä paikka vaan joukko käsitteitä J. Voitaisiin silloin vielä olla tarkkoja että jos joukko ja aika ovat täysin erotettavissa toisistaan, niin ei ollut kauhean oleellista nimittää mitään J-temporaaliseksi. Sillä haetaan tässä eniten takaa sitä, että yhden tällaisen kuvion ulkopuolella on lisää vaihtoehtoa, mutta onko niitä oikeasti ja missä niitä ikinä tarvitaan. Eli miksi pitäisi aina käyttää koko J:tä. Yllä sinuakin kuitenkin kiinnosti eniten aika, joten joudut edelleen selittämään, miksi aikaa käyttäen tehtäisiin malleja, jos sitä ei ole olemassa.

(Ja sinä tosissasi sanoit, että 3+1 johtaa loogisesti vääryyksiin ja sitten linkität tämän videon)).

Kuvassa sanotaan että käsitettä kuvaavassa lauseessa pitää mainita välttämättä pinta. Mutta sinne tuskin suljetaan mitään eli konkretiaa varten lause olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

26:45 Vähän outoa sanoa että tämä ei ole aistien mittaama alue, ja sitten sanoa että sen sijaan se on suurin päämäärä. Onko siis tarkoitus kuitenkin sanoa, että päämäärillä on koko fyysisessä aika-avaruudessa? Nämä asiat eivät varmastikkaan ole kartioita tässä asennossa kuin kuvassa. Lähes kaikki ihmiset tavoittelevat isoa taloa ja pidempiä lomamatkoja sitten, kun ovat eläkkeellä ja pienempää taloa jne. nuorena. (Tavoite asetetaan syntymän hetkellä kauas ja tavoiteltava halutaan tavoittaa vasta tulevaisuudessa, tai toisilla tavoite syntyy vasta kun ollaan jo lähellä sitä - kun ei käsketty ajatella vain toista määritelmää) Tämän tavoittelun pystyy jossain määrin todistamaan olevan olemassa, koska se toteutuu myös näin. Muista tavoitteista on vaikeampi tietää yhtään mitään.

27:15 Sokeriesimerkissä on enimmäkseen viittauksia kaikkiin eri kokoihin joita eliö käy läpi. Tuleeko ihmisestä siis kuollessaan hedelmöittynyt munasolu?

Tämä koko osio on sellainen, että reduktionisteja ei kiinnostaisi redusoida tätä mistään mihinkään, vaan sanoa, että graafien piirtäminen asioille kuin asioille on yhtä paljon tietoisuuden filosofiaa ja tiedettä kuin taloustilastojen tai kannatuslukemien ja katselukertojen piirtäminen on. Samalla tavalla tässä ei ole mitään teoriaa mistään ilmiöstä eikä selitystä niille.

29:30 Väitettä ei esitetä tässä suoraan, mutta jos Levin halusi sanoa, että raajan takaisin kasvattaminen on isompaa kartiota kuin on niillä tasan samanlaisilla eliöillä, jotka jättävät raajansa puuttumaan, niin se on täysin väärin. Myös koko ajan yli ajateltuna. Asioiden poissaolo on tässä jotain mistä ei voi päätellä mitään siitä, että ovat asiat poissaoloja täysin tarkoituksella, koska eliö on esim. voinut harkita olevansa aina n-sorminen, mutta tajusi sitten, että siinä menee paljon energiaa ja lisääntymiskertoja hukkaan jos alkaa niitä kasvattaa. Evoluutiosta ja sukupolvista muuten tulee se ongelma, että niillekin voi valita kartion (sitten kun on nähnyt esim. viimeisen eliön maapallolla ja sen evoluutio on päättynyt) eli koko kartiosysteemi on täysin valinnainen ja siinä tulee tehtyä toisilleen vastakkaisia kartiokokoja kokonaisuuden ja sen osien välillä helposti. Halusin tällä kuitenkin esittää sen, että jos raajankasvatus on täysin triviaalia ja samantekevää kartio-opissa, niin aivan yhden tekevää se on ollut muissakin tietoisuu kysymyksissä j(otka ovat aiemmin varmaan olleet ne, että onko päämääriä oikeasti olemassa, ja mikä eliö on tietoisin ja mitkä vain teeskentelevät.)

30:15 Kaikki olisivat varmasti ymmärtäneet yhdestä lauseesta sen, mitä on eliön (mielivaltaisesti eikä aineenvaihdunnallisesti) määriteltyjen 'päämäärien' kasvu suuremmaksi kuin varsinkaan yhden sen perusosan eli solun ympäristö. Jota saa ajatella yhden eliön elinkaaren ajan, mutta nyt ei todellakaan lähdetty minuutteja aikaisemmin siitä vaan kaikkien eliöiden keskimääräisestä kognitiivisesta kasvusta ja (mikä ikinä kysymys siitä onkin mielessä). Sen olisi siis voinut sanoa ilman geometrisia kuvia ja ajan oletusta ja mitään. Samoin kuin näistä kartioista ja esimerkeistä, niin kukaan ei tällaisesta lauseesta todellakaan saanut mitään tietoa siitä, että miksi sitä kognitiota on, ja mitä joku sen kasvu edellyttää. Mutta väitän, että jos ainetta olisi joskus tutkittu enemmän tässä yhteydessä esim. tuon kartiojutun sijaan, niin tietoa siitä olisi enemmän.

7

Anonyymi00009 kirjoitti:

21:30 Toki Levinillä tietoisuutta esiintyy paljon niissä puheissa, missä hän sanoo, millaista tietoisuutta mikäkin kohde hänestä on. Tässä taas on oleellisinta huomioida se, että mikään tästä valtavasta työmäärästä missä luodaan jopa matematiikkaa käyttävää käsitteistöä indeksoimaan asioita, joita voi havaita etsiessään tietoisuutta, ei kerro, miksi kohde edes on tällä hetkellä niin tietoinen kuin se on. Ellei puhuta samaan aikaan aineesta missä se on. En tiedä kiinnostaisiko tämä tai vastaava työ ketään edes alieneiden tapauksessa.

26:30 Spatio-temporaalinen objekti tarkoittaisi, että on pakko olla olemassa aika-avaruus, mutta samassa studiossa annetun aiemman ulostulon mukaisesti todennäköisesti (ja nyt olen väärässä) tässä 'spacessa' ei ole kyseessä paikka vaan joukko käsitteitä J. Voitaisiin silloin vielä olla tarkkoja että jos joukko ja aika ovat täysin erotettavissa toisistaan, niin ei ollut kauhean oleellista nimittää mitään J-temporaaliseksi. Sillä haetaan tässä eniten takaa sitä, että yhden tällaisen kuvion ulkopuolella on lisää vaihtoehtoa, mutta onko niitä oikeasti ja missä niitä ikinä tarvitaan. Eli miksi pitäisi aina käyttää koko J:tä. Yllä sinuakin kuitenkin kiinnosti eniten aika, joten joudut edelleen selittämään, miksi aikaa käyttäen tehtäisiin malleja, jos sitä ei ole olemassa.

(Ja sinä tosissasi sanoit, että 3 1 johtaa loogisesti vääryyksiin ja sitten linkität tämän videon)).

Kuvassa sanotaan että käsitettä kuvaavassa lauseessa pitää mainita välttämättä pinta. Mutta sinne tuskin suljetaan mitään eli konkretiaa varten lause olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

26:45 Vähän outoa sanoa että tämä ei ole aistien mittaama alue, ja sitten sanoa että sen sijaan se on suurin päämäärä. Onko siis tarkoitus kuitenkin sanoa, että päämäärillä on koko fyysisessä aika-avaruudessa? Nämä asiat eivät varmastikkaan ole kartioita tässä asennossa kuin kuvassa. Lähes kaikki ihmiset tavoittelevat isoa taloa ja pidempiä lomamatkoja sitten, kun ovat eläkkeellä ja pienempää taloa jne. nuorena. (Tavoite asetetaan syntymän hetkellä kauas ja tavoiteltava halutaan tavoittaa vasta tulevaisuudessa, tai toisilla tavoite syntyy vasta kun ollaan jo lähellä sitä - kun ei käsketty ajatella vain toista määritelmää) Tämän tavoittelun pystyy jossain määrin todistamaan olevan olemassa, koska se toteutuu myös näin. Muista tavoitteista on vaikeampi tietää yhtään mitään.

27:15 Sokeriesimerkissä on enimmäkseen viittauksia kaikkiin eri kokoihin joita eliö käy läpi. Tuleeko ihmisestä siis kuollessaan hedelmöittynyt munasolu?

Tämä koko osio on sellainen, että reduktionisteja ei kiinnostaisi redusoida tätä mistään mihinkään, vaan sanoa, että graafien piirtäminen asioille kuin asioille on yhtä paljon tietoisuuden filosofiaa ja tiedettä kuin taloustilastojen tai kannatuslukemien ja katselukertojen piirtäminen on. Samalla tavalla tässä ei ole mitään teoriaa mistään ilmiöstä eikä selitystä niille.

29:30 Väitettä ei esitetä tässä suoraan, mutta jos Levin halusi sanoa, että raajan takaisin kasvattaminen on isompaa kartiota kuin on niillä tasan samanlaisilla eliöillä, jotka jättävät raajansa puuttumaan, niin se on täysin väärin. Myös koko ajan yli ajateltuna. Asioiden poissaolo on tässä jotain mistä ei voi päätellä mitään siitä, että ovat asiat poissaoloja täysin tarkoituksella, koska eliö on esim. voinut harkita olevansa aina n-sorminen, mutta tajusi sitten, että siinä menee paljon energiaa ja lisääntymiskertoja hukkaan jos alkaa niitä kasvattaa. Evoluutiosta ja sukupolvista muuten tulee se ongelma, että niillekin voi valita kartion (sitten kun on nähnyt esim. viimeisen eliön maapallolla ja sen evoluutio on päättynyt) eli koko kartiosysteemi on täysin valinnainen ja siinä tulee tehtyä toisilleen vastakkaisia kartiokokoja kokonaisuuden ja sen osien välillä helposti. Halusin tällä kuitenkin esittää sen, että jos raajankasvatus on täysin triviaalia ja samantekevää kartio-opissa, niin aivan yhden tekevää se on ollut muissakin tietoisuu kysymyksissä j(otka ovat aiemmin varmaan olleet ne, että onko päämääriä oikeasti olemassa, ja mikä eliö on tietoisin ja mitkä vain teeskentelevät.)

30:15 Kaikki olisivat varmasti ymmärtäneet yhdestä lauseesta sen, mitä on eliön (mielivaltaisesti eikä aineenvaihdunnallisesti) määriteltyjen 'päämäärien' kasvu suuremmaksi kuin varsinkaan yhden sen perusosan eli solun ympäristö. Jota saa ajatella yhden eliön elinkaaren ajan, mutta nyt ei todellakaan lähdetty minuutteja aikaisemmin siitä vaan kaikkien eliöiden keskimääräisestä kognitiivisesta kasvusta ja (mikä ikinä kysymys siitä onkin mielessä). Sen olisi siis voinut sanoa ilman geometrisia kuvia ja ajan oletusta ja mitään. Samoin kuin näistä kartioista ja esimerkeistä, niin kukaan ei tällaisesta lauseesta todellakaan saanut mitään tietoa siitä, että miksi sitä kognitiota on, ja mitä joku sen kasvu edellyttää. Mutta väitän, että jos ainetta olisi joskus tutkittu enemmän tässä yhteydessä esim. tuon kartiojutun sijaan, niin tietoa siitä olisi enemmän.

7

Lue lisää

33:10 Levin ei tainnut kuulla sitä, että kysymys koski suurempaa mittakaavaa kuin eliön elämä (esim. bakteerit tekevät nykyään juustoa ja ruokkivat koko maapalloa ja esiintyvät alan lehdissä). Hänen kommenttinsa koskevat käytettyä anthropomorfiointi sanaa, että mistä hän tietää päämäärien todellisen olemassaolon omille tavallisille kohteilleen. Ehkä tästä kommentista voi myös ajatella, että spekulatiivisia päämääriä ei saa esittää lainkaan. Ennen kuin on kokeillut estää kohdetta saavuttamasta sitä. En sanoisi sitä vielä kauhean eksaktiksi menetelmäksi, sillä siinä sanotaan, ettei ihmisen päämäärä ole kasvaa 25 v:ksi, sillä jokainen voi myrkyttää ihmisen kauan ennen sitä. Tavalla jossa hänen solunsa lakkaavat toimimasta yhdessä nimenomaan, koska ne toimivat yhdessä vain kun niillä on kykyä siihen, ja sen kyvyn menettää heti väärässä aineellisessa olosuhteessa. Nämä alle 25:v ovat niin tolloja että saattavat valita myrkytyksen tietoisesti eli eivät pyri välttelemään sitä. Tai sitten tutkija voi jättää kertomasta heille, että nyt myrkky tulee, jos et vältä. Mikä tarkoittaisi seuraavaa peruslausetta: vain kaikkitietävät tietoisuudet voivat omata pyrkimyksen tai yrityksen välttää kaikkia mahdollisia tutkijan esteitä.

34:50 Voitko kommentoida sitä, että Levin selitti ihmisen pois. Aika kasuaalisti pienessä puolustuksessaan antropomorfismilta.

35:35 Tässä on aika rujoa se, että kaiken keskustelun perustana olisi käyttäytymistieteiden manuaali, joka on jokin millä voi määritellä ihmisen todellisuuden. Jos jossain olisi keskustelu siitä, että miten tietoisuus pitäisi selittää, niin miksi siinä saisi käyttää argumenttia, että kirjassa sanotaan jotain?

37:00 Anestesiakokeilun analogia voisi olla, että ei pidä pysähtyä sen kanssa, että mihin kaikkeen hiukkasia kokeilee soveltaa. Kaikissa heidän kokeissaan kuten hämähäkkikuvassa tulisi kokeilla kuitenkin myös sitä, että reagoiko kohde siihen, että sille antaa ruokasoodaa. Ruokasoodalla ei ole mitään aina toistuvaa vaikutusta ihmisen tietoisuuden tasoon. Eikä kyseessä ole establisoitu tietoisuuden kohotus eliksiiri. Jos sillä on vaikutus toiseen eliöön, niin tämä voi tarkoittaa sitä, että sen eliön reagointi huumeisinkin on selitettävä ennenkaikkea siten, että eliö on ainetta, ja eliön tietoisuus on ainetta, ja aine reagoi toiseen aineeseen aina. Jos se ei ole pimeääainetta.

45:00 Puhe on jostain syystä siitä, että miten alkuaineet kulkevat kehossa, ja tähän viitataan moniskaalaisena suostuttelun systeeminä. Mutta ei kai tämän ollut tarkoitus olla oikea paikka käyttää suostuttelun käsitettä. Silloin esim. omenat putoavat maanpinnalle, koska ne suostutellaan sinne, ja oikeassa kuvassa pitäisi olla ulottuvuus, missä kaikki on suostuttelun tekijälle niin helppoa, että tämän ei tarvitse olla edes Einsteinin valokartiossa omenan kanssa.

45:45 Levin ei varmastikaan tarkoita, että unohtamalla aika-avaruudet Newtonista lähtien sinusta tulee hyvä tietoisten olioiden biologi. Oletko koskaan kuullut keneltäkään millainen on biologin avaruus (esim. se mitä Levin ei ole vielä tehnyt), ja kuullut tältä myös ettei hän tunne aika-avaruuden käsitettä. Minäkin sanoin aiemmasta videosta, että surkeinta, mitä on tapahtunut hänen tulevalle työlleen on kuitenkin se että hän nimittää sitä avaruudeksi, kun se ei varmastikaan ole sitä. Tämä tarkoittaa ekvivalentisti sitä, että ihmisten tulee oppia eräs toinen asia, ja vain siitä on suoraa hyötyä oppimaan se, mitä hän on tekemässä. Tästä voisi kysyä samaa, että kuinka moni on tämän oppinut mutta ei oppinut Newtonia koulussa. Videolla oli aiemmin puhuttu siitä, että tietoisuus ei skaalaudu lineaarisesti, vaan se jää surkastuneemmaksi kuin lineaarinen kuvaus eli esim. logaritmiseksi. He kuitenkin puhuivat ihmisten tunnehyökyjen pohjalta. Eivät matematiikan tai muiden asioiden opiskelusta (Molempia taas tulisi verrata aikaan tai käveltyihin metreihin, jotka kasvavat miljoonaan. Mihin Levin vertasi tunteita oli vähän epämääräinen, että miksi sen verratunkaan asian väitettäisiin olevan suuri).

46:10 Tässä olevia avaruuksia ja koneita, jotka oikeasti tekevät jotain, voisi käsitellä samoin kuin yllä oli puhe matematiikan todistuksesta ja siitä, ajatteleeko ihminen sitä. Fyysikko tulisi tässä sanomaan, että ainoa mitä tapahtuu, on että koneessa on magneetit tietyssä asennossa siellä sun täällä ja siitä johtuen ne ottavat tulevaisuudessa tiettyjä asentoja (koska myös kamera on muuttanut magneetteja) ja lopputulos on jotain, mitä esim. koodarit tai pelkät myyjät esittelevät abstraktien kaavioiden avulla, koska sellainen oli heidän suunnitelmansa. Avaruus tässä esimerkissä ei ollut avaruus.

8

Anonyymi00010 kirjoitti:

33:10 Levin ei tainnut kuulla sitä, että kysymys koski suurempaa mittakaavaa kuin eliön elämä (esim. bakteerit tekevät nykyään juustoa ja ruokkivat koko maapalloa ja esiintyvät alan lehdissä). Hänen kommenttinsa koskevat käytettyä anthropomorfiointi sanaa, että mistä hän tietää päämäärien todellisen olemassaolon omille tavallisille kohteilleen. Ehkä tästä kommentista voi myös ajatella, että spekulatiivisia päämääriä ei saa esittää lainkaan. Ennen kuin on kokeillut estää kohdetta saavuttamasta sitä. En sanoisi sitä vielä kauhean eksaktiksi menetelmäksi, sillä siinä sanotaan, ettei ihmisen päämäärä ole kasvaa 25 v:ksi, sillä jokainen voi myrkyttää ihmisen kauan ennen sitä. Tavalla jossa hänen solunsa lakkaavat toimimasta yhdessä nimenomaan, koska ne toimivat yhdessä vain kun niillä on kykyä siihen, ja sen kyvyn menettää heti väärässä aineellisessa olosuhteessa. Nämä alle 25:v ovat niin tolloja että saattavat valita myrkytyksen tietoisesti eli eivät pyri välttelemään sitä. Tai sitten tutkija voi jättää kertomasta heille, että nyt myrkky tulee, jos et vältä. Mikä tarkoittaisi seuraavaa peruslausetta: vain kaikkitietävät tietoisuudet voivat omata pyrkimyksen tai yrityksen välttää kaikkia mahdollisia tutkijan esteitä.

34:50 Voitko kommentoida sitä, että Levin selitti ihmisen pois. Aika kasuaalisti pienessä puolustuksessaan antropomorfismilta.

35:35 Tässä on aika rujoa se, että kaiken keskustelun perustana olisi käyttäytymistieteiden manuaali, joka on jokin millä voi määritellä ihmisen todellisuuden. Jos jossain olisi keskustelu siitä, että miten tietoisuus pitäisi selittää, niin miksi siinä saisi käyttää argumenttia, että kirjassa sanotaan jotain?

37:00 Anestesiakokeilun analogia voisi olla, että ei pidä pysähtyä sen kanssa, että mihin kaikkeen hiukkasia kokeilee soveltaa. Kaikissa heidän kokeissaan kuten hämähäkkikuvassa tulisi kokeilla kuitenkin myös sitä, että reagoiko kohde siihen, että sille antaa ruokasoodaa. Ruokasoodalla ei ole mitään aina toistuvaa vaikutusta ihmisen tietoisuuden tasoon. Eikä kyseessä ole establisoitu tietoisuuden kohotus eliksiiri. Jos sillä on vaikutus toiseen eliöön, niin tämä voi tarkoittaa sitä, että sen eliön reagointi huumeisinkin on selitettävä ennenkaikkea siten, että eliö on ainetta, ja eliön tietoisuus on ainetta, ja aine reagoi toiseen aineeseen aina. Jos se ei ole pimeääainetta.

45:00 Puhe on jostain syystä siitä, että miten alkuaineet kulkevat kehossa, ja tähän viitataan moniskaalaisena suostuttelun systeeminä. Mutta ei kai tämän ollut tarkoitus olla oikea paikka käyttää suostuttelun käsitettä. Silloin esim. omenat putoavat maanpinnalle, koska ne suostutellaan sinne, ja oikeassa kuvassa pitäisi olla ulottuvuus, missä kaikki on suostuttelun tekijälle niin helppoa, että tämän ei tarvitse olla edes Einsteinin valokartiossa omenan kanssa.

45:45 Levin ei varmastikaan tarkoita, että unohtamalla aika-avaruudet Newtonista lähtien sinusta tulee hyvä tietoisten olioiden biologi. Oletko koskaan kuullut keneltäkään millainen on biologin avaruus (esim. se mitä Levin ei ole vielä tehnyt), ja kuullut tältä myös ettei hän tunne aika-avaruuden käsitettä. Minäkin sanoin aiemmasta videosta, että surkeinta, mitä on tapahtunut hänen tulevalle työlleen on kuitenkin se että hän nimittää sitä avaruudeksi, kun se ei varmastikaan ole sitä. Tämä tarkoittaa ekvivalentisti sitä, että ihmisten tulee oppia eräs toinen asia, ja vain siitä on suoraa hyötyä oppimaan se, mitä hän on tekemässä. Tästä voisi kysyä samaa, että kuinka moni on tämän oppinut mutta ei oppinut Newtonia koulussa. Videolla oli aiemmin puhuttu siitä, että tietoisuus ei skaalaudu lineaarisesti, vaan se jää surkastuneemmaksi kuin lineaarinen kuvaus eli esim. logaritmiseksi. He kuitenkin puhuivat ihmisten tunnehyökyjen pohjalta. Eivät matematiikan tai muiden asioiden opiskelusta (Molempia taas tulisi verrata aikaan tai käveltyihin metreihin, jotka kasvavat miljoonaan. Mihin Levin vertasi tunteita oli vähän epämääräinen, että miksi sen verratunkaan asian väitettäisiin olevan suuri).

46:10 Tässä olevia avaruuksia ja koneita, jotka oikeasti tekevät jotain, voisi käsitellä samoin kuin yllä oli puhe matematiikan todistuksesta ja siitä, ajatteleeko ihminen sitä. Fyysikko tulisi tässä sanomaan, että ainoa mitä tapahtuu, on että koneessa on magneetit tietyssä asennossa siellä sun täällä ja siitä johtuen ne ottavat tulevaisuudessa tiettyjä asentoja (koska myös kamera on muuttanut magneetteja) ja lopputulos on jotain, mitä esim. koodarit tai pelkät myyjät esittelevät abstraktien kaavioiden avulla, koska sellainen oli heidän suunnitelmansa. Avaruus tässä esimerkissä ei ollut avaruus.

8

Lue lisää

56:45 En ole kovin varma olivatko kaksi kokeiltua solua sellaisia, joille on yhtä vaikea puhua kuin alieneille. Levin taisi pikemminkin juuri sanoa, että hän ei ole koskaan kommunikoinut mitään oikealle solulle ja vain nämä kaksi väärää solua kuuntelevat häntä millään tavalla. Oikeista soluja varten ei välttämättä koskaan synny teknologiaa samalla menetelmällä, millä näitä on tutkittu, koska oikeassa solussa on ns. kommunikoitava sille kaiken muun kommunikaation yli. Ja tätä ei ylitystä ei välttämättä ole. Muutoin kuin ehkä kemiallisella mikromanageeraus tasolla.

57:45 Kuvassa näytetyssä animaatiossa voitaisiin sanoa, että paikallaan pysyvä yksikkö vaihtaa anatomisen avaruuden sijaintiaan. Levin ei selittänyt yhtään, että miksi näin ei olisi. Vaikka sanottaisiin että näin ei ole, niin miksi ei olisi olemassa karttaa, joka yhdistää ruudut ja anatomisen avaruuden? Eli miksei sitä karttaa tehdä ensin.

Animaatio-ohjelmassa pystyy ohjelmoimaan esteitä, joista yksikkö menee ohi. Anatomisen avaruuden este tarkoittaa sitä ruutuasetelmaa, mihin joutumalla yksikkö katoaa joskus tulevaisuudesssa. Animaatiossa, jossa mikään ei katoa on todennäköisimmin ohitettu esteet, mutta lisäksi tulee esim. kokeilla kaikkia suunnilleen samankokoisia ruudukkoja, kuin missä yksikkö on, ja tarkistaa, että ainakin joku niistä katoaa olemattomiin. Ruutujen vaihtoehdot voitaisiin myös piirtää johonkin todella korkean dimension graafiin, ja ne voidaan saada siihen sellaiseen järjestyksen, että esteet ovat 'keskellä' ja niiden 'ympäri' kuljetaan ajassa. Tämä vaatimus esteistä on kuitenkin biologienkin kuvissa (missä on kaksi anatomista mutta silti paikka-avaruuden kokoon liittyvää parametria x ja y, jotka eivät sovellu oudosti toisikseen muuttuville ruuduille) täysin antropomorfista asioiden käsitteellistämistä.

59:30 Ruutuja ja biologiaa verrataan vielä pitkään, ja ehkä Levinillä on vaihtoehto ruuduille tai sitten ei. Olen kuitenkin aika varma ettei kukaan ole biologeistakaan esittänyt, että ruutujen jälkeen ei tule muita menetelmiä, tai että ruudut ovat valmiit. Levinin kritiiiki ruuduille on, että niistä puuttuu älykkyyttä. Jos älykkyys puuttuu, niin se johtuu varmaan siitä, että ruutuohjelma ei ole sama kuin yleistekoäly tai edes sellainen, jossa ruutuja ohjaava koodi käyttää koneoppimista tekemään koodiin muutoksia. Samaan aikaan kun ohjelma saisi olla älykäs, niin sille pitäisi kuitenkin sanoa, että solun ei ole sallittua alkaa muodostamaan asioita, joita ei ole oikeassa elämässä. Kuten ääretön yksisoluinen eliö, joka ei voi kuolla koskaan, koska sillä ei ole aikaa kuolla. Eli tekoälyn lisäksi on todella oleellista sisällyttää ohjelmaan paljon fyysisiä tosiasioita. Tällaisella ohjelmalla ei ole välttämättä paljon tekemistä alkuperäisen ruudukon kanssa, missä sitä joka siitä ikinä olikaan kiinnostunut, kiinnosti se että se oli helpolla kyhätty ja näytti silti vilisevän elämää. Samalla vaivalla tekisi alusta asti solusimulaation joillain toisella tavalla merkitä solun aluetta ja säännöllä joka muuttaa sitä (enimmäkseen olemalla muuttamatta joka ruutua joka hetki omaksi vastakohdakseen).

1:01:30 Anatomisen reitin sokeus tarkoittaisi varmaan eräällä tavalla todennettuna sitä, että esim. puolet kaikista yrittäjistä eivät osaa kiertää estettä. Tämä ei anna tietoa siitä, onko solun menetelmä päätyä esteeseen tai sen ympäri sama kuin mennä satunnaisesti johonkin, vai ovatko solut erilaisia keskenään näkökyvyltään. Erot on kuitenkin saatettu olettaa pois, koska DNA sama. Biologit ovat kuitenkin varmaan ottaneet niitä tapauksia, että heillä melkein kaikki kiertävät esteen. Tällöin joku kysyisi, että millä perusteella tiedetään, että he tai luonto itse on edes yrittänyt estää soluja millään tavalla, ja vastaus tähän on toivottvasti se, että biologit pystyvät manipuloimaan solun alkutilan siten, että se alkaa jo esteen sisältä ja se todentaa esteen. Videossa puhutaan myös paljon luoduista esteistä, mutta nämä eivät ole sama asia. ellei biologi sijoita olion sisään myrkkyä, joka vapautuu (ks. alla miten), jos se saapuu johonkin (ja samalla mikromanageroi sille itselleen ns. tietoa siitä, että sillä on tämä myrkkyn vapauttava alue, jolloin aivan uusi äly olisi ohjelmoitu eliöön). Levin on kuitenkin tehnyt vähän kumpaakin, eli hän on etsinyt eliöitä, joita saa häiritä mahdollisimman paljon, mutta ilman että ne tuhoutuvat siitä. Tästä pitäisi tosiaan herätä kysymys, että onko hän tuottanut eliöille esteen, vai onko hän tuottanut samalla myös niiden älyn.

9

Anonyymi00011 kirjoitti:

56:45 En ole kovin varma olivatko kaksi kokeiltua solua sellaisia, joille on yhtä vaikea puhua kuin alieneille. Levin taisi pikemminkin juuri sanoa, että hän ei ole koskaan kommunikoinut mitään oikealle solulle ja vain nämä kaksi väärää solua kuuntelevat häntä millään tavalla. Oikeista soluja varten ei välttämättä koskaan synny teknologiaa samalla menetelmällä, millä näitä on tutkittu, koska oikeassa solussa on ns. kommunikoitava sille kaiken muun kommunikaation yli. Ja tätä ei ylitystä ei välttämättä ole. Muutoin kuin ehkä kemiallisella mikromanageeraus tasolla.

57:45 Kuvassa näytetyssä animaatiossa voitaisiin sanoa, että paikallaan pysyvä yksikkö vaihtaa anatomisen avaruuden sijaintiaan. Levin ei selittänyt yhtään, että miksi näin ei olisi. Vaikka sanottaisiin että näin ei ole, niin miksi ei olisi olemassa karttaa, joka yhdistää ruudut ja anatomisen avaruuden? Eli miksei sitä karttaa tehdä ensin.

Animaatio-ohjelmassa pystyy ohjelmoimaan esteitä, joista yksikkö menee ohi. Anatomisen avaruuden este tarkoittaa sitä ruutuasetelmaa, mihin joutumalla yksikkö katoaa joskus tulevaisuudesssa. Animaatiossa, jossa mikään ei katoa on todennäköisimmin ohitettu esteet, mutta lisäksi tulee esim. kokeilla kaikkia suunnilleen samankokoisia ruudukkoja, kuin missä yksikkö on, ja tarkistaa, että ainakin joku niistä katoaa olemattomiin. Ruutujen vaihtoehdot voitaisiin myös piirtää johonkin todella korkean dimension graafiin, ja ne voidaan saada siihen sellaiseen järjestyksen, että esteet ovat 'keskellä' ja niiden 'ympäri' kuljetaan ajassa. Tämä vaatimus esteistä on kuitenkin biologienkin kuvissa (missä on kaksi anatomista mutta silti paikka-avaruuden kokoon liittyvää parametria x ja y, jotka eivät sovellu oudosti toisikseen muuttuville ruuduille) täysin antropomorfista asioiden käsitteellistämistä.

59:30 Ruutuja ja biologiaa verrataan vielä pitkään, ja ehkä Levinillä on vaihtoehto ruuduille tai sitten ei. Olen kuitenkin aika varma ettei kukaan ole biologeistakaan esittänyt, että ruutujen jälkeen ei tule muita menetelmiä, tai että ruudut ovat valmiit. Levinin kritiiiki ruuduille on, että niistä puuttuu älykkyyttä. Jos älykkyys puuttuu, niin se johtuu varmaan siitä, että ruutuohjelma ei ole sama kuin yleistekoäly tai edes sellainen, jossa ruutuja ohjaava koodi käyttää koneoppimista tekemään koodiin muutoksia. Samaan aikaan kun ohjelma saisi olla älykäs, niin sille pitäisi kuitenkin sanoa, että solun ei ole sallittua alkaa muodostamaan asioita, joita ei ole oikeassa elämässä. Kuten ääretön yksisoluinen eliö, joka ei voi kuolla koskaan, koska sillä ei ole aikaa kuolla. Eli tekoälyn lisäksi on todella oleellista sisällyttää ohjelmaan paljon fyysisiä tosiasioita. Tällaisella ohjelmalla ei ole välttämättä paljon tekemistä alkuperäisen ruudukon kanssa, missä sitä joka siitä ikinä olikaan kiinnostunut, kiinnosti se että se oli helpolla kyhätty ja näytti silti vilisevän elämää. Samalla vaivalla tekisi alusta asti solusimulaation joillain toisella tavalla merkitä solun aluetta ja säännöllä joka muuttaa sitä (enimmäkseen olemalla muuttamatta joka ruutua joka hetki omaksi vastakohdakseen).

1:01:30 Anatomisen reitin sokeus tarkoittaisi varmaan eräällä tavalla todennettuna sitä, että esim. puolet kaikista yrittäjistä eivät osaa kiertää estettä. Tämä ei anna tietoa siitä, onko solun menetelmä päätyä esteeseen tai sen ympäri sama kuin mennä satunnaisesti johonkin, vai ovatko solut erilaisia keskenään näkökyvyltään. Erot on kuitenkin saatettu olettaa pois, koska DNA sama. Biologit ovat kuitenkin varmaan ottaneet niitä tapauksia, että heillä melkein kaikki kiertävät esteen. Tällöin joku kysyisi, että millä perusteella tiedetään, että he tai luonto itse on edes yrittänyt estää soluja millään tavalla, ja vastaus tähän on toivottvasti se, että biologit pystyvät manipuloimaan solun alkutilan siten, että se alkaa jo esteen sisältä ja se todentaa esteen. Videossa puhutaan myös paljon luoduista esteistä, mutta nämä eivät ole sama asia. ellei biologi sijoita olion sisään myrkkyä, joka vapautuu (ks. alla miten), jos se saapuu johonkin (ja samalla mikromanageroi sille itselleen ns. tietoa siitä, että sillä on tämä myrkkyn vapauttava alue, jolloin aivan uusi äly olisi ohjelmoitu eliöön). Levin on kuitenkin tehnyt vähän kumpaakin, eli hän on etsinyt eliöitä, joita saa häiritä mahdollisimman paljon, mutta ilman että ne tuhoutuvat siitä. Tästä pitäisi tosiaan herätä kysymys, että onko hän tuottanut eliöille esteen, vai onko hän tuottanut samalla myös niiden älyn.

9

Lue lisää

Tämän jälkeen on vielä täysin käymättä keskustelu, että mistä kyky nähdä este tulee, tai voiko sen selittää vielä muulla tavalla kuin juuri näkemisen ja tietämisen kyvykkyden avulla. Fysikalistin mielestä esteen näkeminen voi toimia siten kuin esim. omenan putoaminen gravitaatiossa toimii. Eli miten omena osaa välttää sitä, että pysyisi loputtomasti ilmassa tai esim. mäki nimisen esteen päällä. Solun tapauskessa sen sisällä on asioita, jotka jossain ollessaan hylkivät toisiaan menemästä joksikin. Tai pikemminkin termostaatteja joita varten esteen lähelle meneminen jostakin (sis. kaksi avaruuden arvoa toisin kuin jos sanoisi, että 'esteen vieressä oleminen sisältää') tuottaa jonkin tilan jollekin muuttujalle, joka termostaatissa näyttää väärän arvoiselta ja se (tai jotain vielä toista tahoa) kontrolloidaan muuksi, mikä puolestaan näkyisi anatomisena liikkeenä esteen ympäri.

Esteiden ei pitäisi olla erikoinen tapa, miten elämä toimii, vaan samanlaisista syistä johtuu se, että anatomia kulkee tasaisella pellolla jostain johonkin. Sen sijaan että pysähtyy, ja kaikki solut samaa reittiä eikä kukin satunnaisesti. Asia jolla pystyy selittämään sen, pystyy selittämään myös sitä, jos anatomia välttelee jotain, koska kyseessä on vain monimutkaistus, joka sisältää yhä useampien jostain johonkin pakottavien asioiden hyväksi käyttöä, ja useampia tiloja mihin ne alkavat pakotukset reagoivat. Siksi estetutkimus on lähinnä asioita ulkopuolisena tarkastelevalle biologille tarkoitettu tapa saada varmuutta asioista.

1:02:35 Kohteen todistaminen homeostaattiseksi mainittiin, mutta ei sitä oltu tavoiteltu tai haluttu mistään syystä. Ehkä Levin ajatelee, että tämä todistaisi filosofisen 'maalit ovat ontologisia' -ajattelun todeksi myös, koska vanhoissa videoissa maalit ja filosofia olivat myös yksi luvattu aihe, mutta niistä ei koskaan keksitty mitään sanottavaa muuta, kuin että mitä eläintä on isketty mitenkin. Levinin lause on kuitenkin, että näytetään olevan kaksi homeostaasia eli lopputilaa. Ja vasta se todistaa yhden homeostaasin olleen alunperin vaikka juuri sen pysyvyys voitiin lakkauttaa? Luulen siis olevan parempiakin tapoja puhua juuri homeostaaseista. Tätä lakkauttamista pitäisi verrata myös siihen, että koko olio voidaan määritellä uudelleen, jos otetaan kaikki sen hiukkaset ja siirretään ne muualle. Jotkut niistäkin ovat pysyviä homeostaaseja jälkeenpäin. Joku voisi sanoa että biologit löysivät onnen avulla yhden mikromanageeratun muunnoksen eliöön, jossa kaksi erillistä homeostaasia oli niin lähellä toisiaan, että he eivät ihmistyönä kokeneet tehneensä juuri lainkaan mikromanageeraamista. Huomaa tämä, että mikromanageerausta ja hiukkasia on aiemmin verrattu koneisiin eikä kehittyneeseen tietoisuuteen, mutta tosiasiassa kokemus siitä että jokin on mikromanageerausta eikä eläinkoulutusta on täysin sitä tehneen ihmisen tietoisuuden tilasta kiinni ja hiukkastasolla ajateltuna kaikkien kategorioiden tapahtumat koostuvat mikrotason hiukkasista. Kaikki lauseet joissa sanotaan oman tietoisuuden oletuksia kuten maalin vaihto, ovat siten hyödyttömiä filosofisissa kysymyksissä.

1:03:50 Levinin puheessa on loogisia ristiriitoja. Hän ei voi yhtäaikaa sanoa, että olio teki jotain täysin odottamatonta, ja samaan aikaan sanoa, että hän tietää, että se menee avaruudessa olevaa reittiä pitkin. Hänen on jälkimmäistä varten sanottava, että avaruus on jo oletettu joksikin, jolloin hän tietää kaikki ne asiat oliosta, jotka kuuluvat avaruudessa annettuihin ominaisuuksiin. Tiedosta puheen ollen, jos puhuttaisiin tehdyistä esteistä, niin esteitä tehdessä tutkija ei voi nähdä kuin sellaisen avaruuden, joka sisältää hänen tekemänsä manipulaatiot.

1:10:00 Tässä muuten huomaa sellaisen asian, että Levin käyttää sanaa experiment joskus pääasiallisesti jostakin, missä ei ole ensisijaista merkitystä sillä, onko koe tieteellinen. Kun kokeilee, onko löydetty aine tietoista, miksi tehdä niin, että samaa koetta toistetaan? Miksi kerätä tieto jokaisesta kokeeta johonkin, ja miksi sellainen tieto olisi määritelty? Miksi olisi tulos ja teoria, joka tulosta noudattaa? Jos teoria olisi, niin olisiko se sama kuin edellä mainittu 'kirjassa sanotaan niin'? Koe ei kokeile minkään siihen täysin liittyvän kirjan asioita tai yritä kumota niitä, koska millään tuloksella ei ole kenellekään merkitystä kuin ehkä teollisessa merkityksessä. Kokeella on parhaassakin tapauksessa yhtä paljon tieteellistä merkitystä kuin sillä, että 'ota n metallikappaletta, ja kokeile ovatko ne magneettisia samalla magneetilla; laita magneettiset eri laatikkoon kuin toiset, jolloin sinulla on n:n eri kappaleen laatikot'.

10

Anonyymi00012 kirjoitti:

Tämän jälkeen on vielä täysin käymättä keskustelu, että mistä kyky nähdä este tulee, tai voiko sen selittää vielä muulla tavalla kuin juuri näkemisen ja tietämisen kyvykkyden avulla. Fysikalistin mielestä esteen näkeminen voi toimia siten kuin esim. omenan putoaminen gravitaatiossa toimii. Eli miten omena osaa välttää sitä, että pysyisi loputtomasti ilmassa tai esim. mäki nimisen esteen päällä. Solun tapauskessa sen sisällä on asioita, jotka jossain ollessaan hylkivät toisiaan menemästä joksikin. Tai pikemminkin termostaatteja joita varten esteen lähelle meneminen jostakin (sis. kaksi avaruuden arvoa toisin kuin jos sanoisi, että 'esteen vieressä oleminen sisältää') tuottaa jonkin tilan jollekin muuttujalle, joka termostaatissa näyttää väärän arvoiselta ja se (tai jotain vielä toista tahoa) kontrolloidaan muuksi, mikä puolestaan näkyisi anatomisena liikkeenä esteen ympäri.

Esteiden ei pitäisi olla erikoinen tapa, miten elämä toimii, vaan samanlaisista syistä johtuu se, että anatomia kulkee tasaisella pellolla jostain johonkin. Sen sijaan että pysähtyy, ja kaikki solut samaa reittiä eikä kukin satunnaisesti. Asia jolla pystyy selittämään sen, pystyy selittämään myös sitä, jos anatomia välttelee jotain, koska kyseessä on vain monimutkaistus, joka sisältää yhä useampien jostain johonkin pakottavien asioiden hyväksi käyttöä, ja useampia tiloja mihin ne alkavat pakotukset reagoivat. Siksi estetutkimus on lähinnä asioita ulkopuolisena tarkastelevalle biologille tarkoitettu tapa saada varmuutta asioista.

1:02:35 Kohteen todistaminen homeostaattiseksi mainittiin, mutta ei sitä oltu tavoiteltu tai haluttu mistään syystä. Ehkä Levin ajatelee, että tämä todistaisi filosofisen 'maalit ovat ontologisia' -ajattelun todeksi myös, koska vanhoissa videoissa maalit ja filosofia olivat myös yksi luvattu aihe, mutta niistä ei koskaan keksitty mitään sanottavaa muuta, kuin että mitä eläintä on isketty mitenkin. Levinin lause on kuitenkin, että näytetään olevan kaksi homeostaasia eli lopputilaa. Ja vasta se todistaa yhden homeostaasin olleen alunperin vaikka juuri sen pysyvyys voitiin lakkauttaa? Luulen siis olevan parempiakin tapoja puhua juuri homeostaaseista. Tätä lakkauttamista pitäisi verrata myös siihen, että koko olio voidaan määritellä uudelleen, jos otetaan kaikki sen hiukkaset ja siirretään ne muualle. Jotkut niistäkin ovat pysyviä homeostaaseja jälkeenpäin. Joku voisi sanoa että biologit löysivät onnen avulla yhden mikromanageeratun muunnoksen eliöön, jossa kaksi erillistä homeostaasia oli niin lähellä toisiaan, että he eivät ihmistyönä kokeneet tehneensä juuri lainkaan mikromanageeraamista. Huomaa tämä, että mikromanageerausta ja hiukkasia on aiemmin verrattu koneisiin eikä kehittyneeseen tietoisuuteen, mutta tosiasiassa kokemus siitä että jokin on mikromanageerausta eikä eläinkoulutusta on täysin sitä tehneen ihmisen tietoisuuden tilasta kiinni ja hiukkastasolla ajateltuna kaikkien kategorioiden tapahtumat koostuvat mikrotason hiukkasista. Kaikki lauseet joissa sanotaan oman tietoisuuden oletuksia kuten maalin vaihto, ovat siten hyödyttömiä filosofisissa kysymyksissä.

1:03:50 Levinin puheessa on loogisia ristiriitoja. Hän ei voi yhtäaikaa sanoa, että olio teki jotain täysin odottamatonta, ja samaan aikaan sanoa, että hän tietää, että se menee avaruudessa olevaa reittiä pitkin. Hänen on jälkimmäistä varten sanottava, että avaruus on jo oletettu joksikin, jolloin hän tietää kaikki ne asiat oliosta, jotka kuuluvat avaruudessa annettuihin ominaisuuksiin. Tiedosta puheen ollen, jos puhuttaisiin tehdyistä esteistä, niin esteitä tehdessä tutkija ei voi nähdä kuin sellaisen avaruuden, joka sisältää hänen tekemänsä manipulaatiot.

1:10:00 Tässä muuten huomaa sellaisen asian, että Levin käyttää sanaa experiment joskus pääasiallisesti jostakin, missä ei ole ensisijaista merkitystä sillä, onko koe tieteellinen. Kun kokeilee, onko löydetty aine tietoista, miksi tehdä niin, että samaa koetta toistetaan? Miksi kerätä tieto jokaisesta kokeeta johonkin, ja miksi sellainen tieto olisi määritelty? Miksi olisi tulos ja teoria, joka tulosta noudattaa? Jos teoria olisi, niin olisiko se sama kuin edellä mainittu 'kirjassa sanotaan niin'? Koe ei kokeile minkään siihen täysin liittyvän kirjan asioita tai yritä kumota niitä, koska millään tuloksella ei ole kenellekään merkitystä kuin ehkä teollisessa merkityksessä. Kokeella on parhaassakin tapauksessa yhtä paljon tieteellistä merkitystä kuin sillä, että 'ota n metallikappaletta, ja kokeile ovatko ne magneettisia samalla magneetilla; laita magneettiset eri laatikkoon kuin toiset, jolloin sinulla on n:n eri kappaleen laatikot'.

10

Lue lisää

1:09:00 Tässä on lause joka alkaa sanasta agentit (ovat väliaineessa) ja päättyy sanaan ajatukset. Tarkoitus oli varmaan pohtia eroja ja samanlaisuuksia näiden välillä eikä seota niiden kanssa itse ennen omaa pointtiaan. Tämän jälkeen nimetään ajatuksia tai sitä, mitä muut nimittävät ajatukseksi, ja puhutaan niistä kuin ne tekisivät asioita, kuten muutoksia, jotka vaikuttavat myös aineeseen. Tästä kannattaisi ehkä mielummin päätellä, että ajatus ja agentti ovat harhaan johtavia sanoja (yksi vaihtoehto on puhua esim. hiukkasista). Mutta aiotaanko tälle ongelmalle tehdä mitään, jos ne ovat siinä käyttäytymistieteen kirjassa, jota kaikkeen tarvitaan?

Äskeisiä kuvioita ei oltu määritelty tarkasti. Joissain kohdissa myöhemmin puhutaan pysyvästä kuviosta, joita Levin on ikäänkuin vertaamassa ontologisiin objekteihin ideamaailmassa. Missään esimerkissä kuviot eivät kuitenkaan olleet pysyviä, vaan niillä kuvailtiin sitä, että aine eli hiukkasten sijainti ja liike ei ollut kaoottinen ja satunnainen.

Levin on siis sanonut, että väliaine voi olla mm. kaasu. Siinä voi olla kaaosta tai kuvioita. Kuvioista voi tutkia ovatko ne agentteja, eli tietoisia. Hän alkoi kuitenkin väittää, että ajatus nimeltä X tai personallisuus on kuvio. Ja jotta voisi tietää onko tämä ajatus agentti pitäisi tehdä koe. Mutta mikä koe se on ja mille ja miksi sitä ei olisi jo tehty silloin kun esim. päätettiin missä kaasussa personaallisuus on (jo, eli tiedetään että se on personallisuus, koska muuten näin pitkälle ei oltaisi tultu kyselemään)? Hän on ehkä vaihtanut jossain kohtaa väliaineen joksikin muuksi kuin sen mistä löydettiin ns. ruumis. Esim. siihen mikä on ruumiin sähkökentän muoto (ks. 1:14:20). Hän saattaa tavallaan myös puhua kuvioista, jotka ovat täysin teoreettisia, ja joille on keksitty nimi personallisuus, joka on tällainen ja tällainen kuvio. Silloin tätä kuviota ei olisi varsinaisesti missään vielä, ja sille ei ole olemassa kokeilemista ennen kuin sen löytää. Nyt voin väittää, että jos löytää jostain personaallisuuden kuvion, niin löytää samalla ruumiin kokoisen agentin ja että tässä oli mahdollisesti oikeasti kyse siitä, että on eri kokoluokkien agentteja yhden ruumiin sisällä, kuten solut. Silloin kun ottaa kaikki normaalit agentit ja agenttimahdollisuudet huomioon, niin kukaan ei voi millään kokeella arvioida sitä, onko jonkin asian eli tietoisuuskokeen läpäissyt agentti, joukko soluja (jotka ovat samaa kaasu väliainetta) vain onko se vain jossain biologin sähkömittarissa ollut kuvio. Ja koko Levinin ylläpitänä keskustelu on turhaa filosofointia, joka ei etene.

Realistinen väliaine ei ole oikeasti kaasu. Lisäksi vaikka olisi kyseessä kaasukin, niin realistisessa aineessa, sellainen koostuu kaikista fyysistä muutujista, kuten sähkökenttä. Levin ei kertonut 'kognitiivisen systeemin sisällä olevan ajatuksen' kuvioista ja väliainesta kunnolla mitään asioita, mutta ainakaan hän ei voisi sanoa äskeiseen, että sähkökenttä on vain ajatusten väliaine mutta ei solujen ollenkaan. Ajatukset eivät nekään ole puhtaasti minkään sähkökentän häiriöitä vain siksi, että sähkökenttä oli ainoa asia, missä mitään työn aikana mitattiin. Voin myös väittää, että ajatus on kuvio kaikessa fyysisessä, mitä ihmisestä voi mitata, jolloin myös fermionien kuviot ovat ajatuksen kuvio. Neurologian perusteella sanottaisiin juuri näin, ja ehkä väliaineen muutos oli pikemminkin tiedealan muutos. Agentit vs. ajatukset ylipäätään ei ole mikään asia, mikä perustuu tieteelliseen tietoon, ellei esitetä, että on olemassa tieteellinen koe, joka kertoo kumpaa sanaa (tai tietokoneella piirrettyä kuvaa, jonka nimi on 'ajatus') maailmassa ainoastaan pitää käyttää mihin.

1:12:40 'Koneessa oleva passiivinen data' viittaa vain siihen, että joku pitää toisille ihmisille esitelmää, jossa hän kertoo maailmalle asioita, joita nämä voivat ymmärtää. Tai videossa pitäisi kertoa tarkemmin, että kiinnostaako Leviniä alkaa väittämään, että data on ontologisesti olemassa niinkuin esim. Platonin ideamaailma. Missä tapauksessa hänen kannattaisi keskittyä etsimään maailmasta tasan 1 bitti passiivista dataa, jonka hän voi todistaa tieteellisesti olevan ideamaailmadataa, jolloin hän on oikeassa. Se että etsii biologisen olennon ajatusta, joka lisäksi pystyy ottamaan sen olennon omaan hallintaansa, ja joka voidaan myydä teollisuudelle esim. mainostamiseen, viivyttää vain tätä varsinaista tutkimusta?

11

Anonyymi00013 kirjoitti:

1:09:00 Tässä on lause joka alkaa sanasta agentit (ovat väliaineessa) ja päättyy sanaan ajatukset. Tarkoitus oli varmaan pohtia eroja ja samanlaisuuksia näiden välillä eikä seota niiden kanssa itse ennen omaa pointtiaan. Tämän jälkeen nimetään ajatuksia tai sitä, mitä muut nimittävät ajatukseksi, ja puhutaan niistä kuin ne tekisivät asioita, kuten muutoksia, jotka vaikuttavat myös aineeseen. Tästä kannattaisi ehkä mielummin päätellä, että ajatus ja agentti ovat harhaan johtavia sanoja (yksi vaihtoehto on puhua esim. hiukkasista). Mutta aiotaanko tälle ongelmalle tehdä mitään, jos ne ovat siinä käyttäytymistieteen kirjassa, jota kaikkeen tarvitaan?

Äskeisiä kuvioita ei oltu määritelty tarkasti. Joissain kohdissa myöhemmin puhutaan pysyvästä kuviosta, joita Levin on ikäänkuin vertaamassa ontologisiin objekteihin ideamaailmassa. Missään esimerkissä kuviot eivät kuitenkaan olleet pysyviä, vaan niillä kuvailtiin sitä, että aine eli hiukkasten sijainti ja liike ei ollut kaoottinen ja satunnainen.

Levin on siis sanonut, että väliaine voi olla mm. kaasu. Siinä voi olla kaaosta tai kuvioita. Kuvioista voi tutkia ovatko ne agentteja, eli tietoisia. Hän alkoi kuitenkin väittää, että ajatus nimeltä X tai personallisuus on kuvio. Ja jotta voisi tietää onko tämä ajatus agentti pitäisi tehdä koe. Mutta mikä koe se on ja mille ja miksi sitä ei olisi jo tehty silloin kun esim. päätettiin missä kaasussa personaallisuus on (jo, eli tiedetään että se on personallisuus, koska muuten näin pitkälle ei oltaisi tultu kyselemään)? Hän on ehkä vaihtanut jossain kohtaa väliaineen joksikin muuksi kuin sen mistä löydettiin ns. ruumis. Esim. siihen mikä on ruumiin sähkökentän muoto (ks. 1:14:20). Hän saattaa tavallaan myös puhua kuvioista, jotka ovat täysin teoreettisia, ja joille on keksitty nimi personallisuus, joka on tällainen ja tällainen kuvio. Silloin tätä kuviota ei olisi varsinaisesti missään vielä, ja sille ei ole olemassa kokeilemista ennen kuin sen löytää. Nyt voin väittää, että jos löytää jostain personaallisuuden kuvion, niin löytää samalla ruumiin kokoisen agentin ja että tässä oli mahdollisesti oikeasti kyse siitä, että on eri kokoluokkien agentteja yhden ruumiin sisällä, kuten solut. Silloin kun ottaa kaikki normaalit agentit ja agenttimahdollisuudet huomioon, niin kukaan ei voi millään kokeella arvioida sitä, onko jonkin asian eli tietoisuuskokeen läpäissyt agentti, joukko soluja (jotka ovat samaa kaasu väliainetta) vain onko se vain jossain biologin sähkömittarissa ollut kuvio. Ja koko Levinin ylläpitänä keskustelu on turhaa filosofointia, joka ei etene.

Realistinen väliaine ei ole oikeasti kaasu. Lisäksi vaikka olisi kyseessä kaasukin, niin realistisessa aineessa, sellainen koostuu kaikista fyysistä muutujista, kuten sähkökenttä. Levin ei kertonut 'kognitiivisen systeemin sisällä olevan ajatuksen' kuvioista ja väliainesta kunnolla mitään asioita, mutta ainakaan hän ei voisi sanoa äskeiseen, että sähkökenttä on vain ajatusten väliaine mutta ei solujen ollenkaan. Ajatukset eivät nekään ole puhtaasti minkään sähkökentän häiriöitä vain siksi, että sähkökenttä oli ainoa asia, missä mitään työn aikana mitattiin. Voin myös väittää, että ajatus on kuvio kaikessa fyysisessä, mitä ihmisestä voi mitata, jolloin myös fermionien kuviot ovat ajatuksen kuvio. Neurologian perusteella sanottaisiin juuri näin, ja ehkä väliaineen muutos oli pikemminkin tiedealan muutos. Agentit vs. ajatukset ylipäätään ei ole mikään asia, mikä perustuu tieteelliseen tietoon, ellei esitetä, että on olemassa tieteellinen koe, joka kertoo kumpaa sanaa (tai tietokoneella piirrettyä kuvaa, jonka nimi on 'ajatus') maailmassa ainoastaan pitää käyttää mihin.

1:12:40 'Koneessa oleva passiivinen data' viittaa vain siihen, että joku pitää toisille ihmisille esitelmää, jossa hän kertoo maailmalle asioita, joita nämä voivat ymmärtää. Tai videossa pitäisi kertoa tarkemmin, että kiinnostaako Leviniä alkaa väittämään, että data on ontologisesti olemassa niinkuin esim. Platonin ideamaailma. Missä tapauksessa hänen kannattaisi keskittyä etsimään maailmasta tasan 1 bitti passiivista dataa, jonka hän voi todistaa tieteellisesti olevan ideamaailmadataa, jolloin hän on oikeassa. Se että etsii biologisen olennon ajatusta, joka lisäksi pystyy ottamaan sen olennon omaan hallintaansa, ja joka voidaan myydä teollisuudelle esim. mainostamiseen, viivyttää vain tätä varsinaista tutkimusta?

11

Lue lisää

Fysiikan mielestä koneessa on hiukkasia siellä, missä on passiivista dataa, ja siellä missä ei ole mielestäsi dataa. Passiivinen data luetaan lukemalla hiukkasten fyysisten muuttujien arvoja, ja se on tallennettu laittamalla hiukkasia tilaan, jossa niiden muuttujat pysyvät vakioina pitkiä aikoja. Fysiikan mielestä maailmassa ei kuitenkaan ole passiivisia alueita eikä siis alueita, jotka ovat omasta mielestään aktiivisia, kun muut ovat passiivisia. Jos puhuttaisiin datasta itsestään, niin mitään konetta ei muuten tarvitsisi mainita, koska data oli aivan samaa dataa jo kirjoittaessa. Miksi rakentaa koko ajan asioiden päälle asioita, jos niistä asioista ei ole lainkaan kyse? Jos koneella tarkoitetaan jotain, mihin ei tarvitse kirjoittaa, niin kun puhuu koneesta, puhuisi myös koneesta tekemässä dataa, eli ei kyseessä ole passiivinen data oikeastaan kenenkään mielestä. Tai sitten oli turhaa juonikudosta valita kone, joka pystyy kirjoittamaan itsensä datat.

1:13:00 Idea siitä, että data on agentti on samanlaista, kuin mitä oli yllä sanottu solujen ja ajatusten sekoittamisesta keskenään. Eli mistään ei voi löytää tietokonedataa, jonka yhteydessä ei olisi jotain, joka on esim. kone, magnettinauha tai ihminen. Tällöin jos väittää datan tekevän jotain (toiselle objektille), on kyseessä tapahtuma, jossa aina näkee objektin X tekevän jotain objektille Y. Edellisestä videosta olisi voinut kuvitella, että Levinin uudet matemaattiset objektit tekisivät jotain sellaista, missä hän sanoo datan tekevän jotain toisille datoille. Mitä varten ne ensin jakavat saman avaruuden, mistä löytyy toiselle datallae jokin kolmas data joksi mennä. Tämä ei kuitenkaan esiinny vahvasti tässä kohtaa videota, vaan pian väitetään, että data parantaa fyysiset haavat.

Tekoälykoneet, joissa datat muuttuvat kuin itsekseen toisiksi datoiksi, ovat fyysisesti sellaisia objekteja, missä on hiukkasia siellä missä on dataa ja siellä missä on esim. mikropiiri. Yhdessä nämä hiukkaset muuttavat koko ajan datassa olevien hiukkasten muuttujia toisiksi (mikropiiri on aina ollut muutoksessa, kun se esim. luki ihmisen tekemän datan). Tekoälykoneita on kuitenkin muitakin, eikä kaikkien tarkoitus ole olla uutta itse tehtyä samaan aikaan pysyvää dataa ja sellaista jota tehdään loputtomasti, vaan joillekin riittää näyttää tekevänsä jotain älykästä yhdessä tehtävässä, jonka itse tutki yhdeksi kerätyksi dataksi.

1:13:30 Ei taida olla tieteellinen fakta, että biologinen muoto esiintyy datana jossakin. Eikä sellaisen näkemiselle ole mitään kaukoputkea. Biologinen muoto voi siis olla hyvinkin pelkän koneiston itse tekemä tuotos, joka alkaa pienestä joukosta omaa dataa, ja joka sitten muodostaa siitä lisää dataa valmiiksi kehoksi, joka on pitkään pysyvä. Uusi data edellisen lisäksi ei muodostu siksi, että jostakin luetaan, mitä dataa joku on kirjoittanut (pysyväksi), vaan koska pikemminkin kaikkialla pyörii koko ajan mikropiiri, josta tulee uutena datana vastauksia ulos ja jokainen näistä vastauksista menee uudestaan sisään. Jos tässä ei ajattele datana fermioneja ja esim. sähkökenttiä, niin osa siitä datasta, mitä oikesti on olemassa, ja joka vaikuttaa prosessiin, jäisi tarkastelematta. Dataa on siis yhtäpaljon soluneste, solukalvo ja astian liemi kuin on pelkkä DNA/RNA.

1:14:50 Mikään tapa hoitaa terveyttä, missä sanotaan, että hoidetaan jotain millä on väliaine, ja missä väliaine on lopulta fyysinen, ei tapahdu, ellei hoitamista tapahdu niin, että fyysiset vuorovaikutukset muuttavat sen, mitä fyysiset asiat ovat. Tämän kutsuminen eri nimillä eri approksimaatioiden tiedekunnissa ei ole parantumista edistävää. Silti esim. psykiatria voi toimia, koska psykiatriassa mennään erilaiseen fyysiseen tilaan kuuntelemaan ja päästelemään erilaisia fyysisiä ääniä, kuin mitä on missään muualla päästänyt. Kaikki mitä tulee psykiatrian jälkeen toimii myös, jos se tekee tätä. Eli jos ihminen ja hänen aivojensa tekemä mieli, ja aivojen vaikutus muuhun kehoon on sellainen, että tälle voi vain sanoa 'leiki tervettä niin saat herkun', niin terveyttä syntyy vain lukemalla tälle tietyn kirjan sanoja.

1:15:40 'Tautitilat, jotka eivät ole fyysisiä tiloja' ei ilmeisestikään tarkoita sitä, että sen taudin ja terveen välillä ei olisi ero, joka voidaan esittää fyysisillä muutujilla, joita standardimalli käyttää. Kyseessä on vain tauti, jota kukaan lääkäri ei hoida millään menetelmällä, joka olisi muuta kuin puhumista tai vastaavaa toimintaa. Kuten pelkkä ajattelu tai toiminta joka pyrkii ajatteluun eri tavalla. Näistä kaikki ovat täysin fyysistä kuitenkin sekä tekoina, että niinä eroina ajatuksissa, joita tulee. Kuten Levinkin melkein sanoi yllä, että hän tietää jo jopa kaikki ajatusten muodot.

Kun Levin jatkaa hän pikemminkin määrittelee nuo toiset taudit siten, että niitä voi nähdä tai hoitaa ei-mikromanageeraavasti sellaisilla käsitetasoilla, joita hän käyttää biologiassaan aina. Nämä eivät ole koskaan poissulkeneet mikromanageeraamista mitenkään.

12

Anonyymi00014 kirjoitti:

Fysiikan mielestä koneessa on hiukkasia siellä, missä on passiivista dataa, ja siellä missä ei ole mielestäsi dataa. Passiivinen data luetaan lukemalla hiukkasten fyysisten muuttujien arvoja, ja se on tallennettu laittamalla hiukkasia tilaan, jossa niiden muuttujat pysyvät vakioina pitkiä aikoja. Fysiikan mielestä maailmassa ei kuitenkaan ole passiivisia alueita eikä siis alueita, jotka ovat omasta mielestään aktiivisia, kun muut ovat passiivisia. Jos puhuttaisiin datasta itsestään, niin mitään konetta ei muuten tarvitsisi mainita, koska data oli aivan samaa dataa jo kirjoittaessa. Miksi rakentaa koko ajan asioiden päälle asioita, jos niistä asioista ei ole lainkaan kyse? Jos koneella tarkoitetaan jotain, mihin ei tarvitse kirjoittaa, niin kun puhuu koneesta, puhuisi myös koneesta tekemässä dataa, eli ei kyseessä ole passiivinen data oikeastaan kenenkään mielestä. Tai sitten oli turhaa juonikudosta valita kone, joka pystyy kirjoittamaan itsensä datat.

1:13:00 Idea siitä, että data on agentti on samanlaista, kuin mitä oli yllä sanottu solujen ja ajatusten sekoittamisesta keskenään. Eli mistään ei voi löytää tietokonedataa, jonka yhteydessä ei olisi jotain, joka on esim. kone, magnettinauha tai ihminen. Tällöin jos väittää datan tekevän jotain (toiselle objektille), on kyseessä tapahtuma, jossa aina näkee objektin X tekevän jotain objektille Y. Edellisestä videosta olisi voinut kuvitella, että Levinin uudet matemaattiset objektit tekisivät jotain sellaista, missä hän sanoo datan tekevän jotain toisille datoille. Mitä varten ne ensin jakavat saman avaruuden, mistä löytyy toiselle datallae jokin kolmas data joksi mennä. Tämä ei kuitenkaan esiinny vahvasti tässä kohtaa videota, vaan pian väitetään, että data parantaa fyysiset haavat.

Tekoälykoneet, joissa datat muuttuvat kuin itsekseen toisiksi datoiksi, ovat fyysisesti sellaisia objekteja, missä on hiukkasia siellä missä on dataa ja siellä missä on esim. mikropiiri. Yhdessä nämä hiukkaset muuttavat koko ajan datassa olevien hiukkasten muuttujia toisiksi (mikropiiri on aina ollut muutoksessa, kun se esim. luki ihmisen tekemän datan). Tekoälykoneita on kuitenkin muitakin, eikä kaikkien tarkoitus ole olla uutta itse tehtyä samaan aikaan pysyvää dataa ja sellaista jota tehdään loputtomasti, vaan joillekin riittää näyttää tekevänsä jotain älykästä yhdessä tehtävässä, jonka itse tutki yhdeksi kerätyksi dataksi.

1:13:30 Ei taida olla tieteellinen fakta, että biologinen muoto esiintyy datana jossakin. Eikä sellaisen näkemiselle ole mitään kaukoputkea. Biologinen muoto voi siis olla hyvinkin pelkän koneiston itse tekemä tuotos, joka alkaa pienestä joukosta omaa dataa, ja joka sitten muodostaa siitä lisää dataa valmiiksi kehoksi, joka on pitkään pysyvä. Uusi data edellisen lisäksi ei muodostu siksi, että jostakin luetaan, mitä dataa joku on kirjoittanut (pysyväksi), vaan koska pikemminkin kaikkialla pyörii koko ajan mikropiiri, josta tulee uutena datana vastauksia ulos ja jokainen näistä vastauksista menee uudestaan sisään. Jos tässä ei ajattele datana fermioneja ja esim. sähkökenttiä, niin osa siitä datasta, mitä oikesti on olemassa, ja joka vaikuttaa prosessiin, jäisi tarkastelematta. Dataa on siis yhtäpaljon soluneste, solukalvo ja astian liemi kuin on pelkkä DNA/RNA.

1:14:50 Mikään tapa hoitaa terveyttä, missä sanotaan, että hoidetaan jotain millä on väliaine, ja missä väliaine on lopulta fyysinen, ei tapahdu, ellei hoitamista tapahdu niin, että fyysiset vuorovaikutukset muuttavat sen, mitä fyysiset asiat ovat. Tämän kutsuminen eri nimillä eri approksimaatioiden tiedekunnissa ei ole parantumista edistävää. Silti esim. psykiatria voi toimia, koska psykiatriassa mennään erilaiseen fyysiseen tilaan kuuntelemaan ja päästelemään erilaisia fyysisiä ääniä, kuin mitä on missään muualla päästänyt. Kaikki mitä tulee psykiatrian jälkeen toimii myös, jos se tekee tätä. Eli jos ihminen ja hänen aivojensa tekemä mieli, ja aivojen vaikutus muuhun kehoon on sellainen, että tälle voi vain sanoa 'leiki tervettä niin saat herkun', niin terveyttä syntyy vain lukemalla tälle tietyn kirjan sanoja.

1:15:40 'Tautitilat, jotka eivät ole fyysisiä tiloja' ei ilmeisestikään tarkoita sitä, että sen taudin ja terveen välillä ei olisi ero, joka voidaan esittää fyysisillä muutujilla, joita standardimalli käyttää. Kyseessä on vain tauti, jota kukaan lääkäri ei hoida millään menetelmällä, joka olisi muuta kuin puhumista tai vastaavaa toimintaa. Kuten pelkkä ajattelu tai toiminta joka pyrkii ajatteluun eri tavalla. Näistä kaikki ovat täysin fyysistä kuitenkin sekä tekoina, että niinä eroina ajatuksissa, joita tulee. Kuten Levinkin melkein sanoi yllä, että hän tietää jo jopa kaikki ajatusten muodot.

Kun Levin jatkaa hän pikemminkin määrittelee nuo toiset taudit siten, että niitä voi nähdä tai hoitaa ei-mikromanageeraavasti sellaisilla käsitetasoilla, joita hän käyttää biologiassaan aina. Nämä eivät ole koskaan poissulkeneet mikromanageeraamista mitenkään.

12

Lue lisää

Esimerkkinä annetaan biosähköinen jokin. Mutta mikä? Jos ei sanota, mitä käsitettä on katseltu biosähkössä, niin ei ole esim. mitään kokoskaalaa eikä mitään ajassa olevaa tapahtumaketjua. Pelkällä biosähköllä ei ole siis omaa avaruuttaan biologiassa, ja kaikki siinä tehty on nyt vasta samaa kuin tekisi mikromanageeraamista. Sitten videolla sanotaan, että on oleellista, että on valmis pitämään mitä tahansa mielenä tai agenttina (eli antaa kyseisen asian itse välttää omat esteensä, mutta ei niin paljon, että ei kaupattaisi sille hoitoja?). Mutta näissä ideoissa, missä ei edes sivuttu psykologiaa (ja alitajuntaa missä voisi sanoa, että normaali ihminen ei ole ainoa oma agenttinsa) tämä on aivan turhaa voisi väittää. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että täytyy ajatella, että kaikki koostuu hiukkasista ja toivoa että joku (kehittämällä biologiaa, lääketiedettä ja psykiatriaa) tietää, mitä hiukkasille kannattaa tehdä, jotta ne kaikki kuuntelevat ja muuttuvat terveeksi joukoksi hiukkasia. Levin ei myöskään esittänyt, mikä on agentti ns. fyysisessä sairaudessa, ja että oliko siitä siellä hyötyä vai ei. Esim. sen suhteen että ajateltiinko sen takia väärää käsitetasoa, että agentti oli ajateltu sinne. Lauseet agentismin tutkimisesta pystyi ajattelemaan myös päinvastoin, että ongelma olisikin, että asioita pidetään liian agentteina vaikka ne eivät ole.

Keskustelu voisi myös määritellä uudelleen (?) sen, mitä tarkoitetaan agentismin tutkimisella kun tutkitaan 'käsitetasossa X olevaa agentismia'. (Eli esim. persoonallisuuden tai ajatuksen kuvio on todennäköisesti joskus sellainen että sen saa piirtää biologin morphogenesis-avaruuteen tms., jolloin jos sellaisella ajatuksella on agentismi, niin nyt se on tämän käsitetason agentismi, ja näin olisi voitu kertoa kauan aikaa sitten) (Morphogenesis-avaruuden muoto on aina jonkin solun tai eliön muoto, joten tuossa X:ssä ja tuossa agentissa ei ollut tarkoitus olla järkeä verrattuna minun aiempaan väitteeseeni).Siinä tutkitaan sitä, että onko jotain hyötyä siitä, että käyttää kyseistä käsitetasoa ja esim. seuraa sen muuttumista toiseksi kuin itsestään (mutta ei itsestään vaan vasta kun annetaan sille kokonaan erikseen keksittyä lääkettä, josta ei ole mitään esimerkkiä mitään X:ää varten koko videolla, mutta 'sähköiskut niin kuin etanoille' ovat minun ymmärrykseni).

Tällä hetkellä ei ole sanottu, että tunnettaisiin yhtään sairautta nimeltä, joka olisi käsitetason tai jonkun agentin sairaus. Kaikki on siis valtavaa hypoteesia, jossa mennään käsitteistö ja filosofiaa muistuttava tarinointi edellä. Sitten jos joku sairaus joskus löytyisikin, niin se että löytyisi mitään parempaa tapaa vaikuttaa siihen, ei vielä ole lähelläkään näköpiiriä. Siinä pitää huom. keksiä jokin tapa kohdistaa materiaa potilaaseen siten, että se lasketaan käsitteelliseksi avaruusvaikuttamiseksi eikä miksi tahansa materiapommiksi. Joku voi tulla jostain ja kiilata tällaisten biologien ohi ja parantaa saman taudin sanomatta tarvinneensa siihen mitään kuvioita tai ajattelijoita.

1:23:00 Puhe siitä, millä on valtaa tai vaikutusta mihinkin, on vähän epäselkeää ja tarkoituksetonta tällä tavalla. Fyysistä maailmaa ei ehkä kannataisi ajatella minään omana kategorianaan, millä ei ole suoraan omaa tekemistään matematiikan kanssa. Jos tämä sama idea käytäisiin läpi matemaattisen realistin kanssa, niin voitaisiin sanoa, että yhdellä 4D-monistolla ja siinä olevilla kentillä ei ole valtaa muuttaa jotain. Jos otetaan 'joksikin' sellaista, mitä ei ole vielä käytetty ainakaan suoraan, niin näillä ei ole valtaa muuttaa toista universumia, jossa on 5D-monisto (nämä eivät ole samassa fyysisessä multiversumissa, vaan molemmat ovat pöytälaatikko-universumeita tässä). Tai niillä ei ole valtaa muuttaa kokonaislukujen määritelmää ja sitä, että alkuluvut kuuluvat kokonaislukuihin.

Silti kun puhutaan jostakin matematiikassa, niin periaateessa valta muuttaa jotain pitäisi selittää jonakin matemaattisena tai muuten sitä ei edes ole mahdollista sanoa mistään. Keskustelu kannattaisi siis aloittaa positiivisesta esimerkistä, missä se valta oikeasi esiintyy. Vaikka olisi 4D-monisto ja kentä phi, jolla on yhtälö, joka sisältää jonkin vakion a, niin onko 4D-monistolla ja phi:llä valtaa liittyen a:han? Ja miten se ilmenee? Jos valta on sitä, että pystyn kirjoittamaan phin yhtälön millä tahansa a:lla, eli että pystyn muuttamaan sitä mitä olin tekemässä, niin minähän pystyn muuttamaan kaiken, mitä olin tekemässä. Eli voin lakata käyttämästä vain 4:ää dimensiota ja voin lakata käyttämästä dimensioita ja kenttiä kokonaan, kunnes minulla ei ole kokonaislukuja missään eivätkä alkuluvut pysty rupeamaan minulle enää. Tarkoittaako tämä, että edelleen 4D:llä ja phillä oli valta tähän kaikkeen?

13

Anonyymi00015 kirjoitti:

Esimerkkinä annetaan biosähköinen jokin. Mutta mikä? Jos ei sanota, mitä käsitettä on katseltu biosähkössä, niin ei ole esim. mitään kokoskaalaa eikä mitään ajassa olevaa tapahtumaketjua. Pelkällä biosähköllä ei ole siis omaa avaruuttaan biologiassa, ja kaikki siinä tehty on nyt vasta samaa kuin tekisi mikromanageeraamista. Sitten videolla sanotaan, että on oleellista, että on valmis pitämään mitä tahansa mielenä tai agenttina (eli antaa kyseisen asian itse välttää omat esteensä, mutta ei niin paljon, että ei kaupattaisi sille hoitoja?). Mutta näissä ideoissa, missä ei edes sivuttu psykologiaa (ja alitajuntaa missä voisi sanoa, että normaali ihminen ei ole ainoa oma agenttinsa) tämä on aivan turhaa voisi väittää. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että täytyy ajatella, että kaikki koostuu hiukkasista ja toivoa että joku (kehittämällä biologiaa, lääketiedettä ja psykiatriaa) tietää, mitä hiukkasille kannattaa tehdä, jotta ne kaikki kuuntelevat ja muuttuvat terveeksi joukoksi hiukkasia. Levin ei myöskään esittänyt, mikä on agentti ns. fyysisessä sairaudessa, ja että oliko siitä siellä hyötyä vai ei. Esim. sen suhteen että ajateltiinko sen takia väärää käsitetasoa, että agentti oli ajateltu sinne. Lauseet agentismin tutkimisesta pystyi ajattelemaan myös päinvastoin, että ongelma olisikin, että asioita pidetään liian agentteina vaikka ne eivät ole.

Keskustelu voisi myös määritellä uudelleen (?) sen, mitä tarkoitetaan agentismin tutkimisella kun tutkitaan 'käsitetasossa X olevaa agentismia'. (Eli esim. persoonallisuuden tai ajatuksen kuvio on todennäköisesti joskus sellainen että sen saa piirtää biologin morphogenesis-avaruuteen tms., jolloin jos sellaisella ajatuksella on agentismi, niin nyt se on tämän käsitetason agentismi, ja näin olisi voitu kertoa kauan aikaa sitten) (Morphogenesis-avaruuden muoto on aina jonkin solun tai eliön muoto, joten tuossa X:ssä ja tuossa agentissa ei ollut tarkoitus olla järkeä verrattuna minun aiempaan väitteeseeni).Siinä tutkitaan sitä, että onko jotain hyötyä siitä, että käyttää kyseistä käsitetasoa ja esim. seuraa sen muuttumista toiseksi kuin itsestään (mutta ei itsestään vaan vasta kun annetaan sille kokonaan erikseen keksittyä lääkettä, josta ei ole mitään esimerkkiä mitään X:ää varten koko videolla, mutta 'sähköiskut niin kuin etanoille' ovat minun ymmärrykseni).

Tällä hetkellä ei ole sanottu, että tunnettaisiin yhtään sairautta nimeltä, joka olisi käsitetason tai jonkun agentin sairaus. Kaikki on siis valtavaa hypoteesia, jossa mennään käsitteistö ja filosofiaa muistuttava tarinointi edellä. Sitten jos joku sairaus joskus löytyisikin, niin se että löytyisi mitään parempaa tapaa vaikuttaa siihen, ei vielä ole lähelläkään näköpiiriä. Siinä pitää huom. keksiä jokin tapa kohdistaa materiaa potilaaseen siten, että se lasketaan käsitteelliseksi avaruusvaikuttamiseksi eikä miksi tahansa materiapommiksi. Joku voi tulla jostain ja kiilata tällaisten biologien ohi ja parantaa saman taudin sanomatta tarvinneensa siihen mitään kuvioita tai ajattelijoita.

1:23:00 Puhe siitä, millä on valtaa tai vaikutusta mihinkin, on vähän epäselkeää ja tarkoituksetonta tällä tavalla. Fyysistä maailmaa ei ehkä kannataisi ajatella minään omana kategorianaan, millä ei ole suoraan omaa tekemistään matematiikan kanssa. Jos tämä sama idea käytäisiin läpi matemaattisen realistin kanssa, niin voitaisiin sanoa, että yhdellä 4D-monistolla ja siinä olevilla kentillä ei ole valtaa muuttaa jotain. Jos otetaan 'joksikin' sellaista, mitä ei ole vielä käytetty ainakaan suoraan, niin näillä ei ole valtaa muuttaa toista universumia, jossa on 5D-monisto (nämä eivät ole samassa fyysisessä multiversumissa, vaan molemmat ovat pöytälaatikko-universumeita tässä). Tai niillä ei ole valtaa muuttaa kokonaislukujen määritelmää ja sitä, että alkuluvut kuuluvat kokonaislukuihin.

Silti kun puhutaan jostakin matematiikassa, niin periaateessa valta muuttaa jotain pitäisi selittää jonakin matemaattisena tai muuten sitä ei edes ole mahdollista sanoa mistään. Keskustelu kannattaisi siis aloittaa positiivisesta esimerkistä, missä se valta oikeasi esiintyy. Vaikka olisi 4D-monisto ja kentä phi, jolla on yhtälö, joka sisältää jonkin vakion a, niin onko 4D-monistolla ja phi:llä valtaa liittyen a:han? Ja miten se ilmenee? Jos valta on sitä, että pystyn kirjoittamaan phin yhtälön millä tahansa a:lla, eli että pystyn muuttamaan sitä mitä olin tekemässä, niin minähän pystyn muuttamaan kaiken, mitä olin tekemässä. Eli voin lakata käyttämästä vain 4:ää dimensiota ja voin lakata käyttämästä dimensioita ja kenttiä kokonaan, kunnes minulla ei ole kokonaislukuja missään eivätkä alkuluvut pysty rupeamaan minulle enää. Tarkoittaako tämä, että edelleen 4D:llä ja phillä oli valta tähän kaikkeen?

13

Lue lisää

Jos pointti on että valta on sitä, että parametrin tai jonkin muun asian valinta on vapaa (jonkun päättämänä esim. avaruus on alussa vapaa tai ei vapaa valita) . Silloin näiden kaikkien parametrien muodostamalla kokoelmalla phi:n yhtälöitä on valta olla niistä yksi. Mutta valta ei koskaan kohdistu kuin pienenevään joukkoon täydestä kokoelmasta. Tässä voi jo kuitenkin sanoa, että tällä idealla ei tee mitään fysiikassa, koska fysiikassa mikään ei todellisuudessa ole vapaata, vaan maailmalla on vain yhdet yhtälöt ja yksi alkutila. Ja jos on lisäksi determinismiä, niin ei ole mitään kokoelmaa vaihtoehtoja millekään. Aina jos puhuttaisiin fysiikan vaihtoehdoista esim. QM-tilastoissa, niin ne voitaisiin tulkita siten, että jokainen vaihtoehto on ontologinen. Ne eivät ole silloin äskeistä vastaava kokoelma, joka pystyisi pienenemään.

1:24:15 Jos Levin sanoi äsken, että biologia käyttää hyväkseen standardimallin symmetrioiden totuuksia, niin hän on vain samaa mieltä reduktionistien kanssa? Eli hänen 'lounaan hinta' -käsitteensä on sama kuin muodostaa toinen yhtä ontologinen todellisuuden taso?

1:25:00 Yksi tulkinta siitä, että evoluutioteorian antama idea siitä, että mitään sivutuotteita ei synny, on se, että biologia on approksimoidun emergenttisen tason tiedettä, joka ei koskaan voi ilmaista totuutta täysin, jos se ei käytä hiukkasfysiikkaa eli lakkaa olemasta biologiaa harhaan johtavine käsitteineen.

1:25:40 Yhden soluntapaisen objektin pitäminen emergenttinä on aivan eri käsite kuin miten oikeat ihmiset käyttävät sanaa emergenssi.

1:26:15 Sparse-ontologia on filosofiaa, jota fysikalistin ei kannattaisi käyttää, koska termin määritelmä ei ole sellainen, että sen voisi luottaa tekevän puheessa sitä, mitä fysikalisti matemaattisen tarkasti haluaa saada ontologiassaan aikaiseksi, ja miellyttämään fyysikkoa. Levin tietää varmaan mitä sparse tarkoittaa (ks. seuraava kappale), mutta hän sanoo ihan surkein sanoin sen, mitä siinä olisi muihin verrattuna. Ei sparsessa ontologiassa ole 'fysikaalinen maailma' ja muissa toinen maailma lisää. Hänen lauseessaan pitäisi ajatella, että 'fysikaalinen maailma' on alkeishiukkaset eikä mitään muuta. Ei-sparsessa ontologiassa kaikki mitä kvarkeista tulee, on ontologista, vaikka ei käytetä sanaa vahva emergenssi, joka kiinnittäisi huomiota siihen, millaista on fyysinen käytös. Eli kyseessä on kaiken emergenssin puuttuessakin filosofinen päähän pinttymä. Ja esimerkki tällaisestä ei-sparsesta kohteesta on metamorfinen avaruus. Joka on fysikaalista maailmaa. Idealistisissa filosofioissa, joissa on jokin tieotisuuden selitys omalla ontologialla, joka olisi loogisesti jotain muuta kuin fyysinen maailma, sanalla sparse ei viitata mihinkään ennen kuin on rakennettu monta eri versiota selittämään tätä samaa tietoisuutta tms.

Henkilöt jotka puhuvat ei-sparsesta-ontologiasta ovat myös lähinnä vain ontologian keksimisen näyttelijöitä, jotka yrittävät väittää olevansa yhtä fiksuja kuin sparset, vaikka sparset ovat selittäneet kaiken, mitä he sanovat paremmin kuin he. Tämä on juuri sitä, että Levin on kiinnitänyt isoa huomiota kaikkiin näkemiinsä biologian työkaluihin ja ilmeisesti siksi, että hän on tulkinnut ne paljon suuremmiksi ideoiksi kuin työkaluiksi. Tässä kohtaa videota näyttää, että hän ei ole varma, kumpaa haluaisi tehdä eli että ovatko avaruudet idealismia kuten Platonilla, vai ovatko ne epä-sparseja fysikaalisen maailman olemassaolevia esityksiä. Tai sitten hän ei vain tajua filosofiaa ja puhuu mitä sattuu, mihin viittaa sekin, että tästä jorinasta näyttää olevan mahdotonta päästä kysymykseen siitä, että onko jokin hänen mielestään vahvaa emergenssiä.

1:26:45 Sparsetukset ja myös fysikalismit ovat filosofioita. Ne eivät vaikuta mitenkään käytännön tutkimukseen eli siihen, että kirjoitetaanko jotain johonkin ja kuinka monella esim. työkalulla tai avaruuksien esitystavalla. Tässä kohtaa sanaa sparse käytetään myös varmaan väärin. Jos kirjaan kirjoitetaan jotain muuta kuin kvarkit, niin mitä kirja merkitsi? Tiedetään että sparseus oli olemassa pelkkien kvarkkien oltua, mutta sen jälkeen emme ole välttämättä sparseja enää ellemme sano muiden asioiden kirjassa olevan siellä vain muuten vaan. Miksi käyttää 'muuten vaan' -kirjaa kuvailemaan käsitettä, koska eikö käsitteen kuvaus ole silloin 'muuten vaan ' -kuvailtu, eli toimisi yhtä hyvin, jos kirjaa ei esiintyisi kuvauksessa kertaakaan vaan olisi kaikki muu, mikä jää jäljelle (mikä tarkoittaa että videon puhe on tietysti ongelmallinen)? Mitä tässä vertauskuvassa on kirjan lisäksi, ja millä sitten pitäisi kuvata ei-sparseja, jos kirjojen tekeminen ei ole lainkaan heidän juttuaan kuvaava?

14

Anonyymi00016 kirjoitti:

Jos pointti on että valta on sitä, että parametrin tai jonkin muun asian valinta on vapaa (jonkun päättämänä esim. avaruus on alussa vapaa tai ei vapaa valita) . Silloin näiden kaikkien parametrien muodostamalla kokoelmalla phi:n yhtälöitä on valta olla niistä yksi. Mutta valta ei koskaan kohdistu kuin pienenevään joukkoon täydestä kokoelmasta. Tässä voi jo kuitenkin sanoa, että tällä idealla ei tee mitään fysiikassa, koska fysiikassa mikään ei todellisuudessa ole vapaata, vaan maailmalla on vain yhdet yhtälöt ja yksi alkutila. Ja jos on lisäksi determinismiä, niin ei ole mitään kokoelmaa vaihtoehtoja millekään. Aina jos puhuttaisiin fysiikan vaihtoehdoista esim. QM-tilastoissa, niin ne voitaisiin tulkita siten, että jokainen vaihtoehto on ontologinen. Ne eivät ole silloin äskeistä vastaava kokoelma, joka pystyisi pienenemään.

1:24:15 Jos Levin sanoi äsken, että biologia käyttää hyväkseen standardimallin symmetrioiden totuuksia, niin hän on vain samaa mieltä reduktionistien kanssa? Eli hänen 'lounaan hinta' -käsitteensä on sama kuin muodostaa toinen yhtä ontologinen todellisuuden taso?

1:25:00 Yksi tulkinta siitä, että evoluutioteorian antama idea siitä, että mitään sivutuotteita ei synny, on se, että biologia on approksimoidun emergenttisen tason tiedettä, joka ei koskaan voi ilmaista totuutta täysin, jos se ei käytä hiukkasfysiikkaa eli lakkaa olemasta biologiaa harhaan johtavine käsitteineen.

1:25:40 Yhden soluntapaisen objektin pitäminen emergenttinä on aivan eri käsite kuin miten oikeat ihmiset käyttävät sanaa emergenssi.

1:26:15 Sparse-ontologia on filosofiaa, jota fysikalistin ei kannattaisi käyttää, koska termin määritelmä ei ole sellainen, että sen voisi luottaa tekevän puheessa sitä, mitä fysikalisti matemaattisen tarkasti haluaa saada ontologiassaan aikaiseksi, ja miellyttämään fyysikkoa. Levin tietää varmaan mitä sparse tarkoittaa (ks. seuraava kappale), mutta hän sanoo ihan surkein sanoin sen, mitä siinä olisi muihin verrattuna. Ei sparsessa ontologiassa ole 'fysikaalinen maailma' ja muissa toinen maailma lisää. Hänen lauseessaan pitäisi ajatella, että 'fysikaalinen maailma' on alkeishiukkaset eikä mitään muuta. Ei-sparsessa ontologiassa kaikki mitä kvarkeista tulee, on ontologista, vaikka ei käytetä sanaa vahva emergenssi, joka kiinnittäisi huomiota siihen, millaista on fyysinen käytös. Eli kyseessä on kaiken emergenssin puuttuessakin filosofinen päähän pinttymä. Ja esimerkki tällaisestä ei-sparsesta kohteesta on metamorfinen avaruus. Joka on fysikaalista maailmaa. Idealistisissa filosofioissa, joissa on jokin tieotisuuden selitys omalla ontologialla, joka olisi loogisesti jotain muuta kuin fyysinen maailma, sanalla sparse ei viitata mihinkään ennen kuin on rakennettu monta eri versiota selittämään tätä samaa tietoisuutta tms.

Henkilöt jotka puhuvat ei-sparsesta-ontologiasta ovat myös lähinnä vain ontologian keksimisen näyttelijöitä, jotka yrittävät väittää olevansa yhtä fiksuja kuin sparset, vaikka sparset ovat selittäneet kaiken, mitä he sanovat paremmin kuin he. Tämä on juuri sitä, että Levin on kiinnitänyt isoa huomiota kaikkiin näkemiinsä biologian työkaluihin ja ilmeisesti siksi, että hän on tulkinnut ne paljon suuremmiksi ideoiksi kuin työkaluiksi. Tässä kohtaa videota näyttää, että hän ei ole varma, kumpaa haluaisi tehdä eli että ovatko avaruudet idealismia kuten Platonilla, vai ovatko ne epä-sparseja fysikaalisen maailman olemassaolevia esityksiä. Tai sitten hän ei vain tajua filosofiaa ja puhuu mitä sattuu, mihin viittaa sekin, että tästä jorinasta näyttää olevan mahdotonta päästä kysymykseen siitä, että onko jokin hänen mielestään vahvaa emergenssiä.

1:26:45 Sparsetukset ja myös fysikalismit ovat filosofioita. Ne eivät vaikuta mitenkään käytännön tutkimukseen eli siihen, että kirjoitetaanko jotain johonkin ja kuinka monella esim. työkalulla tai avaruuksien esitystavalla. Tässä kohtaa sanaa sparse käytetään myös varmaan väärin. Jos kirjaan kirjoitetaan jotain muuta kuin kvarkit, niin mitä kirja merkitsi? Tiedetään että sparseus oli olemassa pelkkien kvarkkien oltua, mutta sen jälkeen emme ole välttämättä sparseja enää ellemme sano muiden asioiden kirjassa olevan siellä vain muuten vaan. Miksi käyttää 'muuten vaan' -kirjaa kuvailemaan käsitettä, koska eikö käsitteen kuvaus ole silloin 'muuten vaan ' -kuvailtu, eli toimisi yhtä hyvin, jos kirjaa ei esiintyisi kuvauksessa kertaakaan vaan olisi kaikki muu, mikä jää jäljelle (mikä tarkoittaa että videon puhe on tietysti ongelmallinen)? Mitä tässä vertauskuvassa on kirjan lisäksi, ja millä sitten pitäisi kuvata ei-sparseja, jos kirjojen tekeminen ei ole lainkaan heidän juttuaan kuvaava?

14

Lue lisää

Sitten on erikseen se asia, että Levin väittää joidenkin käsitteiden muodostavan jossain seuraavassa työssä avaruuden. Mutta koska se todennäköisesti ei ole avaruus, niin miksi muut eivät voisi nimittää sitä kirjaksi tai katalogiksi? Levin puhuu myös siitä, että kirja muiden tekemänä olisi satunnainen kasa tavaraa. Jos puhuttaisiin oikeasta fyysisestä kirjasta, niin se ei olisi totta, vaan kirjalla missä on sivuja, on enemmän avaruuden ominaisuuksia kuin hänellä tähän mennessä. Pointti on kuitenkin esim. ikään kuin se, että saako jotkut aiheet kirjoittaa niille sivuille missä tahansa järjestyksessä haluaa, jolloin se tietomäärä ei ole ikäänkuin kirjan avaruuden veroinen järjestelmä. Tähän mennessä ei ole minusta ainakaan esitetty mitään väliä millekään. Avaruuden verot (tai vastaavat) ovat puolestaan sellaisia, että niitä voi keksiä triviaalisti, vähän samalla tavalla kuin Levin on keksinyt, että koneet ja koirat kuuluvat samaan jatkumoon eri päihin. Useisiin versioihin samaa kirjaa päädytään joskus joka tapauksessa, koska avaruuden keksiminen itsessään ei ole se, mikä perustelee sen, että se on ainoa tai paras avaruus. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu kritiikiksi hänen kirjaheitoilleen. Se mitä Levin ja minä haluaisimme nähdä hänen avaruudeltaan ei kuitenkaan ole vielä tässä, että olisi vain lista, millä on järjestys.

1:27:30 'Avaruus josta nämä kuviot tulevat' ei kuulosta kauhean hyvältä oikein miltään kantilta. Haluttaisiinko tässä tietää jopa, että miksi oikeaan todellisuuteen tulee jokin biologinen eliö? Miksi avaruus vastaisi siihen, mutta esim. hiukkaset eivät? Entä miksi avaruusvastaus olisi jokin lopullinen vastaus? Eli miksi samasta avaruudesta tai aivan toisesta avaruudesta ei sitten tullut jokin aivan muu biologinen eliö, jos kerran varsinkaan ei ole väliä miettiä, mitä hiukkasia täällä on, ja avaruuksista saa vapaasti ottaa? Tai mistä yksi avaruus tuli eivätkä muut? Mieti myös sitä, että vaika mitään näin suurta ei ajattelisi, niin miten tähän sanontatapaan sovellettaisiin aiemmin haluttua kyselyä, jossa haluttiin tietää, millä on valtaa mihinkin.

Mitä eroa tällä avaruudesta tulevalla kuviolla piti olla kirjoihin verrattuna? Missä sanoin jo että kirja on avaruudeksi melko riittävä. Jolloin jos kuvio tulee kirjasta, niin on tehty kaikki mitä Levin tekee? Video tekee tässä lähinnä sen tempun, että keskustelu alkoi filosofisesta vastakkainasettelusta, ja sitten filosofia tai asioiden tulkinta lakkasi ja alettiin selostamaan, miten jäsentää fyysisen maailman tietoa ja esim. tarkentamaan sitä, että mitä tietoa ei vielä ole mainittu, kuten sen järjestys, joka on omaa tietoaan jos sen näkisi oikessa eliöissä. Sparsetus ym. ei ole sitä että näin ei tekisi, vaan se on sitä että miettii asioiden vertautumista hiukkasiin, ja jotain missä päätetään, mitkä asiat voivat muodostaa todellisuuden.

1:27:35 Avaruutta ei varsinaisesti tarvitse siihen, jos matemaatikko tai hänen puheen partensa haluaa päästä yhdestä asiasta toiseen (samassa joukossa tai eri joukossa jopa). Tähän riittä pelkkä kartta, joka yhdistää kaksi eri asiaa. Jos puhutaan siitä, että halutaan käsittellisesti tehdä objekti, joka liikkuu tai teleporttaa asiasta toiseen, niin siinä avaruus on vain asioita helpottava tekijä tietynlaisia normaaleja liikkeitä varten. Avaruuden pointti on sellaisissa asioissa kuin mekaniikka myös se, että liike muodostaa muuttujia objektin ylittämistä avaruuden alkioiden joukolle annetusta lisäominaisuudesta eli etäisyydestä ja joista muuttujista myös systeemin kehitys riippuu. Kartta joka tekee tällaisen avaruuden on kahden alkion kartta johonkin lukuun, joka voi olla esim. metrejä.

1:27:45 'Penrosen toinen avaruus joka on fyysisesti mutta fysikaalisen avaruuden lisäksi' ei ole oikea akateeminen viite, ja olen aika varma ettei hänellä ole toista avaruutta edes kvanttigravitatiivisessa tietoisuusideassaan, mihin tässä varmaan on törmätty. Ottaen huomioon, että Levin ei vieläkään ole puhunut tarkalleen ottaen avaruudesta, olisi todella ikävää alkaa vertaamaan mitään asioihin, jotka olisivat oikeasti avaruus. Toisekseen toisten ihmisten avaruudet, joilla on jotain käyttöä tai jotka ovat jopa ontologisia ehdotuksia, eivät mitenkään perustele sitä, että pitäisi tehdä käsitteistä avaruus ja alkaa pohtia senkin filosofista asemaa. Tosin eivät myöskään Penrosen avaruudet ole sellaisia, että niitä ei jotenkin koskisi se, että niiden matemaattinen realismi on vain erikseen filosofoitua. Monet ovat mielestäni sanoneet näinkin, joten miksei tästä sanomisesta otettaisi vaarin ja alettaisi biologin avaruuksilla juuri siitä.

15

Anonyymi00017 kirjoitti:

Sitten on erikseen se asia, että Levin väittää joidenkin käsitteiden muodostavan jossain seuraavassa työssä avaruuden. Mutta koska se todennäköisesti ei ole avaruus, niin miksi muut eivät voisi nimittää sitä kirjaksi tai katalogiksi? Levin puhuu myös siitä, että kirja muiden tekemänä olisi satunnainen kasa tavaraa. Jos puhuttaisiin oikeasta fyysisestä kirjasta, niin se ei olisi totta, vaan kirjalla missä on sivuja, on enemmän avaruuden ominaisuuksia kuin hänellä tähän mennessä. Pointti on kuitenkin esim. ikään kuin se, että saako jotkut aiheet kirjoittaa niille sivuille missä tahansa järjestyksessä haluaa, jolloin se tietomäärä ei ole ikäänkuin kirjan avaruuden veroinen järjestelmä. Tähän mennessä ei ole minusta ainakaan esitetty mitään väliä millekään. Avaruuden verot (tai vastaavat) ovat puolestaan sellaisia, että niitä voi keksiä triviaalisti, vähän samalla tavalla kuin Levin on keksinyt, että koneet ja koirat kuuluvat samaan jatkumoon eri päihin. Useisiin versioihin samaa kirjaa päädytään joskus joka tapauksessa, koska avaruuden keksiminen itsessään ei ole se, mikä perustelee sen, että se on ainoa tai paras avaruus. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu kritiikiksi hänen kirjaheitoilleen. Se mitä Levin ja minä haluaisimme nähdä hänen avaruudeltaan ei kuitenkaan ole vielä tässä, että olisi vain lista, millä on järjestys.

1:27:30 'Avaruus josta nämä kuviot tulevat' ei kuulosta kauhean hyvältä oikein miltään kantilta. Haluttaisiinko tässä tietää jopa, että miksi oikeaan todellisuuteen tulee jokin biologinen eliö? Miksi avaruus vastaisi siihen, mutta esim. hiukkaset eivät? Entä miksi avaruusvastaus olisi jokin lopullinen vastaus? Eli miksi samasta avaruudesta tai aivan toisesta avaruudesta ei sitten tullut jokin aivan muu biologinen eliö, jos kerran varsinkaan ei ole väliä miettiä, mitä hiukkasia täällä on, ja avaruuksista saa vapaasti ottaa? Tai mistä yksi avaruus tuli eivätkä muut? Mieti myös sitä, että vaika mitään näin suurta ei ajattelisi, niin miten tähän sanontatapaan sovellettaisiin aiemmin haluttua kyselyä, jossa haluttiin tietää, millä on valtaa mihinkin.

Mitä eroa tällä avaruudesta tulevalla kuviolla piti olla kirjoihin verrattuna? Missä sanoin jo että kirja on avaruudeksi melko riittävä. Jolloin jos kuvio tulee kirjasta, niin on tehty kaikki mitä Levin tekee? Video tekee tässä lähinnä sen tempun, että keskustelu alkoi filosofisesta vastakkainasettelusta, ja sitten filosofia tai asioiden tulkinta lakkasi ja alettiin selostamaan, miten jäsentää fyysisen maailman tietoa ja esim. tarkentamaan sitä, että mitä tietoa ei vielä ole mainittu, kuten sen järjestys, joka on omaa tietoaan jos sen näkisi oikessa eliöissä. Sparsetus ym. ei ole sitä että näin ei tekisi, vaan se on sitä että miettii asioiden vertautumista hiukkasiin, ja jotain missä päätetään, mitkä asiat voivat muodostaa todellisuuden.

1:27:35 Avaruutta ei varsinaisesti tarvitse siihen, jos matemaatikko tai hänen puheen partensa haluaa päästä yhdestä asiasta toiseen (samassa joukossa tai eri joukossa jopa). Tähän riittä pelkkä kartta, joka yhdistää kaksi eri asiaa. Jos puhutaan siitä, että halutaan käsittellisesti tehdä objekti, joka liikkuu tai teleporttaa asiasta toiseen, niin siinä avaruus on vain asioita helpottava tekijä tietynlaisia normaaleja liikkeitä varten. Avaruuden pointti on sellaisissa asioissa kuin mekaniikka myös se, että liike muodostaa muuttujia objektin ylittämistä avaruuden alkioiden joukolle annetusta lisäominaisuudesta eli etäisyydestä ja joista muuttujista myös systeemin kehitys riippuu. Kartta joka tekee tällaisen avaruuden on kahden alkion kartta johonkin lukuun, joka voi olla esim. metrejä.

1:27:45 'Penrosen toinen avaruus joka on fyysisesti mutta fysikaalisen avaruuden lisäksi' ei ole oikea akateeminen viite, ja olen aika varma ettei hänellä ole toista avaruutta edes kvanttigravitatiivisessa tietoisuusideassaan, mihin tässä varmaan on törmätty. Ottaen huomioon, että Levin ei vieläkään ole puhunut tarkalleen ottaen avaruudesta, olisi todella ikävää alkaa vertaamaan mitään asioihin, jotka olisivat oikeasti avaruus. Toisekseen toisten ihmisten avaruudet, joilla on jotain käyttöä tai jotka ovat jopa ontologisia ehdotuksia, eivät mitenkään perustele sitä, että pitäisi tehdä käsitteistä avaruus ja alkaa pohtia senkin filosofista asemaa. Tosin eivät myöskään Penrosen avaruudet ole sellaisia, että niitä ei jotenkin koskisi se, että niiden matemaattinen realismi on vain erikseen filosofoitua. Monet ovat mielestäni sanoneet näinkin, joten miksei tästä sanomisesta otettaisi vaarin ja alettaisi biologin avaruuksilla juuri siitä.

15

Lue lisää

1:28:25 Oli aika hyvä että käytin yllä ilmaisua 'matemaatikon puheen parsi liikkuu', koska sitä voi verrata tähän, kun Levin sanoo, että toisesta avaruudesta tulee jotain käyttöliittymän läpi. Kartta josta puhutaan tämän jälkeen ei ole se, mikä tekee käsitteistä avaruuden. Sen sijaan tämä on kaikki kirjaakin heikomman tason esitystä, mistä vielä puuttuu se, että ei 'fyysisillä pointtereilla' eikä siis käsitteilläkään ole omaa järjestystä sellaisessa. Kartta x -> y ei kuvaile tulemista eli liikettä, vaan se vain tekee kahdesta asiasta toistensa parit (kuten x = vuosiluku y = verokertymä). Liike tai teleporttaus on täysin sattumalta sellainen käsite, että siinä esim. on ensin jotain x:ssä ja myöhemmin se on sitten y:ssä. Tässä x -> y -karttaa paljon oleellisempaa on mm. se, että sen, mikä liikkui pois x:stä, täytyy mm. tuhota kaikki jälkensä x:ssä olemisesta. Sitä että on myös kaksi versiota x:stä kutsutaan ajaksi ja oleellinen liikkeen kartta on aika -> (x tai y).

1:28:50 Matematiikka fysiikka -suhde on päätetty olevan jotain kysymättä realisteilta mitään. Levin haluaa tehdä siten, että on kartta x -> y, joista vain y on matematiikkaa. Tämä on tavallaan mahdollista ja siksi olen puhunut siitä, että käsitteille tehdään avaruus nurisematta siitä mitenkään, mutta silti tämä jonkin verran luo matematiikkaa x:lle. Suurempi vaikeus on se, että mitä fysiikka x tarkoittaa (eivätkä kaikki välttämättä osaa heti sanoa, mitä y:kään tarkoittaa eli, että onko se yhtälö vai onko se tila 4D-monistossa vai mitä se on, jolloin jos se on yhtä epäselvä asia kuin x on, niin onko tämä enää fysiikan ja matematiikan suhde vai fysiikan ja ei-minkään). Levinin kaikki ideat ihmeellisistä abstrakteista struktuureista perustuvat jatkuvasti siihen, että olisi joku sopimus siitä, mitä jokainen lausuttu sana on. Tai sitten struktuurit ovat vain jotain itseään varten vähän niinkuin 2 + 2 ei ole mitään muuta kuin numeroita varten, kun et laske joidenkin fyysisten objektien määrää. Ja mieti vielä, että abstraktissa algebrassa se ei olisi numeroita varten vaan + -toimitusta varten, mille tahansa mitä numerot esittävät.

Levinin esityksessä hän laittaa tietoisuuden tai sen eri asteet avaruuteen ja sieltä edelleen x:ään. Näistä voimme kuitenkin ymmärtää häntä vähän paremmin, koska Levin on määritellyt, että agentti on sitä, että kiertää esteitä itse. Tällöin voidaan ajatella, että tietoisuudesta esiintyvät sanat liittyvät jotenkin kokeelliseen pohjaan, jonka joku biologi (lukenut käyttäytymistiedettä) on allekirjoittanut kohteeksi, joka ansaitsee paikan kartassa. Tai vielä niinkin, että tietoisuus on lyhennelmä siitä tekstistä, missä kuvaillaan eri esteitä kiertäviä datapisteitä. Biologit tekevät y:n siis. Ja x on edelleen epäselvä, mutta ehkä sama kuin fysiikan teorialle, eli väitetään olevan aineen, johon tulee monta y:n karttaa.

Kun näin on tehty ja kun avaruus ja kartat ovat valmiit, niin missään ei ole vielä sellaista tietoisuuden mallia, joka sanoisi, mitä tietoisuus on, tai miten se tekee jotain esteen tunnistusta tai ratkaisuja sen suhteen. Jos joku tekisi matematiikan, jossa sanotaan, miten tietoisuus toimii, niin luulen ettei Levinin avaruus voisi hyväksyä sitä tai ottaa huomioon, koska se on lähtenyt itse oletuksesta että tietoisuudelle ei tehdä mitään mallia. Joten se ihmettelisi, miksi sellainen matematiikka on, joka on tietoisuutta. Vaikka Levinin tarkoitus olisi epäsparseuden nimissä ikäänkuin täyttää maailma käsitteistä, jotka ovat todella olemassa, niin realistinen tietoisuus, joka on muuta kuin meidän vaikutelmamme kokeista, ei ole asia, jota ikinä tulee olemaan tällä menetelmällä. Hänellä on myös avaruutensa kanssa vähän erikoinen suhde kvarkkeihin, mutta ei niin kielteinen kuin tietoisuuteen. Sellaisia tosi suurta kysymystä ei tässä avaruudessa kuitenkaan koskaan tule, kuin'mitä tietoisuus ja kvarkit tekevät yhdessä (sis. voiko kvarkin suuntaa muuttaa sen luonnonlaki-suunnasta)'. Tätä ei huom. voi myöskään syntyä biologin ajatteleman tietoisuuden kanssa, koska agenttikokeet eivät katsele tätä asiaa.

Kun tietoisuuden on määritelty olevan esteenkierto kokeessa, niin kuten jo aiemmin sanoin, tämän voi selittää mikroskooppisesti ja manageeraten myös. Silloin tietoisuuden x on samaan aikaan fysiikan ja fysiikan matematiikan kaikkien tapahtumien alijoukko. Missä myös on kerrottu determinisisesti, miksi kierto on jne. Tämä on silloin minusta vain kartta y_fysiikka -> y_biologia, johon liittyy esim. informaation pakkaaminen karkeampaan muotoon (kartta ei sitä tee vaan ilmoittaa väitetyt tai halutut tulokset).

16

Anonyymi00018 kirjoitti:

1:28:25 Oli aika hyvä että käytin yllä ilmaisua 'matemaatikon puheen parsi liikkuu', koska sitä voi verrata tähän, kun Levin sanoo, että toisesta avaruudesta tulee jotain käyttöliittymän läpi. Kartta josta puhutaan tämän jälkeen ei ole se, mikä tekee käsitteistä avaruuden. Sen sijaan tämä on kaikki kirjaakin heikomman tason esitystä, mistä vielä puuttuu se, että ei 'fyysisillä pointtereilla' eikä siis käsitteilläkään ole omaa järjestystä sellaisessa. Kartta x -> y ei kuvaile tulemista eli liikettä, vaan se vain tekee kahdesta asiasta toistensa parit (kuten x = vuosiluku y = verokertymä). Liike tai teleporttaus on täysin sattumalta sellainen käsite, että siinä esim. on ensin jotain x:ssä ja myöhemmin se on sitten y:ssä. Tässä x -> y -karttaa paljon oleellisempaa on mm. se, että sen, mikä liikkui pois x:stä, täytyy mm. tuhota kaikki jälkensä x:ssä olemisesta. Sitä että on myös kaksi versiota x:stä kutsutaan ajaksi ja oleellinen liikkeen kartta on aika -> (x tai y).

1:28:50 Matematiikka fysiikka -suhde on päätetty olevan jotain kysymättä realisteilta mitään. Levin haluaa tehdä siten, että on kartta x -> y, joista vain y on matematiikkaa. Tämä on tavallaan mahdollista ja siksi olen puhunut siitä, että käsitteille tehdään avaruus nurisematta siitä mitenkään, mutta silti tämä jonkin verran luo matematiikkaa x:lle. Suurempi vaikeus on se, että mitä fysiikka x tarkoittaa (eivätkä kaikki välttämättä osaa heti sanoa, mitä y:kään tarkoittaa eli, että onko se yhtälö vai onko se tila 4D-monistossa vai mitä se on, jolloin jos se on yhtä epäselvä asia kuin x on, niin onko tämä enää fysiikan ja matematiikan suhde vai fysiikan ja ei-minkään). Levinin kaikki ideat ihmeellisistä abstrakteista struktuureista perustuvat jatkuvasti siihen, että olisi joku sopimus siitä, mitä jokainen lausuttu sana on. Tai sitten struktuurit ovat vain jotain itseään varten vähän niinkuin 2 2 ei ole mitään muuta kuin numeroita varten, kun et laske joidenkin fyysisten objektien määrää. Ja mieti vielä, että abstraktissa algebrassa se ei olisi numeroita varten vaan -toimitusta varten, mille tahansa mitä numerot esittävät.

Levinin esityksessä hän laittaa tietoisuuden tai sen eri asteet avaruuteen ja sieltä edelleen x:ään. Näistä voimme kuitenkin ymmärtää häntä vähän paremmin, koska Levin on määritellyt, että agentti on sitä, että kiertää esteitä itse. Tällöin voidaan ajatella, että tietoisuudesta esiintyvät sanat liittyvät jotenkin kokeelliseen pohjaan, jonka joku biologi (lukenut käyttäytymistiedettä) on allekirjoittanut kohteeksi, joka ansaitsee paikan kartassa. Tai vielä niinkin, että tietoisuus on lyhennelmä siitä tekstistä, missä kuvaillaan eri esteitä kiertäviä datapisteitä. Biologit tekevät y:n siis. Ja x on edelleen epäselvä, mutta ehkä sama kuin fysiikan teorialle, eli väitetään olevan aineen, johon tulee monta y:n karttaa.

Kun näin on tehty ja kun avaruus ja kartat ovat valmiit, niin missään ei ole vielä sellaista tietoisuuden mallia, joka sanoisi, mitä tietoisuus on, tai miten se tekee jotain esteen tunnistusta tai ratkaisuja sen suhteen. Jos joku tekisi matematiikan, jossa sanotaan, miten tietoisuus toimii, niin luulen ettei Levinin avaruus voisi hyväksyä sitä tai ottaa huomioon, koska se on lähtenyt itse oletuksesta että tietoisuudelle ei tehdä mitään mallia. Joten se ihmettelisi, miksi sellainen matematiikka on, joka on tietoisuutta. Vaikka Levinin tarkoitus olisi epäsparseuden nimissä ikäänkuin täyttää maailma käsitteistä, jotka ovat todella olemassa, niin realistinen tietoisuus, joka on muuta kuin meidän vaikutelmamme kokeista, ei ole asia, jota ikinä tulee olemaan tällä menetelmällä. Hänellä on myös avaruutensa kanssa vähän erikoinen suhde kvarkkeihin, mutta ei niin kielteinen kuin tietoisuuteen. Sellaisia tosi suurta kysymystä ei tässä avaruudessa kuitenkaan koskaan tule, kuin'mitä tietoisuus ja kvarkit tekevät yhdessä (sis. voiko kvarkin suuntaa muuttaa sen luonnonlaki-suunnasta)'. Tätä ei huom. voi myöskään syntyä biologin ajatteleman tietoisuuden kanssa, koska agenttikokeet eivät katsele tätä asiaa.

Kun tietoisuuden on määritelty olevan esteenkierto kokeessa, niin kuten jo aiemmin sanoin, tämän voi selittää mikroskooppisesti ja manageeraten myös. Silloin tietoisuuden x on samaan aikaan fysiikan ja fysiikan matematiikan kaikkien tapahtumien alijoukko. Missä myös on kerrottu determinisisesti, miksi kierto on jne. Tämä on silloin minusta vain kartta y_fysiikka -> y_biologia, johon liittyy esim. informaation pakkaaminen karkeampaan muotoon (kartta ei sitä tee vaan ilmoittaa väitetyt tai halutut tulokset).

16

Lue lisää

Fyysisen maailman x:ksi voitaisiin ehdottaa myös fysiikan kokeita, ja sen sijaan että fyysikot osaisivat kirjoittaa samanlaisia y-asioita kuin biologit, niin heidän tulee kirjoittaa x:ää. Mutta niille tehdyillä kartoilla ei ole paljon selitysvoimaa (esim. intenetin sisällön selittämiseen), kun mikään fysiikan koe ei pysty esim. kokemaan, mitä on aaltofunktio. Jolloin y:ssä oleva aaltofunktio ei tosiasiassa tule kartoitetuksi meille asti. Toisekseen Levin käytti ilmaisua mieli-aivot -suhde. Väitän että tuossa sanalla aivot ei tarkoiteta aivokokeita, vaan siinä käytetään aivojen teoriaa tai filosofin parasta mielikuvaa aivoista. Tämän logiikan mukaan Levin on puhunut fyysisen maailman teorian ja matematiikan suhteesta, eli identiteetti-kartasta. Voitaisiin keskustella myös siitä, että Levin ehkä haluaa, että olisi olemassa kvarkkitiede, jonka voi aivoilla käsittää käyttämättä lainkaan matematiikkaa, mutta mitään tällaista ei ole ollut pöydällä yli 300 vuoteen. Kaikki sellainen viittaa vain siihen, että filosofien ja keskuselioiden annetaan pitää yllä vääriä käsityksiä fyysisestä todellisuudesta samalla kuin miettivät sen suhdetta ideoihinsa.

1:32:00 Tämä on ollut toistoa aiemmasta videosta, mutta en ehkä silloin sanonut, että kysymykseen, että missä esintyy jokin matemaattinen asia, vastaus on, että se on 4D-moniston ja hiukkasten matematiikan mahdollisten tilojen eräs alijoukko.

1:36:00 Mieleeni tuli vielä sanoa, että fysikalismi ei ole asia mitä arvioidaan informaation täydellisen manipuloinnin avulla. Voin tehdä matemaattisen mallin, ja määritellä siihen informaation, ja sitten tuhota ja luoda sitä. Jos pidän mallia fyysisten hiukkasten vertauskuvana, niin tämä on eräs mahdollisista fysikalistien universumeista (ks. esim. Steady State). Levin puolestaan ei ole määritellyt mitään informaatiota, mitä olisi jollakin käsitteellä, joten hänen puheensa ei tarkoita mitään.

Loput videosta on mahdollisesti kommentoitu täällä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19185955/tarvitseeko-luonnontiede-tieteenfilosofia

Et tainnut silloin sanoa, että tässä kumoutuu tieteen paradigma, joten en ole silloin huomannut (...) että sitä olisi pitänyt käsitellä siltä kannalta. Hetkeen 1:30:00 mennessä minusta mihinkään paradigmaan ei tullut ensimmäistäkään kommenttia eikä yhtään nykyisen paradigman mittausta ennustettu uudella tavalla, että olisi jo seuraava paradigma tullut tilalle.

EIkä esim. tämä Platoninen ideoiden tai matematiikan avaruus ole uudempi kuin... Platon. Ei missään Newtonin aikana esim. kukaan kysynyt, että koska matematiikka on olemassa tai koska Platonin mielestä tietoisuus on jotain, niin pitäisi vielä miettiä, että onko Newton oikeassa. Sama kysymysmuoto on ollut koko ajan esitettävissä nykyisten paradigmojen syntyessä, eivätkä ne ole kumoutuneet siinä. Samalla tavalla kuin fysikalismi ei ollut mistään matemaattisesta yksityiskohdasta kiinni, niin ei tällainen todellisuuden tulkinta (jota toinen avaruus on, jos ei ole mittauksia sitä varten) ole filosofian kannalta siitä kiinni, että sen matematiikka (avaruus vs. ei-avaruus) tehdään aina eri tavalla tai edes ensimmäistä kertaa.

B:
"Pidempi yli 3 tunnin versio (Kokeellista filosofiaa parhaimmillaan ja samalla paluuta terveempään todellisuuden hahmotukseen ilman pakkomielteistä reduktionismia.)"

Kokeet ovat biologiaa, ja niiden ja filosofoinnin välillä ei ollut mitään yhteyttä. Kun Levin tekee avaruutensa, agenteille, hän ei tee sitä niin pitkäjänteisesti, että hän selostaisi esim. jokaisen kokeen alusta loppuun per avaruuden piste. Hän etsii muutaman yhtenevän tekijän, ja silloin hän redusoi todellisuuden näiksi asioiksi. Hänen seuraavan tekemisensä pitäsi erottaa hänet esim. käyttäytymistieteen kirjasta se, että hän redusoi enemmän tekemällä enemmän rakennetta käsitteille. Tälläisia olivat myös semi-solujen neljä kykyä, suosuttelun spektri ja kaikki muut esitykset. Joku voisi tosin tulkita häntä siten, että Levin tekee melkein ontologiaa mutta melkein ei. Jolloin ontologiattomuus on sama kuin melkein-ei-redusoi. Reduktionisteja ovat siis muutkin, kuin alkeishiukkasten käyttäjät. Muutoinhan sinun pitäisi sanoa, että biologian paradigma ei koskaan ole ollut reduktionistinen, ja selittää meille vielä, että mitä uutta Levin siihen sitten voi tuoda.

17

Anonyymi00005 kirjoitti:

B:
"pyrkien samalla mallintamaan kaiken kokemustodellisuuden pienimpien mahdollisten osakomponenttien (ns. alkeishiukkaset) kautta samalla tuottaen sellaisen oletuksen että makrotodellisuudessa ei voi olla muuta kuin näennäistä mittaus- ja käsitteellisten välineiden rajoituksista (3:n kappaleen ongelma yms.) johtuvaa näennäistä heikkoa emergenssiä."

Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista.

Emergenssi ei liity mitenkään siihen, että voiko jonkun teoriassansa syntyvän ongelman ratkaista laskulla vai ei. Tämä tarkoittaisi muuten, että makrotasolla esiintyvä 3:n planeetan ongelma tuottaisi emergenssimmän tason (tai ne edelliset hiukkaset muodostavat myös sen - ellet sitten tee tasoja ja teorioita, jotka unohtavat kaiken aineen olemassaolon, mitä esim. kaasuteoria ei tee, mutta jota silti kutsutaan emergenssiksi, koska hiukkasten käytös on siinä jotain). Emergenssi-keskustelussa ei ole aina välttämätöntä ajatella, että onko tiede tulkittava siten, että maailmassa on täsmälleen samat matemaattiset rakenteet kuin on (ei yhtään approksimoidussa) teoriassa. Huomaa, että kun ei ajattele, että matematiikka on täsmälleen samaa, niin periaatteessa teoriassa olevien 3:n kappaleen ongelmien ratkaiseminen ei vielä tuottaisi mitään sen parempaa tietoa mistään. Sen sijaan emergenssistä voidaan puhua myös ajatellen yleisiä piirteitä. Kuten että miksi ihminen ei näe yhtään kappaletta superpositiossa olevia makrotiloja, vaikka hän menee maapallon ympäri ja elää sata vuotiaaksi. Emergenssi-keskusteluista puuttuu kaikki eksaktius ja tarkkuus siitä, mitä sillä on tarkoitus sanoa tai siitä silloin päätellä. Minkä takia siihen ei kannata koskaan vedota, jos olet yrittämässä sanoa: 'tarkasti on niin, että Einsteinin aikaa ei ole'.

Vertaa äskeistä vielä siihenkin että eihän se, että teorian matematiikkaa muutetaan, (koska edellinen laski jotain vähän väärin) tarkoita että olisi löydetty emergenssiä. Aina voisi olla tällaista matematiikkaa, jota ei kunnolla otettu huomioon, ja joka ilmenisi esim. vasta tutkimalla suurempaa joukkoa ainetta. Sen ainoa seuraus olisi tehdä toinen teoria, joka olisi siitä lähtien ainoa tarvittu.

Mainitsemasi oletus ei ole kauhean tuotettu, vaan jos teoriaa aletaan tekemään, ja se nimetään esim. kaiken teoriaksi, niin silloin kun oletetaan että kaikessa on hiukkanen X ja Y, niin tämä on sama kuin olisi rajattu kaikki entiteetit näihin.

B:
"Yksittäiset leegopalikat eivät määrittele deterministisesti minkälaisia kokonaisuuksia (leegotalot yms.)"

Ensinnäkin determinismi on sellainen asia missä aika liitää taivalla, ja toisiinsa kausaalisesti kytketyt asiat vaikuttavat toisiinsa viiveellä. Jos puhutaan talosta ja siitä, mistä se on tehty, niin ei tarvitse käyttää aikaa.

Jos teoria on reduktionistinen, niin se ei ole sanonut, että talo niminen entiteetti on olemassa. Sen mielestä on vain legoja. Et voi sanoa teorian olevan itse loogisesti oikein tai väärin, jos alat lisäämään siihen omia oletuksiasi talosta. Kun on olemassa kaksi teoriaa samasta asiasta, niin niitä voi verrata empiirisesti. Mutta vertaukset eivät ole empiirisiä määritelmältään, joten poistu ensin legoista.

B:
"leegojen järjestelystä voisi syntyä esim. lasten leikkikaluvälineinä vaikkakin ns. naturalistisessa pseudotieteellisen putkinäköisessä viitekehyksessä ne voivat muodostaa vain erilaisia satunnaiseksi miellettäviä epästabiileja konfiguraatioita esim. sään vaihteluiden suhteen.""

En koskaan käyttäisi legoja ulkona. Kun sanoin, että poistu legoista, tarkoitin että vasta vastauksessasi minulle.

Jos yrität kuitenkin ratkaista ongelman (ei kovin vertauskuvallisen enää), missä legokasa muuttuu taloksi, niin et ratkaise sitä todennäköisesti legoilla vaan ihmisillä ja mm. painovoimakentällä, joka ensin pitää kasan lattialla, joka on oikeaa ainetta sekin. Ne voivat kaikki määritellä deterministisesti, itä legoista tulee. Tämä että et käytä legoja leegovertauksessa melkein kertaakaan, ei kuitenkaan estä ketään tekemästä fysiikan teoriaa, missä fysiikan hiukkaset kasaavat itsensä suuremmiksi asioiksi. Joilla on mitä tahansa stabiilisuuksia ja mitä tahansa ei-satunnaisuudeksi miellettävää (missä mieltäminen oli sinullakin korostettua?).

Sinulla oli ylläkin QM:ssä ongelmana, että et huomioinut erikseen sitä, mitä hiukkaset ovat, ja sitä, että niillä on liikeyhtälö. Käytitkö hetkeäkään tässä vertauksessa siihen, että jos legoilla olisi muita liikeyhtälöitä, kuin olla aina paikallaan, niin ne olisivat vähän erilaisia legoja?

3

Lue lisää

"Emergenssi ei johdu mistään. Ainakaan kun normaali tiede ei sano olevan olemassa vahvaa emergenssiä. On aika varma, että mikään vahvan emergenssin teoria ei alkaisi myöskään väittämään, että se johtuu laitteista."

On paljon helpompaa hahmottaa todellisuus sen kaikkein välittömmän asian eli oman kokemuksen kautta kuin väkisin yrittää mielessään (!) rakentaa reduktionistisesti jotain kaikkein pienimmistä "leegoista" (alkeishiukkaset) ja vedota sitten "emergensiin" kun ei ole oikeasti hajuakaan miten se oikeasti toimii kun se fysiikkatiede jämähti jo siihen kolmeen kappaleeseen. Emergenssi on ilmainen ihme jota teoreetikot soveltavat yrittäessään tuottaa muille illuusion täydellisestä tieteellisestä selityksestä reduktionistisen hahmotuksen kautta.

Tämä on klassinen epistemologinen skeptisismi, joka alkaa järkevästä havainnoista mutta yliampuu johtopäätöksissä. On totta että mittauslaitteet rajoittavat havaintoamme ja että teoreettinen kehys vaikuttaa siihen mitä osaamme kysyä – tämän Kuhn ja Hanson osoittivat jo 1960-luvulla. Mutta kirjoittaja tekee harppauksen väittäessään että tiede on "hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta".

Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä. Nämä toimivat koska mallit vastaavat jotain todellista, vaikka rajoitetusti. Kirjoittaja myös itse luottaa siihen että hänen tietokoneensa toimii fysiikan lakien mukaan kirjoittaessaan viestiään.

Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Tämä on klassinen epistemologinen skeptisismi, joka alkaa järkevästä havainnoista mutta yliampuu johtopäätöksissä. On totta että mittauslaitteet rajoittavat havaintoamme ja että teoreettinen kehys vaikuttaa siihen mitä osaamme kysyä – tämän Kuhn ja Hanson osoittivat jo 1960-luvulla. Mutta kirjoittaja tekee harppauksen väittäessään että tiede on "hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta".

Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä. Nämä toimivat koska mallit vastaavat jotain todellista, vaikka rajoitetusti. Kirjoittaja myös itse luottaa siihen että hänen tietokoneensa toimii fysiikan lakien mukaan kirjoittaessaan viestiään.

Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota.

Lue lisää

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Lue lisää

Löytyisikö välillä joitakin muitakin aiheita kuin tiedekritiikki?

Vaikka niitä energialajeja.

Tai jotakin ihan uutta mitä olet opiskellut.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Arkijärki paljastaa ongelman: jos mittauslaitteet ja matemaattiset mallit todella tuottaisivat vain mielivaltaisia projisointoja ilman yhteyttä todellisuuteen, emme voisi lentää lentokoneilla, käyttää GPS:ää tai lääkkeitä."

Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita eikä niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä. Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)


Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang).

Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan ja siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin.

En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä (esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli).

Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video).

Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä joka on massiivinen riski yhteiskunnassa jossa ihmisten enemmistön psyykessä länsimaissa (Europpa & USA) vallitsee melko kaoottinen tila yksilö - ja laumatasoilla.

Vetypommit psykoottisten päättäjien hallussa on aika fataali skenaario. Putin ja Lavrov ovat hyvin maltillisia toisin kuin esim. Lindsey Graham & EU:n "eliitti" jotka haluavat sotaa koska koko talous & poliittinen järjestelmä on romahtamassa kaikissa ns. länsimaissa jossa joukkopsykoosia on jatkuvasti median propagandassa. :D

esim.

https://youtu.be/QItFK6X8GmE



"Lisäksi väite että tiede perustuu "auktoriteettistatuksen saavuttamiseen kaikin mahdollisin keinoin" on koominen liioittelu – jos näin olisi, miksi tiedemiehet jatkuvasti haastavat vallitsevia teorioita ja palkitsevat nimenomaan paradigmoja murtavat löydöt Nobel-palkinnoilla? Anomaliat eivät "leikkaudu pois" vaan ovat tieteen edistyksen moottori. Kirjoittaja tekee saman virheen kuin idealistit Berkeleystä lähtien: sekoittaa sen että tietomme on rajoitettua siihen väitteeseen että se olisi pelkkää illuusiota."

Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla.

Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli. Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti).

Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti vaikka ei niin umpimielisen skeptisesti kuin useimmat ns. pseudoskeptikot jotka ovat tieteen valtavirran suhteen dogmaattisia tosiuskovaisia ja yrittävät toimia jonkinlaisina ajatuspoliiseina Orwellin aikoinaan kuvailemien skenaarioiden mukaan.

B

Lue lisää

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Anonyymi00025 kirjoitti:

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Lue lisää

"Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia."

Periaatteessa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki tiede on aina pohjimmiltaan epävarmaa spekulaatiota lokaalin melko fragmentaarisem todistusaineiston pohjalta varsinkin jos se samalla halutaan palauttaa jonkinlaiseen metafysiikkaan kuten esim. mekanistinen fysikalistinen reduktionismi jota ei voi falsifioda eikä verifioida kokeellisesti ainakaan mitenkään yksiselitteisesti.

Jos on vähänkin itse vaivautunut perehtymään Sheldraken ideoihin niin ei niitä voi suoraan luokitella pseudotieteeksi vaikka ne ovatkin länsimaisen tieteen kannalta hyvin radikaaleja spekulatiivisia ideoita.

Itse tutustuin niihin jo 80-luvulla ja olen lukenut useimmat hänen teoksensa. Kuvaavaa on että hän kehitti teoriansa työskennellesään Intiassa kasvibiologina ja siellä hänen ideoitaan ei pidetty mitenkään erittyisen radikaaleina vaan lähes itsestään selvinä totuuksina siinä kulttuurissa jossa joogien ns. "ihmeteot" ovat lähes arkipäivää kun taas lännessä vastaavat kyvyt tuottivat aikoinaan Jeesukselle jumalallisen statuksen ja on esitetty että Jeesuksen opilla on aika paljon yhtäläisyyksiä buddhalaisuuden ja Intian joogaperinteiden kanssa varsinkin gnostisissa kirjoituksissa jotka löydettiin vasta 1940-luvulla (Nag Hammadi).



Itse olen pohdiskellut jo n. 50 vuotta sellaista teoreettista mallia joka kykenisi selittämään sekä ns. normaalitieteen että kaikki ns. yliluonnolliset ilmiöt samassa viitekehyksessä koska myös itselläni on ollut jonkin verran tämäntyyppisiä kokemuksia ja ne ovat myös melko yleisiä olleet aina kaikissa tunnetuissa kulttuureissa vaikka niistä keskusteleminen julkisesti on jo aika kauan ollut paheksuttua "taikauskoa".

Se miksi nykyinen tiede voisi mielestäni olla ainakin jossain tilanteissa jonkinlaista itseääntoteuttavaa systemaattista itsepetosta perustuu lukuisiin erilaisiin intentiotutkimuksiin (mm. William Tiller, Pear labs, Dean Radin) ja perinteiseen esoteriaan jossa harmooniset resonanssit (esim. cymatiikka ja äänen resonanssit "arkitason" ilmiöinä) voivat selittää sen miksi ihmisten koherentilla intentiolla on kyky muokata tulevien tapahtumien todenäköisyysjakaumia halutunkaltaiseksi ja ikäänkuin manifestoida ilmiöitä ja hankkia myös ns. yliaistillista tietoa.

Tieteen kokeellinen metodi perustuu pohjimmiltaan ilmiöiden eristämiseen ja siihen oletukseen että kokeentekijä(t) eivät itse kykene tuloksiin mitenkään vaikuttamaan vaikka tosiasiassa kaikkeen tieteeseen liittyy aina voimakas intentio saavuttaa/manifestoida tietynkaltaisia tuloksia.

Jos tuon intentiovaikutuksen yhdistää kokeelliseen tutkimukseen sellaisella oletuksella että mitään ikuisia & staattisia luonnonlakeja ei voi olla olemassa niin periaatteessa melkein mikä tahansa kokonaisuutena loogisesti koherentti todellisuus voisi olla totta niin tieteen voi hahmottaa myös todellisuuden tuottajana eikä vain passiivisen havainnontina ja riippuen minkälaista todellisuutta kulloinkin yritetään intentoida niin se voi olla potentiaalisesti hyvin vaarallista jos tutkijoiden ja/tai heidän johtajiensa eettis-moraaliset arvonsa eivät ole asianmukaisia.

Sattaa olla että käsitykseni tieteestä voi olla hieman vääristynyt näiden tämän palstan tiedekeskusteluiden takia joissa hyvin usein vaikuttaa siltä että hyvin vahvat ideologis-poliittiset asenteet tuppaavat olemaan ensisijaisia ja kaikkeen sellaiseen mikä liittyy perinteiseen humanismiin suhtaudutaan kielteisesti ja kannatetaan jonkinlaista nihilististä mekanistista reduktionismia ainoana oikeana tieteellisenä maailmankuvana ja kaikenlaista laajempaa filosofista näkökulmaa vierastetaan jo oletusarvoisesti.

Pidän kaukonäkemistä ja muita ns. yliaistillisia kykyjä periaatteessa kaikkein luotettavimpina tapoina hankkia tietoa koska se crv:n tapauksessa tehdään aina sokkona eikä silloin minkäänlainen loogis-analyyttinen intentio pääse vaikuttamaan lopputulokseen mutta sofistikoidun tutkimuksen ja kompleksisten tutkimuskohteiden tulkinnassa on aina vaikeuksia jos kaukonäkijä on ko. tieteenalan osalta maallikko eli tutkijoiden pitäisi itse opetella tuo yliaistillinen kyky jotta siitä voisi olla hyötyä tutkumuksessa ja sitä kannattaisi käyttää ainoastaan heuristisena apuvälineenä vähentämään yritysten ja erehdysten määrää.

Yliaistilliset metodit edellyttävät aina myös loogis-analyyttisen egomielen hiljentämistä millä on samalla myös hyvin positiivinen vaikutus henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin suhteen.

==>

Anonyymi00025 kirjoitti:

Vastaus alkaa nyt sekoittamaan useita eri kysymyksiä tavalla joka hämärtää alkuperäistä epistemologista pointtia.

Mittauslaitteiden rajoituksista: Toki mittauslaitteemme kattavat vain osan sähkömagneettisesta spektristä ja todellisuus on rikkaampi kuin mallimme. Mutta tämä vahvistaa pointtini – tiede tunnistaa nämä rajoituksensa ja pyrkii systemaattisesti laajentamaan havaintokykyään. Hubble-teleskooppi on juuri esimerkki tästä, ei todiste siitä että tiede olisi "illuusiota". Kyse on progressiivisesta approksimaatiosta, ei täydellisestä tiedosta eikä täydellisestä illuusiosta.

Big Bangista ja "episykleistä": Pimeä aine ja pimeä energia ovat toki ad hoc -lisäyksiä, mutta niitä ei ole postulotu mielivaltaisesti vaan koska havainnot (galaksien rotaationopeudet, universumin laajenemisen kiihtyminen) eivät täsmää. Tämä on normaalia tiedettä – Kuhnin "normal science" -vaihe jossa anomaliat kerääntyvät ennen mahdollista paradigman vaihtoa. Historia osoittaa että paradigmat kyllä vaihtuvat kun todisteet pakottavat (Newtonista Einsteiniin, miasma-teoriasta bakteeriteoriaan). Mutta uusi paradigma ei synny pelkästä tyhjästä fantasioimalla.

Sheldraken morfiset kentät ja kvanttitietoisuus: Tässä kohtaa siirrytään spekulaatiosta pseudotieteeseen. Sheldraken hypoteesit eivät ole saaneet empiiristä tukea eivätkä tarjoa mitään ennustekykyä. Kvanttilomittumisen vetäminen mukaan tietoisuusteorioihin (Penrose-Hameroff-tyyliin) on toistaiseksi metafyysistä spekulaatiota ilman mekanismia – kuuma, kostea aivokudos dekoheroituu pikosekunneissa eikä tarjoa kvanttikoherenssille sijaa. Meditaation neurotieteellinen tutkimus on mielenkiintoista, mutta siitä ei seuraa että "itäiset perinteet" olisivat löytäneet jonkun vaihtoehtoisen tien totuuteen joka ohittaisi empiirisen testauksen tarpeen.

Huomaan että argumentti on nyt laajentunut epistemologiasta ja Sheldraken teorioista geopoliittiseen kritiikkiin. Lindsey Grahamin sotahaukkamainen retoriikka ja länsimaiset interventiot ovat legitiimi kritiikinkohde, mutta ne eivät validoi väitettä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".
Tämä on klassinen non sequitur: vaikka länsimaiden ulkopolitiikka olisi täysin kestämätöntä (mikä on erillinen keskustelu), siitä ei seuraa että empirismi, vertaisarviointi tai tieteellinen metodi olisivat viallisia. Atomivoiman fysiikka toimii samalla tavalla sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, riippumatta siitä mitä mieltä Putinista tai Grahamista on.
Morfiset kentät, kvanttitietoisuus, Big Bangin kritiikki ja NATO:n laajentuminen ovat neljä eri keskustelua. Niiden niputtaminen yhteen "länsimainen psykoosi" -narratiivin alle ei ole filosofista argumentointia vaan retorista sumuverhoa.

Pseudoskeptikoista ja ajatuspoliiseista: Tämä on klassinen retorinen liike – kun omia hypoteeseja kritisoidaan, vastustajista tulee dogmaattisia "tosiuskovaisia". Mutta skeptisismi ei ole dogmaa vaan metodologinen periaate: poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita. Paranormaaleja ilmiöitä ei suljeta pois a priori vaan siksi että ne eivät ole kestäneet kontrolloidussa testauksessa. Jos ne olisivat toistettavissa, ne olisivat jo osa tiedettä.

Kirjoittajan maailmankuva näyttää olevan sekoitus legitiimiä tieteenfilosofiaa (teorialatautuneisuus, mittausrajoitukset), spekulatiivista metafysiikkaa (morfiset kentät) ja poliittista kyllästymistä ("länsimainen psykoosi"). Nämä ansaitsevat erilliset keskustelut, mutta niiden sekoittaminen ei vahvista alkuperäistä pointtia siitä että tiede olisi "suuressa määrin illuusiota".

Lue lisää

===>

Jos tiede & tekniikka ja ihmiskunnan eettismoraaliset ja muut kyvyt eivät ole harmoonisessa tasapainossa niin tiede tekniikan kanssa voi tuottaa vain massiivista tuhoa mikä on nähtävissä tässä kulttuurissa viimeisen n. 150 vuoden aikana. Sitä ennen sodat eivät olleet luonnon ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta erityisen fataaleja.

Nykyään varsinkin viimeisen 25 vuoden aikana ihmisten kyvyt ovat rappeutuneet sitä mukaa kuin tekniikka on kehittynyt ja aletaan uhkaavasti lähestyä Idiocracy elokuvan skenaarioita. :D

https://www.youtube.com/results?search_query=idiocarcy

Jostain syystä sain sinusta hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin Prof. Realistin kanssa aikoinaan keskustelujemme alkuvaiheissa joka sitten taantui aika puuduttavaksi vänkäämiseksi kun nagualismia sotkettiin joka viestiin. ;-)


B

Anonyymi00029 kirjoitti:

===>

Jos tiede & tekniikka ja ihmiskunnan eettismoraaliset ja muut kyvyt eivät ole harmoonisessa tasapainossa niin tiede tekniikan kanssa voi tuottaa vain massiivista tuhoa mikä on nähtävissä tässä kulttuurissa viimeisen n. 150 vuoden aikana. Sitä ennen sodat eivät olleet luonnon ja ihmiskunnan kokonaisuuden kannalta erityisen fataaleja.

Nykyään varsinkin viimeisen 25 vuoden aikana ihmisten kyvyt ovat rappeutuneet sitä mukaa kuin tekniikka on kehittynyt ja aletaan uhkaavasti lähestyä Idiocracy elokuvan skenaarioita. :D

https://www.youtube.com/results?search_query=idiocarcy

Jostain syystä sain sinusta hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin Prof. Realistin kanssa aikoinaan keskustelujemme alkuvaiheissa joka sitten taantui aika puuduttavaksi vänkäämiseksi kun nagualismia sotkettiin joka viestiin. ;-)


B

Lue lisää

Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?

Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista.

Mainitset intentiotutkimukset (Tiller, PEAR, Radin) todisteena siitä että "tiede luo todellisuutta". Tässä on konkreettinen kysymys:
Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?

Tämä ei ole retorinen kysymys. Jos haluat väittää että intentiotutkimukset todentavat jotain, sinun täytyy selittää miksi maailman arvostetuin tällainen laboratorio epäonnistui omissa tavoitteissaan.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?

Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista.

Mainitset intentiotutkimukset (Tiller, PEAR, Radin) todisteena siitä että "tiede luo todellisuutta". Tässä on konkreettinen kysymys:
Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?

Tämä ei ole retorinen kysymys. Jos haluat väittää että intentiotutkimukset todentavat jotain, sinun täytyy selittää miksi maailman arvostetuin tällainen laboratorio epäonnistui omissa tavoitteissaan.

Lue lisää

"Huomaan että siirrymme taas uusiin aiheisiin (Sheldrake, intentiotutkimukset, CRV, Idiocracy) sen sijaan että vastaisit alkuperäiseen kritiikkiini: miten tiede voi olla "suuressa määrin illuusiota" jos sen tuottamat teknologiat toimivat ennustettavasti?"

Laajensin viitekehystä tarkoituksella siihen suuntaan joka tekee oma kantani perustelluksi ja uskottavaksi koska en usko että yksikään nykyisen tieteen perusoletuksista ja teorioista pitää paikkansa ja olen myös sitä mieltä että ainuttakaan konkeettista ilmiötä ei vielä ymmärretä kunnolla.

Tiede ja teknologia ovat pohjimmiltaan ihmismielen yritystä löytää rajojaan eikä tiede projektina voi koskaan olla täydellinen, lopullinen ja valmis vaikka kuinka yritettäisiin projisoida omia uskomuksia todellisuuteen. Kyse on parhaimmillaankin haaveilusta ja pahimmillaan massiivisesta sekoilusta ja huijauksesta.

Tieteen tuottamat teknologiat voivat toimia ennustettavasti korkeintaan vain niissä olosuhteissa missä ne on testattu toimiviksi aikoinaan jos samalla oletetaan ikuisten ja muuttumattomien "luonnonlakien" tai oikeammin luonnon tapojen ja rutiinien olemassaolo vaikka ne on aina mitattu ajallis-paikallisesti (n. 200 vuoden aika-ikkuna ja tämän planeetan lokaali sijainti yhdistettynä ihmislajin keskimääräiseen kognitiokykyyn sinä aikana.)

Näiden teknologioidenkin suhteen ilmenee aina jossain määrin anomalioita suhteessa selitysmalliin koska kaikki konkreettiset objektit ovat pohjimmiltaan yksilöitä ja alttiita kulumiselle yms.

Ts. kaikki mahdolliset tieteen teoriat ovat käsitteelliseen pelkistämiseen perustuvia spekulaatioita ja jos niitä pidetään jotenkin lopullisina ja täydellisinä kuvauksina tai jopa ilmiöiden syiden selityksenä niin lähestytään jonkinlaista sekulaaria fundamentalistista uskontoa jossa matemaattiset kaavat ovat liturgiana eli valtavirtatiede on omien päämääriensä ja ihanteidensa kannalta pseudotiedettä koska ne päämäärät ja ihanteet eivät ole millään tavalla realistisia.

Matematiikka voi vain kuvailla luonnossa havaittuja säännönmukaisuuksia. Matematiikka ei ole empiiristä vaan se on pohjimmiltaan aksiomaattinen uskomusjärjestelmä jota voi periaatteessa muunnella loputtomiin vaihtamalla tai muokkaamalla aksioomeja. Se on parhaimmillaan pelkkä työkalu jota voi yrittää hyödyntää tekniikan kehityksessä.


"Sanot että "kaikki liittyy kaikkeen" ja että tiede on "epävarmaa spekulaatiota". Mutta tämä on juuri se epistemologinen virhe josta puhuin: sekoitat sen että tietomme on rajallista siihen väitteeseen että se olisi mielivaltaista."

On mielivaltaista ja ennenaikaista edellyttää todellisuudelta sellaisia kriteerejä joiden mukaan teoriat ovat tiedettä eli sitä ehdotonta ennustettavuutta joka voi toimia vain 100%:n deterministisessä todellisuudessa joka taas tuottaa massiivisen määrän paradokseja ja käytännössä samalla tekee koko tieteen idean täysin mahdottomaksi.


"Jos ihmisen intentio todella kykenee systemaattisesti muokkaamaan todellisuutta mitattavalla tavalla, miksi PEAR-laboratorio (Princeton Engineering Anomalies Research) suljettiin 2007 juuri siksi ettei se kyennyt tuottamaan toistettavia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia 28 vuoden ja 2,5 miljoonan kokeen jälkeen?"

Noin pseudoskeptikot väittävät kaikesta tutkimuksesta joka ei ole yhteensopivaa ns. virallisen narratiivisen maailmankuvan kanssa ja joka uppoaa vain niihin joilla ei ole omakohtaista kokemusta sellaisista ilmiöistä eivätkä ole vaivautuneet perehtymään niihin.

Salassa sitten tutkitaan niitä samoja asioita ja hyödynnetäään mm. sotilaallisiin tarkoituksiin. Tästä on aika runsaasti todistusaineistoa ja se on salaliittofaktaa :D

Kun kaukonäkemisprojektit siirrettiin CIA:n alaisuuteen 90-luvulla niin silloinen johtaja väitti juuri tuollaista jonkun skeptikon kanssa vaikka samassa ryhmässä vaikuttanut tilastotieteen proffa (Jessica Utts) oli eri mieltä.

Valtavirtatieteen dogmeja käytetään väestön manipuloinnin välineinä ja sen takia suhtaudun hyvin skeptisesti siihen mitä mediassa tieteen tuloksina mainostetaan.

Nykyisen "maailmankuvasodankäynnin" välineet ovat kehittyneet huimasti Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton ajoista ja käytännössä kaikki uutiset varsinkin nykytilanteessa ovat jonkinlaisia psykologisia operaatioita.

...

Näistä samoja asioita olen tällä palstalla aikaisemminkin selvittänyt oppilaitoksissa ehdollistetuille ja on aina vaikeampaa vakuuttaa ihmisiä siitä että heitä on huijattu kuin että he olisivat vain väärässä.

Maisteritasolla ollaan jo täysin ehdollistettu pölkkypää. Tohtoritasolla ollaan sitten jo taitavia manipuloijia. On hyvin naiviaa kuvitella että institutionaalinen tiede olisi jotenkin edistynyt institutionaalisten uskontojen agendasta. Kummatkin ovat vallankäytön välineitä joihin ei kannata koskaan luottaa sokeasti.

..,.

En jaksa enempää kommentoida kun alkaa taas olla liikaa dejavuta... :D

B

Kenelle tämä viesti on takoitettu?

Tässä on useita kerroksia, ja ne pitää erottaa toisistaan. Perusväite—että tiede edellyttää alustavuutta, epävarmuuden sietoa ja dogmien vastustamista—on täysin oikea ja Russellin mukainen. Russell itse kirjoitti että "filosofian arvo on juuri epävarmuudessa", ja tieteellinen menetelmä toimii nimenomaan falsifioitavuuden kautta. Tässä olet oikeassa: lukitseminen dogmiksi tuhoaa tieteen.

Mutta sitten tulee liukuma. "Aikaisemmin kuvittelematon ajattelu" voi olla joko (a) aito läpimurto kuten kvanttimekaniikka, tai (b) höpöhöpö joka tuntuu uudelta koska se on epäjohdonmukaista. Ei riitä että idea on "erilainen"—sen pitää myös toimia eli selittää havaintoja paremmin kuin kilpailijat. Galilei ei voittanut vain koska oli erilainen, vaan koska Jupiterin kuut todella kiersivät Jupiteria. Debunkkaus ja prebunkkaus ovat ongelmallisia kun niistä tulee ennakkosensuuriä, mutta ne ovat legitiimejä kun ne osoittavat sisäisiä ristiriitoja tai empiirisiä epäonnistumisia. Kysymys on: kumpi on kyseessä kussakin tapauksessa? Pelkkä "virallinen narratiivi" -retoriikka ei riitä—pitää näyttää miksi se narratiivi on väärässä, konkreettisilla todisteilla.

Cui bono -argumentti ("kuka hyötyy") on abduktiivinen työkalu, mutta vaarallinen. Se toimii motivaation paljastajana, ei totuuden kriteerinä. Lääkefirmat hyötyvät rokotteista, mutta tämä ei kerro toimivatko rokotteet—se vaatii kliinisiä tutkimuksia. Metakognitiivisesti: sinun tekstisi sisältää oikean varoituksen dogmatismista, mutta myös oman dogmaattisuuden siemenen—olettamuksen että "virallinen" tarkoittaa "väärä" ja "vaihtoehtoinen" tarkoittaa "tosi". Todellisuus on ikävämpi: joskus virallinen selitys on paras saatavilla oleva, ja joskus "sensuroitu" idea on sensuroitu koska se on oikeasti huonoa tiedettä. Tarvitset kriteerit erottamaan nämä tapaukset toisistaan—muuten päädyt vain käänteiseen dogmatismiin.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Tässä on useita kerroksia, ja ne pitää erottaa toisistaan. Perusväite—että tiede edellyttää alustavuutta, epävarmuuden sietoa ja dogmien vastustamista—on täysin oikea ja Russellin mukainen. Russell itse kirjoitti että "filosofian arvo on juuri epävarmuudessa", ja tieteellinen menetelmä toimii nimenomaan falsifioitavuuden kautta. Tässä olet oikeassa: lukitseminen dogmiksi tuhoaa tieteen.

Mutta sitten tulee liukuma. "Aikaisemmin kuvittelematon ajattelu" voi olla joko (a) aito läpimurto kuten kvanttimekaniikka, tai (b) höpöhöpö joka tuntuu uudelta koska se on epäjohdonmukaista. Ei riitä että idea on "erilainen"—sen pitää myös toimia eli selittää havaintoja paremmin kuin kilpailijat. Galilei ei voittanut vain koska oli erilainen, vaan koska Jupiterin kuut todella kiersivät Jupiteria. Debunkkaus ja prebunkkaus ovat ongelmallisia kun niistä tulee ennakkosensuuriä, mutta ne ovat legitiimejä kun ne osoittavat sisäisiä ristiriitoja tai empiirisiä epäonnistumisia. Kysymys on: kumpi on kyseessä kussakin tapauksessa? Pelkkä "virallinen narratiivi" -retoriikka ei riitä—pitää näyttää miksi se narratiivi on väärässä, konkreettisilla todisteilla.

Cui bono -argumentti ("kuka hyötyy") on abduktiivinen työkalu, mutta vaarallinen. Se toimii motivaation paljastajana, ei totuuden kriteerinä. Lääkefirmat hyötyvät rokotteista, mutta tämä ei kerro toimivatko rokotteet—se vaatii kliinisiä tutkimuksia. Metakognitiivisesti: sinun tekstisi sisältää oikean varoituksen dogmatismista, mutta myös oman dogmaattisuuden siemenen—olettamuksen että "virallinen" tarkoittaa "väärä" ja "vaihtoehtoinen" tarkoittaa "tosi". Todellisuus on ikävämpi: joskus virallinen selitys on paras saatavilla oleva, ja joskus "sensuroitu" idea on sensuroitu koska se on oikeasti huonoa tiedettä. Tarvitset kriteerit erottamaan nämä tapaukset toisistaan—muuten päädyt vain käänteiseen dogmatismiin.

Lue lisää

"(b) ... höpöhöpö joka tuntuu uudelta koska se on epäjohdonmukaista. Ei riitä että idea on "erilainen"—sen pitää myös toimia eli selittää havaintoja paremmin kuin kilpailijat."

(b) Uutuus ja erilaisuus eivät tietenkään riitä sellaisenaan. Idean pitää olla loogisesti ristiriidaton ja siinä taas tulee vastaan loogisen päättelyn perusongelma eli se että todistusaineisto ei välttämättä ole kattava ja jotain hyvin olennaista saattaa puuttua päättelyn premisseistä eli jokin väite tai voi vaikuttaa epäloogiselta jos sitä tarkastelee ainoastaan jo vakiintuneen selityksen viitekehyksessä.

Uusia ja erilaisia selitysmalleja pitää aina arvioida niiden omassa viitekehyksessä eli ovatko ne omien perusoletustensa puitteissa ristiriidattomia kuten esim. Sheldraken malli suhteessa Dawkinsin geenikeskeiseen evoluutiomalliin jonka voi sovittaa yhteen morfisten kenttien kanssa siten että geenien vaikutusalue liittyy lähinnä vain proteiiineihin eikä eliöiden kehon rakenteisiin ja toimintoihin koska jokaisella solulla on sama genomi. Tämä liittyy myös Michael Levinin biosähköisiin kokeisiin joissa genomia ei muuteta mutta eliön rakennetta voi muokata. Sheldrake kirjoitti myös aikaisemmasta Waddingtonin creodemallista eli hänen teoretisointinsa ei ollut ilman tieteellisiä perusteluita ja se oli myös kokeellisesti falsifioitavissa mja testattavissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Creode

https://www.sheldrake.org/

https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/rupert-sheldrake

Sitten hänen ensimmäinen teoksensa aiheutti Naturen päätoimittajalle niin suuren shokin että se kirja olisi kuulemma pitänyt polttaa ja S. joutui samalla pseudoskeptikkojen maalitauluksi ja wikipediassa vaikuttaa hyvin aktiivinen sensuuri kaikkein vähänkin valtavirrasta poikkeavien selitysmallien suhteen koska geenikeskeinen evoluutioteoria on yksi tiedeyhteisön virallisen narratiivin kulmakiviä ja sen kritisointi tälläkin palstalla nostaa usein aika massiivisen älämölön koska keskustelu on tyypillisesti polarisoitunut Nuoren maan kreationismin suhteen jossa kiistassa molemmat osapuolet ovat väärässä mutta eri perusteiden suhteen.

https://www.sheldrake.org/reactions/sir-john-maddox-book-for-burning

https://skepticalaboutskeptics.org/?s=wikipedia

Tämä siis vain tyypillisenä esimerkkinä siitä kuinka viralliset narratiivit ohjailevat ajattelua koska niitä pidetään ikäänkuin kanonisoituna tieteenä joka voi korkeintaan vain tarkentua joiden yksityiskohtien suhteen mutta ei koskaan kumoutua yleisen käsityksen mukaan.

Tiedeyhteisö ja sen auktoriteetit äärimmäisen harvoin tunnustavat olleensa väärässä missään asiassa vaan ylläpidetään lineaarista tieteen kehityksen mielikuvaa joka vieroksuu Kuhnin tieteellisten vallankumousten ideaa.

Vertaus Galileon tapaukseen suhteessa sen ajan papistoon ja kieltäytymiseen katsomasta kaukoputkeen pätee aika hyvin myös ns. paranormaalien ilmiöiden tutkimukseen jota on harjoitettu tieteellisellä menetelmällä jo n. 150 vuotta ja aineistoa on kertynyt jo valtava määrä mutta aiheesta on tullut jonkinlainen tabu Randin & muiden usein täysin perusteettoman ja vääristelevän kritiikin vuoksi. Skeptikkoja eivät kiinnosta niin paljon oikeat huijarit vaan lähinnä sellaiset tutkijat jotka uskaltautuvat julkisesti kertoa olevansa kiinnostuneita aiheesta (esim. nobelfyysikko Brian Josephson)

https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/eminent-people-interested-psi

archive.org sivustolta löytyy myös runsaasti aineistoa ns. fringetieteestä jota on vaikea löytää muualta.

Linkittämäni videon esimerkki lienee räikeimpiä tapauksia koska ko. Ukrainan sodan tutkija (Baud) pyrki olemaan täysin puolueeton mutta hänen johtopäätöksensä eivät ilmeisesti olleet tarpeeksi russofobisia ja hänen matkustusoikeutensa poistettiin, pankkitilit otettiin pois eikä annettu edes mahdollisuutta ostaa ruokaa eivätkä nuo rangaistukset edes olleet lakiin liittyviä eivätkä edes minkään tuomioistuimen määräämiä vaan ainoastaan virallisen EU:n narratiivin vastaisia.

Valkopesuyrityksesi on aika ontuvaa suoraan sanottuna. Itse en ole enää pitkään aikaan luottanut juuri mihinkään viralliseen instituutioon vaan joihinkin tiettyihin asiantuntijoihin joihin olen vähitellen kokemuksen kautta oppinut luottamaan vaikka en koskaan täysin varauksettomasti koska useimmilla asiantuntijoillakin on aina joitain ns. "sokeita" pisteitä kognitiossaan joita eivät itse kykene tiedostamaan.

Nuo itseäni kiinnostavat valtavirrasta poikkeavat teoriat harvoin ovat täydellisiä eivätkä yleensä edes väitä olevansa toisin kuin virallisten narratiivien mukainen konsensustiede ja niiden mielenkiintoisin anti onkin usein sen valtavirran osuva kritiikki uusien erilaisten hahmotusmallien lisäksi.

...

Eiköhän tämä riitä tältä illalta kun en jaksa kovin pitkään kirjoitella yhteenmenoon kun alkaa tulla helposti kirjoitusvirheitä kun sormet eivät aina pysy oman tajunnan perässä.

B

Anonyymi00054 kirjoitti:

"(b) ... höpöhöpö joka tuntuu uudelta koska se on epäjohdonmukaista. Ei riitä että idea on "erilainen"—sen pitää myös toimia eli selittää havaintoja paremmin kuin kilpailijat."

(b) Uutuus ja erilaisuus eivät tietenkään riitä sellaisenaan. Idean pitää olla loogisesti ristiriidaton ja siinä taas tulee vastaan loogisen päättelyn perusongelma eli se että todistusaineisto ei välttämättä ole kattava ja jotain hyvin olennaista saattaa puuttua päättelyn premisseistä eli jokin väite tai voi vaikuttaa epäloogiselta jos sitä tarkastelee ainoastaan jo vakiintuneen selityksen viitekehyksessä.

Uusia ja erilaisia selitysmalleja pitää aina arvioida niiden omassa viitekehyksessä eli ovatko ne omien perusoletustensa puitteissa ristiriidattomia kuten esim. Sheldraken malli suhteessa Dawkinsin geenikeskeiseen evoluutiomalliin jonka voi sovittaa yhteen morfisten kenttien kanssa siten että geenien vaikutusalue liittyy lähinnä vain proteiiineihin eikä eliöiden kehon rakenteisiin ja toimintoihin koska jokaisella solulla on sama genomi. Tämä liittyy myös Michael Levinin biosähköisiin kokeisiin joissa genomia ei muuteta mutta eliön rakennetta voi muokata. Sheldrake kirjoitti myös aikaisemmasta Waddingtonin creodemallista eli hänen teoretisointinsa ei ollut ilman tieteellisiä perusteluita ja se oli myös kokeellisesti falsifioitavissa mja testattavissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Creode

https://www.sheldrake.org/

https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/rupert-sheldrake

Sitten hänen ensimmäinen teoksensa aiheutti Naturen päätoimittajalle niin suuren shokin että se kirja olisi kuulemma pitänyt polttaa ja S. joutui samalla pseudoskeptikkojen maalitauluksi ja wikipediassa vaikuttaa hyvin aktiivinen sensuuri kaikkein vähänkin valtavirrasta poikkeavien selitysmallien suhteen koska geenikeskeinen evoluutioteoria on yksi tiedeyhteisön virallisen narratiivin kulmakiviä ja sen kritisointi tälläkin palstalla nostaa usein aika massiivisen älämölön koska keskustelu on tyypillisesti polarisoitunut Nuoren maan kreationismin suhteen jossa kiistassa molemmat osapuolet ovat väärässä mutta eri perusteiden suhteen.

https://www.sheldrake.org/reactions/sir-john-maddox-book-for-burning

https://skepticalaboutskeptics.org/?s=wikipedia

Tämä siis vain tyypillisenä esimerkkinä siitä kuinka viralliset narratiivit ohjailevat ajattelua koska niitä pidetään ikäänkuin kanonisoituna tieteenä joka voi korkeintaan vain tarkentua joiden yksityiskohtien suhteen mutta ei koskaan kumoutua yleisen käsityksen mukaan.

Tiedeyhteisö ja sen auktoriteetit äärimmäisen harvoin tunnustavat olleensa väärässä missään asiassa vaan ylläpidetään lineaarista tieteen kehityksen mielikuvaa joka vieroksuu Kuhnin tieteellisten vallankumousten ideaa.

Vertaus Galileon tapaukseen suhteessa sen ajan papistoon ja kieltäytymiseen katsomasta kaukoputkeen pätee aika hyvin myös ns. paranormaalien ilmiöiden tutkimukseen jota on harjoitettu tieteellisellä menetelmällä jo n. 150 vuotta ja aineistoa on kertynyt jo valtava määrä mutta aiheesta on tullut jonkinlainen tabu Randin & muiden usein täysin perusteettoman ja vääristelevän kritiikin vuoksi. Skeptikkoja eivät kiinnosta niin paljon oikeat huijarit vaan lähinnä sellaiset tutkijat jotka uskaltautuvat julkisesti kertoa olevansa kiinnostuneita aiheesta (esim. nobelfyysikko Brian Josephson)

https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/eminent-people-interested-psi

archive.org sivustolta löytyy myös runsaasti aineistoa ns. fringetieteestä jota on vaikea löytää muualta.

Linkittämäni videon esimerkki lienee räikeimpiä tapauksia koska ko. Ukrainan sodan tutkija (Baud) pyrki olemaan täysin puolueeton mutta hänen johtopäätöksensä eivät ilmeisesti olleet tarpeeksi russofobisia ja hänen matkustusoikeutensa poistettiin, pankkitilit otettiin pois eikä annettu edes mahdollisuutta ostaa ruokaa eivätkä nuo rangaistukset edes olleet lakiin liittyviä eivätkä edes minkään tuomioistuimen määräämiä vaan ainoastaan virallisen EU:n narratiivin vastaisia.

Valkopesuyrityksesi on aika ontuvaa suoraan sanottuna. Itse en ole enää pitkään aikaan luottanut juuri mihinkään viralliseen instituutioon vaan joihinkin tiettyihin asiantuntijoihin joihin olen vähitellen kokemuksen kautta oppinut luottamaan vaikka en koskaan täysin varauksettomasti koska useimmilla asiantuntijoillakin on aina joitain ns. "sokeita" pisteitä kognitiossaan joita eivät itse kykene tiedostamaan.

Nuo itseäni kiinnostavat valtavirrasta poikkeavat teoriat harvoin ovat täydellisiä eivätkä yleensä edes väitä olevansa toisin kuin virallisten narratiivien mukainen konsensustiede ja niiden mielenkiintoisin anti onkin usein sen valtavirran osuva kritiikki uusien erilaisten hahmotusmallien lisäksi.

...

Eiköhän tämä riitä tältä illalta kun en jaksa kovin pitkään kirjoitella yhteenmenoon kun alkaa tulla helposti kirjoitusvirheitä kun sormet eivät aina pysy oman tajunnan perässä.

B

Lue lisää

B
"(b) Uutuus ja erilaisuus eivät tietenkään riitä sellaisenaan......"

Sheldrake ja morfiset kentät: B on oikeassa että Sheldraken teoria pitäisi arvioida sen omassa viitekehyksessä, ja että se on falsifioitava. Maddoxin "polttakaa tämä kirja" -reaktio oli todellakin järjetön ja epätieteellinen. Mutta—ja tämä on tärkeä mutta—morfiset kentät on testattu useasti ja eivät ole tuottaneet toistettavia tuloksia. Levinin biosähköiset kokeet ovat kiehtovia, mutta ne eivät vaadi morfisia kenttiä selitykseksi; ne toimivat tunnetun fysiikan puitteissa. Tämä ei tarkoita että Sheldrake oli huijari, vaan että hänen hypoteesinsa ei ole menestynyt empiirisessä testissä. Tiede toimii tässä—idea testattiin ja ei vahvistunut.

Geenikeskeinen evoluutio: B on oikeassa että se ei ole ainoa taso. Evo-devo, epigenetiikka, ja Levinin työ osoittavat että kehitys on monikerroksinen. Mutta nämä eivät kumoa geenejä—ne laajentavat kuvaa. Dawkins itse on myöntänyt että "the selfish gene" on metafora, ei kirjaimellinen totuus. Tämä on normaalia tieteen kehitystä, ei paradigman romahdusta.

Psi-tutkimus ja tabut: Tämä on vaikein. B on oikeassa että Randi oli usein epäreilu, ja että aihe on tabu tavalla joka ei ole terve. Mutta 150 vuoden tutkimus ilman vahvaa, toistettavaa tulosta on ongelma. Josephson on nero kvanttimekaniikassa, mutta tämä ei tee hänen psi-näkemyksistään tosia—auktoriteetti ei siirry. Ongelma ei ole että aihetta tutkitaan, vaan että tulokset ovat jatkuvasti rajatapauksia ja katoavat tarkemmassa kontrolloinnissa. Tämä voi olla todellinen ilmiö joka on vaikea mitata, tai se voi olla systemaattinen havaintoharha. Kumpi on todennäköisempi tarvitsee Bayesilaista arviointia.

Baud ja sensuuri: Jos hänen pankkitilinsä suljettiin ilman oikeudenkäyntiä, se on sietämätöntä ja vahvistaa B:n huolen auktoritarismista. En tiedä tapauksesta tarpeeksi arvioidakseni, mutta jos tämä tapahtui kuten kuvattu, se on juuri sitä prebunkkausta josta B varoitti—ei argumentein vaan vallankäytöllä.

Metakognitiivisesti: B on johdonmukainen ja rehellinen. Hän myöntää että hänen suosimat teoriat "harvoin ovat täydellisiä" ja että hän luottaa tiettyihin asiantuntijoihin mutta ei varauksettomasti. Tämä on hyvää epistemologiaa. Minun virheeni oli olettaa että hän on "käänteinen dogmaatikko"—hän ei ole. Hän on skeptikko virallisia narratiiveja kohtaan, mutta ei kritiikitön vaihtoehtojen suhteen.

Mutta: B:n täytyy myös soveltaa samaa skeptisyyttä Sheldrakeen ja psi-tutkimukseen. Jos 150 vuotta tutkimusta ei ole tuottanut vahvoja tuloksia, tämä on evidenssiä—ei lopullista, mutta painava. "Valtavirta vaikenee tämän" voi olla totta, tai se voi olla selitys sille miksi heikko hypoteesi ei saa tukea. Kumpi on todennäköisempi?

Anonyymi00055 kirjoitti:

B
"(b) Uutuus ja erilaisuus eivät tietenkään riitä sellaisenaan......"

Sheldrake ja morfiset kentät: B on oikeassa että Sheldraken teoria pitäisi arvioida sen omassa viitekehyksessä, ja että se on falsifioitava. Maddoxin "polttakaa tämä kirja" -reaktio oli todellakin järjetön ja epätieteellinen. Mutta—ja tämä on tärkeä mutta—morfiset kentät on testattu useasti ja eivät ole tuottaneet toistettavia tuloksia. Levinin biosähköiset kokeet ovat kiehtovia, mutta ne eivät vaadi morfisia kenttiä selitykseksi; ne toimivat tunnetun fysiikan puitteissa. Tämä ei tarkoita että Sheldrake oli huijari, vaan että hänen hypoteesinsa ei ole menestynyt empiirisessä testissä. Tiede toimii tässä—idea testattiin ja ei vahvistunut.

Geenikeskeinen evoluutio: B on oikeassa että se ei ole ainoa taso. Evo-devo, epigenetiikka, ja Levinin työ osoittavat että kehitys on monikerroksinen. Mutta nämä eivät kumoa geenejä—ne laajentavat kuvaa. Dawkins itse on myöntänyt että "the selfish gene" on metafora, ei kirjaimellinen totuus. Tämä on normaalia tieteen kehitystä, ei paradigman romahdusta.

Psi-tutkimus ja tabut: Tämä on vaikein. B on oikeassa että Randi oli usein epäreilu, ja että aihe on tabu tavalla joka ei ole terve. Mutta 150 vuoden tutkimus ilman vahvaa, toistettavaa tulosta on ongelma. Josephson on nero kvanttimekaniikassa, mutta tämä ei tee hänen psi-näkemyksistään tosia—auktoriteetti ei siirry. Ongelma ei ole että aihetta tutkitaan, vaan että tulokset ovat jatkuvasti rajatapauksia ja katoavat tarkemmassa kontrolloinnissa. Tämä voi olla todellinen ilmiö joka on vaikea mitata, tai se voi olla systemaattinen havaintoharha. Kumpi on todennäköisempi tarvitsee Bayesilaista arviointia.

Baud ja sensuuri: Jos hänen pankkitilinsä suljettiin ilman oikeudenkäyntiä, se on sietämätöntä ja vahvistaa B:n huolen auktoritarismista. En tiedä tapauksesta tarpeeksi arvioidakseni, mutta jos tämä tapahtui kuten kuvattu, se on juuri sitä prebunkkausta josta B varoitti—ei argumentein vaan vallankäytöllä.

Metakognitiivisesti: B on johdonmukainen ja rehellinen. Hän myöntää että hänen suosimat teoriat "harvoin ovat täydellisiä" ja että hän luottaa tiettyihin asiantuntijoihin mutta ei varauksettomasti. Tämä on hyvää epistemologiaa. Minun virheeni oli olettaa että hän on "käänteinen dogmaatikko"—hän ei ole. Hän on skeptikko virallisia narratiiveja kohtaan, mutta ei kritiikitön vaihtoehtojen suhteen.

Mutta: B:n täytyy myös soveltaa samaa skeptisyyttä Sheldrakeen ja psi-tutkimukseen. Jos 150 vuotta tutkimusta ei ole tuottanut vahvoja tuloksia, tämä on evidenssiä—ei lopullista, mutta painava. "Valtavirta vaikenee tämän" voi olla totta, tai se voi olla selitys sille miksi heikko hypoteesi ei saa tukea. Kumpi on todennäköisempi?

Lue lisää

"—morfiset kentät on testattu useasti ja eivät ole tuottaneet toistettavia tuloksia...."

Sheldrake on itsekin myöntänyt että hänen mallinsa ei ole vielä täydellinen ja itse olen sillä kannalla että tällaisten inhimillisten todennäköisesti piilotajuntaan ja varsinkin energeettisen tunnetason koherenssiin liittyvät ilmiöt eivät ole samalla tavalla toistettavissa kuin fysiikan ja kemian tason kokeet.

Virassa olevat tutkijat eivät yleensä maineensa menettämisen pelossa halua sotkeutua näin kiistanalaisiin kysymyksiin ja käytännössä vain skeptikkoyhteisöt ovat niitä yrittäneet debunkata eikä yleensä kovin rehellisin keinoin.

https://skepticalaboutskeptics.org/investigating-skeptics/whos-who-of-media-skeptics/richard-wiseman/richard-wisemans-psychology-of-deception/

Vaatii aika valtavasti aikaa ja vaivaa muodostaa jonkinlainen suuntaa antava kokonaiskuva näistä psi-ilmiöistä koska aineistoa on valtavasti ja ne ilmiöt ovat niin monimuotoisia. Huijauksiakin esiintyy mutta harva akateeminen haluaa ottaa maineensa ja työnsä menettämisen riskin ellei itse vahvasti usko näiden ilmiöiden todenperäisyytteen varsinkin kuin valtava anekdoottinen kokemusaineisto tukee sitä vuosisatojen ajalta. Kyse ei ole lentävistä spagettihirviöistä.

Itse olen aikoinaan varsinkin erilaisissa stressitilanteissa kokenut esim. psykokinesiaa melko makrotasolla ja myös ns. Pauli efektiä tietokoneiden suhteen joiden kanssa työskentelin yli 10 vuotta joka oli alunperin harrastus josta tuli elinkeino myöhemmin. Myös ennaltatietämistä olen kokenut kerran sekä telepaattista keskustelua kuolleen lähiomaisen kanssa ja osaan aika hyvin "lukea" ihmisten tunnetilaa ja tunnistan aika helposti ihmiset joiden kanssa voi syntyä ongelmia jopa netin kautta ja keskustelupalstoilla tiedän aika hyvin koska on kommentoitavaa ilmaaantunut joka sitten helposti estää nukkumisen ja tuottaa helposti pidempiaikaista unettomuutta jolloin tarvitsen pidempiä sometaukoja näiden vänkäämisprojektien suhteen.

Psi-ilmiöitä on testattu Faraday häkin yms. avulla eikä sillä ole todettu olevan vaikutusta ja jos ymmärtää erilaisten resonssien (esim. äänen) vaikutuksen niin ne ovat hyvin valikoivia eli edellyttävät riittävän samanlaisen taajuuden jolloin esim. taitava oopperalaulaja voi äänensä avulla rikkoa juomalasin ja samaa tekniikkaa voi soveltaa melkein mihin tahansa kun tiedetään kohteen resonanssitaajuus. Kaukonäkeminen ( crv) toimii ajasta ja etäisyydestä riippumatta ja myös täysin sokkona sekä ikäänkuin retrokausaalisesti eli tehtävä voidaan tuottaa satunnaisesti arpomalla vasta kokeen suorituksen jälkeen. Farsight Instituutin projektit esim. Ukrainan sodan suhteen ovat olleet hyvin paikkansapitäviä.

https://farsight.org/FarsightPress/News_vault

....

En väittänyt Levinin enkä Sheldraken tutkimusten kumoavan geenien vaikutusta vaan että se vaikutus on suppeampaa kuin on oletettu. Geenit tuottavat "rakennuspalikat" eli proteiinit mutta eliöiden, rakenne, muoto ja käyttäytyminen johtuu eri syistä kuten sähköisestä kentästä jota myös Thomas Bearden aikoinaan kuvaili suhteessa Neuvostoliiton salaiseen tutkimukseen. Toinen vaikuttava tekijä on epigenetiikka ja Jungin arkkityyppien tapainen resonanssivaikutus.

...

Mitä Baudin tapaukseen tulee niin aloin jo monta kk sitten seurata Ukrainan sodan kehitystä Farsightin crv-kokeiden valossa näiltä kanavilta:


https://www.youtube.com/@GDiesen1/videos
https://www.youtube.com/@dialogueworks01/streams
https://www.youtube.com/@DanielDavisDeepDive/videos
https://www.youtube.com/@judgingfreedom/streams

Omasta mielestäni olemme äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa lähivuosina ja todennäköisesti harva meistä tulee säilymään hengissä varsinkin kuin itse n. 10 vuotiaana koin jotain sellaista mikä nyt on kehkeytymässä jonkinlaisessa "valve-enneunessa" kirjoittaessani ainetta koulussa ja opettaja luki sen koko luokalle ja itse olin jonkinlaisessa shokissa silloin.

...

Kiitos asiallisista kommenteista! Tämä on ihan mukavaa vaihtelua pitkästä aikaa.

B

Anonyymi00056 kirjoitti:

"—morfiset kentät on testattu useasti ja eivät ole tuottaneet toistettavia tuloksia...."

Sheldrake on itsekin myöntänyt että hänen mallinsa ei ole vielä täydellinen ja itse olen sillä kannalla että tällaisten inhimillisten todennäköisesti piilotajuntaan ja varsinkin energeettisen tunnetason koherenssiin liittyvät ilmiöt eivät ole samalla tavalla toistettavissa kuin fysiikan ja kemian tason kokeet.

Virassa olevat tutkijat eivät yleensä maineensa menettämisen pelossa halua sotkeutua näin kiistanalaisiin kysymyksiin ja käytännössä vain skeptikkoyhteisöt ovat niitä yrittäneet debunkata eikä yleensä kovin rehellisin keinoin.

https://skepticalaboutskeptics.org/investigating-skeptics/whos-who-of-media-skeptics/richard-wiseman/richard-wisemans-psychology-of-deception/

Vaatii aika valtavasti aikaa ja vaivaa muodostaa jonkinlainen suuntaa antava kokonaiskuva näistä psi-ilmiöistä koska aineistoa on valtavasti ja ne ilmiöt ovat niin monimuotoisia. Huijauksiakin esiintyy mutta harva akateeminen haluaa ottaa maineensa ja työnsä menettämisen riskin ellei itse vahvasti usko näiden ilmiöiden todenperäisyytteen varsinkin kuin valtava anekdoottinen kokemusaineisto tukee sitä vuosisatojen ajalta. Kyse ei ole lentävistä spagettihirviöistä.

Itse olen aikoinaan varsinkin erilaisissa stressitilanteissa kokenut esim. psykokinesiaa melko makrotasolla ja myös ns. Pauli efektiä tietokoneiden suhteen joiden kanssa työskentelin yli 10 vuotta joka oli alunperin harrastus josta tuli elinkeino myöhemmin. Myös ennaltatietämistä olen kokenut kerran sekä telepaattista keskustelua kuolleen lähiomaisen kanssa ja osaan aika hyvin "lukea" ihmisten tunnetilaa ja tunnistan aika helposti ihmiset joiden kanssa voi syntyä ongelmia jopa netin kautta ja keskustelupalstoilla tiedän aika hyvin koska on kommentoitavaa ilmaaantunut joka sitten helposti estää nukkumisen ja tuottaa helposti pidempiaikaista unettomuutta jolloin tarvitsen pidempiä sometaukoja näiden vänkäämisprojektien suhteen.

Psi-ilmiöitä on testattu Faraday häkin yms. avulla eikä sillä ole todettu olevan vaikutusta ja jos ymmärtää erilaisten resonssien (esim. äänen) vaikutuksen niin ne ovat hyvin valikoivia eli edellyttävät riittävän samanlaisen taajuuden jolloin esim. taitava oopperalaulaja voi äänensä avulla rikkoa juomalasin ja samaa tekniikkaa voi soveltaa melkein mihin tahansa kun tiedetään kohteen resonanssitaajuus. Kaukonäkeminen ( crv) toimii ajasta ja etäisyydestä riippumatta ja myös täysin sokkona sekä ikäänkuin retrokausaalisesti eli tehtävä voidaan tuottaa satunnaisesti arpomalla vasta kokeen suorituksen jälkeen. Farsight Instituutin projektit esim. Ukrainan sodan suhteen ovat olleet hyvin paikkansapitäviä.

https://farsight.org/FarsightPress/News_vault

....

En väittänyt Levinin enkä Sheldraken tutkimusten kumoavan geenien vaikutusta vaan että se vaikutus on suppeampaa kuin on oletettu. Geenit tuottavat "rakennuspalikat" eli proteiinit mutta eliöiden, rakenne, muoto ja käyttäytyminen johtuu eri syistä kuten sähköisestä kentästä jota myös Thomas Bearden aikoinaan kuvaili suhteessa Neuvostoliiton salaiseen tutkimukseen. Toinen vaikuttava tekijä on epigenetiikka ja Jungin arkkityyppien tapainen resonanssivaikutus.

...

Mitä Baudin tapaukseen tulee niin aloin jo monta kk sitten seurata Ukrainan sodan kehitystä Farsightin crv-kokeiden valossa näiltä kanavilta:


https://www.youtube.com/@GDiesen1/videos
https://www.youtube.com/@dialogueworks01/streams
https://www.youtube.com/@DanielDavisDeepDive/videos
https://www.youtube.com/@judgingfreedom/streams

Omasta mielestäni olemme äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa lähivuosina ja todennäköisesti harva meistä tulee säilymään hengissä varsinkin kuin itse n. 10 vuotiaana koin jotain sellaista mikä nyt on kehkeytymässä jonkinlaisessa "valve-enneunessa" kirjoittaessani ainetta koulussa ja opettaja luki sen koko luokalle ja itse olin jonkinlaisessa shokissa silloin.

...

Kiitos asiallisista kommenteista! Tämä on ihan mukavaa vaihtelua pitkästä aikaa.

B

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksesta ja henkilökohtaisten kokemusten jakamisesta. Ymmärrän että nämä kokemukset ovat sinulle merkityksellisiä ja aitoja. Mutta tässä törmäämme epistemologiseen ongelmaan: kun sanot että psi-ilmiöt "eivät ole toistettavissa kuten fysiikka", teet ne samalla immuuneiksi juuri sille testaukselle joka erottaa oikeat ilmiöt harhakuvista. Jos ilmiö ei toimi kontroloiduissa olosuhteissa, miten erotat sen sattumasta tai kognitiivisista harhoista?

Henkilökohtaiset kokemukset ovat voimakkaita, mutta ihmismieli on tunnetusti huono satunnaisuuden arvioinnissa—näemme kuvioita melusta, muistimme rekonstruoi tapahtumia jälkikäteen, ja vahvistusharha toimii alitajuisesti. Tämä ei tarkoita että valehtelet, vaan että me kaikki tarvitsemme ulkoista validointia subjektiivisille kokemuksillemme. Muuten jokainen mystinen visio olisi yhtä pätevä evidenssi.

Videolinkkien sijaan kysyn: onko yksi vertaisarvioitu tutkimus jonka uskot olevan vahvin evidenssi? Olen valmis lukemaan sen rehellisesti. Jos parasta näyttöä ei voi tiivistää tieteelliseksi paperiksi, se kertoo jotain ilmiön luonteesta.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta ja henkilökohtaisten kokemusten jakamisesta. Ymmärrän että nämä kokemukset ovat sinulle merkityksellisiä ja aitoja. Mutta tässä törmäämme epistemologiseen ongelmaan: kun sanot että psi-ilmiöt "eivät ole toistettavissa kuten fysiikka", teet ne samalla immuuneiksi juuri sille testaukselle joka erottaa oikeat ilmiöt harhakuvista. Jos ilmiö ei toimi kontroloiduissa olosuhteissa, miten erotat sen sattumasta tai kognitiivisista harhoista?

Henkilökohtaiset kokemukset ovat voimakkaita, mutta ihmismieli on tunnetusti huono satunnaisuuden arvioinnissa—näemme kuvioita melusta, muistimme rekonstruoi tapahtumia jälkikäteen, ja vahvistusharha toimii alitajuisesti. Tämä ei tarkoita että valehtelet, vaan että me kaikki tarvitsemme ulkoista validointia subjektiivisille kokemuksillemme. Muuten jokainen mystinen visio olisi yhtä pätevä evidenssi.

Videolinkkien sijaan kysyn: onko yksi vertaisarvioitu tutkimus jonka uskot olevan vahvin evidenssi? Olen valmis lukemaan sen rehellisesti. Jos parasta näyttöä ei voi tiivistää tieteelliseksi paperiksi, se kertoo jotain ilmiön luonteesta.

Lue lisää

" kun sanot että psi-ilmiöt "eivät ole toistettavissa kuten fysiikka", teet ne samalla immuuneiksi juuri sille testaukselle joka erottaa oikeat ilmiöt harhakuvista. Jos ilmiö ei toimi kontroloiduissa olosuhteissa, miten erotat sen sattumasta tai kognitiivisista harhoista?"

Tuossa oletat että voi olla olemassa vain yksitasoinen lineaarinen todellisuus (esim. hiukkasten/biljardipallojen törmäily toisiinsa) ilman minkäänlaisia takaisinkytkentöjä (joita ilman esim. tietotekniikka eikä tekoäly voisi edes toimia) eikä itsesäätelyä joka mahdollistaa suhteellisen autonomisen toiminnan suhteessa ympäristöön (eliöt)

Kannatat siis ns. virallista narratiivia jossa kaikki mahdollinen kuvitellaan olevan selitettävissä nykyisen fysiikkatieteen mallinnosten mukaisesti matemaattisilla kaavoilla.

Sinulla on hieman sofistikoidumpi debunkkaustaktiikka kuin ns. "numeromiehellä" joka tuottaa kymmeniä kommentteja kerralla (ennätys taitaa olla yli 30 kpl) joihin ei voi kohtuullisella vaivalla edes vastata. Tuo sinun taktiikkasi (hyvin samankaltainen) kuin Prof. Realistilla aikoinaan eli ensin mielistelyä ja suostuttelua ja kun se ei toimi niin lisätään kommenttien määrää niin paljon että vastaamisesta tulee melkein kokopäivätyö tai väsytään vänkäämiseen "toivottoman" väärinajattelijan kanssa. :D
...
On aika helposti ymmärrettävissä miksi psi-ilmiöihin ja ns. fringetieteeseen eli ns. vaihtoehtoisiin malleihin suhtaudutaan niin kielteisesti.

Yleistyessään väestön keskuudessa ne voisivat tuottaa valtaapitävien kannalta hyvin kaoottisen tilanteen koska tällaisia taitoja tahdonvaraisesti hallitsevat yksilöt olisivat kaikin tavoin ylivoimaisia suhteessa koulutuksen ehdollistamaan enemmistöön puhumattakaan sitä että suurin piirtein kaikki viralliset narratiivit paljastuisivat propagandaksi, manipulaatioksi ja huijaukseksi joka on jatkunut jo siitä lähtien kun metsästäjä-keräilijät (jostain kumman syystä) innostuivat rakentamaan kaupunkeja ja viljelemään maata.

Itseäni ei ole koskaan kiinnostanut tällaisten psi-kykyjen tahdonvaraiseksi kehittäminen koska se on yleensä hyvin työlästä ja sellaiset ilmiöt varsinkin liian usein ilmenevinä ovat usein myös melko häiritseviä ja rasittavia ja itselleni ne ovat toimineet vain jonkinlaisina heuristisina vinkkeinä omassa todellisuuden hahmotuksessani ja niitä on ilmaantunut kohtuullisen harvoin ja tyypillisesti on useiden vuosien taukoja välillä.

Ennen internettiä ja puhelimia yms. kommunikointivälineitä psi-ilmiöt olivat paljon nykyistä yleisempiä koska niille oli enemmän tarvetta varsinkin kriisitilanteissa jos esim. läheisiin ei saatu muilla tavoilla yhteyttä.

Yleinen selitusyritys skeptikoilla on että nimenomaan tuo vahvistusharha eli oletetaan että ns. sattumia on paljon ja tilastollisesti sitten ilmenee jotain epätodennäköisempää joka tulkitaan aidoksi psi-ilmiöksi ja julkistetaan vain ne epätodennäköiset tapaukset vaikka ne ovat esim. vain sadasosa kaikista kokeiluista.

Kaikki ne joilla ei ole koskaan itsellä ollut psi-kokemuksia ovat tietysti aina äärimmäisen skeptisiä ja niin pitääkin olla ja kontrolloiduissa olosuhteissa näiden kykyjen testaaminen harvoin tuottaa mullistavia tuloksia ainakaan tilastollisesti arvioituna. Mullistavimmat vaikutukset ovat aina spontaaneja ja yllättäviä joten niihin on vaikea varautua etukäteen.
Jokaisella on psi-kykyjen potentiaali ja niitä tapahtuu koko ajan huomaamatta ja ne kuitataan yhteensattumiksi tai intuitioksi.

Kollektiivinen ja yksilöllinen piiilotajunta kykenee uskomattomiin saavutuksiin esim. ihmiskehon toiminnoissa joita mikään määrä asiantuntijoita ei kykenisi tuottamaan ja kontrolloimaan reaaliajassa ja se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio on äärimmäisen avutonta jossa kyetään vertailemaan vain paria asiaa keskenään ("kolmen idean ongelma" eli sama kuin "3 kappaleen ongelma") ja kun tiede perustuu binäärihamotukseen niin se ei voi tuottaa kuin sekoiluja selitysten tasolla ja tekniikkaa yritysten, erehdysten ja luovan intuition ja intention kautta jotka taas ei ole selitettävissä tieteen metodien puitteissa.

Kyse on hyvin samankaltaisista asioista kuin huippu-urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla eli kyvyt ei toimi läheskään aina optimaalisesti vaan hyvin monen aspektin pitää synkata yhteen ja psi-kokeissa tehdään satoja ellei tuhansia testejä perätysten jolla kyllästyminen ja väsyminen tulee helposti mukaan varsinkin kun kyse on intentiosta ja sen vaikutuksesta piilotajuntaan ja piiilotajunta ei ymmärrä verbaalisia käskyjä vaan pelkästään tunnetilan resonanseja ja vastaukset esim. crv-kokeissa ovat usein symbolisia eikä tarkkuus ole kuin korkeintaan 60-70% mikä on paljon koska kyse sokkometodista.

Yksi vaara on äärimmäisyydestä toiseen reagoiminen formatooriseen binääriseen tapaan varsinkin sellaisilla jotka ensimmäistä kertaa joutuvat kokemaan jotain mikä romahduttaa konsensusmaailmankuvan perusteet.



B

Anonyymi00058 kirjoitti:

" kun sanot että psi-ilmiöt "eivät ole toistettavissa kuten fysiikka", teet ne samalla immuuneiksi juuri sille testaukselle joka erottaa oikeat ilmiöt harhakuvista. Jos ilmiö ei toimi kontroloiduissa olosuhteissa, miten erotat sen sattumasta tai kognitiivisista harhoista?"

Tuossa oletat että voi olla olemassa vain yksitasoinen lineaarinen todellisuus (esim. hiukkasten/biljardipallojen törmäily toisiinsa) ilman minkäänlaisia takaisinkytkentöjä (joita ilman esim. tietotekniikka eikä tekoäly voisi edes toimia) eikä itsesäätelyä joka mahdollistaa suhteellisen autonomisen toiminnan suhteessa ympäristöön (eliöt)

Kannatat siis ns. virallista narratiivia jossa kaikki mahdollinen kuvitellaan olevan selitettävissä nykyisen fysiikkatieteen mallinnosten mukaisesti matemaattisilla kaavoilla.

Sinulla on hieman sofistikoidumpi debunkkaustaktiikka kuin ns. "numeromiehellä" joka tuottaa kymmeniä kommentteja kerralla (ennätys taitaa olla yli 30 kpl) joihin ei voi kohtuullisella vaivalla edes vastata. Tuo sinun taktiikkasi (hyvin samankaltainen) kuin Prof. Realistilla aikoinaan eli ensin mielistelyä ja suostuttelua ja kun se ei toimi niin lisätään kommenttien määrää niin paljon että vastaamisesta tulee melkein kokopäivätyö tai väsytään vänkäämiseen "toivottoman" väärinajattelijan kanssa. :D
...
On aika helposti ymmärrettävissä miksi psi-ilmiöihin ja ns. fringetieteeseen eli ns. vaihtoehtoisiin malleihin suhtaudutaan niin kielteisesti.

Yleistyessään väestön keskuudessa ne voisivat tuottaa valtaapitävien kannalta hyvin kaoottisen tilanteen koska tällaisia taitoja tahdonvaraisesti hallitsevat yksilöt olisivat kaikin tavoin ylivoimaisia suhteessa koulutuksen ehdollistamaan enemmistöön puhumattakaan sitä että suurin piirtein kaikki viralliset narratiivit paljastuisivat propagandaksi, manipulaatioksi ja huijaukseksi joka on jatkunut jo siitä lähtien kun metsästäjä-keräilijät (jostain kumman syystä) innostuivat rakentamaan kaupunkeja ja viljelemään maata.

Itseäni ei ole koskaan kiinnostanut tällaisten psi-kykyjen tahdonvaraiseksi kehittäminen koska se on yleensä hyvin työlästä ja sellaiset ilmiöt varsinkin liian usein ilmenevinä ovat usein myös melko häiritseviä ja rasittavia ja itselleni ne ovat toimineet vain jonkinlaisina heuristisina vinkkeinä omassa todellisuuden hahmotuksessani ja niitä on ilmaantunut kohtuullisen harvoin ja tyypillisesti on useiden vuosien taukoja välillä.

Ennen internettiä ja puhelimia yms. kommunikointivälineitä psi-ilmiöt olivat paljon nykyistä yleisempiä koska niille oli enemmän tarvetta varsinkin kriisitilanteissa jos esim. läheisiin ei saatu muilla tavoilla yhteyttä.

Yleinen selitusyritys skeptikoilla on että nimenomaan tuo vahvistusharha eli oletetaan että ns. sattumia on paljon ja tilastollisesti sitten ilmenee jotain epätodennäköisempää joka tulkitaan aidoksi psi-ilmiöksi ja julkistetaan vain ne epätodennäköiset tapaukset vaikka ne ovat esim. vain sadasosa kaikista kokeiluista.

Kaikki ne joilla ei ole koskaan itsellä ollut psi-kokemuksia ovat tietysti aina äärimmäisen skeptisiä ja niin pitääkin olla ja kontrolloiduissa olosuhteissa näiden kykyjen testaaminen harvoin tuottaa mullistavia tuloksia ainakaan tilastollisesti arvioituna. Mullistavimmat vaikutukset ovat aina spontaaneja ja yllättäviä joten niihin on vaikea varautua etukäteen.
Jokaisella on psi-kykyjen potentiaali ja niitä tapahtuu koko ajan huomaamatta ja ne kuitataan yhteensattumiksi tai intuitioksi.

Kollektiivinen ja yksilöllinen piiilotajunta kykenee uskomattomiin saavutuksiin esim. ihmiskehon toiminnoissa joita mikään määrä asiantuntijoita ei kykenisi tuottamaan ja kontrolloimaan reaaliajassa ja se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio on äärimmäisen avutonta jossa kyetään vertailemaan vain paria asiaa keskenään ("kolmen idean ongelma" eli sama kuin "3 kappaleen ongelma") ja kun tiede perustuu binäärihamotukseen niin se ei voi tuottaa kuin sekoiluja selitysten tasolla ja tekniikkaa yritysten, erehdysten ja luovan intuition ja intention kautta jotka taas ei ole selitettävissä tieteen metodien puitteissa.

Kyse on hyvin samankaltaisista asioista kuin huippu-urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla eli kyvyt ei toimi läheskään aina optimaalisesti vaan hyvin monen aspektin pitää synkata yhteen ja psi-kokeissa tehdään satoja ellei tuhansia testejä perätysten jolla kyllästyminen ja väsyminen tulee helposti mukaan varsinkin kun kyse on intentiosta ja sen vaikutuksesta piilotajuntaan ja piiilotajunta ei ymmärrä verbaalisia käskyjä vaan pelkästään tunnetilan resonanseja ja vastaukset esim. crv-kokeissa ovat usein symbolisia eikä tarkkuus ole kuin korkeintaan 60-70% mikä on paljon koska kyse sokkometodista.

Yksi vaara on äärimmäisyydestä toiseen reagoiminen formatooriseen binääriseen tapaan varsinkin sellaisilla jotka ensimmäistä kertaa joutuvat kokemaan jotain mikä romahduttaa konsensusmaailmankuvan perusteet.



B

Lue lisää

Tässä vastauksessa on kolme pääväitettä, joista kaksi ensimmäistä ansaitsee vakavan tarkastelun ja kolmas on puhdasta ad hominem -retoriikkaa.

Ensimmäinen väite on, että vetoan "yksitasoiseen lineaariseen todellisuuteen" kieltäen takaisinkytkennät ja itsesäätelyn. Tämä on olkiukko. Takaisinkytkennät ja emergentit ilmiöt ovat täysin tunnustettuja fysiikassa, biologiassa ja kognitiotieteessä – kukaan ei väitä maailman olevan biljardipallopeli. Mutta emergentti kompleksisuus ei tee ilmiötä immuuniksi testaukselle. Aivot ovat monimutkainen takaisinkytkentäjärjestelmä, mutta niiden toimintaa voidaan silti tutkia kontrolloidusti. Jos psi-ilmiö on todellinen, sen pitäisi näkyä tilastollisissa analyyseissä riippumatta siitä, onko taustalla "lineaarista" vai "epälineaarista" kausaatiota. Fyysikoilla on loistavat työkalut käsitellä kaaosta, epälineaarisuutta ja monimutkaisia järjestelmiä – näitä argumentteja ei voi käyttää tekosyynä sille, ettei ilmiö näy mittauksissa.

Toinen väite – että psi-kyvyt olivat yleisempiä ennen modernia viestintää – on kiinnostava historiallinen hypoteesi. Mutta se vaatii todisteet. Meillä ei ole luotettavaa tilastollista dataa psi-ilmiöiden yleisyydestä 1700-luvulta, joten väite on spekulaatiota. Lisäksi: jos psi-kyvyt todella toimivat adaptaation kautta ("tarvittaessa ne ilmaantuvat"), miksi ne eivät ole vahvistuneet modernissa maailmassa, jossa informaation tarve on räjähtänyt? Evoluutiologiikka toimisi päinvastoin.

Kolmas väite – että käytän "debunkkaustaktiikkaa", mielistelen ja väsytän vastustajan – on puhdasta motiivien arvailua. Se ei koske argumenttien sisältöä lainkaan, on sanottu, kun keskustelu siirtyy vastapuolen taktiikoiden analysointiin, filosofiset argumentit ovat yleensä loppuneet kesken.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Tässä vastauksessa on kolme pääväitettä, joista kaksi ensimmäistä ansaitsee vakavan tarkastelun ja kolmas on puhdasta ad hominem -retoriikkaa.

Ensimmäinen väite on, että vetoan "yksitasoiseen lineaariseen todellisuuteen" kieltäen takaisinkytkennät ja itsesäätelyn. Tämä on olkiukko. Takaisinkytkennät ja emergentit ilmiöt ovat täysin tunnustettuja fysiikassa, biologiassa ja kognitiotieteessä – kukaan ei väitä maailman olevan biljardipallopeli. Mutta emergentti kompleksisuus ei tee ilmiötä immuuniksi testaukselle. Aivot ovat monimutkainen takaisinkytkentäjärjestelmä, mutta niiden toimintaa voidaan silti tutkia kontrolloidusti. Jos psi-ilmiö on todellinen, sen pitäisi näkyä tilastollisissa analyyseissä riippumatta siitä, onko taustalla "lineaarista" vai "epälineaarista" kausaatiota. Fyysikoilla on loistavat työkalut käsitellä kaaosta, epälineaarisuutta ja monimutkaisia järjestelmiä – näitä argumentteja ei voi käyttää tekosyynä sille, ettei ilmiö näy mittauksissa.

Toinen väite – että psi-kyvyt olivat yleisempiä ennen modernia viestintää – on kiinnostava historiallinen hypoteesi. Mutta se vaatii todisteet. Meillä ei ole luotettavaa tilastollista dataa psi-ilmiöiden yleisyydestä 1700-luvulta, joten väite on spekulaatiota. Lisäksi: jos psi-kyvyt todella toimivat adaptaation kautta ("tarvittaessa ne ilmaantuvat"), miksi ne eivät ole vahvistuneet modernissa maailmassa, jossa informaation tarve on räjähtänyt? Evoluutiologiikka toimisi päinvastoin.

Kolmas väite – että käytän "debunkkaustaktiikkaa", mielistelen ja väsytän vastustajan – on puhdasta motiivien arvailua. Se ei koske argumenttien sisältöä lainkaan, on sanottu, kun keskustelu siirtyy vastapuolen taktiikoiden analysointiin, filosofiset argumentit ovat yleensä loppuneet kesken.

Lue lisää

"Tässä vastauksessa on kolme pääväitettä, joista kaksi ensimmäistä ansaitsee vakavan tarkastelun ja kolmas on puhdasta ad hominem -retoriikkaa."

On hyvin kyseenalainen väite että aivot tuottaisivat tietoisuuden (vesipäät ja muut anomaliat neurotieteessä). Mitään mekanismia ei tunneta kokemuksellisuuden tuotamisen suhteen (ns. vaikea ongelma). Kyse on aina vain neurokorrelaateista suhteessa koehenkilön omaan introspektiseen kuvaukseen.

Jos lukee ainoastaan pseudoskeptikkojen julkaisuja ja uskoo niihin niin ei se informaatio jää aika yksipuoliseksi. Monet valtavirran tieteilijät ovat julkisesti ilmoittaneet etteivät voi uskoa ja hyväksyä psi-ilmiöitä todelliseksi vaikka niistä olisi kiistatonta todistusaineistoa mikä kuvaa aika hyvin samantapaista dogmaattisuutta kuin katolisella kirkolla oli esim. Galileota kohtaan.


Psi-ilmiö näkyy selkeästi tilastolisissa analyyseissä vaikka ei läheskään niin vahvana kuin spontaaneissa ilmentymissä. Paranormaalissa tieteellisessä tutkimuksessa on paljon tiukemmat kontrollit kuin ns. normaalitieteissä ja käytetään usein tuplasokkomenetelmiä eliminoimaan esim. telepatian mahdollisuus crv-kokeissa.

Psi-kyvyt ja dominoiva loogis-analyyttisyys ovat toistensa poissulkevia kykyjä koska se analyyttinen mieli pitää hiljentää jotta voisi tiedostaa ne heikot resonanssit jotka piilotajunta kykenee rekisteröimään. Monet ongelmat ratkeavat unennäössä tai juuri unesta heräämisen jälkeen tämän takia.

Filosofiset argumentit eivät ole minkään arvoisia ilman asiaan perehtymistä ja omaa kokemusta.

Järjetön vaatimus on esim. vaatia poikkeuksellisen vahvoja todisteita koska kyse on lähinnä vain siitä mihin on totuttu ja mihin ehdollistettu uskomaan koulutuksessa.

Itse suhtaudun ns. normaalitieteeseen suurin piirtein yhtä vahvalla skeptisyydellä kuin skeptikot kaikkiin epätavallisiin ilmiöihin ja epäilin jo koulussa esim. evoluutioteorian toimivuutta varsinkin kun siinä jätetään huomiotta miten ne uudet kyvyt ja ominaisuudet muka voivat syntyä satunnaisten mutaatioiden kautta & kirahvin kaulan venyminen yms. kehäpäättelyt jossa jo valmiiksi oletetaan mallin oikeellisuus.

Yliopistojen ja muiden koulutusjärjestelmien ehdollistava vaikutus kannattaa ottaa huomioon kun arvioi akateemista tiedettä jo sen takia että ei voi edes edistyä opinnoissa jollei pääse läpi tenteistä jossa nimenomaan testataan kuuliaisuutta suhteessa sen hetkisen tieteen viralliseen narratiiviin eli kyse on manipuloinnista ja ehdollistumisesta josta on hyvin vaikea vapautua myöhemmin.


Tämäntyyppinen vänkääminen ei johda mihinkään koska et vaivaudu ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita itse perehtymään psi-tutkimukseen. Esim. aikaisemmin linkittämästäni Psi tietosanakirjasta on hyvä aloittaa.

Ei totuus koskaan löydy väittelemällä vaan ainoastaan itse tutkimalla. Väittelytaito tietysti mahdollistaa manipuloinnin jota varmasti tarvitaan kun pummataan määrärahoja omalle nollatutkimukselle jota suurin osa akateemisesta puuhastelusta pohjimmiltaan on selitysmallien tapauksessa.

Tekniikan suhteen on aika yhdentekevää mikä on sen tekniikan taustatarina koska olennaisin asia on sen hyödyllisyys ja toimivuus. Jos esim. yliaistillisista kyvyistä on hyötyä vakoilussa ja tiedustelussa niin on aika yhdentekevää jos akateeminen enemmistö pitää sitä pseudotieteenä.

Nykyinen valtavirtatiede on tulevaisuuden pseudotiedettä jossain vaiheessa. :D
....

Tämä alkaa aika puuduttavaa touhua kun useimmat ihmiset ovat niin syvällä asenteidensa ja uskomustensa poteroissa.

Itse yritän välttää kaikkea mahdollista uskomista ja tyydyn vain lähinnä pitämään mahdollisina asioita joista en tiedä tarpeeksi ja koko ajan jotain uutta ja erilaista ilmaantuu johon kannattaa suhtautua avoimin mielin ja samalla kriittisesti mutta ei umpimielisesti ja putkinäköisesti.

B

Anonyymi00060 kirjoitti:

"Tässä vastauksessa on kolme pääväitettä, joista kaksi ensimmäistä ansaitsee vakavan tarkastelun ja kolmas on puhdasta ad hominem -retoriikkaa."

On hyvin kyseenalainen väite että aivot tuottaisivat tietoisuuden (vesipäät ja muut anomaliat neurotieteessä). Mitään mekanismia ei tunneta kokemuksellisuuden tuotamisen suhteen (ns. vaikea ongelma). Kyse on aina vain neurokorrelaateista suhteessa koehenkilön omaan introspektiseen kuvaukseen.

Jos lukee ainoastaan pseudoskeptikkojen julkaisuja ja uskoo niihin niin ei se informaatio jää aika yksipuoliseksi. Monet valtavirran tieteilijät ovat julkisesti ilmoittaneet etteivät voi uskoa ja hyväksyä psi-ilmiöitä todelliseksi vaikka niistä olisi kiistatonta todistusaineistoa mikä kuvaa aika hyvin samantapaista dogmaattisuutta kuin katolisella kirkolla oli esim. Galileota kohtaan.


Psi-ilmiö näkyy selkeästi tilastolisissa analyyseissä vaikka ei läheskään niin vahvana kuin spontaaneissa ilmentymissä. Paranormaalissa tieteellisessä tutkimuksessa on paljon tiukemmat kontrollit kuin ns. normaalitieteissä ja käytetään usein tuplasokkomenetelmiä eliminoimaan esim. telepatian mahdollisuus crv-kokeissa.

Psi-kyvyt ja dominoiva loogis-analyyttisyys ovat toistensa poissulkevia kykyjä koska se analyyttinen mieli pitää hiljentää jotta voisi tiedostaa ne heikot resonanssit jotka piilotajunta kykenee rekisteröimään. Monet ongelmat ratkeavat unennäössä tai juuri unesta heräämisen jälkeen tämän takia.

Filosofiset argumentit eivät ole minkään arvoisia ilman asiaan perehtymistä ja omaa kokemusta.

Järjetön vaatimus on esim. vaatia poikkeuksellisen vahvoja todisteita koska kyse on lähinnä vain siitä mihin on totuttu ja mihin ehdollistettu uskomaan koulutuksessa.

Itse suhtaudun ns. normaalitieteeseen suurin piirtein yhtä vahvalla skeptisyydellä kuin skeptikot kaikkiin epätavallisiin ilmiöihin ja epäilin jo koulussa esim. evoluutioteorian toimivuutta varsinkin kun siinä jätetään huomiotta miten ne uudet kyvyt ja ominaisuudet muka voivat syntyä satunnaisten mutaatioiden kautta & kirahvin kaulan venyminen yms. kehäpäättelyt jossa jo valmiiksi oletetaan mallin oikeellisuus.

Yliopistojen ja muiden koulutusjärjestelmien ehdollistava vaikutus kannattaa ottaa huomioon kun arvioi akateemista tiedettä jo sen takia että ei voi edes edistyä opinnoissa jollei pääse läpi tenteistä jossa nimenomaan testataan kuuliaisuutta suhteessa sen hetkisen tieteen viralliseen narratiiviin eli kyse on manipuloinnista ja ehdollistumisesta josta on hyvin vaikea vapautua myöhemmin.


Tämäntyyppinen vänkääminen ei johda mihinkään koska et vaivaudu ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita itse perehtymään psi-tutkimukseen. Esim. aikaisemmin linkittämästäni Psi tietosanakirjasta on hyvä aloittaa.

Ei totuus koskaan löydy väittelemällä vaan ainoastaan itse tutkimalla. Väittelytaito tietysti mahdollistaa manipuloinnin jota varmasti tarvitaan kun pummataan määrärahoja omalle nollatutkimukselle jota suurin osa akateemisesta puuhastelusta pohjimmiltaan on selitysmallien tapauksessa.

Tekniikan suhteen on aika yhdentekevää mikä on sen tekniikan taustatarina koska olennaisin asia on sen hyödyllisyys ja toimivuus. Jos esim. yliaistillisista kyvyistä on hyötyä vakoilussa ja tiedustelussa niin on aika yhdentekevää jos akateeminen enemmistö pitää sitä pseudotieteenä.

Nykyinen valtavirtatiede on tulevaisuuden pseudotiedettä jossain vaiheessa. :D
....

Tämä alkaa aika puuduttavaa touhua kun useimmat ihmiset ovat niin syvällä asenteidensa ja uskomustensa poteroissa.

Itse yritän välttää kaikkea mahdollista uskomista ja tyydyn vain lähinnä pitämään mahdollisina asioita joista en tiedä tarpeeksi ja koko ajan jotain uutta ja erilaista ilmaantuu johon kannattaa suhtautua avoimin mielin ja samalla kriittisesti mutta ei umpimielisesti ja putkinäköisesti.

B

Lue lisää

Kaksi asiaa ansaitsee vastauksen, loput on toistoa tai väsymystä.
Ensimmäinen: väität että "psi-kyvyt ja loogis-analyyttinen ajattelu ovat toistensa poissulkevia", koska analyyttinen mieli täytyy hiljentää jotta heikot resonanssit rekisteröityvät.

Tämä on mielenkiintoinen hypoteesi, mutta se luo eriskummallisen epistemologisen tilanteen. Jos ilmiö toimii vain kun analyyttinen kriittinen ajattelu on pois päältä, miten voit koskaan tietää että kyseessä on aito ilmiö eikä kognitiivinen harha? Unennäkö ja intuitio ovat todellisia kokemuksia, mutta kokemus ei ole sama asia kuin totuus – ihminen voi kokea vahvasti jotain väärää. Tarvitsemme juuri sitä analyyttista tarkastelua erottaaksemme aidot oivallukset harhakuvista. Jos sanot että tämä erottelu on mahdotonta koska analyysi tuhoaa ilmiön, olet tehnyt väitteesi immuuniksi arvioinnille. Se on älyllisesti epärehellistä.

Toinen: väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita".
Tämä on ristiriitaista. Jos vertaisarvioitu tiede on ehdollistusta, miksi Psi-kirjallisuus ei ole? Kumpikin on tekstiä, kummassakin on auktoriteetteja, kummassakin onyhteisö joka vahvistaa tiettyjä näkemyksiä.

Sinä et vaadi minua hylkäämään asenteitani – sinä vaatit minua vaihtamaan ne sinun asenteisiisi. Skeptikko on se joka epäilee molempia, ei se joka valitsee jonkun toisen dogmin tilalle.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Kaksi asiaa ansaitsee vastauksen, loput on toistoa tai väsymystä.
Ensimmäinen: väität että "psi-kyvyt ja loogis-analyyttinen ajattelu ovat toistensa poissulkevia", koska analyyttinen mieli täytyy hiljentää jotta heikot resonanssit rekisteröityvät.

Tämä on mielenkiintoinen hypoteesi, mutta se luo eriskummallisen epistemologisen tilanteen. Jos ilmiö toimii vain kun analyyttinen kriittinen ajattelu on pois päältä, miten voit koskaan tietää että kyseessä on aito ilmiö eikä kognitiivinen harha? Unennäkö ja intuitio ovat todellisia kokemuksia, mutta kokemus ei ole sama asia kuin totuus – ihminen voi kokea vahvasti jotain väärää. Tarvitsemme juuri sitä analyyttista tarkastelua erottaaksemme aidot oivallukset harhakuvista. Jos sanot että tämä erottelu on mahdotonta koska analyysi tuhoaa ilmiön, olet tehnyt väitteesi immuuniksi arvioinnille. Se on älyllisesti epärehellistä.

Toinen: väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita".
Tämä on ristiriitaista. Jos vertaisarvioitu tiede on ehdollistusta, miksi Psi-kirjallisuus ei ole? Kumpikin on tekstiä, kummassakin on auktoriteetteja, kummassakin onyhteisö joka vahvistaa tiettyjä näkemyksiä.

Sinä et vaadi minua hylkäämään asenteitani – sinä vaatit minua vaihtamaan ne sinun asenteisiisi. Skeptikko on se joka epäilee molempia, ei se joka valitsee jonkun toisen dogmin tilalle.

Lue lisää

Tuo on ylianalysointia.
Havainnot ja mittaukset sellaisenaan eivät voi tuottaa tulkintaa vaan se tulkinta projisoidaan aina siihen havaintokohteeseen eli koetaan intentionaalisesti jonakin joka liittyy aikaisempiin kokemuksiin, omaksuttuihin käsitemalleihin yms. (tuttuuteen palauttaminen) joka ei sellaisenaan voi olla 100% totta vaan se on aina jossain määrin arvailua ja spekulaatiota josta seuraa että loogien päättely ei periaattteessa koskaan voi toimia 100% luotettavasti koska ei ole 100% varmuutta mistään.

Jos päättelyn oletuksissa on vähänkin puutteita tai virheitä niin johtopäätös on aina väärä. Intuitio sen sijaan kykenee ottamaan huomioon kokonaisvaikutelman tai "perstuntuman" että jokin tuntuu oikean- tai vääränsuuntaiselta joka sitten voi motivoida tarkempaan perehtymiseen eikä pelkästään omaksumaan muiden tai enemmistön näkemyksiä sellaisenaan.

Loogis-analyyttinen ajattelu on mekaanista ja algoritmista ja muodollisesti pätevää ja määritelmällisesti "totta" mutta vain jos kaikki taustaoletukset ovat paikkansapitäviä eli kokemuksien tulkinnat pitävät 100% paikkansa. Tutussa ympäritössä ja arkirutiinien tasolla tämä ei ole kovin kovin ongelmallista yleensä mutta kaikki erilaiset ja uudet asiat eli omaksutun uskomusjärjestelmän kannalta anomaaliset asiat kuten psi-ilmiöt vaativat syvempää perehtymistä ja uudelleen orientoitumista.

Loogis-analyyttinen prosessointi ja konkreettinen tekeminen eivät yleensä toimi kovin hyvin samanaikaisesti koska tapahtumat voivat vaativat välitöntä reagointia eikä voi jäädä pitkäksi aikaa pelkästään analysoimaan.

Ajattelu ja suunnittelu tapahtuu (toivottavasti) aina ennen sen suunnitellun asian konkreettista toteuttamista eli tekemistä ja kun tehdään jotain niin se loogis-analyyttinen mieli on yleensä hiljaisempi koska pitää keskittyä siihen tekemiseen.

"väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita"."

Pänttääminen ja tenttiminen kokeissa tuottaa vahvan ehdollistumisen jota sivumennen sanoen en koskaan harrastanut kouluaikoina koska koin arvosanat ja ylipäätäsnä koko koulutouhun yhdentekevänä sellaisten asioiden suhteen jotka eivät itseäni kiinnostaneet.

Luin ennen yo-kokeita koko lukion aineiston läpi parissa kuukaudessa ja sain magnan keskiarvon kun aikaisemmin arvosanat olivat yleensä 5-7 välillä ja päästyäni tuosta Pavlovin koirakoulusta vihdoin eroon niin aloin systemaattisesti tutkimaan vain niitä asioita jotka itseäni oikeasti kiinnostivat eli melko fringe & esoteerist aineistoa joka veti eniten puoleensa.

Koska luin kouluaikoina paljon itseäni kiinnostavaa engl. kielistä aineistoa niin sain hyvän arvosanan (9) vaikka en koskaan tehnyt sen aineen läksyjä. Lintsasin suurimman osan lukioajasta läheisessä kirjastossa lukien ja kuunnellen musiikkia.

Aineistoon voi perehtyä myös ilman pänttäämistä jolloin ei ehdollistu mihinkään. :D

Kukaan ei kunnolla ymmärrä miksi kaukonäkeminen ja muut psi-kyvyt voivat toimia sillä tasolla kuin akateemisessa tieteessä edellytetään mikä mielestäni on liian kaavamaista jäykkiin metodeihin sitoutumista ja näennäisen varmuuden perässä juoksemista kun realistisempaa olisi tiedostaa Sokrateen tavoin että oikeasti ei vielä ymmärrettä juuri mitään todellisuudesta vaan pelkästään projisoidaan omia uskomuksia kukin omassa paradigmakuplassaan.

Psi-ilmiöt käytännössä romahduttavat koko "tieteellisen" maailmankuvan eli ajan ja paikan hahmotuksen, tietoisuuden ja ns. aineen suhteen eli kaikki ne asiat joiden varaan nykyinen konsensusmaailma on rakennettu joten en ihmettele vastustusta varsinkin jos on uhrannut paljon aikaa, vaivaa ja energiaa saaavuttaakseen jonkinlaisen statuksen ns. akateemisessa hierarkiassa.

Max Planck aikoinaan ilmaisi että tiede kehittyy vain hautajaisten kautta mikä ehkä vielä toimi hänen eläessään mutta narratiivien ehdollistaminen on nykyään niin tehokasta että tiede ei enää kehity vaan pelkästään taantuu varsinkin n. 50 viime vuoden aikana.

Vielä 80-luvulla tieteeseen pystyi suht. hyvin luottamaan eikä esim. psi-ilmiöitä edes yritetty eliminoida nykyisellä fanaattisuudella mikä liittynee lähinnä internettiin ja someen.

Aika koomista skeptikkotouhua on että jos joku suhtautuu vähänkin myönteisesti johonkin virallisesta narratiivista poikkeavaan näkemykseen niin hän on automaattisesti "saastunut" eli vain mustavalkoinen hyvä-paha oikea-väärä polarisoituminen sallitaan ja tämä ilmenee suurin piirtein kaikessa nykyään. Eli joko demonisoidaan tai kannatetaan 100% ilman nyansseja.


Psi-crv esimerkki:

https://farsight.org/FarsightPress/News_vault

October 2025 U.S. War with Venezuela (Aziz)


Lataa tiedosto ja lue se läpi. Se kuvailee aika hyvin tapahtumia vähän aikaa sitten. Valitettavasti video-osuus on maksumuurin takana kuvineen mutta tuosta tekstitiedostosta saa aika hyvän mielikuvan ja vastaavia esimerkkejä on lukemattomia.

B

Anonyymi00061 kirjoitti:

Kaksi asiaa ansaitsee vastauksen, loput on toistoa tai väsymystä.
Ensimmäinen: väität että "psi-kyvyt ja loogis-analyyttinen ajattelu ovat toistensa poissulkevia", koska analyyttinen mieli täytyy hiljentää jotta heikot resonanssit rekisteröityvät.

Tämä on mielenkiintoinen hypoteesi, mutta se luo eriskummallisen epistemologisen tilanteen. Jos ilmiö toimii vain kun analyyttinen kriittinen ajattelu on pois päältä, miten voit koskaan tietää että kyseessä on aito ilmiö eikä kognitiivinen harha? Unennäkö ja intuitio ovat todellisia kokemuksia, mutta kokemus ei ole sama asia kuin totuus – ihminen voi kokea vahvasti jotain väärää. Tarvitsemme juuri sitä analyyttista tarkastelua erottaaksemme aidot oivallukset harhakuvista. Jos sanot että tämä erottelu on mahdotonta koska analyysi tuhoaa ilmiön, olet tehnyt väitteesi immuuniksi arvioinnille. Se on älyllisesti epärehellistä.

Toinen: väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita".
Tämä on ristiriitaista. Jos vertaisarvioitu tiede on ehdollistusta, miksi Psi-kirjallisuus ei ole? Kumpikin on tekstiä, kummassakin on auktoriteetteja, kummassakin onyhteisö joka vahvistaa tiettyjä näkemyksiä.

Sinä et vaadi minua hylkäämään asenteitani – sinä vaatit minua vaihtamaan ne sinun asenteisiisi. Skeptikko on se joka epäilee molempia, ei se joka valitsee jonkun toisen dogmin tilalle.

Lue lisää

Tuo on ylianalysointia.
Havainnot ja mittaukset sellaisenaan eivät voi tuottaa tulkintaa vaan se tulkinta projisoidaan aina siihen havaintokohteeseen eli koetaan intentionaalisesti jonakin joka liittyy aikaisempiin kokemuksiin, omaksuttuihin käsitemalleihin yms. (tuttuuteen palauttaminen) joka ei sellaisenaan voi olla 100% totta vaan se on aina jossain määrin arvailua ja spekulaatiota josta seuraa että loogien päättely ei periaattteessa koskaan voi toimia 100% luotettavasti koska ei ole 100% varmuutta mistään.

Jos päättelyn oletuksissa on vähänkin puutteita tai virheitä niin johtopäätös on aina väärä. Intuitio sen sijaan kykenee ottamaan huomioon kokonaisvaikutelman tai "perstuntuman" että jokin tuntuu oikean- tai vääränsuuntaiselta joka sitten voi motivoida tarkempaan perehtymiseen eikä pelkästään omaksumaan muiden tai enemmistön näkemyksiä sellaisenaan.

Loogis-analyyttinen ajattelu on mekaanista ja algoritmista ja muodollisesti pätevää ja määritelmällisesti "totta" mutta vain jos kaikki taustaoletukset ovat paikkansapitäviä eli kokemuksien tulkinnat pitävät 100% paikkansa. Tutussa ympäritössä ja arkirutiinien tasolla tämä ei ole kovin kovin ongelmallista yleensä mutta kaikki erilaiset ja uudet asiat eli omaksutun uskomusjärjestelmän kannalta anomaaliset asiat kuten psi-ilmiöt vaativat syvempää perehtymistä ja uudelleen orientoitumista.

Loogis-analyyttinen prosessointi ja konkreettinen tekeminen eivät yleensä toimi kovin hyvin samanaikaisesti koska tapahtumat voivat vaativat välitöntä reagointia eikä voi jäädä pitkäksi aikaa pelkästään analysoimaan.

Ajattelu ja suunnittelu tapahtuu (toivottavasti) aina ennen sen suunnitellun asian konkreettista toteuttamista eli tekemistä ja kun tehdään jotain niin se loogis-analyyttinen mieli on yleensä hiljaisempi koska pitää keskittyä siihen tekemiseen.

"väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita"."

Pänttääminen ja tenttiminen kokeissa tuottaa vahvan ehdollistumisen jota sivumennen sanoen en koskaan harrastanut kouluaikoina koska koin arvosanat ja ylipäätäsnä koko koulutouhun yhdentekevänä sellaisten asioiden suhteen jotka eivät itseäni kiinnostaneet.

Luin ennen yo-kokeita koko lukion aineiston läpi parissa kuukaudessa ja sain magnan keskiarvon kun aikaisemmin arvosanat olivat yleensä 5-7 välillä ja päästyäni tuosta Pavlovin koirakoulusta vihdoin eroon niin aloin systemaattisesti tutkimaan vain niitä asioita jotka itseäni oikeasti kiinnostivat eli melko fringe & esoteerist aineistoa joka veti eniten puoleensa.

Koska luin kouluaikoina paljon itseäni kiinnostavaa engl. kielistä aineistoa niin sain hyvän arvosanan (9) vaikka en koskaan tehnyt sen aineen läksyjä. Lintsasin suurimman osan lukioajasta läheisessä kirjastossa lukien ja kuunnellen musiikkia.

Aineistoon voi perehtyä myös ilman pänttäämistä jolloin ei ehdollistu mihinkään. :D

Kukaan ei kunnolla ymmärrä miksi kaukonäkeminen ja muut psi-kyvyt voivat toimia sillä tasolla kuin akateemisessa tieteessä edellytetään mikä mielestäni on liian kaavamaista jäykkiin metodeihin sitoutumista ja näennäisen varmuuden perässä juoksemista kun realistisempaa olisi tiedostaa Sokrateen tavoin että oikeasti ei vielä ymmärrettä juuri mitään todellisuudesta vaan pelkästään projisoidaan omia uskomuksia kukin omassa paradigmakuplassaan.

Psi-ilmiöt käytännössä romahduttavat koko "tieteellisen" maailmankuvan eli ajan ja paikan hahmotuksen, tietoisuuden ja ns. aineen suhteen eli kaikki ne asiat joiden varaan nykyinen konsensusmaailma on rakennettu joten en ihmettele vastustusta varsinkin jos on uhrannut paljon aikaa, vaivaa ja energiaa saaavuttaakseen jonkinlaisen statuksen ns. akateemisessa hierarkiassa.

Max Planck aikoinaan ilmaisi että tiede kehittyy vain hautajaisten kautta mikä ehkä vielä toimi hänen eläessään mutta narratiivien ehdollistaminen on nykyään niin tehokasta että tiede ei enää kehity vaan pelkästään taantuu varsinkin n. 50 viime vuoden aikana.

Vielä 80-luvulla tieteeseen pystyi suht. hyvin luottamaan eikä esim. psi-ilmiöitä edes yritetty eliminoida nykyisellä fanaattisuudella mikä liittynee lähinnä internettiin ja someen.

Aika koomista skeptikkotouhua on että jos joku suhtautuu vähänkin myönteisesti johonkin virallisesta narratiivista poikkeavaan näkemykseen niin hän on automaattisesti "saastunut" eli vain mustavalkoinen hyvä-paha oikea-väärä polarisoituminen sallitaan ja tämä ilmenee suurin piirtein kaikessa nykyään. Eli joko demonisoidaan tai kannatetaan 100% ilman nyansseja.


Psi-crv esimerkki:

https://farsight.org/FarsightPress/News_vault

October 2025 U.S. War with Venezuela (Aziz)


Lataa tiedosto ja lue se läpi. Se kuvailee aika hyvin tapahtumia vähän aikaa sitten. Valitettavasti video-osuus on maksumuurin takana kuvineen mutta tuosta tekstitiedostosta saa aika hyvän mielikuvan ja vastaavia esimerkkejä on lukemattomia.

B

Anonyymi00063 kirjoitti:

Tuo on ylianalysointia.
Havainnot ja mittaukset sellaisenaan eivät voi tuottaa tulkintaa vaan se tulkinta projisoidaan aina siihen havaintokohteeseen eli koetaan intentionaalisesti jonakin joka liittyy aikaisempiin kokemuksiin, omaksuttuihin käsitemalleihin yms. (tuttuuteen palauttaminen) joka ei sellaisenaan voi olla 100% totta vaan se on aina jossain määrin arvailua ja spekulaatiota josta seuraa että loogien päättely ei periaattteessa koskaan voi toimia 100% luotettavasti koska ei ole 100% varmuutta mistään.

Jos päättelyn oletuksissa on vähänkin puutteita tai virheitä niin johtopäätös on aina väärä. Intuitio sen sijaan kykenee ottamaan huomioon kokonaisvaikutelman tai "perstuntuman" että jokin tuntuu oikean- tai vääränsuuntaiselta joka sitten voi motivoida tarkempaan perehtymiseen eikä pelkästään omaksumaan muiden tai enemmistön näkemyksiä sellaisenaan.

Loogis-analyyttinen ajattelu on mekaanista ja algoritmista ja muodollisesti pätevää ja määritelmällisesti "totta" mutta vain jos kaikki taustaoletukset ovat paikkansapitäviä eli kokemuksien tulkinnat pitävät 100% paikkansa. Tutussa ympäritössä ja arkirutiinien tasolla tämä ei ole kovin kovin ongelmallista yleensä mutta kaikki erilaiset ja uudet asiat eli omaksutun uskomusjärjestelmän kannalta anomaaliset asiat kuten psi-ilmiöt vaativat syvempää perehtymistä ja uudelleen orientoitumista.

Loogis-analyyttinen prosessointi ja konkreettinen tekeminen eivät yleensä toimi kovin hyvin samanaikaisesti koska tapahtumat voivat vaativat välitöntä reagointia eikä voi jäädä pitkäksi aikaa pelkästään analysoimaan.

Ajattelu ja suunnittelu tapahtuu (toivottavasti) aina ennen sen suunnitellun asian konkreettista toteuttamista eli tekemistä ja kun tehdään jotain niin se loogis-analyyttinen mieli on yleensä hiljaisempi koska pitää keskittyä siihen tekemiseen.

"väität että akateeminen tiede on ehdollistusta ja manipulaatiota, mutta samalla kehottaa minua lukemaan Psi-tietosanakirjaa "ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita"."

Pänttääminen ja tenttiminen kokeissa tuottaa vahvan ehdollistumisen jota sivumennen sanoen en koskaan harrastanut kouluaikoina koska koin arvosanat ja ylipäätäsnä koko koulutouhun yhdentekevänä sellaisten asioiden suhteen jotka eivät itseäni kiinnostaneet.

Luin ennen yo-kokeita koko lukion aineiston läpi parissa kuukaudessa ja sain magnan keskiarvon kun aikaisemmin arvosanat olivat yleensä 5-7 välillä ja päästyäni tuosta Pavlovin koirakoulusta vihdoin eroon niin aloin systemaattisesti tutkimaan vain niitä asioita jotka itseäni oikeasti kiinnostivat eli melko fringe & esoteerist aineistoa joka veti eniten puoleensa.

Koska luin kouluaikoina paljon itseäni kiinnostavaa engl. kielistä aineistoa niin sain hyvän arvosanan (9) vaikka en koskaan tehnyt sen aineen läksyjä. Lintsasin suurimman osan lukioajasta läheisessä kirjastossa lukien ja kuunnellen musiikkia.

Aineistoon voi perehtyä myös ilman pänttäämistä jolloin ei ehdollistu mihinkään. :D

Kukaan ei kunnolla ymmärrä miksi kaukonäkeminen ja muut psi-kyvyt voivat toimia sillä tasolla kuin akateemisessa tieteessä edellytetään mikä mielestäni on liian kaavamaista jäykkiin metodeihin sitoutumista ja näennäisen varmuuden perässä juoksemista kun realistisempaa olisi tiedostaa Sokrateen tavoin että oikeasti ei vielä ymmärrettä juuri mitään todellisuudesta vaan pelkästään projisoidaan omia uskomuksia kukin omassa paradigmakuplassaan.

Psi-ilmiöt käytännössä romahduttavat koko "tieteellisen" maailmankuvan eli ajan ja paikan hahmotuksen, tietoisuuden ja ns. aineen suhteen eli kaikki ne asiat joiden varaan nykyinen konsensusmaailma on rakennettu joten en ihmettele vastustusta varsinkin jos on uhrannut paljon aikaa, vaivaa ja energiaa saaavuttaakseen jonkinlaisen statuksen ns. akateemisessa hierarkiassa.

Max Planck aikoinaan ilmaisi että tiede kehittyy vain hautajaisten kautta mikä ehkä vielä toimi hänen eläessään mutta narratiivien ehdollistaminen on nykyään niin tehokasta että tiede ei enää kehity vaan pelkästään taantuu varsinkin n. 50 viime vuoden aikana.

Vielä 80-luvulla tieteeseen pystyi suht. hyvin luottamaan eikä esim. psi-ilmiöitä edes yritetty eliminoida nykyisellä fanaattisuudella mikä liittynee lähinnä internettiin ja someen.

Aika koomista skeptikkotouhua on että jos joku suhtautuu vähänkin myönteisesti johonkin virallisesta narratiivista poikkeavaan näkemykseen niin hän on automaattisesti "saastunut" eli vain mustavalkoinen hyvä-paha oikea-väärä polarisoituminen sallitaan ja tämä ilmenee suurin piirtein kaikessa nykyään. Eli joko demonisoidaan tai kannatetaan 100% ilman nyansseja.


Psi-crv esimerkki:

https://farsight.org/FarsightPress/News_vault

October 2025 U.S. War with Venezuela (Aziz)


Lataa tiedosto ja lue se läpi. Se kuvailee aika hyvin tapahtumia vähän aikaa sitten. Valitettavasti video-osuus on maksumuurin takana kuvineen mutta tuosta tekstitiedostosta saa aika hyvän mielikuvan ja vastaavia esimerkkejä on lukemattomia.

B

Lue lisää

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan tammikuun 3. päivänä 2026, vangiten presidentin Nicolás Maduron. Sotilaalliset operaatiot alkoivat jo elokuussa 2025 ja lokakuussa YK varoitti kasvavista riskeistä. Tämä on todellinen tapahtuma, ei pelkkä ennuste.

Mutta tämä ei pelasta B:n argumenttia—se tekee sen vain mielenkiintoisemmaksi. Kyse ei ole siitä, osuiko Farsight-sivuston "ennuste" kohdalleen (ilmeisesti osui), vaan siitä, mitä tämä todistaa. B:n logiikka on: koska yksi parapsykologinen ennuste osui oikeaan, koko loogis-analyyttinen ajattelu on epäluotettavaa ja intuitio parempi. Tämä on kuin sanoisi: "Naapurini arvasi lottonumerot oikein, joten matematiikka on turhaa."

Kriittinen kysymys kuuluu: kuinka monta Farsightin ennustetta ei osunut? Jos sivusto julkaisee satoja ennusteita vuodessa ja yksi osuu, tilastollisesti tämä ei todista mitään. Jos taas heidän osumisprosenttinsa on merkittävästi yli sattuman—no, silloin meillä olisi jotain tutkittavaa. Mutta silloinkin tarvitsisimme loogis-analyyttista menetelmää selvittämään, toimiiko kaukonäkeminen vai onko kyse confirmation biasista.

B:n suurin ongelma on tämä: hän sanoo että "looginen päättely ei toimi 100% luotettavasti" ja siksi intuitio on parempi. Mutta intuitio ei toimi edes 60% luotettavasti—siksi meillä on kognitiivisen psykologian koko tutkimusala dokumentoimassa systemaattisia virheitämme. Tähän voisi sanoa: "Vaikka emme voi saavuttaa varmuutta, voimme saavuttaa todennäköisyyttä, ja todennäköisyys riittää." Ja todennäköisyyden laskemiseen tarvitaan—arvaa mitä—logiikkaa.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan tammikuun 3. päivänä 2026, vangiten presidentin Nicolás Maduron. Sotilaalliset operaatiot alkoivat jo elokuussa 2025 ja lokakuussa YK varoitti kasvavista riskeistä. Tämä on todellinen tapahtuma, ei pelkkä ennuste.

Mutta tämä ei pelasta B:n argumenttia—se tekee sen vain mielenkiintoisemmaksi. Kyse ei ole siitä, osuiko Farsight-sivuston "ennuste" kohdalleen (ilmeisesti osui), vaan siitä, mitä tämä todistaa. B:n logiikka on: koska yksi parapsykologinen ennuste osui oikeaan, koko loogis-analyyttinen ajattelu on epäluotettavaa ja intuitio parempi. Tämä on kuin sanoisi: "Naapurini arvasi lottonumerot oikein, joten matematiikka on turhaa."

Kriittinen kysymys kuuluu: kuinka monta Farsightin ennustetta ei osunut? Jos sivusto julkaisee satoja ennusteita vuodessa ja yksi osuu, tilastollisesti tämä ei todista mitään. Jos taas heidän osumisprosenttinsa on merkittävästi yli sattuman—no, silloin meillä olisi jotain tutkittavaa. Mutta silloinkin tarvitsisimme loogis-analyyttista menetelmää selvittämään, toimiiko kaukonäkeminen vai onko kyse confirmation biasista.

B:n suurin ongelma on tämä: hän sanoo että "looginen päättely ei toimi 100% luotettavasti" ja siksi intuitio on parempi. Mutta intuitio ei toimi edes 60% luotettavasti—siksi meillä on kognitiivisen psykologian koko tutkimusala dokumentoimassa systemaattisia virheitämme. Tähän voisi sanoa: "Vaikka emme voi saavuttaa varmuutta, voimme saavuttaa todennäköisyyttä, ja todennäköisyys riittää." Ja todennäköisyyden laskemiseen tarvitaan—arvaa mitä—logiikkaa.

Lue lisää

Sinulla on aika takaperoinen logiikka. Et suostu perehtymään aiheeseen koska pidät sitä jotenkin itsestäänselvänä harhana/huuhaana/huijauksena yms. ja aloitat sitten hakuamastasi johtopäätöksestä johon valitset premisseiksi omia olkiukkomaisia väärinkäsityksiäsi.

Toimivampi logiikka olisi ensin perehtyä ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita aiheeseen josta et etukäteen tiedä juuri mitään ja sitten vasta sen perehtymisen perusteella alat rakentaa sitä logiikkaa siten että et sitoudu etukäteen mihinkään johtopäätökseen.

Tuokaan ei näiden psi-ilmiöiden suhteen riitä vielä alkuunkaan vaan edellyttäisi esim. kaukonäkemisen kokeilemista ihan itse varsinkin kun aiheesta on aika paljon opetusaineistoa siellä Farsightin ym. sivustoilla ja ytubessa jossain määrin.

Ns. arki-intuitio ei tietenkään ole sellaisenaan parempi kuin loogis-analyyttinen päättely joka johtaa aina väärin johtopäätöksiin varsinkin jos syöteaineisto on pelkkää ennakkoluuloista mutua kuten sinulla ja useimmilla pseudoskepoilla jotka orjallisesti arvioivat kaiken valtavirtatitieteiden virallisten narratiivien eli narradigmojen mukaan.

Se mitä arjen tasolla kutsutaan intuitioksi perustuu lähinnä vain ehdollistumiseen ja on aina mekaanista ja reaktiivista. Ns. yliaistillinen intuitio on samantyyppistä kuin kaukonäkeminen sillä erotuksella että kaukonäkeminen perustuu siihen että kohdetta ei tiedetä etukäteen ja pyritään välttämään deduktiivisia tulkintoja tai mainitaan ne erikseen jos niitä ilmaantuu kuten linkittämässäni Venezuela-tapauksessa jossa Aziz tunnisti että kyse on Venezuelasta.

Kaukonäkemisen kuvaukset liittyvät aina tulkitsemattomaan yliaistilliseen aistidatan kaltaiseen informaatioon johon liittyy rakenteita, kohdehenkilöiden tunteita, yleinen ilmapiiri kohteessa jonka olisit huomannut jos olisit edes vaivautunut lukemaan sen tekstitiedoston. Sessioita edeltää tyypillisesti jonkinlainen meditaatio tai mielen monologin hiljentäminen joka on ennakkoedellytys prosessin toimivuudelle. Metodin oppiminen edellyttää palautetta ainakin alkuvaiheessa jotta osataan säädellä prosessin eri parametreja toimivammiksi.

Ns. analyyttinen peite eli pakonomainen tarve tulkita koettu joksikin jo ennestään tunnetuksi pyritään eliminoimaan kaukonäkemisessä ja se olisi syytä eliminoida myös kaikessa mahdollisessa tieteellisessä tutkimuksessa.

Itse olen aika tiviisti seurannut ja tutkinut tuota kaukonäkemistä ja sen lukuisia erilaisia variaatioita jo kohta 10 vuotta kun se kaukonäkeminen kehitettiin jo 1970-luvulla USA:n eri "aakkosvirastojen" projekteissa (CIA viimeisimpänä ja aikaisemmin armeijan ja hallinnon projekteissa).

Alunperin metodi kehitettiin Neuvostoliitossa ja sitä käytettiin myös Kiinassa ja nykyään arviolta tuhansien harrastajien toimesta eli sitä ei ole kovin helppo debunkata pelkältä mutupohjalta vaikka se ilmeisesti onnistuu prebunkkauksen eli ehdollistavan koulutuksen kautta sinun ja muiden kaltaistesi tapauksessa.

.....

Eiköhän tämä riitä koska tuskin suostut tästäkään mitään ymmärtämään... :D


B

Anonyymi00065 kirjoitti:

Sinulla on aika takaperoinen logiikka. Et suostu perehtymään aiheeseen koska pidät sitä jotenkin itsestäänselvänä harhana/huuhaana/huijauksena yms. ja aloitat sitten hakuamastasi johtopäätöksestä johon valitset premisseiksi omia olkiukkomaisia väärinkäsityksiäsi.

Toimivampi logiikka olisi ensin perehtyä ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita aiheeseen josta et etukäteen tiedä juuri mitään ja sitten vasta sen perehtymisen perusteella alat rakentaa sitä logiikkaa siten että et sitoudu etukäteen mihinkään johtopäätökseen.

Tuokaan ei näiden psi-ilmiöiden suhteen riitä vielä alkuunkaan vaan edellyttäisi esim. kaukonäkemisen kokeilemista ihan itse varsinkin kun aiheesta on aika paljon opetusaineistoa siellä Farsightin ym. sivustoilla ja ytubessa jossain määrin.

Ns. arki-intuitio ei tietenkään ole sellaisenaan parempi kuin loogis-analyyttinen päättely joka johtaa aina väärin johtopäätöksiin varsinkin jos syöteaineisto on pelkkää ennakkoluuloista mutua kuten sinulla ja useimmilla pseudoskepoilla jotka orjallisesti arvioivat kaiken valtavirtatitieteiden virallisten narratiivien eli narradigmojen mukaan.

Se mitä arjen tasolla kutsutaan intuitioksi perustuu lähinnä vain ehdollistumiseen ja on aina mekaanista ja reaktiivista. Ns. yliaistillinen intuitio on samantyyppistä kuin kaukonäkeminen sillä erotuksella että kaukonäkeminen perustuu siihen että kohdetta ei tiedetä etukäteen ja pyritään välttämään deduktiivisia tulkintoja tai mainitaan ne erikseen jos niitä ilmaantuu kuten linkittämässäni Venezuela-tapauksessa jossa Aziz tunnisti että kyse on Venezuelasta.

Kaukonäkemisen kuvaukset liittyvät aina tulkitsemattomaan yliaistilliseen aistidatan kaltaiseen informaatioon johon liittyy rakenteita, kohdehenkilöiden tunteita, yleinen ilmapiiri kohteessa jonka olisit huomannut jos olisit edes vaivautunut lukemaan sen tekstitiedoston. Sessioita edeltää tyypillisesti jonkinlainen meditaatio tai mielen monologin hiljentäminen joka on ennakkoedellytys prosessin toimivuudelle. Metodin oppiminen edellyttää palautetta ainakin alkuvaiheessa jotta osataan säädellä prosessin eri parametreja toimivammiksi.

Ns. analyyttinen peite eli pakonomainen tarve tulkita koettu joksikin jo ennestään tunnetuksi pyritään eliminoimaan kaukonäkemisessä ja se olisi syytä eliminoida myös kaikessa mahdollisessa tieteellisessä tutkimuksessa.

Itse olen aika tiviisti seurannut ja tutkinut tuota kaukonäkemistä ja sen lukuisia erilaisia variaatioita jo kohta 10 vuotta kun se kaukonäkeminen kehitettiin jo 1970-luvulla USA:n eri "aakkosvirastojen" projekteissa (CIA viimeisimpänä ja aikaisemmin armeijan ja hallinnon projekteissa).

Alunperin metodi kehitettiin Neuvostoliitossa ja sitä käytettiin myös Kiinassa ja nykyään arviolta tuhansien harrastajien toimesta eli sitä ei ole kovin helppo debunkata pelkältä mutupohjalta vaikka se ilmeisesti onnistuu prebunkkauksen eli ehdollistavan koulutuksen kautta sinun ja muiden kaltaistesi tapauksessa.

.....

Eiköhän tämä riitä koska tuskin suostut tästäkään mitään ymmärtämään... :D


B

Lue lisää

B:n vastaus on oppikirjaesimerkki siitä, mitä tapahtuu kun joku ei ymmärrä logiikan perusluonnetta. Hän väittää minun "aloittavan johtopäätöksestä" ja vaatii "ennakkoluulotonta perehtymistä"—mutta juuri tämä on logiikan tehtävä: estää meitä uskomasta asioita ilman hyviä perusteita. On sanottu: "Älä usko mitään ilman todistetta, ellei sinulla ole erityistä syytä epäillä todistetta." B kääntää tämän päälaelleen: "Usko ensin, tutki sitten, ja jos et usko, et ole tutkinut tarpeeksi."

Hänen pääväitteensä on itseään kumoava: jos "analyyttinen peite" (pakko tulkita koettua) pitää eliminoida, miten hän itse tulkitsee kaukonäkemiskokemuksensa todisteeksi yliaistillisesta kyvystä? Hän tuomitsee deduktiiviset tulkinnat mutta rakentaa koko argumenttinsa deduktiiviselle tulkinnalle. Ja lopussa hän syyttää kriitikkojaan "ehdollistavasta koulutuksesta"—aivan kuin hänen oma kymmenen vuoden "seuraaminen ja tutkiminen" ei olisi ehdollistanut häntä uskomaan. Kaksoissandardit paljastuvat viimeistään siinä, että CIA:n ja armeijan projektit mainitaan uskottavuustodisteina—ikään kuin byrokraattinen rahoitus tekisi jostain todeksi.

Logiikka ei ole "takaperoista" vaan ainut työkalumme erottaa todellisuus toiveajattelusta. B sekoittaa hypoteesin testaamisen sen hylkäämiseen, ja kun logiikka ei tue hänen uskomuksiaan, hän syyttää logiikkaa—ei uskomuksiaan.

B:
"Ne eivät sellaisenaan voi tuottaa minkäänlaisia selityksiä"

Oletko vielä edes mennyt internettiin asti?

B:
"eikä tulkintoja sen numerodatan pohjalta."

Johtuu varmaan siitä, että 'tulkinnalla' tarkoitetaan jotain, mikä ei ole kategorisesti matematiikkaa. Eli siinä tulkinnassa lukee esim. 'biljardipallo', ja sen on tarkoitus saada sinut ajattelemaan biljardipallojen kokemista omin käsin.

B:
"Loogis-analyyttinen mielen prosessointi vasta kykenee syöte- & ehdollistumisaineistonsa puitteissa tuottamaan sen tyyppisiä näennäisen loogisia selityksiä mitä tieteen popularisoinneissa kutsutaan tieteeksi"

Biljardipalloista pystyy tekemään oikeaa tiedettä myös. Koska yleensä biljardipallo on kohde, joka edeltää teoriaa, ja matematiikka on olemassa sitä varten, että ennustettaisiin palloja. Tätä kun kuitenkin vertaa siihen, että mitä on esim. QM:n matematiikka, niin biljardipallo onkin kuin oman matematiikkansa tulkinta. Myös maailmaa QM-matematiikkana pitävät realistit puhuisivat tästä, että biljardipallot ovat tulkinta tms..

Maailmassa on enemmän sanoja kuin 'tiede' ja 'muut'. Melkein jokainen tieteen popularisoija osaisi kirjoittaa esim. QM:stä sen, miten siitä on alusta asti puhuttu siten, että mikä siinä on varmaa tietoa ja mikä ei (*). Jos teoksessa ei lukenut tätä tarkasti, niin se johtuu siitä, että maailmassa on olemassa 'hyviä kirjoittajia' ja 'muut'. Osaatko korjata tämän dilemman jotenkin vai pitääkö luovuttaa?

(*) Mikä ei ole edes kauhean spesifiä QM:lle, vaan soveltuu tosi helposti kaikkeen. Tarkoitan tietysti sitä, että QM:ssä varmaa tietoa ovat vain mittausten numerot. Mitä sinä olitkaan äsken sanomassa numeroista, ja miten sinua pitäisi verrata niihin joita tässä arvostelet?

...

En tiedä, mihin tekstiin viittaat, tai edes minkä tyyppistä se on, niin en voi itse yhtään miettiä, että mikä sen tuottamiseen pystyy tai ei pysty. Ehkä tämä on testi, että vain lukemalla populääritiedettä paljon pystyy arvaamaan, mitä B milloinkin tarkoittaa. Eli sinun keskustelumenetelmäsi vaatii tutustumaan populääritieteeseen, vaikka jotain sinulla on niitä vastaan. Tai sitten kuvittelet, että koska vihapuhe toimii maailmalla, niin riitää kun sanoo, että on vihannut eikä mikään voisi mennä pieleen.

B:
"tieteeksi jonka ihanteita ja päämääriä ovat mahdollisimman suuri matemaattinen tarkkuus ja yksiselitteisyys"

Pitikö sinun kuulla tämä populääritieteen kautta?

B:
"mikä taas käytänössä puuttuu tai melko heikkoa kaiken mahdollisen makrotason todellisuuden eli ns. arjen tasolla"

Onko sinulla arjen ongelma, joka pitää ratkaista tieteellisesti?

B:
"joka on enimmäkseen muistiin ja kokemukseen perustuvaa arvailua koska inhimillinen kognitio ei ole optimoitunut tosiasioihin"

Oletetaanko tässä, että nämä tosiasiat ovat standardimallin kenttien tilat aika-avaruudessa? Jos ei oleteta juuri niitä, niin sanoisin, että sinun pitää todistaa, että jokin estää inhimmilistä kognitiota tietämästä kaikkea jostain toisesta tosiasiasta X. Ei voida vain laukoa lauseita, missä mikään lauseen sana ei merkitse mitään, ja kuvitella silti, että lause on oikein.

B:
"vaan pääasiassa pelkästään evolutiivisen kelpoisuuteen joka tiedeyhteisön puitteissa tarkoittaa lähinnä auktoriteettistatuksen saavuttamista tai ylläpitoa kaikin mahdollisin keinoin."

Jos olisi pieni mahdollisuus, että todellisuudessa olisi matematiikkaa, numeroita ja mittauksia, niin etkö kuvittelisi, että itse tiede, joka on numeroiden muodossa, olisi täysin immuunia tälle mielen aiheuttamalle toiminnalle? Minkä silnä itse määrittelit olevan jotenkin erillistä matematiikasta? Eli jos maailmassa on huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihmismielineen, niin eikö kaikkein paras asia, mitä voi tehdä, ole matematiikkaa ja mittauksia?

B:
"Luonnontieteiden selitysmallit ovat siis vain näennäisesti tai hyvin rajoitetusti empiiriseen dataan perustuvia."

Missä kohtaa tämän idean perustelu lukee? Ennen edellistä kappaletta?

Empiirinen data ei ole sama asia, kuin se mistä todellisuus koostuu. Sillä tarkoitettaisiin vain dataa joka on tähän mennessä kerätty. Yllä sinun argumenttisi oli, että empiiristä dataa ei ole tarpeeksi verrattuna määrään, jota sitä tarvitaan. Tässä argumenttisi on, että tiedettä tehdään kuin humalassa kerätyn datan ympärillä. Tai se mitä silä haetaan takaa riippuu täysin siitä, mitä tarkoitetaan sanalla 'selitysmalli'. Onko standardimalli selitys? Vai onko vain filosofia tai konkreettinen analogia kuten biljardipallo selitys? Missä olet nähnyt standardimallin objekteja koskevaa filosofiaa? Sen haluan tietää.

2

Anonyymi00035 kirjoitti:

B:
"Ne eivät sellaisenaan voi tuottaa minkäänlaisia selityksiä"

Oletko vielä edes mennyt internettiin asti?

B:
"eikä tulkintoja sen numerodatan pohjalta."

Johtuu varmaan siitä, että 'tulkinnalla' tarkoitetaan jotain, mikä ei ole kategorisesti matematiikkaa. Eli siinä tulkinnassa lukee esim. 'biljardipallo', ja sen on tarkoitus saada sinut ajattelemaan biljardipallojen kokemista omin käsin.

B:
"Loogis-analyyttinen mielen prosessointi vasta kykenee syöte- & ehdollistumisaineistonsa puitteissa tuottamaan sen tyyppisiä näennäisen loogisia selityksiä mitä tieteen popularisoinneissa kutsutaan tieteeksi"

Biljardipalloista pystyy tekemään oikeaa tiedettä myös. Koska yleensä biljardipallo on kohde, joka edeltää teoriaa, ja matematiikka on olemassa sitä varten, että ennustettaisiin palloja. Tätä kun kuitenkin vertaa siihen, että mitä on esim. QM:n matematiikka, niin biljardipallo onkin kuin oman matematiikkansa tulkinta. Myös maailmaa QM-matematiikkana pitävät realistit puhuisivat tästä, että biljardipallot ovat tulkinta tms..

Maailmassa on enemmän sanoja kuin 'tiede' ja 'muut'. Melkein jokainen tieteen popularisoija osaisi kirjoittaa esim. QM:stä sen, miten siitä on alusta asti puhuttu siten, että mikä siinä on varmaa tietoa ja mikä ei (*). Jos teoksessa ei lukenut tätä tarkasti, niin se johtuu siitä, että maailmassa on olemassa 'hyviä kirjoittajia' ja 'muut'. Osaatko korjata tämän dilemman jotenkin vai pitääkö luovuttaa?

(*) Mikä ei ole edes kauhean spesifiä QM:lle, vaan soveltuu tosi helposti kaikkeen. Tarkoitan tietysti sitä, että QM:ssä varmaa tietoa ovat vain mittausten numerot. Mitä sinä olitkaan äsken sanomassa numeroista, ja miten sinua pitäisi verrata niihin joita tässä arvostelet?

...

En tiedä, mihin tekstiin viittaat, tai edes minkä tyyppistä se on, niin en voi itse yhtään miettiä, että mikä sen tuottamiseen pystyy tai ei pysty. Ehkä tämä on testi, että vain lukemalla populääritiedettä paljon pystyy arvaamaan, mitä B milloinkin tarkoittaa. Eli sinun keskustelumenetelmäsi vaatii tutustumaan populääritieteeseen, vaikka jotain sinulla on niitä vastaan. Tai sitten kuvittelet, että koska vihapuhe toimii maailmalla, niin riitää kun sanoo, että on vihannut eikä mikään voisi mennä pieleen.

B:
"tieteeksi jonka ihanteita ja päämääriä ovat mahdollisimman suuri matemaattinen tarkkuus ja yksiselitteisyys"

Pitikö sinun kuulla tämä populääritieteen kautta?

B:
"mikä taas käytänössä puuttuu tai melko heikkoa kaiken mahdollisen makrotason todellisuuden eli ns. arjen tasolla"

Onko sinulla arjen ongelma, joka pitää ratkaista tieteellisesti?

B:
"joka on enimmäkseen muistiin ja kokemukseen perustuvaa arvailua koska inhimillinen kognitio ei ole optimoitunut tosiasioihin"

Oletetaanko tässä, että nämä tosiasiat ovat standardimallin kenttien tilat aika-avaruudessa? Jos ei oleteta juuri niitä, niin sanoisin, että sinun pitää todistaa, että jokin estää inhimmilistä kognitiota tietämästä kaikkea jostain toisesta tosiasiasta X. Ei voida vain laukoa lauseita, missä mikään lauseen sana ei merkitse mitään, ja kuvitella silti, että lause on oikein.

B:
"vaan pääasiassa pelkästään evolutiivisen kelpoisuuteen joka tiedeyhteisön puitteissa tarkoittaa lähinnä auktoriteettistatuksen saavuttamista tai ylläpitoa kaikin mahdollisin keinoin."

Jos olisi pieni mahdollisuus, että todellisuudessa olisi matematiikkaa, numeroita ja mittauksia, niin etkö kuvittelisi, että itse tiede, joka on numeroiden muodossa, olisi täysin immuunia tälle mielen aiheuttamalle toiminnalle? Minkä silnä itse määrittelit olevan jotenkin erillistä matematiikasta? Eli jos maailmassa on huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihmismielineen, niin eikö kaikkein paras asia, mitä voi tehdä, ole matematiikkaa ja mittauksia?

B:
"Luonnontieteiden selitysmallit ovat siis vain näennäisesti tai hyvin rajoitetusti empiiriseen dataan perustuvia."

Missä kohtaa tämän idean perustelu lukee? Ennen edellistä kappaletta?

Empiirinen data ei ole sama asia, kuin se mistä todellisuus koostuu. Sillä tarkoitettaisiin vain dataa joka on tähän mennessä kerätty. Yllä sinun argumenttisi oli, että empiiristä dataa ei ole tarpeeksi verrattuna määrään, jota sitä tarvitaan. Tässä argumenttisi on, että tiedettä tehdään kuin humalassa kerätyn datan ympärillä. Tai se mitä silä haetaan takaa riippuu täysin siitä, mitä tarkoitetaan sanalla 'selitysmalli'. Onko standardimalli selitys? Vai onko vain filosofia tai konkreettinen analogia kuten biljardipallo selitys? Missä olet nähnyt standardimallin objekteja koskevaa filosofiaa? Sen haluan tietää.

2

Lue lisää

Filosofia kuten matemattinen realismi on sitä, että matematiikkaan ei lisätä mitään tai poisteta mitään. Miten silloin selität, että tämä vastaa olemista humalassa ja näkemistä eri tavalla kuin matematiikka? Filosofinen kysymys ei itsessään tule matemaattisena kysymyksenä eikä syy sanoa vastauksena siihen jotain ole matemaattinen. Tätä voidaan arvostella tai koettaa ymmärtää, mitä siinä tapahtuu. Mutta eikö ongelma ole, että jopa ihmisen kaikki mielen työkalut ovat humalassa yrittäessään tehdä filosofiaa (lähinnä siten kuin seuraavassa kohtaa), ja että lopputuloksena voisi sanoa, että siitä ei kannata sanoa mitään varmana tietona?

Mainitsit logiikan käytön alkaessasi tehdä tätä väitettä, mutta enimmäkseen logiikka on sellaista samanlaista tuttua struktuuria ja vertailua kuin matematiikkakin. En laittasi mitään biljardikokemusta tai ihmisen arkea logiikan piikkin. Logiikka voi esiintyä realismin tutkimisessa vähän aikaa, mutta se on ajattelua, missä ihminen toteaa jossain kohtaa, että ei hän ole perustellut ideaansa realismista millään, ja logiikan nimissä hän ei pitäisi sitä varmana tietona.

Se että filosofia on filosofiaa ja tiede tiedettä ei ole näennäisesti tai rajallisesti kierrettävissä äskeisessä. Sanavalintasi ovat vääriä ja vain ne tuovat mieleen humalassa tehdyn työn.

Ideasi on monella tapaa vain aivan sama asia, miten monet suhtautuvat filosofiaan ei-tieteenä. Olet vain pukenut sen siten, että se koskee tiedettä mahdollisimman paljon ja että koko juttu olisi ollut heidän keksimänsä. Keksittyä sisältöä ei kuvailla mitenkään vaan puhutaan käytetyistä keinoista, ja siinä eniten puuttuvista käytetyistä keinoista. Joten ei tämä myöskään ole varsinainen vastaus siihen, että mikä on tieteen metafysiikka. Luulen että et myöskään, missään kontekstissa hoksaisi itse sanoa, että biljardipallo on metafyysinen vaan olet usein juuri päinvastaisella asenteella liikkeellä.

B:
"Tieteen tarkkuus ja narratiiviset tarinat ovat siis hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta koska todellisuus voi tuottaa vain sellaisia vastauksia joita ylipäätänsä osataan kysyä vallitsevien todellisuuden hahmotusten puitteissa"

Se että todellisuus (varsinkin se että mikä ennuste sille tehdään) voi olla vähän jotain muuta kuin tämän hetken paras matemaattinen malli on täysin järkevää ja helposti muodostettava (itse-)kritiikki ilman mitään sinun äskeisiä ulostulojasi. Siinä ei tarvitse pohtia mitään filosofista, tai sen yhteydessä ei tehdä tai jouduta tekemään valintaa olla realisti vs. ei-realisti. Eikä siinä tarvitse kuvailla saatua dataa, koska ei ole väliä, onko meillä kaikki data täysin tarkkana vai ei. Koska kysymys oli vain, onko mahdollista, että mallimme heittää tästä datasta, eikä että mitä merkitystä tai seurauksia on sillä tiedämmeko me lopulta jopa varmasti ja mittauksen perusteella sen heittävän ja kuinka paljon. Tosiasiassa ihmiset eivät myöskään voisi realistisesti tietää milloin mittausdata on täydellistä tai ei ole (mikä on myös tärkeä itsekritiikki minusta), joten tuollaista viimeistä muusta riippumatonta dilemmaa ei edes ole.

Tarkkuuden ei olisi tarkoitus olla mahdollinen keskustelun aihe, jos tarinat eivät ole mitattavia numeroita koskeva asia. Voitko tarkistuksen vuoksi kertoa, missä nyt mennään ja esittää esimerkin yhdestä narratiivista. Voisit myös selittää itseäsi jonkin verran, että miksi sanoit yllä, että valonnopeus ei ole vakio. Vaikka se on mittaus ja numero.

Jotta jokin olisi illuusio, niin eikö sitä pitäisi verrata todellisempaan asiaan? Jonka pitäisi olla jotain mitä tiede ei tiedä. Miten voit kuitenkaan tietää mitään, mitä tiede ei tiedä, jos pointtisi on, että ihmiset tietävät vain asioita, jotka osataan kysyä? Sinun on tässä kohtaa ainakin myönnetävä, että kaikki muutkin tietävät kaiken, mitä yrität ajatella vielä oikeammasta todellisuudesta. Ja että sen ajattelun puute ei ainakaan aiheuta mitään ratkaisuja, joita tiede tekee esittäessään oman kantansa.

Ei ole myöskään mitään syytä, miksi ihmisten väärässä olevat mielet eivät osaisi kysyä kaikkia niitä asioita, joista he kirjoittavat. Eli jos ehdotan selitykseksi biljardipalloa, voin myös kysyä 'onko biljardipalloja?'. Voitko itse vastata jotain, mitä ei osata kysyä? Teet myöhemmissä viesteissä idean siitä, että luonnonlaki syntyy kun moni ihminen asettuu jonkin taakse, mutta et voi tässäkään systeemissä esittää, että mistään tulisi luonnonlakeja uusina vastauksina tai että sinun ideanasi se olisi kysymätön vastaus.

B:
"ne hahmotukset ovat usein hyvin ideologis-metafyysisesti tarkoitushakuisia projisointeja joissa vain sellaiset tulokset sallitaan jotka ovat yhteensopivia halutun selitysmallin kanssa"

Oletko varma, että olet perillä kaikista tieteelliseen konsensukseen vaikuttaneista järjellisistä syistä? Voitko todistaa sen kirjoittamalla niistä kaikista oikean esseen?

3

Anonyymi00036 kirjoitti:

Filosofia kuten matemattinen realismi on sitä, että matematiikkaan ei lisätä mitään tai poisteta mitään. Miten silloin selität, että tämä vastaa olemista humalassa ja näkemistä eri tavalla kuin matematiikka? Filosofinen kysymys ei itsessään tule matemaattisena kysymyksenä eikä syy sanoa vastauksena siihen jotain ole matemaattinen. Tätä voidaan arvostella tai koettaa ymmärtää, mitä siinä tapahtuu. Mutta eikö ongelma ole, että jopa ihmisen kaikki mielen työkalut ovat humalassa yrittäessään tehdä filosofiaa (lähinnä siten kuin seuraavassa kohtaa), ja että lopputuloksena voisi sanoa, että siitä ei kannata sanoa mitään varmana tietona?

Mainitsit logiikan käytön alkaessasi tehdä tätä väitettä, mutta enimmäkseen logiikka on sellaista samanlaista tuttua struktuuria ja vertailua kuin matematiikkakin. En laittasi mitään biljardikokemusta tai ihmisen arkea logiikan piikkin. Logiikka voi esiintyä realismin tutkimisessa vähän aikaa, mutta se on ajattelua, missä ihminen toteaa jossain kohtaa, että ei hän ole perustellut ideaansa realismista millään, ja logiikan nimissä hän ei pitäisi sitä varmana tietona.

Se että filosofia on filosofiaa ja tiede tiedettä ei ole näennäisesti tai rajallisesti kierrettävissä äskeisessä. Sanavalintasi ovat vääriä ja vain ne tuovat mieleen humalassa tehdyn työn.

Ideasi on monella tapaa vain aivan sama asia, miten monet suhtautuvat filosofiaan ei-tieteenä. Olet vain pukenut sen siten, että se koskee tiedettä mahdollisimman paljon ja että koko juttu olisi ollut heidän keksimänsä. Keksittyä sisältöä ei kuvailla mitenkään vaan puhutaan käytetyistä keinoista, ja siinä eniten puuttuvista käytetyistä keinoista. Joten ei tämä myöskään ole varsinainen vastaus siihen, että mikä on tieteen metafysiikka. Luulen että et myöskään, missään kontekstissa hoksaisi itse sanoa, että biljardipallo on metafyysinen vaan olet usein juuri päinvastaisella asenteella liikkeellä.

B:
"Tieteen tarkkuus ja narratiiviset tarinat ovat siis hyvin suuressa määrin illuusiota ja systemaattista itsepetosta koska todellisuus voi tuottaa vain sellaisia vastauksia joita ylipäätänsä osataan kysyä vallitsevien todellisuuden hahmotusten puitteissa"

Se että todellisuus (varsinkin se että mikä ennuste sille tehdään) voi olla vähän jotain muuta kuin tämän hetken paras matemaattinen malli on täysin järkevää ja helposti muodostettava (itse-)kritiikki ilman mitään sinun äskeisiä ulostulojasi. Siinä ei tarvitse pohtia mitään filosofista, tai sen yhteydessä ei tehdä tai jouduta tekemään valintaa olla realisti vs. ei-realisti. Eikä siinä tarvitse kuvailla saatua dataa, koska ei ole väliä, onko meillä kaikki data täysin tarkkana vai ei. Koska kysymys oli vain, onko mahdollista, että mallimme heittää tästä datasta, eikä että mitä merkitystä tai seurauksia on sillä tiedämmeko me lopulta jopa varmasti ja mittauksen perusteella sen heittävän ja kuinka paljon. Tosiasiassa ihmiset eivät myöskään voisi realistisesti tietää milloin mittausdata on täydellistä tai ei ole (mikä on myös tärkeä itsekritiikki minusta), joten tuollaista viimeistä muusta riippumatonta dilemmaa ei edes ole.

Tarkkuuden ei olisi tarkoitus olla mahdollinen keskustelun aihe, jos tarinat eivät ole mitattavia numeroita koskeva asia. Voitko tarkistuksen vuoksi kertoa, missä nyt mennään ja esittää esimerkin yhdestä narratiivista. Voisit myös selittää itseäsi jonkin verran, että miksi sanoit yllä, että valonnopeus ei ole vakio. Vaikka se on mittaus ja numero.

Jotta jokin olisi illuusio, niin eikö sitä pitäisi verrata todellisempaan asiaan? Jonka pitäisi olla jotain mitä tiede ei tiedä. Miten voit kuitenkaan tietää mitään, mitä tiede ei tiedä, jos pointtisi on, että ihmiset tietävät vain asioita, jotka osataan kysyä? Sinun on tässä kohtaa ainakin myönnetävä, että kaikki muutkin tietävät kaiken, mitä yrität ajatella vielä oikeammasta todellisuudesta. Ja että sen ajattelun puute ei ainakaan aiheuta mitään ratkaisuja, joita tiede tekee esittäessään oman kantansa.

Ei ole myöskään mitään syytä, miksi ihmisten väärässä olevat mielet eivät osaisi kysyä kaikkia niitä asioita, joista he kirjoittavat. Eli jos ehdotan selitykseksi biljardipalloa, voin myös kysyä 'onko biljardipalloja?'. Voitko itse vastata jotain, mitä ei osata kysyä? Teet myöhemmissä viesteissä idean siitä, että luonnonlaki syntyy kun moni ihminen asettuu jonkin taakse, mutta et voi tässäkään systeemissä esittää, että mistään tulisi luonnonlakeja uusina vastauksina tai että sinun ideanasi se olisi kysymätön vastaus.

B:
"ne hahmotukset ovat usein hyvin ideologis-metafyysisesti tarkoitushakuisia projisointeja joissa vain sellaiset tulokset sallitaan jotka ovat yhteensopivia halutun selitysmallin kanssa"

Oletko varma, että olet perillä kaikista tieteelliseen konsensukseen vaikuttaneista järjellisistä syistä? Voitko todistaa sen kirjoittamalla niistä kaikista oikean esseen?

3

Lue lisää

Jos tarkoitit tässä kohtaa jotain tulkintaa, niin oletko varma että tulkinnasta oli konsensus? Millä perusteella mitään muuta ei muka olisi sallittu jos konsensustakaan ei ole? Tulkinnan perusteluista essee myös.

B:
"kaikki muu leikkautuu pois epäolennaisena (anomaliat mukaanluetuina joiden tutkiminen voisi mahdollistaa tieteen aitoa kehitystä)."

Asiat eivät ole anomalioita siinä merkityksessä, että ne eivät sovi teoriaan, ellei joku ole mitannut ja ennustanut niitä ja näyttänyt näiden olevan ristiriidassa. Mittaaminen ja ennustaminen on tutkimista. Jos jotain asiaa ei tutkita, niin todennäköisesti kukaan ei ole lähelläkään uskomusta siitä, että siinä tapahtuu mitään teorian vastaista. Väitätkö tuntevasi teoriat ja mittaukset paremmin kuin nämä ihmiset?

B:
"Nikolai Tesla osasi käyttää intuitiotaan"

Hän ei osannut käyttää sitä mihinkään mullistavaan. Missä mullistavalla minä viittaan oikeaan historialliseen esimerkkiin enkä hypotetisoi mitään tulevaa mullistusta. Joten intuitio on varmaankin asia, joka kertoo ihmiselle vain asioita, joita hän osaa kysyä (ja joihin hän vastaisi muutenkin).

B:
"Gurdjieff kutsui ihmisen loogis-analyyttistä mieltä formatooriseksi apparaatiksi joka kykenee ainoastaan toimimaan käytännön ja ennestääb tutun arjen tasolla"

Mitä hyötyä Gurdjiefistakaan on esittämään toisille sitä, miten arki muuttuisi miksikään? Jos hän ei ole sitä koskaan itse muuttanut?

B:
"Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita"

Tiesitkö että sähkömagneettinen spekri on numeroituva? Miksi sanoit yllä että todellisuus ei ole numeroita? Tai miksi et sano miten nykyinen todellisuus murretaan sen sijaan, että piehtaroit edelleen numeroissa?

Pelataanko peliä, missä sinä sanot sähkömagneettisen spektrin alueen, jota ei ole mitattu, ja minä joudun etsimään sen mittalaitteen, joka jo on sitä varten?

Metallinen pitkä johdinlanka reagoi kaikkiin sähkömagnettisiin aallonpituuksiin, jos elektonit eivät jää paikoilleen epämääräisiin potentiaaliminimeihin. Näiden vaikutuksen minimoimiseksi voitaisiin käyttää suprajohtavaa ainetta. Et esim. sanonut miten vähän energiaa pitää käyttää, joten sitä voi olla hypoteettisen paljon, jolloin mikään johtimen sisältävä mittalaite ei voi olla huomaamatta, kun mikä tahansa aallonpituus tulee. Sen voi rekisteröidä lämpönä tai katkeamisena.

Jos haluat löytää maailmasta lisää entiteettejä kuten hiukkasia tai sähkömagneettisen kentän spektrikuvia kohteista (tai jopa temporaalisia muotoja ja tapahtumaketjuja itse SM- kentässä), niin miksi olisit tiedevastainen millään yllä mainitulla tavalla? Vai eikö tiede vielä ole vakuuttanut sinua instituutiona, joka löytää maailmasta uusia hiukkasia, tai joka piirtää spektrejä jne.?

B:
"niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä."

Mihin dataan käsitteen pitäisi sopia? Et voi pyytää tiedettä olemaan tarinoimatta asioista, joita ei ole mitattu, ja samalla pyytää sitä tekemään käsitemalleja, jotka eivät ole millekään kohteelle. Jos haluat esim. samanlaisen filosofian kuin mitä realismi on, niin sitä pitää pyytää filosofeilta. Tai jotta saisit kuulla mitään kiinnostavaa, sinun pitää ehkä pyytää tiedeihmistä olemaan myös tämä filosofi, mutta kysymyksen asettelu on huom. eri, kuin pyytää tätä tekemään tiedettä eri tavalla. Johtuen siitä että kaikki me muut tiedämme, mitä eroa on eri tiedon lajeilla.

B:
"Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)"

En tiedä mistä nyt puhut. 'Kone' ei ole tieteen selitys. Eliöt selitetään hiukkasmallilla. Mitä kaikki biologit eivät käytännössä osaa käyttää. Mutta se mitä he osaavat käyttää, ei ole minkäänlainen selitys enää. Eliöiden malli on hiukkaset, koska eliöissä on mitattu hiukkasia. Kaikki muu olisi suoraan mittausten vastaista. Jos ajatellaan kysymyksiä, kuten 'miksi eliö on älykäs?', niin tämän kysymyksen vastaukset eivät ole läheskään aina tiedettä, vaan muinaisesta antiikista asti eläneitä filosofioita. Tiede ei ole mistään sellaisesta vastuussa eikä ottanut mitään omaa kantaansa, eli ei ole tietoa, joka olisi varmuudeltaan samanlaista kuin valonnopeuden mittaus. On myös täysin naurettavaa, jos sanoisit että tähän vastattu 'kone' liittyy jotenkin tuttuuteen, koska ei kukaan ole tullut tutuksi älykkään koneen kanssa. Jos tutkittaisiin syvemmin esim. neurologisesti, että miten ihminen suhtautuu älykkääseen koneeseen, niin todennäköisesti ihminen tekisi sitä, mikä hänelle on tuttua eliöiden parissa. Miksi et kritisoi eliöiden, naapureiden, mielten ja taiteiden ajatelemista päivittäisissä ajatuksia, koska nekin ajatukset voivat viedä harhaan?

4

Anonyymi00037 kirjoitti:

Jos tarkoitit tässä kohtaa jotain tulkintaa, niin oletko varma että tulkinnasta oli konsensus? Millä perusteella mitään muuta ei muka olisi sallittu jos konsensustakaan ei ole? Tulkinnan perusteluista essee myös.

B:
"kaikki muu leikkautuu pois epäolennaisena (anomaliat mukaanluetuina joiden tutkiminen voisi mahdollistaa tieteen aitoa kehitystä)."

Asiat eivät ole anomalioita siinä merkityksessä, että ne eivät sovi teoriaan, ellei joku ole mitannut ja ennustanut niitä ja näyttänyt näiden olevan ristiriidassa. Mittaaminen ja ennustaminen on tutkimista. Jos jotain asiaa ei tutkita, niin todennäköisesti kukaan ei ole lähelläkään uskomusta siitä, että siinä tapahtuu mitään teorian vastaista. Väitätkö tuntevasi teoriat ja mittaukset paremmin kuin nämä ihmiset?

B:
"Nikolai Tesla osasi käyttää intuitiotaan"

Hän ei osannut käyttää sitä mihinkään mullistavaan. Missä mullistavalla minä viittaan oikeaan historialliseen esimerkkiin enkä hypotetisoi mitään tulevaa mullistusta. Joten intuitio on varmaankin asia, joka kertoo ihmiselle vain asioita, joita hän osaa kysyä (ja joihin hän vastaisi muutenkin).

B:
"Gurdjieff kutsui ihmisen loogis-analyyttistä mieltä formatooriseksi apparaatiksi joka kykenee ainoastaan toimimaan käytännön ja ennestääb tutun arjen tasolla"

Mitä hyötyä Gurdjiefistakaan on esittämään toisille sitä, miten arki muuttuisi miksikään? Jos hän ei ole sitä koskaan itse muuttanut?

B:
"Eivät ne täysin mielivaltaisia tietenkään ole mutta hyvin todennäköisesti vain hyvin kapea osa siitä mitä voisi löytyä jos olisi käytössä tehokkaampia esim. koko sähkömagneettisen spektrin kattavia mittauslaitteita"

Tiesitkö että sähkömagneettinen spekri on numeroituva? Miksi sanoit yllä että todellisuus ei ole numeroita? Tai miksi et sano miten nykyinen todellisuus murretaan sen sijaan, että piehtaroit edelleen numeroissa?

Pelataanko peliä, missä sinä sanot sähkömagneettisen spektrin alueen, jota ei ole mitattu, ja minä joudun etsimään sen mittalaitteen, joka jo on sitä varten?

Metallinen pitkä johdinlanka reagoi kaikkiin sähkömagnettisiin aallonpituuksiin, jos elektonit eivät jää paikoilleen epämääräisiin potentiaaliminimeihin. Näiden vaikutuksen minimoimiseksi voitaisiin käyttää suprajohtavaa ainetta. Et esim. sanonut miten vähän energiaa pitää käyttää, joten sitä voi olla hypoteettisen paljon, jolloin mikään johtimen sisältävä mittalaite ei voi olla huomaamatta, kun mikä tahansa aallonpituus tulee. Sen voi rekisteröidä lämpönä tai katkeamisena.

Jos haluat löytää maailmasta lisää entiteettejä kuten hiukkasia tai sähkömagneettisen kentän spektrikuvia kohteista (tai jopa temporaalisia muotoja ja tapahtumaketjuja itse SM- kentässä), niin miksi olisit tiedevastainen millään yllä mainitulla tavalla? Vai eikö tiede vielä ole vakuuttanut sinua instituutiona, joka löytää maailmasta uusia hiukkasia, tai joka piirtää spektrejä jne.?

B:
"niin kapeita ideologisesti sitoutuneita käsitemalleja kuin toistaiseksi on ollut käytössä."

Mihin dataan käsitteen pitäisi sopia? Et voi pyytää tiedettä olemaan tarinoimatta asioista, joita ei ole mitattu, ja samalla pyytää sitä tekemään käsitemalleja, jotka eivät ole millekään kohteelle. Jos haluat esim. samanlaisen filosofian kuin mitä realismi on, niin sitä pitää pyytää filosofeilta. Tai jotta saisit kuulla mitään kiinnostavaa, sinun pitää ehkä pyytää tiedeihmistä olemaan myös tämä filosofi, mutta kysymyksen asettelu on huom. eri, kuin pyytää tätä tekemään tiedettä eri tavalla. Johtuen siitä että kaikki me muut tiedämme, mitä eroa on eri tiedon lajeilla.

B:
"Kyse on tuttuuteen palauttamisesta eli projisointia vertauskuvien tasolla tunnetusta viitekehyksestä tuntemattomaan (esim. eliöt koneina, luonnon säännönmukaisuudet alunperin jonkun luojajumalan säätäminä lakeina yms.)"

En tiedä mistä nyt puhut. 'Kone' ei ole tieteen selitys. Eliöt selitetään hiukkasmallilla. Mitä kaikki biologit eivät käytännössä osaa käyttää. Mutta se mitä he osaavat käyttää, ei ole minkäänlainen selitys enää. Eliöiden malli on hiukkaset, koska eliöissä on mitattu hiukkasia. Kaikki muu olisi suoraan mittausten vastaista. Jos ajatellaan kysymyksiä, kuten 'miksi eliö on älykäs?', niin tämän kysymyksen vastaukset eivät ole läheskään aina tiedettä, vaan muinaisesta antiikista asti eläneitä filosofioita. Tiede ei ole mistään sellaisesta vastuussa eikä ottanut mitään omaa kantaansa, eli ei ole tietoa, joka olisi varmuudeltaan samanlaista kuin valonnopeuden mittaus. On myös täysin naurettavaa, jos sanoisit että tähän vastattu 'kone' liittyy jotenkin tuttuuteen, koska ei kukaan ole tullut tutuksi älykkään koneen kanssa. Jos tutkittaisiin syvemmin esim. neurologisesti, että miten ihminen suhtautuu älykkääseen koneeseen, niin todennäköisesti ihminen tekisi sitä, mikä hänelle on tuttua eliöiden parissa. Miksi et kritisoi eliöiden, naapureiden, mielten ja taiteiden ajatelemista päivittäisissä ajatuksia, koska nekin ajatukset voivat viedä harhaan?

4

Lue lisää

En ole pitkään aikaan kuullut kenenkään filosofioivan siitä, mistä säännönmukaisuudet tulevat. Jokainen kritiikki tästä aiheesta on pikemminkin yksittäinen henkiöön kohdistuva kritiikki. Samalla tavalla kuin normaalit keskustelijat puhuvat siitä, että he vihaavat Platonia, eikä että he vihaavat helleenejä/ateenalaisia.

Mikä on 'valonnopeus on vakio' -lauseen palautus ja vertauskuva, jota ei kuitenkaan pitäisi käyttää? Jos se on esim. biljardipallon nopeus ja biljardi pallon käyttämiset eliminoidaan, niin pitääkö edelleen paikkansa, että valonnopeus on vakio? Vai missä kohtaa herää ajatus, että se ei ole vakio? Tai että se ei ole nopeus. Koska jos sanot, että valon nopeus on jotain muuta, niin silloin käytät tuttua biljardipalloa itsekin ihan yhtä paljon.

...

Projisointia ei ole ensinnäkään olemassa ellet todista, että kohde on jotain muuta kuin, mitä on sen kuva. Realisti on juuri päättänyt, että hänellä kohde ja tieto siitä ovat samoja asioita, joten sinun pitäisi yrittää kommentoida tätä tilannetta eikä keksiä surkeita esimerkkejä, (missä on yleensä kaksi vertauskuvaa kone ja eliö, jolloin puhut vain kuvien sekoittamisesta tai että yksi kuva on parempi kuin toinen, mille ei ole mitään korkeamman hierarkian viisastelua). Miten pystyt itse pitämään tietoasi kohteesta jonakin muuna kuin sellaisena asiana, jonka sinä tunnet? Eli jos arvostelet projisonteja löysästi siitä, että käytetty projisointi on tunnettua, niin loogisesti otaksuisimme, että B ei tunne mitään kohdetta, mihin hän viittaa.

Jos mihinkään malliin ei saa käyttää tuttuja asioita, eikö siitä seuraa se, että ihmisen ei koskaan tule saada tietää yhtään mitään, eikä ymmärtää mitään esim siten, että hän tuntisi vertauskuvat? Ensimmäistäkään mallia ei tällöin tule tai se ei tule ihmisen tiedettäväksi asti. Ajatuksessasi on tämä paradoksi. Etkä siis voi konstruoida uusien ideoiden hyökyä sellaisen varaan, että estät vanhoja ajatuksia.

Lisäksi vaatisin että sinä teet itse mallin, jotta voisimme kertoa sinulle, että et ole luonut mitään uutta tietoa tyhjästä vaan olet käyttänyt siinä pelkkiä vertauskuvia. Tein näin jo yllä, kun kerroin, mitkä työkalu-ideat liittyvät QM:ään. Aina kun puhut todellisuudesta, joka sisältää resonansseja tms., niin puhut tosiasiassa koneista ja alla käytät nimenomaan koneita kuten cymatiikka esimerkkeinäsi, mikä on törkeä ajatuskatkos ja omasta tekstistäsi irtaantuminen. Yllä jos sinulta kysyttäisiin, mikä oli esim. akasha, josta Tesla sai uutta tietoa, niin kävisi ilmi, että ymmärrät tuon käsitteen ja koko prosessin todennäköisesti vertauskuvana, ja sellaisena joka on kone. Koska tuskin pidät sitä eliönä, joka tekee omia päätöksiään Teslasta välittämättä.

Resonanssi on käsite, jota on helpompi toteuttaa makroskooppisesti - eli mitä konekin pystyy melkein puhtaasti ilmentämään - verrattuna moniin hiukkasfysiikan käsitteisiin. Hiukkasfysiikan pitäminen koneena on jotain sellaista kuin pitäisi olla olemassa lottokoneita useille putkistoille, joissa jokaisessa on palloja. Näitä koneita olisi kaikkialla ja ne olisi sidottu yhteen, jotta ne heräisivät yksi toisensa jälkeen käyntiin, mikä emuloi samaa asia kuin se, että olisi vettä pulossa.

B:
"Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang)."

Mikä muu asia edistyy kuin teoreettiset mallit? Jos se on datan määrä, niin pystytkö loogisesti esittämään, että johtopäätös datasta on se, että teoreettisen mallin pitää vaihtua? Jos et sano, niin mistä tämä esimerkkisi muka kertoo?

B:
"Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan"

Kun tätä on joskus tapahtunut historiassa, niin oliko siitä kenellekään mitään ongelmaa? Oliko ennen kehityksen tapahtumista mitään ongelmaa, ja oliko kehityken tapahduttua?

Voitko tuottaa meille totuuden, jota ei koskaan tulla kehittämään lisää? Miksi sitten olet usein sanonut olevasi progressiivinen approksimoija?

B:
"siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin."

Kuinka monta tällaista tekohengitettyä mallia kummittelee luonamme vielä tällä hetkellä? Jos ei lasketa eetteriä, ja sitä että valonnopeus ei ole vakio. Ja esim. sellaisia käsitteitä, että tieteelliset ajatukset ovat ajatuksia koneista.

Minkä instituution tai menetelmän ansiota on, että ne eivät kummittele?

5

Anonyymi00038 kirjoitti:

En ole pitkään aikaan kuullut kenenkään filosofioivan siitä, mistä säännönmukaisuudet tulevat. Jokainen kritiikki tästä aiheesta on pikemminkin yksittäinen henkiöön kohdistuva kritiikki. Samalla tavalla kuin normaalit keskustelijat puhuvat siitä, että he vihaavat Platonia, eikä että he vihaavat helleenejä/ateenalaisia.

Mikä on 'valonnopeus on vakio' -lauseen palautus ja vertauskuva, jota ei kuitenkaan pitäisi käyttää? Jos se on esim. biljardipallon nopeus ja biljardi pallon käyttämiset eliminoidaan, niin pitääkö edelleen paikkansa, että valonnopeus on vakio? Vai missä kohtaa herää ajatus, että se ei ole vakio? Tai että se ei ole nopeus. Koska jos sanot, että valon nopeus on jotain muuta, niin silloin käytät tuttua biljardipalloa itsekin ihan yhtä paljon.

...

Projisointia ei ole ensinnäkään olemassa ellet todista, että kohde on jotain muuta kuin, mitä on sen kuva. Realisti on juuri päättänyt, että hänellä kohde ja tieto siitä ovat samoja asioita, joten sinun pitäisi yrittää kommentoida tätä tilannetta eikä keksiä surkeita esimerkkejä, (missä on yleensä kaksi vertauskuvaa kone ja eliö, jolloin puhut vain kuvien sekoittamisesta tai että yksi kuva on parempi kuin toinen, mille ei ole mitään korkeamman hierarkian viisastelua). Miten pystyt itse pitämään tietoasi kohteesta jonakin muuna kuin sellaisena asiana, jonka sinä tunnet? Eli jos arvostelet projisonteja löysästi siitä, että käytetty projisointi on tunnettua, niin loogisesti otaksuisimme, että B ei tunne mitään kohdetta, mihin hän viittaa.

Jos mihinkään malliin ei saa käyttää tuttuja asioita, eikö siitä seuraa se, että ihmisen ei koskaan tule saada tietää yhtään mitään, eikä ymmärtää mitään esim siten, että hän tuntisi vertauskuvat? Ensimmäistäkään mallia ei tällöin tule tai se ei tule ihmisen tiedettäväksi asti. Ajatuksessasi on tämä paradoksi. Etkä siis voi konstruoida uusien ideoiden hyökyä sellaisen varaan, että estät vanhoja ajatuksia.

Lisäksi vaatisin että sinä teet itse mallin, jotta voisimme kertoa sinulle, että et ole luonut mitään uutta tietoa tyhjästä vaan olet käyttänyt siinä pelkkiä vertauskuvia. Tein näin jo yllä, kun kerroin, mitkä työkalu-ideat liittyvät QM:ään. Aina kun puhut todellisuudesta, joka sisältää resonansseja tms., niin puhut tosiasiassa koneista ja alla käytät nimenomaan koneita kuten cymatiikka esimerkkeinäsi, mikä on törkeä ajatuskatkos ja omasta tekstistäsi irtaantuminen. Yllä jos sinulta kysyttäisiin, mikä oli esim. akasha, josta Tesla sai uutta tietoa, niin kävisi ilmi, että ymmärrät tuon käsitteen ja koko prosessin todennäköisesti vertauskuvana, ja sellaisena joka on kone. Koska tuskin pidät sitä eliönä, joka tekee omia päätöksiään Teslasta välittämättä.

Resonanssi on käsite, jota on helpompi toteuttaa makroskooppisesti - eli mitä konekin pystyy melkein puhtaasti ilmentämään - verrattuna moniin hiukkasfysiikan käsitteisiin. Hiukkasfysiikan pitäminen koneena on jotain sellaista kuin pitäisi olla olemassa lottokoneita useille putkistoille, joissa jokaisessa on palloja. Näitä koneita olisi kaikkialla ja ne olisi sidottu yhteen, jotta ne heräisivät yksi toisensa jälkeen käyntiin, mikä emuloi samaa asia kuin se, että olisi vettä pulossa.

B:
"Esim. kosmologiassa tapahtui suurta edistystä Hubble teleskoopin käyttöönoton yhteydessä vaikka teor. mallit sielläkin edelleen jumittavat vanhassa mallissa (Big Bang)."

Mikä muu asia edistyy kuin teoreettiset mallit? Jos se on datan määrä, niin pystytkö loogisesti esittämään, että johtopäätös datasta on se, että teoreettisen mallin pitää vaihtua? Jos et sano, niin mistä tämä esimerkkisi muka kertoo?

B:
"Tiede kykenee tuottamaan käytännössä aina vain osatotuuksia kognitiivisten ja teknisten rajoitustensa takia ja kun se osuus kehittyy niin yleensä löytyy jotain sellaista mitä vanhat mallit eivät kykene sellaisenaan mallintamaan"

Kun tätä on joskus tapahtunut historiassa, niin oliko siitä kenellekään mitään ongelmaa? Oliko ennen kehityksen tapahtumista mitään ongelmaa, ja oliko kehityken tapahduttua?

Voitko tuottaa meille totuuden, jota ei koskaan tulla kehittämään lisää? Miksi sitten olet usein sanonut olevasi progressiivinen approksimoija?

B:
"siellä sitten yleensä käy niin että sitä vanhaa vakiintunutta mallia tekohengitetään postuloimalla siihen uusia entiteettejä eikä niin että aloitettaisiin uudelleen "tyhjältä pöydältä" aivan uuden ja erilaisen ja kompaktimman mallin kehittäminen eikä sorruttaisi taas jonkinlaisiin "episykli"-sekoiluihin."

Kuinka monta tällaista tekohengitettyä mallia kummittelee luonamme vielä tällä hetkellä? Jos ei lasketa eetteriä, ja sitä että valonnopeus ei ole vakio. Ja esim. sellaisia käsitteitä, että tieteelliset ajatukset ovat ajatuksia koneista.

Minkä instituution tai menetelmän ansiota on, että ne eivät kummittele?

5

Lue lisää

Tiesitkö että eetterin haluttiin yhtenä teoriaa korjaavana liikkenä tekevän kierroksia (esim. maapallon kanssa, tai Teslan mielestä itsensä ympäri pienissä pisteissä). Olisitko sinä olut kieltämässä nämä sekoiluna ja sanonut, että Minkowskin avaruus on ehdottomasti paras, koska sitä ei ole koskaan ennen ollut?

Jokainen entiteetti mikä laitetaan johonkin on laitettu pöydälle kohtaan, missä ei ollut mitään. Tai jos elektronin ja protonin väliin laitetaan hiukkanen, niin matemaattisesti pöydällä ei ole koskaan ollut sellaista kolmen entiteetin sekoitusta, mitä siitä tulee yhteensä. Väitän siis myös, että matematiikassa entiteettien laskeminen nopealla laskutavalla ei ole paras tapa arvioida teorian uusien asioiden määrää. Tämä oli ylipäänsä olettaen, että laskettaisiin entiteetit ja vuorovaikutukset eli yhtälöt ja entiteettien kaikki aikaansaamiset yhtä aikaa. Missä et ole kauhean harjaantunut minkään näiden kanssa.

...

Uusi data ei voi automaattisesti tulla kompaktoiduksi jotenkin. Suurin osa maailman datasta on kerätty sellaisesta aiheesta, missä tutkitaan suurempaa kompleksisuutta (vs. yksinkertaista paikkaa johon kukaan ei vielä nähnyt). Tämä voi tarkoittaa myös, että kohde on sama mutta siitä mitatut asiat ovat yksityiskohtaisempia. Jos haluaa kompleksisuuden olevan kompaktia, niin varsinkin silloin täytyy ajatella reduktionismia. Mutta ylipäänsä yksityiskohtiin kiinnittyminenkin ja kompleksisuuden löytö on reduktionismin olemassaolosta kertovaa.

B:
"En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon"

Tämä lause ei edellytä mitään ylläolevista kompuroinneistasi tai liity niihin. Koska myös ihmiset, jotka tykkäävät luonnonlaeista, ja jotka pitävät niitä realismina, ja jotka uskovat vain mittausdataan, kun niitä etsitään, tai joilla on jokin kognitiivinen sulkeuma liittyen koneisiin, voivat sanoa, että yksi teoria on että kaikki luonnonlait muuttuvat. Eikä heidän tarvitse koskea spesifisti valonnopeuteen, vaan he voivat vaihtaa lakeja jatkuvasti, mutta kiertää tämän ympäri.

B:
"vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta"

Tämä on spesifioitu käsite jostain, missä luonnonlait muuttuvat. Luonnonlakien muuttuminen on ehkä havaittavissa mittaamalla. Siinä ei ole paljon järkeä, että et olisi optimistinen sellaisen mittaamisen suhteen. Jos luonnolait kuitenkin muuttuvat joskus, niin voi olla että sinun selityksesi sille ja muut selitykset ovat aivan yhtä hyviä keskenään (mutta vain) mittauksen kannalta. Tällöin sinun pitäisi perustella meille, että miksi teet filosofiaa olevan tulkinnan asiasta, joka on spekulatiivinen. Ja miksi kuvittelet olevasi elämissä ja tietämisessä parempi kuin tiede, joka ei hyväksyisi mitään tuollaista oikeaksi tiedoksi.

Luonnonlakien epästabiili tila ei ole oikea käsite, vaan ajattelet todennäköisest jotain konetta tällä hetkellä, mistä teet käsitteen epästabiiliudesta, ja väität voivasi ajatella samaan aikaan koko todellisuutta ja luontoa tuon ominaisuuden kanssa. Tosiasiassa, se mitä todellisuudessa kulloinkin on ja tapahtuu, on sama asia kuin luonnonlaki. Jos luonto vaihtelee edes takaisin tai jos se on esim. täynnä satunnaisuutta vähän niinkuin QM on jo nyt, niin silloin sanotaan, että tämä on lakia, eikä että laki tulee joskus myöhemmin. Tosiasia oli myös se, että ajattelemasi koneen epästabiilius oli täysin kuvailtavissa yksinkertaisella lailla eikä sekään vaatinut QM:ää.

B:
"samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä"

Tiedettä kannattaisi tehdä siten, että ensin yritetään tietää jotain oikeasti, ja sitten kun tiedetään oikeasti, niin sillä oikealla tiedolla saa perustella jotain mitä ei muuten tiedä. Miten ihmiset oppivat taitoja ei ole mikään tiedetty asia, etkä voi sanoa, että sinulla siitä oleva teoriasi perustelee tai on samanlaista kuin suurin teoriasi koko luontoa varten.

Orgaaninen takaisinkytkentä tarkoittaa, että eliöt ovat koneita. Takaisinkytkennän käsitteen loi koneistaja eikä humanisti/psykologi (biologit ovat jo konealalla ilmeisesti). Eliön pitäminen samana kuin tämän oppiva tietoisuus on sama kuin materialismi.

6

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tiesitkö että eetterin haluttiin yhtenä teoriaa korjaavana liikkenä tekevän kierroksia (esim. maapallon kanssa, tai Teslan mielestä itsensä ympäri pienissä pisteissä). Olisitko sinä olut kieltämässä nämä sekoiluna ja sanonut, että Minkowskin avaruus on ehdottomasti paras, koska sitä ei ole koskaan ennen ollut?

Jokainen entiteetti mikä laitetaan johonkin on laitettu pöydälle kohtaan, missä ei ollut mitään. Tai jos elektronin ja protonin väliin laitetaan hiukkanen, niin matemaattisesti pöydällä ei ole koskaan ollut sellaista kolmen entiteetin sekoitusta, mitä siitä tulee yhteensä. Väitän siis myös, että matematiikassa entiteettien laskeminen nopealla laskutavalla ei ole paras tapa arvioida teorian uusien asioiden määrää. Tämä oli ylipäänsä olettaen, että laskettaisiin entiteetit ja vuorovaikutukset eli yhtälöt ja entiteettien kaikki aikaansaamiset yhtä aikaa. Missä et ole kauhean harjaantunut minkään näiden kanssa.

...

Uusi data ei voi automaattisesti tulla kompaktoiduksi jotenkin. Suurin osa maailman datasta on kerätty sellaisesta aiheesta, missä tutkitaan suurempaa kompleksisuutta (vs. yksinkertaista paikkaa johon kukaan ei vielä nähnyt). Tämä voi tarkoittaa myös, että kohde on sama mutta siitä mitatut asiat ovat yksityiskohtaisempia. Jos haluaa kompleksisuuden olevan kompaktia, niin varsinkin silloin täytyy ajatella reduktionismia. Mutta ylipäänsä yksityiskohtiin kiinnittyminenkin ja kompleksisuuden löytö on reduktionismin olemassaolosta kertovaa.

B:
"En usko staattisten universaalien "luonnonlakien" olemassaoloon"

Tämä lause ei edellytä mitään ylläolevista kompuroinneistasi tai liity niihin. Koska myös ihmiset, jotka tykkäävät luonnonlaeista, ja jotka pitävät niitä realismina, ja jotka uskovat vain mittausdataan, kun niitä etsitään, tai joilla on jokin kognitiivinen sulkeuma liittyen koneisiin, voivat sanoa, että yksi teoria on että kaikki luonnonlait muuttuvat. Eikä heidän tarvitse koskea spesifisti valonnopeuteen, vaan he voivat vaihtaa lakeja jatkuvasti, mutta kiertää tämän ympäri.

B:
"vaan siihen että kun joku uusi ja erilainen käyttäytymistapa ilmaantuu niin se vähitellen muuttuu stabiilimmaksi toiston kautta"

Tämä on spesifioitu käsite jostain, missä luonnonlait muuttuvat. Luonnonlakien muuttuminen on ehkä havaittavissa mittaamalla. Siinä ei ole paljon järkeä, että et olisi optimistinen sellaisen mittaamisen suhteen. Jos luonnolait kuitenkin muuttuvat joskus, niin voi olla että sinun selityksesi sille ja muut selitykset ovat aivan yhtä hyviä keskenään (mutta vain) mittauksen kannalta. Tällöin sinun pitäisi perustella meille, että miksi teet filosofiaa olevan tulkinnan asiasta, joka on spekulatiivinen. Ja miksi kuvittelet olevasi elämissä ja tietämisessä parempi kuin tiede, joka ei hyväksyisi mitään tuollaista oikeaksi tiedoksi.

Luonnonlakien epästabiili tila ei ole oikea käsite, vaan ajattelet todennäköisest jotain konetta tällä hetkellä, mistä teet käsitteen epästabiiliudesta, ja väität voivasi ajatella samaan aikaan koko todellisuutta ja luontoa tuon ominaisuuden kanssa. Tosiasiassa, se mitä todellisuudessa kulloinkin on ja tapahtuu, on sama asia kuin luonnonlaki. Jos luonto vaihtelee edes takaisin tai jos se on esim. täynnä satunnaisuutta vähän niinkuin QM on jo nyt, niin silloin sanotaan, että tämä on lakia, eikä että laki tulee joskus myöhemmin. Tosiasia oli myös se, että ajattelemasi koneen epästabiilius oli täysin kuvailtavissa yksinkertaisella lailla eikä sekään vaatinut QM:ää.

B:
"samalla tavalla kuin ihmiset oppivat uusia taitoja eli kyse on orgaanisista takaisinkytkennöistä ja informaation kumuloitumisesta kokonaisjärjestelmässä"

Tiedettä kannattaisi tehdä siten, että ensin yritetään tietää jotain oikeasti, ja sitten kun tiedetään oikeasti, niin sillä oikealla tiedolla saa perustella jotain mitä ei muuten tiedä. Miten ihmiset oppivat taitoja ei ole mikään tiedetty asia, etkä voi sanoa, että sinulla siitä oleva teoriasi perustelee tai on samanlaista kuin suurin teoriasi koko luontoa varten.

Orgaaninen takaisinkytkentä tarkoittaa, että eliöt ovat koneita. Takaisinkytkennän käsitteen loi koneistaja eikä humanisti/psykologi (biologit ovat jo konealalla ilmeisesti). Eliön pitäminen samana kuin tämän oppiva tietoisuus on sama kuin materialismi.

6

Lue lisää

Takaisinkytkentä ei kumuloi informaatiota siten, että informaatiota tulee lisää. Se on vain eräs tapa sanoa, että jossain esim. kahden bitin kokoiseen informaatiomäärään kirjoitetaan eri bitit kuin mitä muutoin kirjoitettaisiin. Jos puhutaan esim. virtapiiristä tai virrasta, mistä menee koko ajan virtaa sisään ja ulos, niin ulos virrannuta materiaa on aivan saman verran oli piirin aikana takaisin kytkentää tai ei. Tällä materialla on aivan sama informaation määrä. Fysiikassa ei ole mitään informaation pakkausalgoritmia joka poistaa informaation joka ei ole välttämätöntä (käyttämällä toista piiriä ensimmäisen lisäksi). Jos sellainen olisi niin takaisinkytkentä voi yhtähyvin kirjoittaa informaatiosta pakkautuvampaa tai vähemmän pakkautuvaa. Tämä riippuu myös täysin siitä, mitä piiriin syöttää alussa.

Voisit kuvailla ihmistä kuitenkin siten, että oppiminen tarkoittaa, että on olemassa suurempi joukko piirejä, joissa on oikeasti mitä tahansa uutta, mutta missä on esimerkiksi uusia takaisinkytkentäkomponentteja. Kun sanotaan, että piirin valinta on täysin vapaa, niin suurempi määrä piirejä on kuin olisi enemmän vaihtoehtoja tehdä jostain joukosta bittejä eri arvoisia joukkoja bittejä, mikä on enemmmän informaatiota tietyssä mielessä. Kunhan sanotaan vielä että jostain saa ottaa jotain tyhjiä levykkeitä, joihin laittaa kaikki bitit. Eliölle tämä uuden aineen kaappaaminen omaan käyttöön on helppoa kuin mikä.

Jos on piiri, missä on sisääntulona tärkeää dataa, ja joukko tyhjiä bittejä, joihin voi kirjoittaa mitä tahansa, niin piirissä ei tarvitse olla takaisinkytkentää, jotta se kirjoittaisi jotain tyhjiin kohtiin. Pikemminkin piiri kytkee yhteen (ja omiin toimituksiinsa) kaksi eri sisääntuloa.

B:
"(esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) "

Koneiden valtakunta, ei mitään uutta.

B:
"joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti"

Kokeile oppia, mikä on Jungin arkkityyppi ennenkuin aikaa kuluu sekuntiakaan tai menemättä kysymään Jungilta. Vai lopetitko jo puhumasta ihmisestä ja menit isoon teoriaasi? Jos luonnonlaki muuttuu viiveettä, niin eikö kaikkialla ole sama luonnonlaki? Onko kukaan tieteessä edes väittänyt muuta, kun jotkut siinä muuttavat esim. kenttien sisäisiä potentiaaleja tai pimeänenergian arvoa (ei ehkä täysin vastaa haluamaasi lain muutosta, mutta jos nuo teoriat eivät ole realistisia ja fundamentaalisia, niin niiden matemaattinen muutos voi olla merkki jostain oikeasta luonnonlaista, joka myös muuttuu niin oikeasti kuin olet vaatinut matemaattisella täsmällisyydelläsi)?

B:
"kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa"

Tässä on paino sanalla 'puite', koska nämä ovat toisten keksimiä ideoita, ja minä olen yllä todistanut sinun saamattomuuttasi täydentäen, että nämä ovat koneiden vertaiskuvia kaikki.

Nollapiste-energia-taso ei toimi viiveettä ellei se ole liikelaissaan viiveetön. Lomittumisella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, koska siitä puuttuu koko liikkeen ja ajan käsite. Väitän että et voi kirjoittaa mitään valmista mallia, missä sinulla on nollapistettä ja liikelakeja, ja että siinä mallissa nollapisteellä olisi mitään kausaalistä tekemistä luonnonlakien myös mallinnetun muuttumisen kanssa (oltuaan itse luonnonlaki, mikä on looginen paradoksi, jota et ole alkanutkaan ylittää vielä). Tähän mennessä tekstisi on samanlaista kuin 'kala määrittää kaikilla linnuilla olevilla ominaisuuksillaan sen, että eläimiä joko on olemassa tai ei ole'.

Vaikka valitsisit sanasi oikein, kaikki keskeiset selitykset puutuvat kokonaan, jos sanot vain mistä aloittaa (nollapiste) ja mihin päätyä (muutu luonnonlaki muutu).

B:
"koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta"

Kvanttiresonanssilla tarkoitetaan kahden objektin vuorovaikutuksen tapahtuvan juuri sillä hetkellä. Ja sillä pitää olla samoja piirteitä, kuin mitä on klassisella tasolla, jotta kutsuisit kahta klassista objektia resonoiviksi. Voit myös luokitella objekteja tai tiloja valmiiksi, että tämä tulee resonoimaan toisen kanssa ja lukuarvo on se ja se kuten klassiselle objektille. Tämä ei edellytä minkäänlaista kietoutumista, eikä kietoutuminen edellytää minkäänlaista vuorovaikutusta ellet yritä muuttaa sen tilaa. Objekteilla ei ole periaatteessa millään mitään rajaa, että missä luvussa tai miten ja minkä kanssa ne kietoutuisivat, ja siten mikään siinä ei muistuta rajallisia ja diskreettejä resonanssiominaisuuksia. Jos sinulle on joskus sanottu, että kun teet resonanssi-ihmisistä sellaisia, että heillä on kullakin puhelinnumerot joilla he puhuvat vain toisilleen tai Teslalle, kun resonoivat, niin kietoutumisella on vaikea pyrkiä samaan johdonmukaisesti ja pysyvästi.

7

Anonyymi00040 kirjoitti:

Takaisinkytkentä ei kumuloi informaatiota siten, että informaatiota tulee lisää. Se on vain eräs tapa sanoa, että jossain esim. kahden bitin kokoiseen informaatiomäärään kirjoitetaan eri bitit kuin mitä muutoin kirjoitettaisiin. Jos puhutaan esim. virtapiiristä tai virrasta, mistä menee koko ajan virtaa sisään ja ulos, niin ulos virrannuta materiaa on aivan saman verran oli piirin aikana takaisin kytkentää tai ei. Tällä materialla on aivan sama informaation määrä. Fysiikassa ei ole mitään informaation pakkausalgoritmia joka poistaa informaation joka ei ole välttämätöntä (käyttämällä toista piiriä ensimmäisen lisäksi). Jos sellainen olisi niin takaisinkytkentä voi yhtähyvin kirjoittaa informaatiosta pakkautuvampaa tai vähemmän pakkautuvaa. Tämä riippuu myös täysin siitä, mitä piiriin syöttää alussa.

Voisit kuvailla ihmistä kuitenkin siten, että oppiminen tarkoittaa, että on olemassa suurempi joukko piirejä, joissa on oikeasti mitä tahansa uutta, mutta missä on esimerkiksi uusia takaisinkytkentäkomponentteja. Kun sanotaan, että piirin valinta on täysin vapaa, niin suurempi määrä piirejä on kuin olisi enemmän vaihtoehtoja tehdä jostain joukosta bittejä eri arvoisia joukkoja bittejä, mikä on enemmmän informaatiota tietyssä mielessä. Kunhan sanotaan vielä että jostain saa ottaa jotain tyhjiä levykkeitä, joihin laittaa kaikki bitit. Eliölle tämä uuden aineen kaappaaminen omaan käyttöön on helppoa kuin mikä.

Jos on piiri, missä on sisääntulona tärkeää dataa, ja joukko tyhjiä bittejä, joihin voi kirjoittaa mitä tahansa, niin piirissä ei tarvitse olla takaisinkytkentää, jotta se kirjoittaisi jotain tyhjiin kohtiin. Pikemminkin piiri kytkee yhteen (ja omiin toimituksiinsa) kaksi eri sisääntuloa.

B:
"(esim. Jungin arkkityypit, morfiset resonanssit ja kentät yms.) "

Koneiden valtakunta, ei mitään uutta.

B:
"joka todennäköisesti toimii viiveettä ja epälokaalisti"

Kokeile oppia, mikä on Jungin arkkityyppi ennenkuin aikaa kuluu sekuntiakaan tai menemättä kysymään Jungilta. Vai lopetitko jo puhumasta ihmisestä ja menit isoon teoriaasi? Jos luonnonlaki muuttuu viiveettä, niin eikö kaikkialla ole sama luonnonlaki? Onko kukaan tieteessä edes väittänyt muuta, kun jotkut siinä muuttavat esim. kenttien sisäisiä potentiaaleja tai pimeänenergian arvoa (ei ehkä täysin vastaa haluamaasi lain muutosta, mutta jos nuo teoriat eivät ole realistisia ja fundamentaalisia, niin niiden matemaattinen muutos voi olla merkki jostain oikeasta luonnonlaista, joka myös muuttuu niin oikeasti kuin olet vaatinut matemaattisella täsmällisyydelläsi)?

B:
"kvanttilomittumisten tai oikeammin eetteri- eli nollapiste-energiatason puitteissa"

Tässä on paino sanalla 'puite', koska nämä ovat toisten keksimiä ideoita, ja minä olen yllä todistanut sinun saamattomuuttasi täydentäen, että nämä ovat koneiden vertaiskuvia kaikki.

Nollapiste-energia-taso ei toimi viiveettä ellei se ole liikelaissaan viiveetön. Lomittumisella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, koska siitä puuttuu koko liikkeen ja ajan käsite. Väitän että et voi kirjoittaa mitään valmista mallia, missä sinulla on nollapistettä ja liikelakeja, ja että siinä mallissa nollapisteellä olisi mitään kausaalistä tekemistä luonnonlakien myös mallinnetun muuttumisen kanssa (oltuaan itse luonnonlaki, mikä on looginen paradoksi, jota et ole alkanutkaan ylittää vielä). Tähän mennessä tekstisi on samanlaista kuin 'kala määrittää kaikilla linnuilla olevilla ominaisuuksillaan sen, että eläimiä joko on olemassa tai ei ole'.

Vaikka valitsisit sanasi oikein, kaikki keskeiset selitykset puutuvat kokonaan, jos sanot vain mistä aloittaa (nollapiste) ja mihin päätyä (muutu luonnonlaki muutu).

B:
"koska lomittumiselle tai oikeammin kvanttiresonanssivaikutukselle ei todennäköisesti ole kokorajoitusta"

Kvanttiresonanssilla tarkoitetaan kahden objektin vuorovaikutuksen tapahtuvan juuri sillä hetkellä. Ja sillä pitää olla samoja piirteitä, kuin mitä on klassisella tasolla, jotta kutsuisit kahta klassista objektia resonoiviksi. Voit myös luokitella objekteja tai tiloja valmiiksi, että tämä tulee resonoimaan toisen kanssa ja lukuarvo on se ja se kuten klassiselle objektille. Tämä ei edellytä minkäänlaista kietoutumista, eikä kietoutuminen edellytää minkäänlaista vuorovaikutusta ellet yritä muuttaa sen tilaa. Objekteilla ei ole periaatteessa millään mitään rajaa, että missä luvussa tai miten ja minkä kanssa ne kietoutuisivat, ja siten mikään siinä ei muistuta rajallisia ja diskreettejä resonanssiominaisuuksia. Jos sinulle on joskus sanottu, että kun teet resonanssi-ihmisistä sellaisia, että heillä on kullakin puhelinnumerot joilla he puhuvat vain toisilleen tai Teslalle, kun resonoivat, niin kietoutumisella on vaikea pyrkiä samaan johdonmukaisesti ja pysyvästi.

7

Lue lisää

B:
"vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli)."

Buckyball tunnetaan siitä, että se on suuri superpositiossa ollut molekyyli. Superpositio ja kietoutuminen eivät ole samoja asioita. Molekyylin kvanttimuuttujalla tarkoitetaan sen sijaintia ja tämän superpositiossa oleminen on kokeiltu kaksoisrakokokeella. Kahden molekyylin sijaintien kietominen toisiinsa on vaikeaa, eikä sitä voi todistaa kaksoisraolla. Yleensä vain lujaa törmänneillä tai samaan aikaan syntyneillä alkeishiukkasilla on kietoutuneet sijainnit.

Jos yrität sanoa, että luonnonlait ovat superpositiossa, niin onneksi olkoon voitat plagiointipalkinnon säieteorialta tms. multiversumilta. Kone missä olet nähnyt superposition voi olla kaksoisrakokoe, missä voi olla vettä (eli kokeita tehdään vain yksi eikä näytetä niitä kaikkia).

Kietoutumista on teoretisoitu olevan niin suurissa mittakaavoissa kuin universumin (1 kpl) aaltofunktio. Tätä teoriaa kutsutaan MWI:ksi ja kietoutumista on eniten objekteilla, jotka on mitattu, ja mittaajilla. Samalla tavalla on teoretisoitu, että klassinen maailma on klassinen, koska kaikki on kietoutunut. Jos on puhe yhdestä buckyballista, joka kietoutuu, niin tekstissä lukee varmaan, että se kietoutui ympäristöön ja lakkasi olemasta superpositiossa.

Näistä spekuloiduista aiheista on varmasti olemassa populaaria tiedettä. Suhtaudut niiden olemassaoloon siellä epäilyttävän neutraalisti. Kuin välttelisit puhumasta siitä mitä ne ovat, kuka ne keksi ja mitä se on edellyttänyt kehitykseltä.

B:
"Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video)."

Eliöiden tietoisuuden taso on siis hiukkasfysiikkaa. Onnittelut kaikille, jotka olivat populaaritieteessä jo näin sanoneet.

Jos olet kvanttikoherentti tietoisuus olet superpositiossa. Voit siis ajatella yhtäaikaa sekä laskua 2 + 2 = 4 ja 1 + 1 = 2 tekemättä virheitä. Sinut voitaisiin myydä jollekin kvanttilaskukoneeksi. Myös se että olet idealisti ja materialisti samassa tekstissä, ja että osa siitä ei tiedä mitä muualla on kirjoitettu, tukee tätä teoriaa.

B:
"Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä"

Sanoivatko he kuitenkaan, että totuuteen mennään yhtä aikaa montaa reittiä? Tai että tietoisuutesi voi olla hiljaa vaikka se ei ole?

B:
"joka on massiivinen riski yhteiskunnassa"

Tiede voi tunnustaa, että se on täysin redundantti parantamaan yhteiskunnan psyykettä millään tavalla. Mutta voitko sinä tai idän perinne myöntää sen, että teillä ei ole psyyken kanssa mitään bisnestä?

B:
"Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla."

Tämä edellyttäisi sitä, että nämä tieteilijät eivät osaisi laskea kuinka monta tieteilijää heidän ympärillään jo on tavoittelemassa samaa. Olet aiemmin arvostelut tiedettä minun mielestäni jonain suojatyöpaikkana, missä tuotteliaisuus on vähäistä. Et varmaan osaa päättää.

Tämä on lisäksi ihmisten parjausta eikä minkään empiristä tai matemaattista arviointia. Miksi ajattelet että mikään tuollainen kirjoittaminen voisi johtaa pitkälle? Ellet sitten ajattele, että kun henkilö esittää teorian, hän voi kierrellä ja kaarrella empiiristä dataa ja matemaattista johdonmukaisuuta, ja sen sijaan kerätä moraalista arvostusta itselleen?

B:
"Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli."

Tuo ei ole tieteen etenemistapa eikä teorioiden pointti silloin, kun ne halutaan, ole täyttää mittaamatta jääneitä aukkoja. Koska mittaamaton asia ei saa ajattelemaan, että entinen teoria on väärä.

Millä tavalla ihmisten mieliä pitäisi lämmittää se tieto, että maailmasta on jokin tieto kerätty mittaamalla se jo? Paljonko luulet että sellaisesta pidettäisin kirjaa? Mikään aukko ei voi häiritä ketään. Jos tarvitset tietoa jostain pisteestä, koska aiot rakentaa jotain, niin miksi et vain kokeilisi rakentaa sitä? Joko ajatellen, että kaikki toimii teorian mukaan, ja saat rakennettua jotain hyödyllistä, tai että tulet keränneeksi mullistavaa tieteellistä dataa. (Tosin periaatteessa aina on niin, että teoria sanoo, että on hyödytöntä rakentaa jotain.)

8

Anonyymi00041 kirjoitti:

B:
"vaikka toistaiseksi on onnistuttu todentamaan korkeintaan n. 60 atomin kokonaisuuden lomittumista (ns. Buckyball) molekyyli)."

Buckyball tunnetaan siitä, että se on suuri superpositiossa ollut molekyyli. Superpositio ja kietoutuminen eivät ole samoja asioita. Molekyylin kvanttimuuttujalla tarkoitetaan sen sijaintia ja tämän superpositiossa oleminen on kokeiltu kaksoisrakokokeella. Kahden molekyylin sijaintien kietominen toisiinsa on vaikeaa, eikä sitä voi todistaa kaksoisraolla. Yleensä vain lujaa törmänneillä tai samaan aikaan syntyneillä alkeishiukkasilla on kietoutuneet sijainnit.

Jos yrität sanoa, että luonnonlait ovat superpositiossa, niin onneksi olkoon voitat plagiointipalkinnon säieteorialta tms. multiversumilta. Kone missä olet nähnyt superposition voi olla kaksoisrakokoe, missä voi olla vettä (eli kokeita tehdään vain yksi eikä näytetä niitä kaikkia).

Kietoutumista on teoretisoitu olevan niin suurissa mittakaavoissa kuin universumin (1 kpl) aaltofunktio. Tätä teoriaa kutsutaan MWI:ksi ja kietoutumista on eniten objekteilla, jotka on mitattu, ja mittaajilla. Samalla tavalla on teoretisoitu, että klassinen maailma on klassinen, koska kaikki on kietoutunut. Jos on puhe yhdestä buckyballista, joka kietoutuu, niin tekstissä lukee varmaan, että se kietoutui ympäristöön ja lakkasi olemasta superpositiossa.

Näistä spekuloiduista aiheista on varmasti olemassa populaaria tiedettä. Suhtaudut niiden olemassaoloon siellä epäilyttävän neutraalisti. Kuin välttelisit puhumasta siitä mitä ne ovat, kuka ne keksi ja mitä se on edellyttänyt kehitykseltä.

B:
"Kvanttikoherenssi todennäköisesti toimii eliöiden tietoisuuden tasolla varsinkin jos loogis-analyyttistä melua hiljennetään tarpeeksi pitkäksi aikaa ja säännöllisesti (ks. linkitetty video)."

Eliöiden tietoisuuden taso on siis hiukkasfysiikkaa. Onnittelut kaikille, jotka olivat populaaritieteessä jo näin sanoneet.

Jos olet kvanttikoherentti tietoisuus olet superpositiossa. Voit siis ajatella yhtäaikaa sekä laskua 2 2 = 4 ja 1 1 = 2 tekemättä virheitä. Sinut voitaisiin myydä jollekin kvanttilaskukoneeksi. Myös se että olet idealisti ja materialisti samassa tekstissä, ja että osa siitä ei tiedä mitä muualla on kirjoitettu, tukee tätä teoriaa.

B:
"Neurotieteissä on tutkittu myös meditaatiota eli idän perinteissä ymmärrettiin jo kauan sitten miten totuuden voi saavutta ilman teknologiaa ja nykyisenkaltaista tiedettä"

Sanoivatko he kuitenkaan, että totuuteen mennään yhtä aikaa montaa reittiä? Tai että tietoisuutesi voi olla hiljaa vaikka se ei ole?

B:
"joka on massiivinen riski yhteiskunnassa"

Tiede voi tunnustaa, että se on täysin redundantti parantamaan yhteiskunnan psyykettä millään tavalla. Mutta voitko sinä tai idän perinne myöntää sen, että teillä ei ole psyyken kanssa mitään bisnestä?

B:
"Nobel-kiima ja halu päästä "kukkulan kuninkaaksi" vanhojen auktoriteettien paikalle lienee yleisin vahvasti egotason motivaatio rahan ja maineen ohella useimmilla eikä mikään pyyteetön ja vaatimaton totuudenetsintä kuten ehkä joskus aikoinaan tutkijoilla."

Tämä edellyttäisi sitä, että nämä tieteilijät eivät osaisi laskea kuinka monta tieteilijää heidän ympärillään jo on tavoittelemassa samaa. Olet aiemmin arvostelut tiedettä minun mielestäni jonain suojatyöpaikkana, missä tuotteliaisuus on vähäistä. Et varmaan osaa päättää.

Tämä on lisäksi ihmisten parjausta eikä minkään empiristä tai matemaattista arviointia. Miksi ajattelet että mikään tuollainen kirjoittaminen voisi johtaa pitkälle? Ellet sitten ajattele, että kun henkilö esittää teorian, hän voi kierrellä ja kaarrella empiiristä dataa ja matemaattista johdonmukaisuuta, ja sen sijaan kerätä moraalista arvostusta itselleen?

B:
"Todistusaineisto on tyypillisesti aina fragmentaarista ja ne aukot täytetään sitten loogis-analyyttisesti järkeilemällä sopiva loogisesti koherentti malli."

Tuo ei ole tieteen etenemistapa eikä teorioiden pointti silloin, kun ne halutaan, ole täyttää mittaamatta jääneitä aukkoja. Koska mittaamaton asia ei saa ajattelemaan, että entinen teoria on väärä.

Millä tavalla ihmisten mieliä pitäisi lämmittää se tieto, että maailmasta on jokin tieto kerätty mittaamalla se jo? Paljonko luulet että sellaisesta pidettäisin kirjaa? Mikään aukko ei voi häiritä ketään. Jos tarvitset tietoa jostain pisteestä, koska aiot rakentaa jotain, niin miksi et vain kokeilisi rakentaa sitä? Joko ajatellen, että kaikki toimii teorian mukaan, ja saat rakennettua jotain hyödyllistä, tai että tulet keränneeksi mullistavaa tieteellistä dataa. (Tosin periaatteessa aina on niin, että teoria sanoo, että on hyödytöntä rakentaa jotain.)

8

Lue lisää

B:
"Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti)."

Kirjoita ensin itse teoria paranormaalille ilmiölle, joka ottaa sen huomioon. Resonanssi tai muu yhtä tai kahta hiukkasta koskeva käsite ottaa paranormaalin ilmiön huomioon yhtä paljon kuin yksi biljardipallon liikeyhtälö. Eli tiede olisi ottanut kaiken näin hyvin huomioon jo Newtonista lähtien. Kun olet siinä pisteessä, että sinulla on mielestäsi erittäin hyvä huomioonotto, niin kerro sitten mikä siinä oli vaikeinta ja mieti miksi kukaan ei tehnyt sitä aiemmin.

Anomaliassa, eli ilmiössä, joka voi olla mitattu tai jota ei ole vielä edes mitattu, ei ole mitään radikaalia tai muutosta, mikä olisi valmista (joko käytettäväksi tai joka kääntäisi jonkun pois luotaan). Kaikki muutos on teoreettista miettimistä. Eikä muutosta tuota se, että varastat sanoja QM:stä (tai vielä sitä kauempaa) ja kuvittelet, että kukaan ei huomaa niiden olevan vanhoja sanoja.

B:
"Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti"

Tästäkin voisi sanoa, että kritiikki ei ole missään valmiina, jos et siihen pysty omine taitoinesi. Kriittisyys jotain asiaa kohtaan on muutoin samanlainen tunteellinen haavetila kuin 'minulla on muutoksia'.

B:
"Periaatteessa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki tiede on aina pohjimmiltaan epävarmaa spekulaatiota lokaalin melko fragmentaarisem todistusaineiston pohjalta"

Kaikessa tieteessä ei ole kaikki huomiossa. On todellisuuksia, missä asioiden liittyminen tosiinsa vähenee merkittävästi lämpötilan tai etäisyyksien muuttuessa. Joten ei pidä paikkaansa. Se että kohteessa ei vaikuta kaikki, ei ole lokaaliutta, varsinkaan sinun teksteissäsi, missä epälokaalius alkaa jostain aurinkokunnan ulkopuolelta tai tulevina vuosina tai sitten kun harjoitat mieltäsi kiertämään luonnonlait. Jos haluat luonnonlakien muuttuvan, niin mahdollisuutesi paranevat, jos nykyinen luonnonlaki tai objetktit siinä eivät vaikuta kaikkeen. Lokaali todistusaineisto pystyy selvittämään kaiken asioista, kun kaikki liittyy kaikkeen, tai se ei sitä estä.

Fragmentaarius on tosi huono myöskään kuvailemaan sitä, että pitikö lisätä kohteessa olevaa ainetta.

B:
"varsinkin jos se samalla halutaan palauttaa jonkinlaiseen metafysiikkaan kuten esim. mekanistinen fysikalistinen reduktionismi jota ei voi falsifioda eikä verifioida kokeellisesti ainakaan mitenkään yksiselitteisesti."

Lauseessa jossa lukee 'kaikki', on jo viitattu siihen, että yksi reduktionismi on tehty. Jos tätä reduktionismia ei ole, niin ei ole mitään entiteettejä, jotka muodostavat asiat. Eikä entiteettejä jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisiinsa vaikuttamisten määritelmä on jo ihan äärireduktionismia, ja viittaa siihen, että todellisuuden kuvaus tulee tässä, ja tähän ei lisätä mitään, kun mikään muu ei tule näihin entiteeteihin vaikuttamaan.

Reduktionismi tässä merkityksessä, että sanotaan jokainen entiteetti, ei ole metafysiikkaa. Jos haluat puhua tässä kohtaa metafysiikasta, niin se on sitä, että kielletään ajattelemasta, että entiteetit olivat apuväline, ja puhutaan niiden todellisuudesta lopullisena olemassaolona. Tekstisi on aivan turha tai harhaanjohtava, koska ei mikään asia maailmassa , eikä edes fragmentit tai kaiken vaikuttaminen ja kompleksisuus, vaikuta siihen, miten tämä filosofointi tapahtuu tai miten sen tieteellinen asema varmana tietona liikkuu (koska se ei liiku).

B:
"Itse olen pohdiskellut jo n. 50 vuotta sellaista teoreettista mallia joka kykenisi selittämään sekä ns. normaalitieteen että kaikki ns. yliluonnolliset ilmiöt samassa viitekehyksessä"

Tosi hyödyllistä olla aina yksin tekemässä jotain, mille vain yksin on tarvetta. Mutta sitten myös jakaa yksinprojektiasi täällä oleellisesti yksin-näkökulmista, joihin kenelläkään ei ole asiaa.

9

Anonyymi00043 kirjoitti:

B:
"Anomaliat huomioidaan vain jos ne eivät ole liiaan radikaaleja muutoksia jotka saattaisivat vaarantaa koko tieteelliseksi oletetun konsensusmaailmankuvan (kuten esim. kaikki paranormaaleiksi määritellyt ilmiöt joita on vaikea toistaa mielivaltaisesti)."

Kirjoita ensin itse teoria paranormaalille ilmiölle, joka ottaa sen huomioon. Resonanssi tai muu yhtä tai kahta hiukkasta koskeva käsite ottaa paranormaalin ilmiön huomioon yhtä paljon kuin yksi biljardipallon liikeyhtälö. Eli tiede olisi ottanut kaiken näin hyvin huomioon jo Newtonista lähtien. Kun olet siinä pisteessä, että sinulla on mielestäsi erittäin hyvä huomioonotto, niin kerro sitten mikä siinä oli vaikeinta ja mieti miksi kukaan ei tehnyt sitä aiemmin.

Anomaliassa, eli ilmiössä, joka voi olla mitattu tai jota ei ole vielä edes mitattu, ei ole mitään radikaalia tai muutosta, mikä olisi valmista (joko käytettäväksi tai joka kääntäisi jonkun pois luotaan). Kaikki muutos on teoreettista miettimistä. Eikä muutosta tuota se, että varastat sanoja QM:stä (tai vielä sitä kauempaa) ja kuvittelet, että kukaan ei huomaa niiden olevan vanhoja sanoja.

B:
"Tieteeseen kuten kaikkeen muuhunkin kannattaa suhtautua kriittisesti"

Tästäkin voisi sanoa, että kritiikki ei ole missään valmiina, jos et siihen pysty omine taitoinesi. Kriittisyys jotain asiaa kohtaan on muutoin samanlainen tunteellinen haavetila kuin 'minulla on muutoksia'.

B:
"Periaatteessa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki tiede on aina pohjimmiltaan epävarmaa spekulaatiota lokaalin melko fragmentaarisem todistusaineiston pohjalta"

Kaikessa tieteessä ei ole kaikki huomiossa. On todellisuuksia, missä asioiden liittyminen tosiinsa vähenee merkittävästi lämpötilan tai etäisyyksien muuttuessa. Joten ei pidä paikkaansa. Se että kohteessa ei vaikuta kaikki, ei ole lokaaliutta, varsinkaan sinun teksteissäsi, missä epälokaalius alkaa jostain aurinkokunnan ulkopuolelta tai tulevina vuosina tai sitten kun harjoitat mieltäsi kiertämään luonnonlait. Jos haluat luonnonlakien muuttuvan, niin mahdollisuutesi paranevat, jos nykyinen luonnonlaki tai objetktit siinä eivät vaikuta kaikkeen. Lokaali todistusaineisto pystyy selvittämään kaiken asioista, kun kaikki liittyy kaikkeen, tai se ei sitä estä.

Fragmentaarius on tosi huono myöskään kuvailemaan sitä, että pitikö lisätä kohteessa olevaa ainetta.

B:
"varsinkin jos se samalla halutaan palauttaa jonkinlaiseen metafysiikkaan kuten esim. mekanistinen fysikalistinen reduktionismi jota ei voi falsifioda eikä verifioida kokeellisesti ainakaan mitenkään yksiselitteisesti."

Lauseessa jossa lukee 'kaikki', on jo viitattu siihen, että yksi reduktionismi on tehty. Jos tätä reduktionismia ei ole, niin ei ole mitään entiteettejä, jotka muodostavat asiat. Eikä entiteettejä jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisiinsa vaikuttamisten määritelmä on jo ihan äärireduktionismia, ja viittaa siihen, että todellisuuden kuvaus tulee tässä, ja tähän ei lisätä mitään, kun mikään muu ei tule näihin entiteeteihin vaikuttamaan.

Reduktionismi tässä merkityksessä, että sanotaan jokainen entiteetti, ei ole metafysiikkaa. Jos haluat puhua tässä kohtaa metafysiikasta, niin se on sitä, että kielletään ajattelemasta, että entiteetit olivat apuväline, ja puhutaan niiden todellisuudesta lopullisena olemassaolona. Tekstisi on aivan turha tai harhaanjohtava, koska ei mikään asia maailmassa , eikä edes fragmentit tai kaiken vaikuttaminen ja kompleksisuus, vaikuta siihen, miten tämä filosofointi tapahtuu tai miten sen tieteellinen asema varmana tietona liikkuu (koska se ei liiku).

B:
"Itse olen pohdiskellut jo n. 50 vuotta sellaista teoreettista mallia joka kykenisi selittämään sekä ns. normaalitieteen että kaikki ns. yliluonnolliset ilmiöt samassa viitekehyksessä"

Tosi hyödyllistä olla aina yksin tekemässä jotain, mille vain yksin on tarvetta. Mutta sitten myös jakaa yksinprojektiasi täällä oleellisesti yksin-näkökulmista, joihin kenelläkään ei ole asiaa.

9

Lue lisää

B:
"Se miksi nykyinen tiede voisi mielestäni olla ainakin jossain tilanteissa jonkinlaista itseääntoteuttavaa systemaattista itsepetosta perustuu lukuisiin erilaisiin intentiotutkimuksiin (mm. William Tiller, Pear labs, Dean Radin) ja perinteiseen esoteriaan jossa harmooniset resonanssit (esim. cymatiikka ja äänen resonanssit "arkitason" ilmiöinä) voivat selittää sen miksi ihmisten koherentilla intentiolla on kyky muokata tulevien tapahtumien todenäköisyysjakaumia halutunkaltaiseksi ja ikäänkuin manifestoida ilmiöitä ja hankkia myös ns. yliaistillista tietoa."

Maailmassa on miljoona matemaatista mallia, joissa voi muokata asian X joksikin. Ei ole mitään syytä kuvitella, että yksi niistä liittyisi johonkin ennemin kuin muut. Cymatiikassa ja resonanssissa ei muokata mitään miksikään, mitä se ei ole jo alussa. Paitsi ehkä hiekkaa, joka ei ole kokeessa välttämätön osa vaan voidaan heittää menemään. Hiekan muokkaantuminen on sitä, että se on hiekkaa eikä kiinteää ainetta. Se kopioi sitä, mitä ympärillä on samalla tavalla kuin, jos kaataisit pulloon vettä. Vesi-cymatiikassa vettä ei kannata heittää menemään. Veden ominaisuudet juuri hölskyttäessä sitä tietyssä astiassa, ovat yhtä muuttumattomia kuin metallin ominaisuudet tietyn kokoisena palana. Tai kummallekin nämä ominaisuudet ovat hieman approksimoituja ja tosiasiassa metalli ja vesi on täynnä poikkeamia. Kun käsittelet cymatiikkaa hiukkanen kerrallaan voit kuitenkin sanoa, että hiukkaset muuttuvat ajassa ja siksi yksi luonnnolaki on kai kuin hiukkanen cymatiikassa. Tällöin cymatiikka on vähän spesifi hiukkasten kokoonpano, ja olisit myös voinut verrata luonnonlakeja lineaariseen aaltopulssiin, joka ei pysähdy missään.

Se että lauseessa 'muuttuva luonnonlaki' on sinusta jokin, mikä on yhtä muutokenalaista kuin esim. muutoksenalainen materia, ja että on tärkeä keskittyä muutoksenalaisuuden selittämiseen, on kaikille melko itsestäänselvä tilanne. Minäkin olisin voinut sanoa, jos olisin tajunnut, että sait idean muuttuvista luonnolaeista jostain koneesta.

Matemaattisten mallien tai fyysisten vertauskuvien ja koneiden etsiskelyn sijaan, sinun väitteesi ovat, että intentio tekee jotain ja sen seurauksena kohde eli luonnolaki tekee jotain. Ensimmäisiä askeleita pitäisi olla todistaa se sellaisella mittaustarkkuudella kuin 'joko-tai', joka ei pakota mallintamaan yhtään mitään. Mallista voi olla hyötyä, jos laki ei muutu koskaan paitsi tietyssä tilanteessa, mutta silloin et keskity selittämään muutoksenalaisuutta yksinkertaisesti, etkä tarvitse yksinkertaisia esimerkkejä muutoksesta, vaan suoraan jotain, mitä oikeasti ikinä tarvitsetkaan.

Matemaattisena mallina et ole kuitenkaan aloittanut tekemään mitään tarvittuja asioita, koska et ole sanonut, mitä luonnonlaki on kun sen muutetaan. Sinun pitäisi esim. indeksoida kaikki luonnonlait listaksi. Vasta sitten sillä voi olla seuraavaksi jonkinlainen heiluva struktuuri.

...

Jos ajattelit, että yksi näkyvä cymatiikka-kuvio on kuin yksi luonnolaki, niin parempana vertauksena kannataisi pitää televisiota. Siinä voi laittaa television näyttämään kanavaa 1 tai 2. Kummankin kanavan informaatio tulee sinua kohti jatkuvasti, ja televisio päättää tehdä amplifioivan reaktion vain toiseen näistä. Cymatiikan metalli ei pysty estämään lopputuloksia, jos sille lähettää kahta ääntä yhtä aikaa. Eli jos sanoisit luonnonlain olevan lähetetty, niin cymatiikassa et ole vielä selittänyt, miksi ihminen soittaa yhtä ääntä eikä toista ääntä ja miksi tämä informaatio on siellä kerran mutta toisella ei. Tämä on täysin cymatiikka-käsitteen ulkopuolinen valinta ja kaikkein oleellisin luonnonlain vaihtuminen toiseksi tapahtuu systeemin ulkopuolella. Televisiossa kannattaisi miettiä, mitä on reagointi tai amplifikointi -matematiikat. Siihen jää vielä helposti jonkinlainen selittämätön komponentti, koska taajuussäädin on aina jossain asennossa, mutta ainakin tämä vertauskuvan tekeminen on sinun hallussasi ja voit alkaa keksiä jotain. Selittäminen voi olla samanlainen tehtävä kuin miten tieteen pitää selittää, mistä maailmankaikkeus tulee ja miksi se on tällainen.

Jos sinua vartavasten ei häiritse, että ihminen tekijänä aiheuttaa systeemin muutoksen, niin olisit voinut myös sanoa, että todellisuutta kuvaava systeemi on kuin viulu. Mistä ihminen valitsee soittaa yhden äänen, ja luonnonlait ovat kuin kuultuja ääniä. Kaikki ihmiset jotka eivät ole soittajia, eivät ole yhtään alunperin perillä siitä, mitä he tulevat saamaan aikaiseksi. Samalla tavalla sinua höplästä vetävät cymaatikot ovat kuin muusikkoja, jotka ovat suunnitelleet kaiken hiekassa näkemäsi etukäteen.

10

Anonyymi00044 kirjoitti:

B:
"Se miksi nykyinen tiede voisi mielestäni olla ainakin jossain tilanteissa jonkinlaista itseääntoteuttavaa systemaattista itsepetosta perustuu lukuisiin erilaisiin intentiotutkimuksiin (mm. William Tiller, Pear labs, Dean Radin) ja perinteiseen esoteriaan jossa harmooniset resonanssit (esim. cymatiikka ja äänen resonanssit "arkitason" ilmiöinä) voivat selittää sen miksi ihmisten koherentilla intentiolla on kyky muokata tulevien tapahtumien todenäköisyysjakaumia halutunkaltaiseksi ja ikäänkuin manifestoida ilmiöitä ja hankkia myös ns. yliaistillista tietoa."

Maailmassa on miljoona matemaatista mallia, joissa voi muokata asian X joksikin. Ei ole mitään syytä kuvitella, että yksi niistä liittyisi johonkin ennemin kuin muut. Cymatiikassa ja resonanssissa ei muokata mitään miksikään, mitä se ei ole jo alussa. Paitsi ehkä hiekkaa, joka ei ole kokeessa välttämätön osa vaan voidaan heittää menemään. Hiekan muokkaantuminen on sitä, että se on hiekkaa eikä kiinteää ainetta. Se kopioi sitä, mitä ympärillä on samalla tavalla kuin, jos kaataisit pulloon vettä. Vesi-cymatiikassa vettä ei kannata heittää menemään. Veden ominaisuudet juuri hölskyttäessä sitä tietyssä astiassa, ovat yhtä muuttumattomia kuin metallin ominaisuudet tietyn kokoisena palana. Tai kummallekin nämä ominaisuudet ovat hieman approksimoituja ja tosiasiassa metalli ja vesi on täynnä poikkeamia. Kun käsittelet cymatiikkaa hiukkanen kerrallaan voit kuitenkin sanoa, että hiukkaset muuttuvat ajassa ja siksi yksi luonnnolaki on kai kuin hiukkanen cymatiikassa. Tällöin cymatiikka on vähän spesifi hiukkasten kokoonpano, ja olisit myös voinut verrata luonnonlakeja lineaariseen aaltopulssiin, joka ei pysähdy missään.

Se että lauseessa 'muuttuva luonnonlaki' on sinusta jokin, mikä on yhtä muutokenalaista kuin esim. muutoksenalainen materia, ja että on tärkeä keskittyä muutoksenalaisuuden selittämiseen, on kaikille melko itsestäänselvä tilanne. Minäkin olisin voinut sanoa, jos olisin tajunnut, että sait idean muuttuvista luonnolaeista jostain koneesta.

Matemaattisten mallien tai fyysisten vertauskuvien ja koneiden etsiskelyn sijaan, sinun väitteesi ovat, että intentio tekee jotain ja sen seurauksena kohde eli luonnolaki tekee jotain. Ensimmäisiä askeleita pitäisi olla todistaa se sellaisella mittaustarkkuudella kuin 'joko-tai', joka ei pakota mallintamaan yhtään mitään. Mallista voi olla hyötyä, jos laki ei muutu koskaan paitsi tietyssä tilanteessa, mutta silloin et keskity selittämään muutoksenalaisuutta yksinkertaisesti, etkä tarvitse yksinkertaisia esimerkkejä muutoksesta, vaan suoraan jotain, mitä oikeasti ikinä tarvitsetkaan.

Matemaattisena mallina et ole kuitenkaan aloittanut tekemään mitään tarvittuja asioita, koska et ole sanonut, mitä luonnonlaki on kun sen muutetaan. Sinun pitäisi esim. indeksoida kaikki luonnonlait listaksi. Vasta sitten sillä voi olla seuraavaksi jonkinlainen heiluva struktuuri.

...

Jos ajattelit, että yksi näkyvä cymatiikka-kuvio on kuin yksi luonnolaki, niin parempana vertauksena kannataisi pitää televisiota. Siinä voi laittaa television näyttämään kanavaa 1 tai 2. Kummankin kanavan informaatio tulee sinua kohti jatkuvasti, ja televisio päättää tehdä amplifioivan reaktion vain toiseen näistä. Cymatiikan metalli ei pysty estämään lopputuloksia, jos sille lähettää kahta ääntä yhtä aikaa. Eli jos sanoisit luonnonlain olevan lähetetty, niin cymatiikassa et ole vielä selittänyt, miksi ihminen soittaa yhtä ääntä eikä toista ääntä ja miksi tämä informaatio on siellä kerran mutta toisella ei. Tämä on täysin cymatiikka-käsitteen ulkopuolinen valinta ja kaikkein oleellisin luonnonlain vaihtuminen toiseksi tapahtuu systeemin ulkopuolella. Televisiossa kannattaisi miettiä, mitä on reagointi tai amplifikointi -matematiikat. Siihen jää vielä helposti jonkinlainen selittämätön komponentti, koska taajuussäädin on aina jossain asennossa, mutta ainakin tämä vertauskuvan tekeminen on sinun hallussasi ja voit alkaa keksiä jotain. Selittäminen voi olla samanlainen tehtävä kuin miten tieteen pitää selittää, mistä maailmankaikkeus tulee ja miksi se on tällainen.

Jos sinua vartavasten ei häiritse, että ihminen tekijänä aiheuttaa systeemin muutoksen, niin olisit voinut myös sanoa, että todellisuutta kuvaava systeemi on kuin viulu. Mistä ihminen valitsee soittaa yhden äänen, ja luonnonlait ovat kuin kuultuja ääniä. Kaikki ihmiset jotka eivät ole soittajia, eivät ole yhtään alunperin perillä siitä, mitä he tulevat saamaan aikaiseksi. Samalla tavalla sinua höplästä vetävät cymaatikot ovat kuin muusikkoja, jotka ovat suunnitelleet kaiken hiekassa näkemäsi etukäteen.

10

Lue lisää

B:
"Tieteen kokeellinen metodi perustuu pohjimmiltaan ilmiöiden eristämiseen ja siihen oletukseen että kokeentekijä(t) eivät itse kykene tuloksiin mitenkään vaikuttamaan vaikka tosiasiassa kaikkeen tieteeseen liittyy aina voimakas intentio saavuttaa/manifestoida tietynkaltaisia tuloksia."

Eikö sinusta olisi hieno juttu, jos voisit eristää ilmiön nimeltä intentio johonkin, jolloin se todistettaisiin ainoana mahdollisena selityksenä jonkun aiheuttajaksi tms.?

Parapsykologiassa on aina ollut tätä eristämistä, kun siinä on esim. käsketty lukemaan näkymätön kortti, ja estetty ketään käyttämästä muita ilmiöitä kortin lukemiseksi. Mikään missä eristämistä ei olisi ollut, ei olisi ollut kokeena uskottavampi.

B:
"Jos tuon intentiovaikutuksen yhdistää kokeelliseen tutkimukseen sellaisella oletuksella että mitään ikuisia & staattisia luonnonlakeja ei voi olla olemassa niin periaatteessa melkein mikä tahansa kokonaisuutena loogisesti koherentti todellisuus voisi olla totta niin tieteen voi hahmottaa myös todellisuuden tuottajana"

Tässä ei puhuta mitään mistään kokeesta, vaan toteat vain sellaista samaa kuin, 'jos olettaa että maailma on simulaatio, niin simulaatiota oleminen selittää kaiken' tai 'jos olettaa että kaikki on subjektiivista kokemusta, niin mitään objektiivista ei ole'.

B:
"eikä vain passiivisen havainnontina ja riippuen minkälaista todellisuutta kulloinkin yritetään intentoida niin se voi olla potentiaalisesti hyvin vaarallista jos tutkijoiden ja/tai heidän johtajiensa eettis-moraaliset arvonsa eivät ole asianmukaisia."

Jos tuotat jonkin vaaratilanteen, niin siinä on mahdollisuuksia kokeen olemassaoloon. Mutta kokeen idea pitää olla se, että mikään muu tiedemalli tai esim. filosofointi ei selitä sitä samaa asiaa, mitä tullaan kokemaan. Kokeita joiden lopputulos ei tee mitään valintaa asioiden välillä ei tarvitse kokeina pitää. (Filosofioita ei kannata jäädä välttelemään kokeita miettiessä, koska simulaatioteorioiden kaltaisten filosofioiden idea on, että millään kokeella ei ole niihin vaikutusta.)

B:
"perinteiseen humanismiin suhtaudutaan kielteisesti ja kannatetaan jonkinlaista nihilististä mekanistista reduktionismia"

Humanismi ja reduktionismi sopivat täysin yhteen keskenään. Mitään muuta ei voisi näistä ajatellakaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Humanism#Philosophy

Nihilismi on monien mielestä seuraus kaikesta humanismista ja tieteestä mitä on ollut sen kanssa yhtä aikaa. Koska niissä sanotaan ettei vastauksia esim. moraalikysymykseen tule valmiina mistään ulkopuolelta, on moraalinihilismiä jne..

B:
"Pidän kaukonäkemistä ja muita ns. yliaistillisia kykyjä periaatteessa kaikkein luotettavimpina tapoina hankkia tietoa koska se crv:n tapauksessa tehdään aina sokkona eikä silloin minkäänlainen loogis-analyyttinen intentio pääse vaikuttamaan lopputulokseen"

Tarkoitatko että kaikki ei vaikuta kaikkeen mielen tasolla, ja että mielen tasolla ei tule koskaan olemaan esim. kvanttikorrelaatioita asioiden välillä yli miljardien kilometrien etäisyyksien yli ja tietysti nopeammin kuin valo? Luulen että ongelmasi on kuitenkin se, että olet todella huono kuvittelemaan, millaista on olla olemassa tietoisesti ja miten todellisuus silloin vaikuttaa sinuun. Kun väität että ihminen vain päättää olla sokea, ja sitten hän on kuin tyhjä filmi, jolla alkaa kuvata. Tämä ei ole kritiikkini kaukonäkemistä vastaan, joka on porukalla tuotettua internethuijausta, vaan sinun tietoisuutta koskevia teorioitasi vastaan, jotka olisi koostettu näistä kaikista eri väitteistä.

B:
"Tiede ja teknologia ovat pohjimmiltaan ihmismielen yritystä löytää rajojaan eikä tiede projektina voi koskaan olla täydellinen, lopullinen ja valmis vaikka kuinka yritettäisiin projisoida omia uskomuksia todellisuuteen."

Tuo lause tieteestä on hypoteesi, jonka sinä teet. Miksi sinun tekemäsi hypoteesit ovat maailmalle hyödyllisiä? Jos ajattelet toisella aivosi osiolla, että todellisuuden säännöt ovat muuttuvia, niin miksi teet koko ajan negatiivisia hypoteeseja, jotka johtavat siihen, että todellisuuden 'luonne' siirtyy kauemmas ja kauemmas ihmisiltä?

B:
"Kyse on parhaimmillaankin haaveilusta ja pahimmillaan massiivisesta sekoilusta ja huijauksesta."

Onko kyseessä kyse valmiudesta vai esim. siitä, että valonnopeus-teknologia on huijaus? Valmius ei ole kenenkään rummuttama sanoma, ja sellaisen kritisointi valehteluksi on vain huutamista korpeen. Valonnopeusteknologia on mittaamalla kumottava fakta, eikä hypotetisointi ja selittely edistä sen näkemistä valheeksi. Ihmiset jotka sanovat ääneen, että valonnopeus on mittattu joksikin, eivät puhu sekoiluja, vaan niin on oikeasti tapahtunut.

11

Anonyymi00045 kirjoitti:

B:
"Tieteen kokeellinen metodi perustuu pohjimmiltaan ilmiöiden eristämiseen ja siihen oletukseen että kokeentekijä(t) eivät itse kykene tuloksiin mitenkään vaikuttamaan vaikka tosiasiassa kaikkeen tieteeseen liittyy aina voimakas intentio saavuttaa/manifestoida tietynkaltaisia tuloksia."

Eikö sinusta olisi hieno juttu, jos voisit eristää ilmiön nimeltä intentio johonkin, jolloin se todistettaisiin ainoana mahdollisena selityksenä jonkun aiheuttajaksi tms.?

Parapsykologiassa on aina ollut tätä eristämistä, kun siinä on esim. käsketty lukemaan näkymätön kortti, ja estetty ketään käyttämästä muita ilmiöitä kortin lukemiseksi. Mikään missä eristämistä ei olisi ollut, ei olisi ollut kokeena uskottavampi.

B:
"Jos tuon intentiovaikutuksen yhdistää kokeelliseen tutkimukseen sellaisella oletuksella että mitään ikuisia & staattisia luonnonlakeja ei voi olla olemassa niin periaatteessa melkein mikä tahansa kokonaisuutena loogisesti koherentti todellisuus voisi olla totta niin tieteen voi hahmottaa myös todellisuuden tuottajana"

Tässä ei puhuta mitään mistään kokeesta, vaan toteat vain sellaista samaa kuin, 'jos olettaa että maailma on simulaatio, niin simulaatiota oleminen selittää kaiken' tai 'jos olettaa että kaikki on subjektiivista kokemusta, niin mitään objektiivista ei ole'.

B:
"eikä vain passiivisen havainnontina ja riippuen minkälaista todellisuutta kulloinkin yritetään intentoida niin se voi olla potentiaalisesti hyvin vaarallista jos tutkijoiden ja/tai heidän johtajiensa eettis-moraaliset arvonsa eivät ole asianmukaisia."

Jos tuotat jonkin vaaratilanteen, niin siinä on mahdollisuuksia kokeen olemassaoloon. Mutta kokeen idea pitää olla se, että mikään muu tiedemalli tai esim. filosofointi ei selitä sitä samaa asiaa, mitä tullaan kokemaan. Kokeita joiden lopputulos ei tee mitään valintaa asioiden välillä ei tarvitse kokeina pitää. (Filosofioita ei kannata jäädä välttelemään kokeita miettiessä, koska simulaatioteorioiden kaltaisten filosofioiden idea on, että millään kokeella ei ole niihin vaikutusta.)

B:
"perinteiseen humanismiin suhtaudutaan kielteisesti ja kannatetaan jonkinlaista nihilististä mekanistista reduktionismia"

Humanismi ja reduktionismi sopivat täysin yhteen keskenään. Mitään muuta ei voisi näistä ajatellakaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Humanism#Philosophy

Nihilismi on monien mielestä seuraus kaikesta humanismista ja tieteestä mitä on ollut sen kanssa yhtä aikaa. Koska niissä sanotaan ettei vastauksia esim. moraalikysymykseen tule valmiina mistään ulkopuolelta, on moraalinihilismiä jne..

B:
"Pidän kaukonäkemistä ja muita ns. yliaistillisia kykyjä periaatteessa kaikkein luotettavimpina tapoina hankkia tietoa koska se crv:n tapauksessa tehdään aina sokkona eikä silloin minkäänlainen loogis-analyyttinen intentio pääse vaikuttamaan lopputulokseen"

Tarkoitatko että kaikki ei vaikuta kaikkeen mielen tasolla, ja että mielen tasolla ei tule koskaan olemaan esim. kvanttikorrelaatioita asioiden välillä yli miljardien kilometrien etäisyyksien yli ja tietysti nopeammin kuin valo? Luulen että ongelmasi on kuitenkin se, että olet todella huono kuvittelemaan, millaista on olla olemassa tietoisesti ja miten todellisuus silloin vaikuttaa sinuun. Kun väität että ihminen vain päättää olla sokea, ja sitten hän on kuin tyhjä filmi, jolla alkaa kuvata. Tämä ei ole kritiikkini kaukonäkemistä vastaan, joka on porukalla tuotettua internethuijausta, vaan sinun tietoisuutta koskevia teorioitasi vastaan, jotka olisi koostettu näistä kaikista eri väitteistä.

B:
"Tiede ja teknologia ovat pohjimmiltaan ihmismielen yritystä löytää rajojaan eikä tiede projektina voi koskaan olla täydellinen, lopullinen ja valmis vaikka kuinka yritettäisiin projisoida omia uskomuksia todellisuuteen."

Tuo lause tieteestä on hypoteesi, jonka sinä teet. Miksi sinun tekemäsi hypoteesit ovat maailmalle hyödyllisiä? Jos ajattelet toisella aivosi osiolla, että todellisuuden säännöt ovat muuttuvia, niin miksi teet koko ajan negatiivisia hypoteeseja, jotka johtavat siihen, että todellisuuden 'luonne' siirtyy kauemmas ja kauemmas ihmisiltä?

B:
"Kyse on parhaimmillaankin haaveilusta ja pahimmillaan massiivisesta sekoilusta ja huijauksesta."

Onko kyseessä kyse valmiudesta vai esim. siitä, että valonnopeus-teknologia on huijaus? Valmius ei ole kenenkään rummuttama sanoma, ja sellaisen kritisointi valehteluksi on vain huutamista korpeen. Valonnopeusteknologia on mittaamalla kumottava fakta, eikä hypotetisointi ja selittely edistä sen näkemistä valheeksi. Ihmiset jotka sanovat ääneen, että valonnopeus on mittattu joksikin, eivät puhu sekoiluja, vaan niin on oikeasti tapahtunut.

11

Lue lisää

B:
"Tieteen tuottamat teknologiat voivat toimia ennustettavasti korkeintaan vain niissä olosuhteissa missä ne on testattu toimiviksi aikoinaan"

Tieteessä joka on deterministinen, ja missä olosuhteet determinoivat paljon myös tekniikassa olevia fyysisiä muuttujia, ei ole koskaan mitään muuta väitettykään. Tosin jos olisi olemassa teknologia, jossa on vain muutama hiukkanen ja jos olisi olosuhde, missä on myös vain vähän muuttujia, niin kun nämä ovat kaikki peräisin tarkimmasta tieteen teoriasta, niin on mahdollista, että teknologian toimimisen loppuminen on täysin ennustettava asia. Teknologia ja muu fyysinen maailma eivät ole eri asioita, vaan molemmilla on samat luonnonlait. 'Testaaminen toimivaksi' on todella vähän tietoa näistä kohteista ja mahdollisista tapahtumista. Olet yllä sanonut, että kyseessä on täysin fragmentaarinen tieto. Tekniikka tuskin esiintyy tilassa, missä kenelläkään ei olisi teoriaa todellisuudesta, joten olisi outoa olla miettimättä tekniikan toimivuutta eri olosuhteissa teoreettisesti, ja vain arpoa hypoteeseja tai jopa uhkakuvia siitä, toimiiko se vai ei. Vertaa tätä esim. siihen, että kannattaako ihmiskunnan ennakoida teoreettisesti, mitä on ilmastonmuutos tekniikalle nimeltä maapallon ekologia.

B:
"jos samalla oletetaan ikuisten ja muuttumattomien "luonnonlakien" tai oikeammin luonnon tapojen ja rutiinien olemassaolo vaikka ne on aina mitattu ajallis-paikallisesti (n. 200 vuoden aika-ikkuna ja tämän planeetan lokaali sijainti yhdistettynä ihmislajin keskimääräiseen kognitiokykyyn sinä aikana.)"

Sama matemaatinen ymmärrys, jolla teoretisoidaan toisia olosuhteita, palvelee myös siten, että se kertoo, miten muuttuvat luonnonlait vaikuttavat kaikken. Eli kyllä kaikki tietävät sen jo. Jotkut tietävät senkin, että ilmastonmuutos, lajikato, Ukrainassa lentävät droonit, sekä nuorten masennus pysähtyvät kaikki kuin seinään, jos saadaan uudet luonnonlait voimaan. Ehkä kaikki rahat kannattaa sijoittaa tälle pelimerkille?

B:
"Näiden teknologioidenkin suhteen ilmenee aina jossain määrin anomalioita suhteessa selitysmalliin koska kaikki konkreettiset objektit ovat pohjimmiltaan yksilöitä ja alttiita kulumiselle yms."

En suosittele puhumaan samasta asiasta enää uudestaan tältä kantilta. Teknologian selitysmalli ei välttämättä ole lähelläkään standardimallia. Jolloin mitä siinä pidetään anomaliana, on aivan mielivaltaista. Jos esim. tietokone ylikuumetessaan syttyy tuleen, niin se on koodajien rutiinien kannalta selittämätöntä käytöstä, mitä ruudulle tulee, mutta fysiikan mielestä ei.

B:
"Ts. kaikki mahdolliset tieteen teoriat ovat käsitteelliseen pelkistämiseen perustuvia spekulaatioita"

Tämä on looginen yleistys tai induktio. Periaatteessa sanoit sekunti sitten, että pahinta, mitä voi tehdä, on käyttää teknologian toimimista induktiona, ja päätellä että se toimii aina. Älä sinäkään tee niin, että sanot jonkun lauseen, ja sitten uskot, että se toimii aina. Et ole sanallakaan perustellut, miksi standardimalli kuluisi puhki.

B:
"jos niitä pidetään jotenkin lopullisina ja täydellisinä kuvauksina tai jopa ilmiöiden syiden selityksenä niin lähestytään jonkinlaista sekulaaria fundamentalistista uskontoa"

Ihmiset eivät ole tehneet näin, eivätkä ole kauhean lähellä tekemässä näin. Jos kuitenkin hypotetisoidaan, että tiede ei kehity yhtään tuhanteen vuoteen, koska uutta dataa ei tule, niin miksi sinä siinä tilanteessa alkaisit elämöimään siitä, jos joku 'uskoo' (*) mielummin, että tämä tilanne säilyy, kuin siihen, että kohta tulee tieteen uusi tuleminen ja lopun ajat? Jos pidät itseäsi kategorisena uskontojen kieltäjänä, niin olet melkoinen vitsi, koska toinen osa aivoistasi kirjoittaa tänne puhtaita uskomuksia. Mutta tarkoittaisiko se sitä, että jos maailmassa olisi ollut oikeassa olevia uskontoja ja paranormaaleja ilmiöitä, kuten veden muuttuminen viiniksi, niin olisitko sanonut, että ei se oikeasti muutu viiniksi, koska ne jotka sitä muuttavat viiniksi, ovat uskonto (**). Sen sijaan että yrität selittää tieteen ja paranormaalit ilmiöt itsellesim jollain mallilla, niin voisitko selittää itsellesi, mikä on johdonmukaista suhtautumista tietoon, tietolähteisin ja ns. totuudenmuodostamiseen?

(*) Kaikki mitä sanotaan ääneen muiden kuullen muuttuu uskomukseksi tod. näk.
(**) Miksi kukaan on uskonto, on asia erikseen. Yksi niiden piirre on se, että sen sijaan, että he olisivat pelkkä ilmaisen viinin bisnes, heillä on mielipiteitä omasta taivaallisesta alkuperästään, ja esim. elämänohjeita. Voisit alkaa argumentomaan tältä pohjalta, että jollakin tieteellä ei ole sinulle mitään viinitemppuä näytettäväksi ja vain pelkkiä oppeja.

12

Anonyymi00046 kirjoitti:

B:
"Tieteen tuottamat teknologiat voivat toimia ennustettavasti korkeintaan vain niissä olosuhteissa missä ne on testattu toimiviksi aikoinaan"

Tieteessä joka on deterministinen, ja missä olosuhteet determinoivat paljon myös tekniikassa olevia fyysisiä muuttujia, ei ole koskaan mitään muuta väitettykään. Tosin jos olisi olemassa teknologia, jossa on vain muutama hiukkanen ja jos olisi olosuhde, missä on myös vain vähän muuttujia, niin kun nämä ovat kaikki peräisin tarkimmasta tieteen teoriasta, niin on mahdollista, että teknologian toimimisen loppuminen on täysin ennustettava asia. Teknologia ja muu fyysinen maailma eivät ole eri asioita, vaan molemmilla on samat luonnonlait. 'Testaaminen toimivaksi' on todella vähän tietoa näistä kohteista ja mahdollisista tapahtumista. Olet yllä sanonut, että kyseessä on täysin fragmentaarinen tieto. Tekniikka tuskin esiintyy tilassa, missä kenelläkään ei olisi teoriaa todellisuudesta, joten olisi outoa olla miettimättä tekniikan toimivuutta eri olosuhteissa teoreettisesti, ja vain arpoa hypoteeseja tai jopa uhkakuvia siitä, toimiiko se vai ei. Vertaa tätä esim. siihen, että kannattaako ihmiskunnan ennakoida teoreettisesti, mitä on ilmastonmuutos tekniikalle nimeltä maapallon ekologia.

B:
"jos samalla oletetaan ikuisten ja muuttumattomien "luonnonlakien" tai oikeammin luonnon tapojen ja rutiinien olemassaolo vaikka ne on aina mitattu ajallis-paikallisesti (n. 200 vuoden aika-ikkuna ja tämän planeetan lokaali sijainti yhdistettynä ihmislajin keskimääräiseen kognitiokykyyn sinä aikana.)"

Sama matemaatinen ymmärrys, jolla teoretisoidaan toisia olosuhteita, palvelee myös siten, että se kertoo, miten muuttuvat luonnonlait vaikuttavat kaikken. Eli kyllä kaikki tietävät sen jo. Jotkut tietävät senkin, että ilmastonmuutos, lajikato, Ukrainassa lentävät droonit, sekä nuorten masennus pysähtyvät kaikki kuin seinään, jos saadaan uudet luonnonlait voimaan. Ehkä kaikki rahat kannattaa sijoittaa tälle pelimerkille?

B:
"Näiden teknologioidenkin suhteen ilmenee aina jossain määrin anomalioita suhteessa selitysmalliin koska kaikki konkreettiset objektit ovat pohjimmiltaan yksilöitä ja alttiita kulumiselle yms."

En suosittele puhumaan samasta asiasta enää uudestaan tältä kantilta. Teknologian selitysmalli ei välttämättä ole lähelläkään standardimallia. Jolloin mitä siinä pidetään anomaliana, on aivan mielivaltaista. Jos esim. tietokone ylikuumetessaan syttyy tuleen, niin se on koodajien rutiinien kannalta selittämätöntä käytöstä, mitä ruudulle tulee, mutta fysiikan mielestä ei.

B:
"Ts. kaikki mahdolliset tieteen teoriat ovat käsitteelliseen pelkistämiseen perustuvia spekulaatioita"

Tämä on looginen yleistys tai induktio. Periaatteessa sanoit sekunti sitten, että pahinta, mitä voi tehdä, on käyttää teknologian toimimista induktiona, ja päätellä että se toimii aina. Älä sinäkään tee niin, että sanot jonkun lauseen, ja sitten uskot, että se toimii aina. Et ole sanallakaan perustellut, miksi standardimalli kuluisi puhki.

B:
"jos niitä pidetään jotenkin lopullisina ja täydellisinä kuvauksina tai jopa ilmiöiden syiden selityksenä niin lähestytään jonkinlaista sekulaaria fundamentalistista uskontoa"

Ihmiset eivät ole tehneet näin, eivätkä ole kauhean lähellä tekemässä näin. Jos kuitenkin hypotetisoidaan, että tiede ei kehity yhtään tuhanteen vuoteen, koska uutta dataa ei tule, niin miksi sinä siinä tilanteessa alkaisit elämöimään siitä, jos joku 'uskoo' (*) mielummin, että tämä tilanne säilyy, kuin siihen, että kohta tulee tieteen uusi tuleminen ja lopun ajat? Jos pidät itseäsi kategorisena uskontojen kieltäjänä, niin olet melkoinen vitsi, koska toinen osa aivoistasi kirjoittaa tänne puhtaita uskomuksia. Mutta tarkoittaisiko se sitä, että jos maailmassa olisi ollut oikeassa olevia uskontoja ja paranormaaleja ilmiöitä, kuten veden muuttuminen viiniksi, niin olisitko sanonut, että ei se oikeasti muutu viiniksi, koska ne jotka sitä muuttavat viiniksi, ovat uskonto (**). Sen sijaan että yrität selittää tieteen ja paranormaalit ilmiöt itsellesim jollain mallilla, niin voisitko selittää itsellesi, mikä on johdonmukaista suhtautumista tietoon, tietolähteisin ja ns. totuudenmuodostamiseen?

(*) Kaikki mitä sanotaan ääneen muiden kuullen muuttuu uskomukseksi tod. näk.
(**) Miksi kukaan on uskonto, on asia erikseen. Yksi niiden piirre on se, että sen sijaan, että he olisivat pelkkä ilmaisen viinin bisnes, heillä on mielipiteitä omasta taivaallisesta alkuperästään, ja esim. elämänohjeita. Voisit alkaa argumentomaan tältä pohjalta, että jollakin tieteellä ei ole sinulle mitään viinitemppuä näytettäväksi ja vain pelkkiä oppeja.

12

Lue lisää

Sekulaarius ja fundamentaalius ovat toistensa vastakohtia. Sekulaari tiede on periaatteessa sitä, että jokaisella on tämän henkilökohtainen tiede. Hienosti hypotetisoitu uhkakuva. Fundamentaalisessa uskonnossa mikään ei ole henkilökohtainen asia, ja uskonto hallitsee yhteiskunnan asemassa ihmisten oppikäsitystä ja myös elämäntapoja. Et ole keksinyt mitään yhteistä tieteen ja tällaisen välillä, ellet viittaa johonkin muovinkierrätykseen, joka perustuu täysin oppiin hiilivedyistä.

Et voi todistaa mitään tiedettä umpimieliseksi uskonnoksi, eli joksikin missä ei puhuta järkeä ja kuunnella järkeä. Et osaa välttämättä sanoa tieteestä mitään tästä asiasta suuntaan tai toiseen, koska et tiedä kauhean hyvin, mikä on tieteen oppi. Etkä tiedä, kuka sen on sanonut, miksi sanoi ja niin edelleen. Etkä tunne sellaisia diskursseja, missä kyseenalaistaa tiedettä. Minkä näkee siitä, että olet varmaan kai kuitenkin aika motivoitunut kyseenalaistamaan sitä itse. (Tosin internetissä olevat huijarit voivat tahallaan kyseenalaistaa tieteen myös väärin, jotta kukaan ei oppisi oikeita tapoja kyseenalaistaa sitä. Koska niillä tavoilla asiat voisivat yhtäkkiä kääntyä liian tieteensuuntaisiksi.)

B:
"jossa matemaattiset kaavat ovat liturgiana eli valtavirtatiede on omien päämääriensä ja ihanteidensa kannalta pseudotiedettä koska ne päämäärät ja ihanteet eivät ole millään tavalla realistisia."

Mikä se päämäärä sinusta tässä edes on?

Matemaattisen kaavan kohteen pystyy parhaassa tapausksessa mittaamaan, eikä niissä ole silloin mitään pseudotieteellistä. Olet ehkä viettänyt liikaa aikaa esim. Beardenin matemaattisten kaavojen kanssa, mistä tällaista menetelmää mitata jotain ei jostain syystä tule mieleen.

Entä jos kvanttiresonanssilla on matemaattinen kaava ja se on vain kaava (+mittaus)? Voitko sanoa aiheesta mitään muuta kuin, että se on kvanttiresonanssi eli kaavansa?

Yllä olimme melkein päätyneet sovintoon siitä, että sinä tästä lähtien kritisoisit vain realisteja ja filosofeja, joita tieteeseen liittyy. Mutta tämän mukaan sinulle on tosiasiassa aivan sama, mitä kukaan tekee tai ajattelee, ja mitkä tämän perustelut ovat, kunhan hän edustaa jotain tieteenkaltaista.

B:
"Matematiikka voi vain kuvailla luonnossa havaittuja säännönmukaisuuksia."

Kun ei kysytä esim. Beardenilta.

B:
"Matematiikka ei ole empiiristä"

Tästä on kirjoitettu parhaiten yllä, kun puhutaan erikseen tarkkudesta ja realismin väitteistä. Tällä hetkellä on niin, että asioiden on täysin mahdotonta olla empiirisiä, jos ne eivät ole matemaattisia samaan aikaan. Voidaan määritellä että esim. kipu on empiiristä. Mutta tällainen koettu tieto ei ole ihmiskunnalle kovin hyödyllistä, koska siinä, ja varsinkin sen jakamisessa muiden kanssa tai sen muistamisessa ja sen merkityksen pohtimisessa itsekseenkin, esiintyy valtavasti virheitä - eli toisin sanottuna oikean todellisuuden vastaisia asioita - jos sitä ei oltaisi matematisoitu. Matematisointi jakaa todellisuutta yleensä tarkemmin ja tarkemmin määriteltyyn tietoon, jonka havaitseminen mittaamalla on parempi idea kuin pintapuolinen kokeminen. Ainoa mikä tekee empiirisiä ennusteita on matematiikka. Muut ennustamistavat olisivat sellaisia, missä helposti uskotaan esim. staattisiin olosuhteisiin ja staattiseen todellisuuteen. Mutta vain helppouden takia, koska ilman matematiikka mikään isompi kirjanpito ei ole mahdollista.

B:
"se on pohjimmiltaan aksiomaattinen uskomusjärjestelmä jota voi periaatteessa muunnella loputtomiin vaihtamalla tai muokkaamalla aksioomeja. Se on parhaimmillaan pelkkä työkalu jota voi yrittää hyödyntää tekniikan kehityksessä."

Sinä sanoit, että todellisuutta eli luonnonlakeja voi muunnella loputtomiin (tarkoittaen että myös luonto vaihtaa niitä(tarkoittaen että vain ihminen _vaihtaa_ niitä))? Matematiikka on siis parhaillaan parhaillaan juuri sinulle. (Oikeasti en kuitenkaan tarkoita tätä näin, vaan minusta muunnellut luonnolait tehtäisiin tasan yhdellä mallilla, jolloin ei sanottaisi niin, että tapahtuu käsin tehtyjä muokkauksia).

Vaikka jossain on joskus ominaisuutena, että sillä on aksiooma, niin miksi et vain sano että vihaat kokonaisuutta. Koska jos vihaat sitä kohta kerrallaan, niin yhtäkkiä vihaamiasi asioita voi olla miljoonittain (tämä itseasiassa kuulostaa aksiomatisoidulta vihalta).

Aksiooman sijaan tuo tekstisi näyttää tarkoittavan postulaatteja.

Et pysty sanomaan yhtäaikaa, että matematiikka on irrallinen kaikesta, kuten empiirisestä havainnosta, ja että se on silti uskomusjärjestelmä. Matemaattinen uskominen tarkoittaa lähes aina sitä, että epävarmaa tietoa on se, että onko toinen entiteetti eli luonto samaa kuin yksi matematiikka. Matematiikassa itsessään ei ole tietoa, joka olisi yhtä epävarmaa kuin uskominen.

13

Anonyymi00047 kirjoitti:

Sekulaarius ja fundamentaalius ovat toistensa vastakohtia. Sekulaari tiede on periaatteessa sitä, että jokaisella on tämän henkilökohtainen tiede. Hienosti hypotetisoitu uhkakuva. Fundamentaalisessa uskonnossa mikään ei ole henkilökohtainen asia, ja uskonto hallitsee yhteiskunnan asemassa ihmisten oppikäsitystä ja myös elämäntapoja. Et ole keksinyt mitään yhteistä tieteen ja tällaisen välillä, ellet viittaa johonkin muovinkierrätykseen, joka perustuu täysin oppiin hiilivedyistä.

Et voi todistaa mitään tiedettä umpimieliseksi uskonnoksi, eli joksikin missä ei puhuta järkeä ja kuunnella järkeä. Et osaa välttämättä sanoa tieteestä mitään tästä asiasta suuntaan tai toiseen, koska et tiedä kauhean hyvin, mikä on tieteen oppi. Etkä tiedä, kuka sen on sanonut, miksi sanoi ja niin edelleen. Etkä tunne sellaisia diskursseja, missä kyseenalaistaa tiedettä. Minkä näkee siitä, että olet varmaan kai kuitenkin aika motivoitunut kyseenalaistamaan sitä itse. (Tosin internetissä olevat huijarit voivat tahallaan kyseenalaistaa tieteen myös väärin, jotta kukaan ei oppisi oikeita tapoja kyseenalaistaa sitä. Koska niillä tavoilla asiat voisivat yhtäkkiä kääntyä liian tieteensuuntaisiksi.)

B:
"jossa matemaattiset kaavat ovat liturgiana eli valtavirtatiede on omien päämääriensä ja ihanteidensa kannalta pseudotiedettä koska ne päämäärät ja ihanteet eivät ole millään tavalla realistisia."

Mikä se päämäärä sinusta tässä edes on?

Matemaattisen kaavan kohteen pystyy parhaassa tapausksessa mittaamaan, eikä niissä ole silloin mitään pseudotieteellistä. Olet ehkä viettänyt liikaa aikaa esim. Beardenin matemaattisten kaavojen kanssa, mistä tällaista menetelmää mitata jotain ei jostain syystä tule mieleen.

Entä jos kvanttiresonanssilla on matemaattinen kaava ja se on vain kaava ( mittaus)? Voitko sanoa aiheesta mitään muuta kuin, että se on kvanttiresonanssi eli kaavansa?

Yllä olimme melkein päätyneet sovintoon siitä, että sinä tästä lähtien kritisoisit vain realisteja ja filosofeja, joita tieteeseen liittyy. Mutta tämän mukaan sinulle on tosiasiassa aivan sama, mitä kukaan tekee tai ajattelee, ja mitkä tämän perustelut ovat, kunhan hän edustaa jotain tieteenkaltaista.

B:
"Matematiikka voi vain kuvailla luonnossa havaittuja säännönmukaisuuksia."

Kun ei kysytä esim. Beardenilta.

B:
"Matematiikka ei ole empiiristä"

Tästä on kirjoitettu parhaiten yllä, kun puhutaan erikseen tarkkudesta ja realismin väitteistä. Tällä hetkellä on niin, että asioiden on täysin mahdotonta olla empiirisiä, jos ne eivät ole matemaattisia samaan aikaan. Voidaan määritellä että esim. kipu on empiiristä. Mutta tällainen koettu tieto ei ole ihmiskunnalle kovin hyödyllistä, koska siinä, ja varsinkin sen jakamisessa muiden kanssa tai sen muistamisessa ja sen merkityksen pohtimisessa itsekseenkin, esiintyy valtavasti virheitä - eli toisin sanottuna oikean todellisuuden vastaisia asioita - jos sitä ei oltaisi matematisoitu. Matematisointi jakaa todellisuutta yleensä tarkemmin ja tarkemmin määriteltyyn tietoon, jonka havaitseminen mittaamalla on parempi idea kuin pintapuolinen kokeminen. Ainoa mikä tekee empiirisiä ennusteita on matematiikka. Muut ennustamistavat olisivat sellaisia, missä helposti uskotaan esim. staattisiin olosuhteisiin ja staattiseen todellisuuteen. Mutta vain helppouden takia, koska ilman matematiikka mikään isompi kirjanpito ei ole mahdollista.

B:
"se on pohjimmiltaan aksiomaattinen uskomusjärjestelmä jota voi periaatteessa muunnella loputtomiin vaihtamalla tai muokkaamalla aksioomeja. Se on parhaimmillaan pelkkä työkalu jota voi yrittää hyödyntää tekniikan kehityksessä."

Sinä sanoit, että todellisuutta eli luonnonlakeja voi muunnella loputtomiin (tarkoittaen että myös luonto vaihtaa niitä(tarkoittaen että vain ihminen _vaihtaa_ niitä))? Matematiikka on siis parhaillaan parhaillaan juuri sinulle. (Oikeasti en kuitenkaan tarkoita tätä näin, vaan minusta muunnellut luonnolait tehtäisiin tasan yhdellä mallilla, jolloin ei sanottaisi niin, että tapahtuu käsin tehtyjä muokkauksia).

Vaikka jossain on joskus ominaisuutena, että sillä on aksiooma, niin miksi et vain sano että vihaat kokonaisuutta. Koska jos vihaat sitä kohta kerrallaan, niin yhtäkkiä vihaamiasi asioita voi olla miljoonittain (tämä itseasiassa kuulostaa aksiomatisoidulta vihalta).

Aksiooman sijaan tuo tekstisi näyttää tarkoittavan postulaatteja.

Et pysty sanomaan yhtäaikaa, että matematiikka on irrallinen kaikesta, kuten empiirisestä havainnosta, ja että se on silti uskomusjärjestelmä. Matemaattinen uskominen tarkoittaa lähes aina sitä, että epävarmaa tietoa on se, että onko toinen entiteetti eli luonto samaa kuin yksi matematiikka. Matematiikassa itsessään ei ole tietoa, joka olisi yhtä epävarmaa kuin uskominen.

13

Lue lisää

Epäilit edellä tekniikan kehitystä kaikin mahdollisin keinoin. Nyt siis sanot, että matematiikka voittaa kaikki nuo vaikeudet auttaessaan tekniikkaa? Onko maailmassa noiden vaikeuksien jälkeen enää mitään vaikeutta millekään muullekaan asialle, ja miten kuvailet matematiikan selvitymisen kaikesta mahdollisesta?

B:
"On mielivaltaista ja ennenaikaista edellyttää todellisuudelta sellaisia kriteerejä joiden mukaan teoriat ovat tiedettä eli sitä ehdotonta ennustettavuutta joka voi toimia vain 100%:n deterministisessä todellisuudessa"

Tässä on väärin sanottu, että tieteen määritelmä on yksi pieni ominaisuus. Et ole yhtään kärryillä siitä, että todellisuuden epädeterministisyydet on myös melkein kokonaan koettavissa, jolloin koe-tiede sanoisi yhtä tai sitten toista siitä, onko sitä. Periaatteessa kaikki asiat, mille ei ole teoriaa, ovat asioita, mitä ei voi ennustaa ja toisin päin, koska muita asioita ei tarvitse teoriaksi laskea. Tällöin epädeterministisessä tilanteessa on kaksi hypoteesia: joko joskus tulee teoria, joka ennustaa, tai sitten teoriaa ei tule, ja tuo asia on epädeterministinen. Tämän vaiheen perustelu on tiede ja mittaukset eikä mikään sisäsyntyinen viisaus ja itämainen itsehillintä.

B:
"joka taas tuottaa massiivisen määrän paradokseja ja käytännössä samalla tekee koko tieteen idean täysin mahdottomaksi."

Se ettei pysty ennustamaan ei ole varsinaisesti paradoksi, vaan aika selkeä fakta. Lisäksi kun Popperin mukaan tiede koostuu falsifioinnista, niin on ihan paradoksitonta sanoa, että se että mikään teoria ei koskaan elä sekuntiakaan - vaikka se tehdään ja se yrittää ennustaa, samalla kun mitataan onnistuuneesti huom. - on tavallinen päivä tieteessä.

Tässä keskustelussa on myös tällä hetkellä se tärkeä yksityiskohta, että nykyiset epädeterministiset asiat koskevat vain yhtä tieteen kohdetta. Sinä teet ennenaikaisesti filosofiaa ja esim. 50 vuotisia selityksiä ennen kuin selvitit itsellesi, mikä tämä kohde on.

B:
"Noin pseudoskeptikot väittävät kaikesta tutkimuksesta joka ei ole yhteensopivaa ns. virallisen narratiivisen maailmankuvan kanssa ja joka uppoaa vain niihin joilla ei ole omakohtaista kokemusta sellaisista ilmiöistä eivätkä ole vaivautuneet perehtymään niihin."

Jos näitä pseudoskeptikoita olisi ollut silloinkin, kun kuultiin huhuja veden muuttumisesta viiniksi, niin eikö maailma olisi parempi paikka?

Et voi myöskään puolustella tuollaisten kokijoiden täysin epämääräistä itseilmaisua, joka on rakentavuuden sijaan hyökkäävää. Tai rehellisyyden sijaan mystistä mielikuvituksen kiihdytystä, missä esim. käytetään hyväksi 50 vuotta hiottuja fraaseja, jotka uppoaisivat ihmisiin ilman kysymyksiä.

Miksi virallinen maailmankuva (sis. virallisen kvanttikietoutumisen) ei uppoa sinuun nyt? Sanoit edellä että sinä yhdistät virallisen maailmankuvan ja paranormaalin. Taisit arvioida itseäsi väärin siinä.

B:
"Valtavirtatieteen dogmeja käytetään väestön manipuloinnin välineinä"

Mitä haluat väestön tekevän eri tavalla? Jos haluat että he vain kaukonäkevät, niin ei pidä paikkaansa, että heitä estää siinä valtavirtatiede. Jos mentäisiin ajassa 10000 vuotta taakse päin, missä ei ole esim. matematiikkaa, niin suurin osa ihmiskunnasta ei usko mitään näkemisjuttujasi sielläkään.

B:
"ja sen takia suhtaudun hyvin skeptisesti siihen mitä mediassa tieteen tuloksina mainostetaan."

Mitä yhteistä on dogmilla kuten QM, ja median tiedeuutisilla? Montako tiedeuutista on kertonut sinulle tähän mennessä, miten esim. kietoutuminen tai kvanttiresonanssi oikeasti toimiii? Miten siis tiededogmi kausaalisesti tekisi yhtään mitään kenellekään vain näiden uutisten avulla? Voisit kertoa myös sen tarinan, että mikä sinua estää tutustumasta alkuperäiseen tieteeseen.

Lukeeko tässä että et luota itseesi ja vapaaseen tahtoosi lainkaan, vai tarkoitatko, että harrastat cancelointia? Kun joku harrastaa epämoraalista tieteeseen sekaantumista. Eikö cancelointi ole jossain mielessä teknologian tuottama väline vaikuttaa yhteiskuntaan? Kuka sinulle on antanut luvan vaikuttaa siihen? Jos manipulointi ja se että se on juuri tiedeuutisissa, on pelkkä salaliittoteoria, niin se on pelkkä hypoteesi. Jota et voi todistaa itsellesikään. Tämä kirjoitus kertoo meille siis, että B ei harrasta varman tiedon saamista hypoteeseista ennen kuin hän alkaa toimimaan yhteiskunnallisella tasolla.

Lukeeko tässä että manipulointi tapahtuu enimmäkseen median kautta ja jonkun entiteetin tekemänä, joka ei ole tiede tai QM:n määritelmän pitelijä? Tarkoitatko siis, että jos mediasta otettaisiin pois tiedeuutiset, niin silloin se joka medialla manipuloi asioita, saisi manipuloida sinua taas? Muuttuko tässä se asia, mihin sinua manipuloidaan, miksikään pelkän tieteen vaikutuksen loppuessa?

14

Anonyymi00048 kirjoitti:

Epäilit edellä tekniikan kehitystä kaikin mahdollisin keinoin. Nyt siis sanot, että matematiikka voittaa kaikki nuo vaikeudet auttaessaan tekniikkaa? Onko maailmassa noiden vaikeuksien jälkeen enää mitään vaikeutta millekään muullekaan asialle, ja miten kuvailet matematiikan selvitymisen kaikesta mahdollisesta?

B:
"On mielivaltaista ja ennenaikaista edellyttää todellisuudelta sellaisia kriteerejä joiden mukaan teoriat ovat tiedettä eli sitä ehdotonta ennustettavuutta joka voi toimia vain 100%:n deterministisessä todellisuudessa"

Tässä on väärin sanottu, että tieteen määritelmä on yksi pieni ominaisuus. Et ole yhtään kärryillä siitä, että todellisuuden epädeterministisyydet on myös melkein kokonaan koettavissa, jolloin koe-tiede sanoisi yhtä tai sitten toista siitä, onko sitä. Periaatteessa kaikki asiat, mille ei ole teoriaa, ovat asioita, mitä ei voi ennustaa ja toisin päin, koska muita asioita ei tarvitse teoriaksi laskea. Tällöin epädeterministisessä tilanteessa on kaksi hypoteesia: joko joskus tulee teoria, joka ennustaa, tai sitten teoriaa ei tule, ja tuo asia on epädeterministinen. Tämän vaiheen perustelu on tiede ja mittaukset eikä mikään sisäsyntyinen viisaus ja itämainen itsehillintä.

B:
"joka taas tuottaa massiivisen määrän paradokseja ja käytännössä samalla tekee koko tieteen idean täysin mahdottomaksi."

Se ettei pysty ennustamaan ei ole varsinaisesti paradoksi, vaan aika selkeä fakta. Lisäksi kun Popperin mukaan tiede koostuu falsifioinnista, niin on ihan paradoksitonta sanoa, että se että mikään teoria ei koskaan elä sekuntiakaan - vaikka se tehdään ja se yrittää ennustaa, samalla kun mitataan onnistuuneesti huom. - on tavallinen päivä tieteessä.

Tässä keskustelussa on myös tällä hetkellä se tärkeä yksityiskohta, että nykyiset epädeterministiset asiat koskevat vain yhtä tieteen kohdetta. Sinä teet ennenaikaisesti filosofiaa ja esim. 50 vuotisia selityksiä ennen kuin selvitit itsellesi, mikä tämä kohde on.

B:
"Noin pseudoskeptikot väittävät kaikesta tutkimuksesta joka ei ole yhteensopivaa ns. virallisen narratiivisen maailmankuvan kanssa ja joka uppoaa vain niihin joilla ei ole omakohtaista kokemusta sellaisista ilmiöistä eivätkä ole vaivautuneet perehtymään niihin."

Jos näitä pseudoskeptikoita olisi ollut silloinkin, kun kuultiin huhuja veden muuttumisesta viiniksi, niin eikö maailma olisi parempi paikka?

Et voi myöskään puolustella tuollaisten kokijoiden täysin epämääräistä itseilmaisua, joka on rakentavuuden sijaan hyökkäävää. Tai rehellisyyden sijaan mystistä mielikuvituksen kiihdytystä, missä esim. käytetään hyväksi 50 vuotta hiottuja fraaseja, jotka uppoaisivat ihmisiin ilman kysymyksiä.

Miksi virallinen maailmankuva (sis. virallisen kvanttikietoutumisen) ei uppoa sinuun nyt? Sanoit edellä että sinä yhdistät virallisen maailmankuvan ja paranormaalin. Taisit arvioida itseäsi väärin siinä.

B:
"Valtavirtatieteen dogmeja käytetään väestön manipuloinnin välineinä"

Mitä haluat väestön tekevän eri tavalla? Jos haluat että he vain kaukonäkevät, niin ei pidä paikkaansa, että heitä estää siinä valtavirtatiede. Jos mentäisiin ajassa 10000 vuotta taakse päin, missä ei ole esim. matematiikkaa, niin suurin osa ihmiskunnasta ei usko mitään näkemisjuttujasi sielläkään.

B:
"ja sen takia suhtaudun hyvin skeptisesti siihen mitä mediassa tieteen tuloksina mainostetaan."

Mitä yhteistä on dogmilla kuten QM, ja median tiedeuutisilla? Montako tiedeuutista on kertonut sinulle tähän mennessä, miten esim. kietoutuminen tai kvanttiresonanssi oikeasti toimiii? Miten siis tiededogmi kausaalisesti tekisi yhtään mitään kenellekään vain näiden uutisten avulla? Voisit kertoa myös sen tarinan, että mikä sinua estää tutustumasta alkuperäiseen tieteeseen.

Lukeeko tässä että et luota itseesi ja vapaaseen tahtoosi lainkaan, vai tarkoitatko, että harrastat cancelointia? Kun joku harrastaa epämoraalista tieteeseen sekaantumista. Eikö cancelointi ole jossain mielessä teknologian tuottama väline vaikuttaa yhteiskuntaan? Kuka sinulle on antanut luvan vaikuttaa siihen? Jos manipulointi ja se että se on juuri tiedeuutisissa, on pelkkä salaliittoteoria, niin se on pelkkä hypoteesi. Jota et voi todistaa itsellesikään. Tämä kirjoitus kertoo meille siis, että B ei harrasta varman tiedon saamista hypoteeseista ennen kuin hän alkaa toimimaan yhteiskunnallisella tasolla.

Lukeeko tässä että manipulointi tapahtuu enimmäkseen median kautta ja jonkun entiteetin tekemänä, joka ei ole tiede tai QM:n määritelmän pitelijä? Tarkoitatko siis, että jos mediasta otettaisiin pois tiedeuutiset, niin silloin se joka medialla manipuloi asioita, saisi manipuloida sinua taas? Muuttuko tässä se asia, mihin sinua manipuloidaan, miksikään pelkän tieteen vaikutuksen loppuessa?

14

Lue lisää

B:
"Väitteleminen vääristää helposti todellisuuden hahmotusta"

Kestämättömistä todellisuuden hahmotuksista voi tuntua tältä. Toisekseen väitteleminen sisältää aivan samoja asioita kuin todellisuuden hahmotus, jolloin jos tarkoitat oikeasti sitä, että väittelyssä esiintyy väärä todellisuuden hahmotus toisesta hahmotuksesta tai toisen väittelijän olemassaolosta, niin väittelyn itsensä on mahdollista olla kestämätön ja voit väitellä sitä vastaan ja onnistua. Tämä on mahdollisesti myös osa keskustelua, missä sinä arvostelet ihmisten kykyjä ja suosit toisia kykyjä, mutta et mennyt siihen tässä kohtaa syvemmin. Periaatteessa arvostelusi olisi väittelemistä ensinmainittuja kohtaan, jolloin käytit tässä huonoa sanamuotoa, että kaikki väittely vääristää.

B:
"sen kannattamani progressiivisen approksimaation toimivuus edellyttää että ei lukita ennenaikaisesti mitään hahmotusta"

Lukitseminen ei tarkoita mitään eikä vaikuta minkään väittelyn käymiseen asioista. Jos lukitseminen viittaisi esim. siihen, että on kaikki filosofiset kategoriat arvioitavana liittyen varmaan tietoon ja ontologian kaltaisiin kysymyksiin, niin ainakaan minusta mikään väittely näistä ei edes perustu esitetyn mallin yksityiskohtiin. Vertaa tätä myös juuri siihen, että mitä tahansa tieteestä, tiedosta ja maailmasta ja niiden suhteesta pystyy sanomaan, niin sinä sanot sen silti samana raskaana asianhaarana, koska se kuulostaa väitteeltä tiedettä vastaan.

Et ole myöskään koskaan tehnyt yhtään progressiivista approksimaatiota. Olet vain maininnut sen olevan työkalu. Joten et ole varsinaisesti kokenut väittelyä siitä, millaista se on juuri sellaisen oltua.

Progressiivinen approksimaatio (oli se mitä hyvänsä, niinkuin onkin) on myös asia, josta voi väitellä. Et voi keksiä omaa taidealaasi ja sanoa, että se on ihmisten yläpuolella. Tai silloin olet humanistin sijaan jonkinlainen uskovainen, joka ei tutki asioita, jotka eivät hänelle kuulu.

B:
"eikä pyritä määrittelemään eikä rajaamaan sitä enempää kuin kokemukset ja havainnot oikeasti antavat aihetta."

Tämä on hölynpölyä eikä varmasti liity mihinkään progressiiviseen approksimaatioon. Tuo voi johtaa esim. sellaiseen, että globaalien luonnonlakien sijaan on käsitteellisesti lokaaleja. Tämä ei kuitenkaan ole progressiivinen eikä approksimaatio. Luonnolaki voi olla lokaalisti täysin tarkka. Tässä ei ole todennäköisesti myöskään mitään etenemistä, koska lokaali sijainti ei taida muuttua. Progressiivisella approksimaatiolla ei tarkoitettaisi pelkästään käsitteitä ja asenteita.

Yrittämättä selvittää mitä progressiivinen approksimaatio edes tarkoittaa, niin tuossa on kuitenkin aivan selvää, että aina voidaan ja tulee väitellä siitä, että mitä tähän mennessä koettu asia oikeasti oli omassa piirissään.

Jos on olemassa tiede, jossa matematiikka tuottaa väistämättömästi extrapolointeja, niin onko ekstrapoloitu asia sinusta jotain, mihin kokemus ei anna aihetta, vai johon se nimenomaan antaa aihetta? Eli jos tiede sanoo, että BB:n alkuajat on ektrapoloitu siitä, mitä nyt koetaan, niin rajaatko sinä BB:n pois väärin perustein vaikka siihen poistamiseen ei ole sinulla aihetta, vai onko tiede määritellyt jotain, vaikka heillä ei ollut aihetta sanoa sitä olevan?

Eikö progressiivinen approksimaatio tekisi niin, että BB:tä voisi ainakin pitää sellaisena approksimaationa? Jos näin ei ole, niin minusta tämä on sen sanomista, että approksimointi ei voi toimia erehtymättömästi tai sen ei voi olettaa vievän eteenpäin. Vaan että tosiasiallinen menetelmä on sellainen, joka voi yhtäkkiä peruuttaa kaikki tehdyt ehdotukset (tai seuraukset). Jolloin et ole keksinyt toistaiseksi edes mitään menetelmääkään, mitä joskus käyttäisit.

B:
"Jos jokin selitysmalli lukitaan dogmiksi niin kyse ei ole enää tieteestä vaan uskomusjärjestelmästä jota ei saa kyseenalaistaa."

Kenestä sitten puhut, jos et tieteestä?

B:
"Pitää yrittää sietää epämääräisyyttä ja monitulkintaisuutta ja varoa liian ehdottomia mielipiteitä, asenteita ja ennakkoluuloja."

Pystytkö pysymään samassa huoneessa, jossa on kaksi eri BB:tä tai esim. kaksi eri filosofiaa deteterminismin olemassaolosta? Tarkoittaako se muuten, että sinulta loppuu kyky väitellä niistä, tai että väittely ei enää ole toivottavaa?

B:
"Sellainen ajatelu mitä aikaisemmin ei edes osattu kuvitella voi olla esim. tekniikan kehittymisen ja uusien innovaatioiden myötä"

Tarkoitatko myös: 'matematiikalla avustamisen myötä'?

B:
"Mikään tieteen tulos ei voi koskaan olla lopullinen,ehdoton ja kaikenkattava."

Tämä on merkityksetön filosofia, jota ei perustella millään tekniikalla ja (perus?)koulun opetussuunnitelmalla, joka oli tekniikasta jäljessä. Popperilla on paremmin ilmaistuna tuo muodossa, joka ei itse mene omaan ansaansa tiedon olemassaolosta, ja hänellä on lauseelleen parempi perustelu.

15

Anonyymi00049 kirjoitti:

B:
"Väitteleminen vääristää helposti todellisuuden hahmotusta"

Kestämättömistä todellisuuden hahmotuksista voi tuntua tältä. Toisekseen väitteleminen sisältää aivan samoja asioita kuin todellisuuden hahmotus, jolloin jos tarkoitat oikeasti sitä, että väittelyssä esiintyy väärä todellisuuden hahmotus toisesta hahmotuksesta tai toisen väittelijän olemassaolosta, niin väittelyn itsensä on mahdollista olla kestämätön ja voit väitellä sitä vastaan ja onnistua. Tämä on mahdollisesti myös osa keskustelua, missä sinä arvostelet ihmisten kykyjä ja suosit toisia kykyjä, mutta et mennyt siihen tässä kohtaa syvemmin. Periaatteessa arvostelusi olisi väittelemistä ensinmainittuja kohtaan, jolloin käytit tässä huonoa sanamuotoa, että kaikki väittely vääristää.

B:
"sen kannattamani progressiivisen approksimaation toimivuus edellyttää että ei lukita ennenaikaisesti mitään hahmotusta"

Lukitseminen ei tarkoita mitään eikä vaikuta minkään väittelyn käymiseen asioista. Jos lukitseminen viittaisi esim. siihen, että on kaikki filosofiset kategoriat arvioitavana liittyen varmaan tietoon ja ontologian kaltaisiin kysymyksiin, niin ainakaan minusta mikään väittely näistä ei edes perustu esitetyn mallin yksityiskohtiin. Vertaa tätä myös juuri siihen, että mitä tahansa tieteestä, tiedosta ja maailmasta ja niiden suhteesta pystyy sanomaan, niin sinä sanot sen silti samana raskaana asianhaarana, koska se kuulostaa väitteeltä tiedettä vastaan.

Et ole myöskään koskaan tehnyt yhtään progressiivista approksimaatiota. Olet vain maininnut sen olevan työkalu. Joten et ole varsinaisesti kokenut väittelyä siitä, millaista se on juuri sellaisen oltua.

Progressiivinen approksimaatio (oli se mitä hyvänsä, niinkuin onkin) on myös asia, josta voi väitellä. Et voi keksiä omaa taidealaasi ja sanoa, että se on ihmisten yläpuolella. Tai silloin olet humanistin sijaan jonkinlainen uskovainen, joka ei tutki asioita, jotka eivät hänelle kuulu.

B:
"eikä pyritä määrittelemään eikä rajaamaan sitä enempää kuin kokemukset ja havainnot oikeasti antavat aihetta."

Tämä on hölynpölyä eikä varmasti liity mihinkään progressiiviseen approksimaatioon. Tuo voi johtaa esim. sellaiseen, että globaalien luonnonlakien sijaan on käsitteellisesti lokaaleja. Tämä ei kuitenkaan ole progressiivinen eikä approksimaatio. Luonnolaki voi olla lokaalisti täysin tarkka. Tässä ei ole todennäköisesti myöskään mitään etenemistä, koska lokaali sijainti ei taida muuttua. Progressiivisella approksimaatiolla ei tarkoitettaisi pelkästään käsitteitä ja asenteita.

Yrittämättä selvittää mitä progressiivinen approksimaatio edes tarkoittaa, niin tuossa on kuitenkin aivan selvää, että aina voidaan ja tulee väitellä siitä, että mitä tähän mennessä koettu asia oikeasti oli omassa piirissään.

Jos on olemassa tiede, jossa matematiikka tuottaa väistämättömästi extrapolointeja, niin onko ekstrapoloitu asia sinusta jotain, mihin kokemus ei anna aihetta, vai johon se nimenomaan antaa aihetta? Eli jos tiede sanoo, että BB:n alkuajat on ektrapoloitu siitä, mitä nyt koetaan, niin rajaatko sinä BB:n pois väärin perustein vaikka siihen poistamiseen ei ole sinulla aihetta, vai onko tiede määritellyt jotain, vaikka heillä ei ollut aihetta sanoa sitä olevan?

Eikö progressiivinen approksimaatio tekisi niin, että BB:tä voisi ainakin pitää sellaisena approksimaationa? Jos näin ei ole, niin minusta tämä on sen sanomista, että approksimointi ei voi toimia erehtymättömästi tai sen ei voi olettaa vievän eteenpäin. Vaan että tosiasiallinen menetelmä on sellainen, joka voi yhtäkkiä peruuttaa kaikki tehdyt ehdotukset (tai seuraukset). Jolloin et ole keksinyt toistaiseksi edes mitään menetelmääkään, mitä joskus käyttäisit.

B:
"Jos jokin selitysmalli lukitaan dogmiksi niin kyse ei ole enää tieteestä vaan uskomusjärjestelmästä jota ei saa kyseenalaistaa."

Kenestä sitten puhut, jos et tieteestä?

B:
"Pitää yrittää sietää epämääräisyyttä ja monitulkintaisuutta ja varoa liian ehdottomia mielipiteitä, asenteita ja ennakkoluuloja."

Pystytkö pysymään samassa huoneessa, jossa on kaksi eri BB:tä tai esim. kaksi eri filosofiaa deteterminismin olemassaolosta? Tarkoittaako se muuten, että sinulta loppuu kyky väitellä niistä, tai että väittely ei enää ole toivottavaa?

B:
"Sellainen ajatelu mitä aikaisemmin ei edes osattu kuvitella voi olla esim. tekniikan kehittymisen ja uusien innovaatioiden myötä"

Tarkoitatko myös: 'matematiikalla avustamisen myötä'?

B:
"Mikään tieteen tulos ei voi koskaan olla lopullinen,ehdoton ja kaikenkattava."

Tämä on merkityksetön filosofia, jota ei perustella millään tekniikalla ja (perus?)koulun opetussuunnitelmalla, joka oli tekniikasta jäljessä. Popperilla on paremmin ilmaistuna tuo muodossa, joka ei itse mene omaan ansaansa tiedon olemassaolosta, ja hänellä on lauseelleen parempi perustelu.

15

Lue lisää

B:
"Yhteiskunta ja vakiintuneet uskomukset pyrkivät tyypillisesti torjumaan kaiken uuden ja erilaisen koska sellainen helposti uhkana vallitsevalle järjestykselle vaikka se voisi luoda aivan uusia mahdollisuuksia erilaiseen ja aikaisempaa parempaan toimintaan ja ajatteluun."

Pyrkikö yhteiskunta torjumaan älypuhelimet ja somen aikakauden? (Siis keksintöinä. Toki se alkaa nyt torjua niitä.)

B:
"Hakukoneeseen: Prebunking (prebunkkaus) jota mm. EU:n johto on alkanut suositella."

Onko someajattelu uudempaa toimintaa ja ajattelua kuin someton ajattelu? Vertaa tätä siihen, että joskus tupakointi oli kehittyneempää ajattelua herrojen huoneessa, mutta sitten teknologia kehittyi, ja tupakointi alkoi torjua sitä, että yhteiskunta ajatteli, että tupakoimattomuus on hyvää toimintaa.

Miten kauan pitää mennä aikaa, että internetistä tulee dogmaattisten naavapartojen teknologia, joka hidastaa kaikkia muita?

Tai oletko varma, että uutuus eli lineaariseen aikaan perustuva käsite siitä, milloin ilmiö astuu voimaan, on paras tapa kuvailemaan sitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei? Onko uskonnoissa esim. kristinusko parempi kuin kaikki muinaisuskonnot? Miksi teknologiassa ei ole samanlaisia arvosteluperiaatteita kuin mitä uskonnossa on kehitetty todellisten nerojen toimesta? (Kysymys on siis, että miksi et käytä niitä ja vetoa niihin.)

Teknologia on todella epämääräinen kohde, eikä se käyttäydy tosiasiassa niinkuin jotkut matemaattisesti illmaistavat kehittyneet asiat kuten 'mittaustarkkuus'. Esim. voit mitata sitä, miten tehokas maailman paras tietokone on kullakin hetkellä, mutta voi olla että jo aikoja sitten teknologian suurin vaikutus on pikemminkin ollut sitä, että kuka kehittää tietokoneen, joka maksaa vain euron rakentaa. Samalla tavalla kuin uskonnossa ei ole kyse siitä, että missä on viimeisin uskonnon muoto, jota kannattaa 10 ihmistä, vaan että mitä miljardit ihmiset vastustavat ja tukevat.

Kun arvostellaan teknologioita joksikin, niin oltaisin voitu ottaa huomioon kaikki niiden aiheuttamat efektit. Tieteellisen mittauksen teknologia on todella pienen skaalan teknologiaa, jolloin sillä ei ole paljon sivuefektejä kenellekään, mutta muilla teknologioilla on käyttöä vain, jos niitä käytetään laajasti, jolloin myös sivuefektejä on paljon. Teknologiaa voi olla kaikki mikä lasketaan esim. ihmisen ajan vietteeksi, jolloin se tekee ihmiselle jotain. Teknologiaa on myös energian saanti muuta teknologiaa varten. Sille ei ole mitään väliä millainen teknologia se on kunhan energiaa saa.

Teknologia on siis tosiasiassa jotain, missä sen ilmiöt tulevat ja katovat (itsestään tai joiden tulisi päätöksellä kadota) jollain muulla logiikalla kuin, mikä on uusin, ja se saattaa sisältää kaikenlaisia kärrynpyörähdyksiä. Joissain todellisuuden versioissa näin voisi olla myös tieteen teorioille, koska ei ole mitenkään vaadittua, että teoria jotain dataa varten ei vahingossa sovi kolmanteen dataan, ja että tämä teoria on kuitenkin esim. sisältänyt niin monta entiteettiä, että se korvataan toisen datan jälkeen yhtäkkiä tulevan päähänpiston takia.

Olet itse täällä minusta puhunut sivuefekteistä aina, kun ne voivat olla tieteen sivuefektejä. Ja sanonut että esim. sillä että valonnopeutta pidetään vakiona, on liikaa haitallisia sivuefektejä, ja että jo niiden takia se voitaisiin lopettaa. (Tosin sanot aiheesta valonnopeus, mitä tahansa negatiivista, joten et ole sillä tavalla pelkästään tämän vuoksi jahdannut sitä.)

...

Sen lisäksi olet ainoa ihminen täällä, jonka mielestä muinaiset tieteen teoriat, kuten eetteri tai Maxwellin yhtälöt ovat jotain, mihin ihmisten pitäisi juuttua ajatustensa kanssa. Joten en ymmärrä, mitä oikein yrität esittää.

Kun puolustat teknologista tilaa, missä internet tekee mitä tahansa, voi olla että puolustat siinä samalla tahoja, joilla on valtaa internetin kautta, koska internet on sille antautunut väline. Voi silti olla myös hyvin lähellä, että puolustat tiedonvälitystä, joka arvostelisi tuollaista valtaa (*). Mutta yllä sanoit, että et enää seuraa uutisia. Vaikka uutiset eivät itse arvostele mitään (eikä varmaan kannatakkaan tietyssä mielessä), niin ilman uutisia vallasta ei voi saada mitään tietoa, mistä voisi päätellä, että on aika vastustaa sitä.

(*) Arvostelun onnistumisen yksi ominaispiirre on varmaan se, että vallalla olisi jokin oikea nimi tai kohde, mitä ihmiset voivat vastustaa vähentääkseen tämän vallan valtaa. Muutoin arvostelulla on yhtä paljon tekemistä vallan kanssa, kuin jos pappi käskisi vastustaa saatanaa asioiden korjaamiseksi.

16

Anonyymi00050 kirjoitti:

B:
"Yhteiskunta ja vakiintuneet uskomukset pyrkivät tyypillisesti torjumaan kaiken uuden ja erilaisen koska sellainen helposti uhkana vallitsevalle järjestykselle vaikka se voisi luoda aivan uusia mahdollisuuksia erilaiseen ja aikaisempaa parempaan toimintaan ja ajatteluun."

Pyrkikö yhteiskunta torjumaan älypuhelimet ja somen aikakauden? (Siis keksintöinä. Toki se alkaa nyt torjua niitä.)

B:
"Hakukoneeseen: Prebunking (prebunkkaus) jota mm. EU:n johto on alkanut suositella."

Onko someajattelu uudempaa toimintaa ja ajattelua kuin someton ajattelu? Vertaa tätä siihen, että joskus tupakointi oli kehittyneempää ajattelua herrojen huoneessa, mutta sitten teknologia kehittyi, ja tupakointi alkoi torjua sitä, että yhteiskunta ajatteli, että tupakoimattomuus on hyvää toimintaa.

Miten kauan pitää mennä aikaa, että internetistä tulee dogmaattisten naavapartojen teknologia, joka hidastaa kaikkia muita?

Tai oletko varma, että uutuus eli lineaariseen aikaan perustuva käsite siitä, milloin ilmiö astuu voimaan, on paras tapa kuvailemaan sitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei? Onko uskonnoissa esim. kristinusko parempi kuin kaikki muinaisuskonnot? Miksi teknologiassa ei ole samanlaisia arvosteluperiaatteita kuin mitä uskonnossa on kehitetty todellisten nerojen toimesta? (Kysymys on siis, että miksi et käytä niitä ja vetoa niihin.)

Teknologia on todella epämääräinen kohde, eikä se käyttäydy tosiasiassa niinkuin jotkut matemaattisesti illmaistavat kehittyneet asiat kuten 'mittaustarkkuus'. Esim. voit mitata sitä, miten tehokas maailman paras tietokone on kullakin hetkellä, mutta voi olla että jo aikoja sitten teknologian suurin vaikutus on pikemminkin ollut sitä, että kuka kehittää tietokoneen, joka maksaa vain euron rakentaa. Samalla tavalla kuin uskonnossa ei ole kyse siitä, että missä on viimeisin uskonnon muoto, jota kannattaa 10 ihmistä, vaan että mitä miljardit ihmiset vastustavat ja tukevat.

Kun arvostellaan teknologioita joksikin, niin oltaisin voitu ottaa huomioon kaikki niiden aiheuttamat efektit. Tieteellisen mittauksen teknologia on todella pienen skaalan teknologiaa, jolloin sillä ei ole paljon sivuefektejä kenellekään, mutta muilla teknologioilla on käyttöä vain, jos niitä käytetään laajasti, jolloin myös sivuefektejä on paljon. Teknologiaa voi olla kaikki mikä lasketaan esim. ihmisen ajan vietteeksi, jolloin se tekee ihmiselle jotain. Teknologiaa on myös energian saanti muuta teknologiaa varten. Sille ei ole mitään väliä millainen teknologia se on kunhan energiaa saa.

Teknologia on siis tosiasiassa jotain, missä sen ilmiöt tulevat ja katovat (itsestään tai joiden tulisi päätöksellä kadota) jollain muulla logiikalla kuin, mikä on uusin, ja se saattaa sisältää kaikenlaisia kärrynpyörähdyksiä. Joissain todellisuuden versioissa näin voisi olla myös tieteen teorioille, koska ei ole mitenkään vaadittua, että teoria jotain dataa varten ei vahingossa sovi kolmanteen dataan, ja että tämä teoria on kuitenkin esim. sisältänyt niin monta entiteettiä, että se korvataan toisen datan jälkeen yhtäkkiä tulevan päähänpiston takia.

Olet itse täällä minusta puhunut sivuefekteistä aina, kun ne voivat olla tieteen sivuefektejä. Ja sanonut että esim. sillä että valonnopeutta pidetään vakiona, on liikaa haitallisia sivuefektejä, ja että jo niiden takia se voitaisiin lopettaa. (Tosin sanot aiheesta valonnopeus, mitä tahansa negatiivista, joten et ole sillä tavalla pelkästään tämän vuoksi jahdannut sitä.)

...

Sen lisäksi olet ainoa ihminen täällä, jonka mielestä muinaiset tieteen teoriat, kuten eetteri tai Maxwellin yhtälöt ovat jotain, mihin ihmisten pitäisi juuttua ajatustensa kanssa. Joten en ymmärrä, mitä oikein yrität esittää.

Kun puolustat teknologista tilaa, missä internet tekee mitä tahansa, voi olla että puolustat siinä samalla tahoja, joilla on valtaa internetin kautta, koska internet on sille antautunut väline. Voi silti olla myös hyvin lähellä, että puolustat tiedonvälitystä, joka arvostelisi tuollaista valtaa (*). Mutta yllä sanoit, että et enää seuraa uutisia. Vaikka uutiset eivät itse arvostele mitään (eikä varmaan kannatakkaan tietyssä mielessä), niin ilman uutisia vallasta ei voi saada mitään tietoa, mistä voisi päätellä, että on aika vastustaa sitä.

(*) Arvostelun onnistumisen yksi ominaispiirre on varmaan se, että vallalla olisi jokin oikea nimi tai kohde, mitä ihmiset voivat vastustaa vähentääkseen tämän vallan valtaa. Muutoin arvostelulla on yhtä paljon tekemistä vallan kanssa, kuin jos pappi käskisi vastustaa saatanaa asioiden korjaamiseksi.

16

Lue lisää

B:
"Tuossa debunkkauksessa ja varsinkin prebunkkauksessa on sellainen perusongelma että se johtaa sananvapauden ja itsenäisen ajattelun mitätöimiseen ja jopa kriminalisointiin vaikka todellisuuden voi todeta vain tutkimalla itse eikä pelkästään uskomalla ja omaksumalla."

Jos täysin kompromissin tasoisia päätöksiä tehtäisiin todennettavien faktojen perusteella, niin voisi tulla ilmi esim. sellainen keskeinen tekijä, että esim. B ei ole 50 vuoteen mennyt yhtään lähemmäksi valon nopeuden itse tutkimista.

Sellainen fakta, mitä puolestaan en ole vielä kuullut, on että onko EU tekemässä mitään päätöstä, joka vaikuttaa tällä hetkellä sinuun? Vai oletko täällä esiintymässä sellaisena, että EU vahingoittaa sinun etsimiesi valonnopeus vaihtoehtojesi määrää, kun tosiasiassa siitä ei ole kyse. EU:n disinformaation torjunnassa on useimmiten kyse poliittisesta valeuutisoinnista äänestyshetkellä, jossa aikaa ei ole. Tai ehdotetusti esim. lääketieteestä pandemian hetkellä, kun aikaa ei ole.

B:
"Colonel Jacques Baud: Sanctioned, Not Silent"

En katsonut, mutta kaikessa mitä puhuttiin nyt EU:sta ja internetistä, sinun pitäisi lukea jostain oikeasta uutisesta, että mitä EU tekee jos tekee. Baud teki sisältöä, joka on jo pitkään ollut laitonta. Eli hän kertoi venäjän propagandaa (aina on aikaa lakata tukemasta toista osapuolta). Ja häntä varmaan epäillään rahallisen tuen saamisesta tähän venäjältä. Hän on siitä erikoinen tässä propagandan esittämisessä, että hän on ollut töissä turvallisuusalalla, ja esiintymismenetelmnä hänellä on voinut olla tehdä valheellinen esitys siitä, mitä hän on saanut tietää ns. faktoina. Tätä on varmaan tarkoitus verrata myös siihen, että esim. Suomessa on oikeus näytellä ja esiintyä. Mutta ei Suomessa ole oikeutta esiintyä poliisina tai virkamiehenä, jolta tulee oikeita päätöksiä.

B:
"jos se virallinen valtaapitävien narratiivi on sisäisesti ristiriitainen niin kyse on nimenomaan disinformaatiosta ja propagandasta eli juuri siitä mitä yritetään muka torjua."

Miksi sanoit näin? Voihan tieteen narratiivi sinunkin määritelmässäsi olla ristiriitainen. Tai jos se ei ole, niin ei se sinun ihanteitasi mitenkään konkreettisesti sillä hetkellä toteuta. Vaan olisi tilanne, missä saa elää senkin vaihtoehdon kanssa, että tuhanteen vuoteen ei kai tule uutta tiedettä.

17

Levin on nähnyt eliön muuttuvan jostain joksikin noin miljoona kertaa. Miksi et puhu niistäkin muutoksista, missä ei ollut mitään biosähköä tutkittu (siihen sopivalla laitteella) ja missä Levin ei ollut se, jonka tarvitsi muuttaa eliön muutoksia itse? Varmaan siksi että eliön tuijottaminen ulkopuolelta ei ole mitään todistusaineistoa siitä, mikä sitä eliötä muuttaa tai mitä selitystä siitä voi ja kannattaa käyttää. Vaan tarvitsemme erittäin mikroskooppista tietoa. Tai esim. jonkun tapahtuman, mikä vain kumoaa fysiikan lait (niiden kumoaminen voi olla käsitteenä sinulle liian hankala, koska et ole lukenut aiheesta).

Äskeisessä myös biosähkön näkeminen on aivan ulkopuolella nähtyä. Kun argumentoit DNA:sta ja proteiineista noissa prosesseissa, sinun on vähintään tiedettävä kaikki, mitä ne tekevät.

B:
"Sheldrake kirjoitti myös aikaisemmasta Waddingtonin creodemallista eli hänen teoretisointinsa ei ollut ilman tieteellisiä perusteluita ja se oli myös kokeellisesti falsifioitavissa mja testattavissa."

Creode tarkoittaa, että aine voi olla tavallista. Sheldraken ainoa väite, mitä hän on tieteelle esittänyt uutena, on että aineen lisäksi on jotain. Eli että esim. Occamin partaterällä ei Creodea tule normaalista aineesta. Kirjoitat silti kaikesta muusta kuin oleellisesta, jos alat keskittymään siihen, miten tavallinen ainekin tekisi kaiken.

B:
"wikipediassa vaikuttaa hyvin aktiivinen sensuuri kaikkein vähänkin valtavirrasta poikkeavien selitysmallien suhteen"

Mikä se asia on, mikä siellä pitäisi lukea, mutta mitä emme aiheesta tiedä?

B:
"koska geenikeskeinen evoluutioteoria on yksi tiedeyhteisön virallisen narratiivin kulmakiviä ja sen kritisointi tälläkin palstalla nostaa usein aika massiivisen älämölön"

Tiede ei ole keskittynyt mihinkään suppeaan malliin. Sinun keskustelujesi kulmakiviä, on esittää että tiedeyhteisö on sellainen, joka ajattelee kuin 1800-lukulaiset ihmiset (paitsi että DNA on löytynyt). Samalla kun kiität itseäsi siitä, että epigenetiikka on keksitty ja esim. kvanttiresonanssi.

Laita esim. linkki johonkin sellaiseen älämölöön.

B:
"koska keskustelu on tyypillisesti polarisoitunut Nuoren maan kreationismin suhteen jossa kiistassa molemmat osapuolet ovat väärässä mutta eri perusteiden suhteen."

Epigenetiikan kirjoissa, joita sinun piti lukea tietääksesi, että sellainen on ollut olemassa ja että se kuuluu tieteeseen, ei ole mitään kreationisteja välillä puhumassa. Olet muuten usein koulutusvastainen, mutta voitko selittää, etteikö standardisoidussa epigenetiikan koulutuksessa olisi tällä tavalla jotain hyötyä verrattuna tuollaisten keskustelujen seuraamiseen?

Se mitä tuollaisessa kiistassa on esim. historiallisesti sanottu, ei mitenkään sulje pois sitä, että standardi epigenetiikka ei voisi toimia keskustelussa kreationisteja vastaan. Joten ei ole toisaalta mitään logiikkaa pitää mahdottomana sitä, että totuus tulee julki myös puhuessa kretionistille. Esim. sellaisessa mudoossa, että 'biologi nyt kertoo teille yhden jutun lisää'.

Olen myös aika varma, että kretionistiset keskustelut tuovat lähes koko ajan esiin jotain DNA:han liittyvää kritiikkiä, mihin vastataan 'epigenetiikkakin' biologien toimesta. Laita vaikka linkki keskusteluun, jossa näin ei ollut.

B:
"Tämä siis vain tyypillisenä esimerkkinä siitä kuinka viralliset narratiivit ohjailevat ajattelua"

Laitoit linkin Sheldraken saamaan kritiikkiin, joka on eri aiheesta kuin tässä on käsitelty. Ainakin kokeellisesti se oli, vaikka väittäisi että Sheldrakella on vain kaiken teorioita. 'Koirien telepatia - kyllä vai ei?' ei ole jotain, mistä on kauheasti virallista narratiivia. Kun et pysty keskittymään siihen, niin ohjaako ajatteluasi koko ajan jokin muu kuin biologisen muodon selittäminen?

B:
"koska niitä pidetään ikäänkuin kanonisoituna tieteenä joka voi korkeintaan vain tarkentua joiden yksityiskohtien suhteen mutta ei koskaan kumoutua yleisen käsityksen mukaan."

Tarvitaan vain yksi ajattelija tai pikemminkin todistaja kumoamaan yhtään mitään. Et taida uskoa sellaisiin, jos sinusta oleellisempaa on käännyttää kansoja ja kerätä mitä tahansa 'yleisiä kannattajia'.

B:
"Tiedeyhteisö ja sen auktoriteetit äärimmäisen harvoin tunnustavat olleensa väärässä missään asiassa"

Mikä se spesifi asia on, missä he ovat olleet väärässä? Pitäisikö tarkistaa ensin kaikki, mitä yhteisö ja auktoriteetti on sanonut, että tietäisi mitä sanomisia siitä löytyy tuosta asiasta? Missä ensin pitäisi edes osata luetella kaikkien auktoriteettien nimet.

B:
"vaan ylläpidetään lineaarista tieteen kehityksen mielikuvaa joka vieroksuu Kuhnin tieteellisten vallankumousten ideaa."

Väität periaatteessa, että olisi mahdollista olla kaksi selitystä jollekin ilmiölle, ja että joku osaisi selittää näiden selitysten olevan toisiinsa suhteessa 'matemaattisesti lineearinen parannus'. Vaikka samaan aikaan edellinen niistä on selkeä virhe. Tämä on matemaattinen väite,, mikä perustuisi siihen, ettei matematiikka tarkoita mitään tai että sitä ei voi arvioida.

2

Anonyymi00068 kirjoitti:

Levin on nähnyt eliön muuttuvan jostain joksikin noin miljoona kertaa. Miksi et puhu niistäkin muutoksista, missä ei ollut mitään biosähköä tutkittu (siihen sopivalla laitteella) ja missä Levin ei ollut se, jonka tarvitsi muuttaa eliön muutoksia itse? Varmaan siksi että eliön tuijottaminen ulkopuolelta ei ole mitään todistusaineistoa siitä, mikä sitä eliötä muuttaa tai mitä selitystä siitä voi ja kannattaa käyttää. Vaan tarvitsemme erittäin mikroskooppista tietoa. Tai esim. jonkun tapahtuman, mikä vain kumoaa fysiikan lait (niiden kumoaminen voi olla käsitteenä sinulle liian hankala, koska et ole lukenut aiheesta).

Äskeisessä myös biosähkön näkeminen on aivan ulkopuolella nähtyä. Kun argumentoit DNA:sta ja proteiineista noissa prosesseissa, sinun on vähintään tiedettävä kaikki, mitä ne tekevät.

B:
"Sheldrake kirjoitti myös aikaisemmasta Waddingtonin creodemallista eli hänen teoretisointinsa ei ollut ilman tieteellisiä perusteluita ja se oli myös kokeellisesti falsifioitavissa mja testattavissa."

Creode tarkoittaa, että aine voi olla tavallista. Sheldraken ainoa väite, mitä hän on tieteelle esittänyt uutena, on että aineen lisäksi on jotain. Eli että esim. Occamin partaterällä ei Creodea tule normaalista aineesta. Kirjoitat silti kaikesta muusta kuin oleellisesta, jos alat keskittymään siihen, miten tavallinen ainekin tekisi kaiken.

B:
"wikipediassa vaikuttaa hyvin aktiivinen sensuuri kaikkein vähänkin valtavirrasta poikkeavien selitysmallien suhteen"

Mikä se asia on, mikä siellä pitäisi lukea, mutta mitä emme aiheesta tiedä?

B:
"koska geenikeskeinen evoluutioteoria on yksi tiedeyhteisön virallisen narratiivin kulmakiviä ja sen kritisointi tälläkin palstalla nostaa usein aika massiivisen älämölön"

Tiede ei ole keskittynyt mihinkään suppeaan malliin. Sinun keskustelujesi kulmakiviä, on esittää että tiedeyhteisö on sellainen, joka ajattelee kuin 1800-lukulaiset ihmiset (paitsi että DNA on löytynyt). Samalla kun kiität itseäsi siitä, että epigenetiikka on keksitty ja esim. kvanttiresonanssi.

Laita esim. linkki johonkin sellaiseen älämölöön.

B:
"koska keskustelu on tyypillisesti polarisoitunut Nuoren maan kreationismin suhteen jossa kiistassa molemmat osapuolet ovat väärässä mutta eri perusteiden suhteen."

Epigenetiikan kirjoissa, joita sinun piti lukea tietääksesi, että sellainen on ollut olemassa ja että se kuuluu tieteeseen, ei ole mitään kreationisteja välillä puhumassa. Olet muuten usein koulutusvastainen, mutta voitko selittää, etteikö standardisoidussa epigenetiikan koulutuksessa olisi tällä tavalla jotain hyötyä verrattuna tuollaisten keskustelujen seuraamiseen?

Se mitä tuollaisessa kiistassa on esim. historiallisesti sanottu, ei mitenkään sulje pois sitä, että standardi epigenetiikka ei voisi toimia keskustelussa kreationisteja vastaan. Joten ei ole toisaalta mitään logiikkaa pitää mahdottomana sitä, että totuus tulee julki myös puhuessa kretionistille. Esim. sellaisessa mudoossa, että 'biologi nyt kertoo teille yhden jutun lisää'.

Olen myös aika varma, että kretionistiset keskustelut tuovat lähes koko ajan esiin jotain DNA:han liittyvää kritiikkiä, mihin vastataan 'epigenetiikkakin' biologien toimesta. Laita vaikka linkki keskusteluun, jossa näin ei ollut.

B:
"Tämä siis vain tyypillisenä esimerkkinä siitä kuinka viralliset narratiivit ohjailevat ajattelua"

Laitoit linkin Sheldraken saamaan kritiikkiin, joka on eri aiheesta kuin tässä on käsitelty. Ainakin kokeellisesti se oli, vaikka väittäisi että Sheldrakella on vain kaiken teorioita. 'Koirien telepatia - kyllä vai ei?' ei ole jotain, mistä on kauheasti virallista narratiivia. Kun et pysty keskittymään siihen, niin ohjaako ajatteluasi koko ajan jokin muu kuin biologisen muodon selittäminen?

B:
"koska niitä pidetään ikäänkuin kanonisoituna tieteenä joka voi korkeintaan vain tarkentua joiden yksityiskohtien suhteen mutta ei koskaan kumoutua yleisen käsityksen mukaan."

Tarvitaan vain yksi ajattelija tai pikemminkin todistaja kumoamaan yhtään mitään. Et taida uskoa sellaisiin, jos sinusta oleellisempaa on käännyttää kansoja ja kerätä mitä tahansa 'yleisiä kannattajia'.

B:
"Tiedeyhteisö ja sen auktoriteetit äärimmäisen harvoin tunnustavat olleensa väärässä missään asiassa"

Mikä se spesifi asia on, missä he ovat olleet väärässä? Pitäisikö tarkistaa ensin kaikki, mitä yhteisö ja auktoriteetti on sanonut, että tietäisi mitä sanomisia siitä löytyy tuosta asiasta? Missä ensin pitäisi edes osata luetella kaikkien auktoriteettien nimet.

B:
"vaan ylläpidetään lineaarista tieteen kehityksen mielikuvaa joka vieroksuu Kuhnin tieteellisten vallankumousten ideaa."

Väität periaatteessa, että olisi mahdollista olla kaksi selitystä jollekin ilmiölle, ja että joku osaisi selittää näiden selitysten olevan toisiinsa suhteessa 'matemaattisesti lineearinen parannus'. Vaikka samaan aikaan edellinen niistä on selkeä virhe. Tämä on matemaattinen väite,, mikä perustuisi siihen, ettei matematiikka tarkoita mitään tai että sitä ei voi arvioida.

2

Lue lisää

Jos et tarkoita esimerkin olevan se, että Newton kielsi 1900-luvun alussa olleensa koskaan väärässä, niin silloin väitteesi on, että tosi lyhyellä aikavälillä on tapahtunut jokin tieteellinen vallankumous. Mikä ihme se on?

B:
"Vertaus Galileon tapaukseen suhteessa sen ajan papistoon ja kieltäytymiseen katsomasta kaukoputkeen pätee aika hyvin myös ns. paranormaalien ilmiöiden tutkimukseen"

Kaukoputkeen katsomattomat ihmiset eivät olleet pappeja vaan toinen akateemikko.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cesare_Cremonini_(philosopher)
Hän halusi uskoa, että kuu on täydellisen sileä pallo.

Sinulla ei ole mitään sellaista määriteltyä kaukoputkea, mitä katsoa, ja mistä tulisi samanlaisia seurauksia kuin Galileolta. Missä hänenkään kaukoputkella seuraukset eivät olleet ihmeellisiä, vaan kuusta tehtiin teorioita, missä se muuttaa väriään jostain erikoisesta syystä. Tähän liitttyy sellainen haitalllinen taipumus, mitä et ilmeisesti ole pystynyt korjaamaan melkein viiteen sataan vuoteen, että odottat olevan mahdollista tehdä positiivisia konfirmaatioita väitteille. Kunhan näkee jotain, mikä on yksinkertaisesti tai osittain niiden mukaista. Popper ei kuitenkaan ole sanonut, että tiede toimii tällä tavalla.

Kun siis sanon, että sinulla ei ole mitään kaukoputkea mihin katsoa, voisin tarkoittaa myös, että sinulla ei ole kaukoputkea, missä näkee tavallisen tieteen mallin tekemässä jonkin virheen. Tai voin sanoa, että keksimäsi selitys on pseudotiedettä, koska ei ole kaukoputkia, mitä sen pitäisi läpäistä (tai se minkä ehdotat, ei ole se).

Käytännössä on todennäköisesti niin, että tarkoitat kaukoputkella sitä, että ihmisen pitää lukea jotain netistä. Tämä ei riitä mihinkään, eli et kerro ihmiselle, että sen lukemisen perusteella tämä saa tehdä oman mallinsa, tai hylätä kenenkään mallia. Vaan että seuraavaksi oikea kaukoputki on esim. kokeilla kaukonäkemistä itse. Missä mikään yritys kaukonähdä ei tarkoita, että henkilö saisi sanoa ettei kaukonäkemistä tai jotain sen kvanttiresonanssi selitystä ole. Mikään tässä ei siis ole verrattavissa kaukoputkiin eikä edes Galileon aikaisiin.

Nykyisessä maailmassa ylipäänsä mitään ei kannata verrata tuohon aikaan. Ihmiset ovat kehittäneet paljon enemmän teknologiaa toistensa huijaamiseen. Eikä mikään nyrkkisääntö voi olla, että kaikkea täytyy katsoa, kun joku käskee katsomaan. Olet monesti kritisoinut flat earth -ilmiötä ja sen näkyvyyttä, mutta tässä tapauksessa siitä voitaisiin oppia se, että on olemassa asioita, joissa ei ole mitään katsomisen arvoista. Keksimiesi ideoiden pitää sen sijaan pyrkiä jotenkin erottumaan joukosta flat earth -ideoita.

B:
"jota on harjoitettu tieteellisellä menetelmällä jo n. 150 vuotta ja aineistoa on kertynyt jo valtava määrä mutta aiheesta on tullut jonkinlainen tabu"

Sellaisia linkkejä ei ole kertynyt. Sen sijaan väittelet täällä jonkun kanssa siitä, onko mahdollista tutkia aihetta tieteellisesti (väität että ei ole). Jos ei ole niin ei ole mitään tieteellistä aineistoakaan.

B:
"Randin & muiden usein täysin perusteettoman ja vääristelevän kritiikin vuoksi"

Itse en ole tutustunut tuollaiseen materiaaliin. Onko sitä edes olemassa, eli voitko laittaa linkin? Et voi vain väittää ketään perusteettomaksi, ja odottaa että emme tekisi omia päätöksiämme sen suhteen. Tai että emme halua perusteluja puolin ja tosin. Juuri se johtaa ongelmiin tulevaisuudessa. Koska olisit voinut vääristellä sitä, mitä Randi -materiaali sisälsi.

B:
"Skeptikkoja eivät kiinnosta niin paljon oikeat huijarit vaan lähinnä sellaiset tutkijat jotka uskaltautuvat julkisesti kertoa olevansa kiinnostuneita aiheesta (esim. nobelfyysikko Brian Josephson)"

Sanotaanko tässä että oikeiden huijarien pitäisi olla yhtä näkyviä kuin nobelistit?

B:
"Valkopesuyrityksesi on aika ontuvaa suoraan sanottuna. Itse en ole enää pitkään aikaan luottanut juuri mihinkään viralliseen instituutioon"

Miten tämä tapahtuu käytännössä? Teetkö niin, että jos instituutiolla on teleskooppi, niin sinä et katso siihen? SIllä teleskooppikuvat voivat olla tekaistuja?

B:
"vaan joihinkin tiettyihin asiantuntijoihin joihin olen vähitellen kokemuksen kautta oppinut luottamaan vaikka en koskaan täysin varauksettomasti koska useimmilla asiantuntijoillakin on aina joitain ns. "sokeita" pisteitä kognitiossaan joita eivät itse kykene tiedostamaan."

Jos joku näistä luetetuista ihmisistä selittää ja perustelee jonkin väitteen maailmasta hyvin, niin pidätkö sitä asiaa loppuunkäsiteltynä? Eli että se on faktaa, joka ei voi muuttua.

3

Anonyymi00069 kirjoitti:

Jos et tarkoita esimerkin olevan se, että Newton kielsi 1900-luvun alussa olleensa koskaan väärässä, niin silloin väitteesi on, että tosi lyhyellä aikavälillä on tapahtunut jokin tieteellinen vallankumous. Mikä ihme se on?

B:
"Vertaus Galileon tapaukseen suhteessa sen ajan papistoon ja kieltäytymiseen katsomasta kaukoputkeen pätee aika hyvin myös ns. paranormaalien ilmiöiden tutkimukseen"

Kaukoputkeen katsomattomat ihmiset eivät olleet pappeja vaan toinen akateemikko.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cesare_Cremonini_(philosopher)
Hän halusi uskoa, että kuu on täydellisen sileä pallo.

Sinulla ei ole mitään sellaista määriteltyä kaukoputkea, mitä katsoa, ja mistä tulisi samanlaisia seurauksia kuin Galileolta. Missä hänenkään kaukoputkella seuraukset eivät olleet ihmeellisiä, vaan kuusta tehtiin teorioita, missä se muuttaa väriään jostain erikoisesta syystä. Tähän liitttyy sellainen haitalllinen taipumus, mitä et ilmeisesti ole pystynyt korjaamaan melkein viiteen sataan vuoteen, että odottat olevan mahdollista tehdä positiivisia konfirmaatioita väitteille. Kunhan näkee jotain, mikä on yksinkertaisesti tai osittain niiden mukaista. Popper ei kuitenkaan ole sanonut, että tiede toimii tällä tavalla.

Kun siis sanon, että sinulla ei ole mitään kaukoputkea mihin katsoa, voisin tarkoittaa myös, että sinulla ei ole kaukoputkea, missä näkee tavallisen tieteen mallin tekemässä jonkin virheen. Tai voin sanoa, että keksimäsi selitys on pseudotiedettä, koska ei ole kaukoputkia, mitä sen pitäisi läpäistä (tai se minkä ehdotat, ei ole se).

Käytännössä on todennäköisesti niin, että tarkoitat kaukoputkella sitä, että ihmisen pitää lukea jotain netistä. Tämä ei riitä mihinkään, eli et kerro ihmiselle, että sen lukemisen perusteella tämä saa tehdä oman mallinsa, tai hylätä kenenkään mallia. Vaan että seuraavaksi oikea kaukoputki on esim. kokeilla kaukonäkemistä itse. Missä mikään yritys kaukonähdä ei tarkoita, että henkilö saisi sanoa ettei kaukonäkemistä tai jotain sen kvanttiresonanssi selitystä ole. Mikään tässä ei siis ole verrattavissa kaukoputkiin eikä edes Galileon aikaisiin.

Nykyisessä maailmassa ylipäänsä mitään ei kannata verrata tuohon aikaan. Ihmiset ovat kehittäneet paljon enemmän teknologiaa toistensa huijaamiseen. Eikä mikään nyrkkisääntö voi olla, että kaikkea täytyy katsoa, kun joku käskee katsomaan. Olet monesti kritisoinut flat earth -ilmiötä ja sen näkyvyyttä, mutta tässä tapauksessa siitä voitaisiin oppia se, että on olemassa asioita, joissa ei ole mitään katsomisen arvoista. Keksimiesi ideoiden pitää sen sijaan pyrkiä jotenkin erottumaan joukosta flat earth -ideoita.

B:
"jota on harjoitettu tieteellisellä menetelmällä jo n. 150 vuotta ja aineistoa on kertynyt jo valtava määrä mutta aiheesta on tullut jonkinlainen tabu"

Sellaisia linkkejä ei ole kertynyt. Sen sijaan väittelet täällä jonkun kanssa siitä, onko mahdollista tutkia aihetta tieteellisesti (väität että ei ole). Jos ei ole niin ei ole mitään tieteellistä aineistoakaan.

B:
"Randin & muiden usein täysin perusteettoman ja vääristelevän kritiikin vuoksi"

Itse en ole tutustunut tuollaiseen materiaaliin. Onko sitä edes olemassa, eli voitko laittaa linkin? Et voi vain väittää ketään perusteettomaksi, ja odottaa että emme tekisi omia päätöksiämme sen suhteen. Tai että emme halua perusteluja puolin ja tosin. Juuri se johtaa ongelmiin tulevaisuudessa. Koska olisit voinut vääristellä sitä, mitä Randi -materiaali sisälsi.

B:
"Skeptikkoja eivät kiinnosta niin paljon oikeat huijarit vaan lähinnä sellaiset tutkijat jotka uskaltautuvat julkisesti kertoa olevansa kiinnostuneita aiheesta (esim. nobelfyysikko Brian Josephson)"

Sanotaanko tässä että oikeiden huijarien pitäisi olla yhtä näkyviä kuin nobelistit?

B:
"Valkopesuyrityksesi on aika ontuvaa suoraan sanottuna. Itse en ole enää pitkään aikaan luottanut juuri mihinkään viralliseen instituutioon"

Miten tämä tapahtuu käytännössä? Teetkö niin, että jos instituutiolla on teleskooppi, niin sinä et katso siihen? SIllä teleskooppikuvat voivat olla tekaistuja?

B:
"vaan joihinkin tiettyihin asiantuntijoihin joihin olen vähitellen kokemuksen kautta oppinut luottamaan vaikka en koskaan täysin varauksettomasti koska useimmilla asiantuntijoillakin on aina joitain ns. "sokeita" pisteitä kognitiossaan joita eivät itse kykene tiedostamaan."

Jos joku näistä luetetuista ihmisistä selittää ja perustelee jonkin väitteen maailmasta hyvin, niin pidätkö sitä asiaa loppuunkäsiteltynä? Eli että se on faktaa, joka ei voi muuttua.

3

Lue lisää

B:
"Nuo itseäni kiinnostavat valtavirrasta poikkeavat teoriat harvoin ovat täydellisiä eivätkä yleensä edes väitä olevansa toisin kuin virallisten narratiivien mukainen konsensustiede"

Voitko esimerkillä verrata keskenään kahta eri virtaa? Ovatko ne yleensä edes samantasoisia väitteitä samasta asiasta (kuten valonnopeus on joko tai). Ilman sitä sinulla ei ole mitään, mitä siitä asiasta olisi pidetty täydellisyytenä, vaan jotain mitä toinen virta keksi itse. Tällöin konsensus itseasiassa on se, joka yrittää olla vähemmän täydellisempi ja tekee vain karkeita linjauksia. Tämä koskee myös esim. yleistä väitettäsi, että luonnonlait ovat lokaaleja. Jokainen luonnonlaki johonkin toiseen paikkaan tai aikaan, yrittää täydellistää luonnonlakien ulottuvissa olevan kokonaisuuden tarkkuutta, ja myös tämä tarve tarkkuudelle on itse keksimäsi.

Ylipäätään ilman esimerkkiä ei ole mitään mistä tarkistaa, mitä tiede on sanonut, ja millaista ajattelu on ollut sillä alalla. Väitän ettet ole tieteen pulssilla vielä tähänkään mennessä tai päässyt sihien yhtäkkiä parin sivun jälkeen.

B:
"niiden mielenkiintoisin anti onkin usein sen valtavirran osuva kritiikki uusien erilaisten hahmotusmallien lisäksi."

Ylistät jonkinlaisia keisarin uusia vaatteita, mitä meille muille ei näytetä?

Todelliselta tieteeltä voitaisiin odottaa, että täydellisyyden nykyistä korkeampi aste on jotain, missä nykyinen paradigma tulee falsifioiduksi. Jos tiedettä ei vastusta sellainen havainto, joka tulee myöhemmin, niin ikäänkuin oletetaan, että ilman havaintojakin ihmisten olisi ollut mahdollista jo aikoja sitten arvata, mikä on totuus. Kun puhutaan vaihtoehtoisista malleista, jotka ovat realistisista syistä alussaan epätarkkoja ja vähän sinne päin, niin näillä vaihtoehdoilla ei ole usein pitkää elinkaarta, vaan nykyinen havaintojen täydellisyyden taso toimii pian niitä vastaan. Ei ole myöskään niin, että millään vaihtoehdolla, joka toimii karkeasti tai täydellisesti, on mitään mikä todistaisi muita malleja vastaan, vaikka näillä ei ole vielä ongelmia havaintojen kanssa. Vrt. esim. QM:n tulkinnat.

B:
"Sheldrake on itsekin myöntänyt että hänen mallinsa ei ole vielä täydellinen"

Tämä on merkityksetöntä keskustelussanne. Jos minulla on tarkoituksena tehdä liike-laki, mutta teen Newtonin epätäydellisen liikelain, niin silti jos ennustan sillä, että kappale menee vasemmalle, kun se menee oikealle, niin silti olen tehnyt väärän mallin. Eikä kellään ole tietoa, miten malli oikealle menemisestä pitäisi tehdä, ja mistä vielä kiitos kuuluisi minulle. Sheldraken ongelma on kuitenkin esim. kemiallisissa astioissa se, että hänen mukaansa on olemassa dataa, kuten oikealle meneminen, ja muiden mielestä ei ole.

B:
"itse olen sillä kannalla että tällaisten inhimillisten todennäköisesti piilotajuntaan ja varsinkin energeettisen tunnetason koherenssiin liittyvät ilmiöt eivät ole samalla tavalla toistettavissa kuin fysiikan ja kemian tason kokeet."

Suunnilleen noin. (Tästä on mahdollisesti puhe astioissakin.)

B:
"Virassa olevat tutkijat eivät yleensä maineensa menettämisen pelossa halua sotkeutua näin kiistanalaisiin kysymyksiin ja käytännössä vain skeptikkoyhteisöt ovat niitä yrittäneet debunkata eikä yleensä kovin rehellisin keinoin."

Seuraavassa linkissäsi puhutaan koirista. Sheldraken koiria kommentoi psykologi. Hän toisti koirakokeita itse. Jos ajattelit äsken, että psykologia on ilmiö, joka on mahdoton tutkia, niin millä perusteella tätä arvostelijaa pystyy arvostelemaan ja toisia koe-periaatteita pitämään 'täydellisempinä'? Sheldrakelta puuttuu ehkä osa toisten käyttämistä datoista, eikä maailmassa ole kattavia tietokantoja tästä aiheesta. Sen sijaan että he väittelevät toisiaan vastaan sanallisesti, luulisi olevan hyödyllisempää hyväksyä aivan kaikki, mitä toinen sanoo, mutta pistää se tilastollisuuden piikkiin, ja sitten etsiä tuhat koiraa lisää. Tuolla tavalla Sheldrake ei tuota tiedettä, joka on kaikkia varten, vaan hän vain uhriutuu ja kerää sillä tietyn tyypin asiakkaita.

B:
"Psi-ilmiöitä on testattu Faraday häkin yms. avulla eikä sillä ole todettu olevan vaikutusta"

Psi-ilmiössä pitää ensin testata, onko sitä ilmiönä. Ellet sitten puhu siitä, käyttikö joku taikatemppunsa tekemiseen wi-fiä. Taikkatemppu-menetelmien saralla sinulla on vielä monta asiaa läpikäymättä.

B:
"jos ymmärtää erilaisten resonssien (esim. äänen) vaikutuksen niin ne ovat hyvin valikoivia eli edellyttävät riittävän samanlaisen taajuuden jolloin esim. taitava oopperalaulaja voi äänensä avulla rikkoa juomalasin"

Lasilla ei ole taajuus, vaan sillä on rakenne ym. luonnolait ja luonnonvakiot, joka vahvistavat sen värähtelyä (joka sille tulee vasta laulettaessa) joillakin taajuuksilla. Käytännössä kun lasiin laulaa jatkuvasti, sillä ei ole mitään taajuutta, millä se ei silloin värähtelisi pienissä määrin, koska energia tulee eikä ehdi kadota.

4

Anonyymi00070 kirjoitti:

B:
"Nuo itseäni kiinnostavat valtavirrasta poikkeavat teoriat harvoin ovat täydellisiä eivätkä yleensä edes väitä olevansa toisin kuin virallisten narratiivien mukainen konsensustiede"

Voitko esimerkillä verrata keskenään kahta eri virtaa? Ovatko ne yleensä edes samantasoisia väitteitä samasta asiasta (kuten valonnopeus on joko tai). Ilman sitä sinulla ei ole mitään, mitä siitä asiasta olisi pidetty täydellisyytenä, vaan jotain mitä toinen virta keksi itse. Tällöin konsensus itseasiassa on se, joka yrittää olla vähemmän täydellisempi ja tekee vain karkeita linjauksia. Tämä koskee myös esim. yleistä väitettäsi, että luonnonlait ovat lokaaleja. Jokainen luonnonlaki johonkin toiseen paikkaan tai aikaan, yrittää täydellistää luonnonlakien ulottuvissa olevan kokonaisuuden tarkkuutta, ja myös tämä tarve tarkkuudelle on itse keksimäsi.

Ylipäätään ilman esimerkkiä ei ole mitään mistä tarkistaa, mitä tiede on sanonut, ja millaista ajattelu on ollut sillä alalla. Väitän ettet ole tieteen pulssilla vielä tähänkään mennessä tai päässyt sihien yhtäkkiä parin sivun jälkeen.

B:
"niiden mielenkiintoisin anti onkin usein sen valtavirran osuva kritiikki uusien erilaisten hahmotusmallien lisäksi."

Ylistät jonkinlaisia keisarin uusia vaatteita, mitä meille muille ei näytetä?

Todelliselta tieteeltä voitaisiin odottaa, että täydellisyyden nykyistä korkeampi aste on jotain, missä nykyinen paradigma tulee falsifioiduksi. Jos tiedettä ei vastusta sellainen havainto, joka tulee myöhemmin, niin ikäänkuin oletetaan, että ilman havaintojakin ihmisten olisi ollut mahdollista jo aikoja sitten arvata, mikä on totuus. Kun puhutaan vaihtoehtoisista malleista, jotka ovat realistisista syistä alussaan epätarkkoja ja vähän sinne päin, niin näillä vaihtoehdoilla ei ole usein pitkää elinkaarta, vaan nykyinen havaintojen täydellisyyden taso toimii pian niitä vastaan. Ei ole myöskään niin, että millään vaihtoehdolla, joka toimii karkeasti tai täydellisesti, on mitään mikä todistaisi muita malleja vastaan, vaikka näillä ei ole vielä ongelmia havaintojen kanssa. Vrt. esim. QM:n tulkinnat.

B:
"Sheldrake on itsekin myöntänyt että hänen mallinsa ei ole vielä täydellinen"

Tämä on merkityksetöntä keskustelussanne. Jos minulla on tarkoituksena tehdä liike-laki, mutta teen Newtonin epätäydellisen liikelain, niin silti jos ennustan sillä, että kappale menee vasemmalle, kun se menee oikealle, niin silti olen tehnyt väärän mallin. Eikä kellään ole tietoa, miten malli oikealle menemisestä pitäisi tehdä, ja mistä vielä kiitos kuuluisi minulle. Sheldraken ongelma on kuitenkin esim. kemiallisissa astioissa se, että hänen mukaansa on olemassa dataa, kuten oikealle meneminen, ja muiden mielestä ei ole.

B:
"itse olen sillä kannalla että tällaisten inhimillisten todennäköisesti piilotajuntaan ja varsinkin energeettisen tunnetason koherenssiin liittyvät ilmiöt eivät ole samalla tavalla toistettavissa kuin fysiikan ja kemian tason kokeet."

Suunnilleen noin. (Tästä on mahdollisesti puhe astioissakin.)

B:
"Virassa olevat tutkijat eivät yleensä maineensa menettämisen pelossa halua sotkeutua näin kiistanalaisiin kysymyksiin ja käytännössä vain skeptikkoyhteisöt ovat niitä yrittäneet debunkata eikä yleensä kovin rehellisin keinoin."

Seuraavassa linkissäsi puhutaan koirista. Sheldraken koiria kommentoi psykologi. Hän toisti koirakokeita itse. Jos ajattelit äsken, että psykologia on ilmiö, joka on mahdoton tutkia, niin millä perusteella tätä arvostelijaa pystyy arvostelemaan ja toisia koe-periaatteita pitämään 'täydellisempinä'? Sheldrakelta puuttuu ehkä osa toisten käyttämistä datoista, eikä maailmassa ole kattavia tietokantoja tästä aiheesta. Sen sijaan että he väittelevät toisiaan vastaan sanallisesti, luulisi olevan hyödyllisempää hyväksyä aivan kaikki, mitä toinen sanoo, mutta pistää se tilastollisuuden piikkiin, ja sitten etsiä tuhat koiraa lisää. Tuolla tavalla Sheldrake ei tuota tiedettä, joka on kaikkia varten, vaan hän vain uhriutuu ja kerää sillä tietyn tyypin asiakkaita.

B:
"Psi-ilmiöitä on testattu Faraday häkin yms. avulla eikä sillä ole todettu olevan vaikutusta"

Psi-ilmiössä pitää ensin testata, onko sitä ilmiönä. Ellet sitten puhu siitä, käyttikö joku taikatemppunsa tekemiseen wi-fiä. Taikkatemppu-menetelmien saralla sinulla on vielä monta asiaa läpikäymättä.

B:
"jos ymmärtää erilaisten resonssien (esim. äänen) vaikutuksen niin ne ovat hyvin valikoivia eli edellyttävät riittävän samanlaisen taajuuden jolloin esim. taitava oopperalaulaja voi äänensä avulla rikkoa juomalasin"

Lasilla ei ole taajuus, vaan sillä on rakenne ym. luonnolait ja luonnonvakiot, joka vahvistavat sen värähtelyä (joka sille tulee vasta laulettaessa) joillakin taajuuksilla. Käytännössä kun lasiin laulaa jatkuvasti, sillä ei ole mitään taajuutta, millä se ei silloin värähtelisi pienissä määrin, koska energia tulee eikä ehdi kadota.

4

Lue lisää

B:
"samaa tekniikkaa voi soveltaa melkein mihin tahansa kun tiedetään kohteen resonanssitaajuus"

Rakenne tai aine voidaan rakentaa siten eri kokoisiksi solmuiksi (vs. ympyrät) että resonanssitaajuutta ei käytännössä ole, koska kaikki energiat divergoituvat eli jatkavat liikkumista 'lasissa', mutta muuttavat taajuuttaan. Tätä tekniikkaa voit puolestaan käyttää siihen, että lämmität sillä 'lasia'. Matalia ääniä on tosi vaikea kuitenkin välttää, koska tehty kappale päästä päähän on usein jotain, missä se tulisi heilumaan. Tai jos kappale on pallo, niin sen koko kuori kiristyy sisään ja ulos.

B:
"Kaukonäkeminen ( crv) toimii ajasta ja etäisyydestä riippumatta"

Ajassa ja paikassa tapahtuvat asiat, kuten värähtely eivät ole siten riippumattomia, että ne eivät edelleen ole ajassa ja paikassa. Tarkoitat signaalien siirtämistä avaruudessa (*). Tällä ei joko ole mitään tekemistä kappaleiden värähtelyn kanssa, tai sitten puhut väliaineesta, jossa signaali on. Jos väliaineen värähtely on äärettömän nopeaa, niin silloin kaikki mahdollinen resonoi jo, eli jos olisit näkemässä jotain ,niin näkisit sen jo. Voit myös olla ajattelematta väliainetta ja tarkoittaa silti, että sinä ja kohteesi resonoivat jonkin välillänne olevan kanssa joskus, niin kuin radio numero 1 ja 2. Radio on ihan yhtä hyvä vertauskuva kuin ääni ja lasi. Eikä vertauskuva ole huonompi esim. siksi koska valon nopeus ei ole ääretön. Koska ei äänenkään nopeus ollut sinulla ääretön.

(*) Ajan ja paikan funktiona - eli niistä riippuvana vastauksena - vastaus 'asioiden nopeudelle' on ääretön.

B:
"myös täysin sokkona sekä ikäänkuin retrokausaalisesti eli tehtävä voidaan tuottaa satunnaisesti arpomalla vasta kokeen suorituksen jälkeen"

Retrokausaalisuus olisi vain tulkinta, joka perustuu oletukseen, että vain kysymyksestä voi seurata vastauksen antaminen. Kysymys ja vastaus ovat kuitenkin vain approksimaatioita, ja jos kuvittelet, että vastaaja on resonoiva kappale välianeessa, niin miksi et joskus ajattelisi, että niille vastauksessa tapahtuva asia tuottaa tietyn tulevaisuuden, missä kysyjän kappaleet ovat samanlaisia kuin ne. Tällöin ei ole annettu mitään kausaalista syytä sille, että miksi joku vastaa jotain. Mutta et sinäkään ole keksinyt kausaalista syytä sille, miksi joku kysyy jotain. Minä vain kopioisin sen ja antaisin vastauksen syyksi.

B:
"En väittänyt Levinin enkä Sheldraken tutkimusten kumoavan geenien vaikutusta vaan että se vaikutus on suppeampaa kuin on oletettu"

Tämä lause on väärin, koska missään Levinin kokeessa kukaan muu ei ole etukäteen tai jälkikäteen sanonut, että geeni selittää jotain yksinkertaisessa muodossa. Asioiden 'vaikutus' on kuitenkin loputon puheenaihe ja Levinin koe rajallinen tutkimus, jossa vaikutuksia ei tule mitenkään ilmi. Sinä taas et voi sanoa, että kaikki ei vaikuta kaikkeen. Mistä seuraa, että geenilläkin on vaikutus kaikkeen, mitä kokeissa näkee. Olen kirjoittanut tästä geenien osasta tarkemmin todella vanhoissa Levinin kommenteissani. Mielestäni olen täydellisesti sovittanut asiat hänen ja geenien väliltä, mutta et ole ollut tämän vertaa kiinnostunut.

En tiedä tarkemmin, mitä samaa tekemistä Sheldrakella on kuin geeneilläkin. Sitä ei ole kaikille kerrottu, vaan pitää ostaa hänen kirjansa?

B:
"Geenit tuottavat "rakennuspalikat" eli proteiinit mutta eliöiden, rakenne, muoto ja käyttäytyminen johtuu eri syistä kuten sähköisestä kentästä"

Proteiineillakin on rakennuspalikat. Mitään proteiinia ei voi tuottaa ellei syynä ole sähköistä kenttää. Geeniä itseäänkään ei ole olemassa, ellei abiogenesiksen sähkökentät luo sitä geenin rakennuspalikoista. Ehkä ideassasi kävisi niin, että et osaisi selittää elämän ilmenemistä ollenkaan, tai ainakin tämä on hyvä haaste, että kuuntele Leviniä ja selitä hänen avullaan elämän synty, kun hän ei ole koskaan tominut minkään muun parissa kuin elävän ja kituvan eliön.

Sähkökentässä tai pikemminkin Levinin mittaamassa ionisotumisen tilassa, joka on solujen ympärillä, tapahtuu muutoksia ja lopulliseen tilaan päätyminen, koska proteiinit ja solun osat rakentavat sitä ja hallitsevat sitä jollain menetelmällä. Geenit ja muut palikat eivät ole tällöin mikään erillinen syy. Elämän sähkökentille on oleellista elämän evoluutio samoin kuin muillekin elämän asioille, joten geenit ovat olleet todella oleelliset, että tietynlainen kenttä ja sen kyvyt olisivat olemassa.

5

Anonyymi00071 kirjoitti:

B:
"samaa tekniikkaa voi soveltaa melkein mihin tahansa kun tiedetään kohteen resonanssitaajuus"

Rakenne tai aine voidaan rakentaa siten eri kokoisiksi solmuiksi (vs. ympyrät) että resonanssitaajuutta ei käytännössä ole, koska kaikki energiat divergoituvat eli jatkavat liikkumista 'lasissa', mutta muuttavat taajuuttaan. Tätä tekniikkaa voit puolestaan käyttää siihen, että lämmität sillä 'lasia'. Matalia ääniä on tosi vaikea kuitenkin välttää, koska tehty kappale päästä päähän on usein jotain, missä se tulisi heilumaan. Tai jos kappale on pallo, niin sen koko kuori kiristyy sisään ja ulos.

B:
"Kaukonäkeminen ( crv) toimii ajasta ja etäisyydestä riippumatta"

Ajassa ja paikassa tapahtuvat asiat, kuten värähtely eivät ole siten riippumattomia, että ne eivät edelleen ole ajassa ja paikassa. Tarkoitat signaalien siirtämistä avaruudessa (*). Tällä ei joko ole mitään tekemistä kappaleiden värähtelyn kanssa, tai sitten puhut väliaineesta, jossa signaali on. Jos väliaineen värähtely on äärettömän nopeaa, niin silloin kaikki mahdollinen resonoi jo, eli jos olisit näkemässä jotain ,niin näkisit sen jo. Voit myös olla ajattelematta väliainetta ja tarkoittaa silti, että sinä ja kohteesi resonoivat jonkin välillänne olevan kanssa joskus, niin kuin radio numero 1 ja 2. Radio on ihan yhtä hyvä vertauskuva kuin ääni ja lasi. Eikä vertauskuva ole huonompi esim. siksi koska valon nopeus ei ole ääretön. Koska ei äänenkään nopeus ollut sinulla ääretön.

(*) Ajan ja paikan funktiona - eli niistä riippuvana vastauksena - vastaus 'asioiden nopeudelle' on ääretön.

B:
"myös täysin sokkona sekä ikäänkuin retrokausaalisesti eli tehtävä voidaan tuottaa satunnaisesti arpomalla vasta kokeen suorituksen jälkeen"

Retrokausaalisuus olisi vain tulkinta, joka perustuu oletukseen, että vain kysymyksestä voi seurata vastauksen antaminen. Kysymys ja vastaus ovat kuitenkin vain approksimaatioita, ja jos kuvittelet, että vastaaja on resonoiva kappale välianeessa, niin miksi et joskus ajattelisi, että niille vastauksessa tapahtuva asia tuottaa tietyn tulevaisuuden, missä kysyjän kappaleet ovat samanlaisia kuin ne. Tällöin ei ole annettu mitään kausaalista syytä sille, että miksi joku vastaa jotain. Mutta et sinäkään ole keksinyt kausaalista syytä sille, miksi joku kysyy jotain. Minä vain kopioisin sen ja antaisin vastauksen syyksi.

B:
"En väittänyt Levinin enkä Sheldraken tutkimusten kumoavan geenien vaikutusta vaan että se vaikutus on suppeampaa kuin on oletettu"

Tämä lause on väärin, koska missään Levinin kokeessa kukaan muu ei ole etukäteen tai jälkikäteen sanonut, että geeni selittää jotain yksinkertaisessa muodossa. Asioiden 'vaikutus' on kuitenkin loputon puheenaihe ja Levinin koe rajallinen tutkimus, jossa vaikutuksia ei tule mitenkään ilmi. Sinä taas et voi sanoa, että kaikki ei vaikuta kaikkeen. Mistä seuraa, että geenilläkin on vaikutus kaikkeen, mitä kokeissa näkee. Olen kirjoittanut tästä geenien osasta tarkemmin todella vanhoissa Levinin kommenteissani. Mielestäni olen täydellisesti sovittanut asiat hänen ja geenien väliltä, mutta et ole ollut tämän vertaa kiinnostunut.

En tiedä tarkemmin, mitä samaa tekemistä Sheldrakella on kuin geeneilläkin. Sitä ei ole kaikille kerrottu, vaan pitää ostaa hänen kirjansa?

B:
"Geenit tuottavat "rakennuspalikat" eli proteiinit mutta eliöiden, rakenne, muoto ja käyttäytyminen johtuu eri syistä kuten sähköisestä kentästä"

Proteiineillakin on rakennuspalikat. Mitään proteiinia ei voi tuottaa ellei syynä ole sähköistä kenttää. Geeniä itseäänkään ei ole olemassa, ellei abiogenesiksen sähkökentät luo sitä geenin rakennuspalikoista. Ehkä ideassasi kävisi niin, että et osaisi selittää elämän ilmenemistä ollenkaan, tai ainakin tämä on hyvä haaste, että kuuntele Leviniä ja selitä hänen avullaan elämän synty, kun hän ei ole koskaan tominut minkään muun parissa kuin elävän ja kituvan eliön.

Sähkökentässä tai pikemminkin Levinin mittaamassa ionisotumisen tilassa, joka on solujen ympärillä, tapahtuu muutoksia ja lopulliseen tilaan päätyminen, koska proteiinit ja solun osat rakentavat sitä ja hallitsevat sitä jollain menetelmällä. Geenit ja muut palikat eivät ole tällöin mikään erillinen syy. Elämän sähkökentille on oleellista elämän evoluutio samoin kuin muillekin elämän asioille, joten geenit ovat olleet todella oleelliset, että tietynlainen kenttä ja sen kyvyt olisivat olemassa.

5

Lue lisää

Filosofina teet tällaisessa keskustelussa sellaista virhettä, missä et ota selvää, mikä on mallin ontologia, ja sitten vertaat keskenään eri kategorioiden asioita. Kuten ontologiaa ja teknologisia työkaluja. Vaikka Levin joskus väittäisikin suoraan, että hänelle jokin asia (joka ei edes ole sähkökenttä hänen ontologisimmassa esityksessään vaan esim. platoninen muotoavaruus) on ontologinen hiukkasten lisäksi, niin näiden välillä ei ole tieteellistä vertailua, jos molemmat mallit ennustavat samaa. Toisesta mallista ei huom. voi tehdä toiseen mallin kommentteja, että tekeekö X siellä kausaalisesti jotain tälläisen täydellisen ennusteen ollessa. Silloin kun molemmissa malleissa esiintyy sama sana nimeltä geeni, olisi todella oleellista, että ne eivät ole täydellisen identtiset niiden asioiden suhteen, mitä ne määrittelevät ja siksi aikaansaavat. Mutta sinut on jätetty tässä täydellisen tyhjän päälle, että kukaan ei ole tehnyt ontologiaa, jossa olisi 'kuin geeni' ja 'jotain muuta'. Sen sijaan puhutaan epämääräisiä siitä, että voisiko käyttää jotain työkalua johonkin ja tehdä esim. teknologiaa. Mikä ei ole sellaista puhetta, mikä viittaisi geenien aseman olevan muuttumassa miksikään.

B:
"Toinen vaikuttava tekijä on epigenetiikka ja Jungin arkkityyppien tapainen resonanssivaikutus."

Solujen välinen sähkökenttä kuuluu epigenetiikan kategoriaan. Kaikkien mielestä. Samoin äsken kirjoittamasi kappale, missä se mainittiin. Mitään arkkityyppien resonanssivaikutusta ei ole määritelty. Siinä ei ole mitään mikä vaikuttaa mihinkään rakenteeseen. Eikä siinä ole mitään, mikä viittaisi taajuuksiin ja esim. väliainesiin. Sanoit yllä ettei ole täydellistä, mutta silti esiinnyt kuin kaikki olisi jo mainittaessa täydellistä fyysistä todellisuutta, joka odottaa mittausta. Kuitenkaan pointti ei ole, että mitään mitataan, mutta miksi mielessä kaiken pitää olla koko ajan, niinkuin mitattavissa kohteissa?

B:
"Tuossa oletat että voi olla olemassa vain yksitasoinen lineaarinen todellisuus (esim. hiukkasten/biljardipallojen törmäily toisiinsa) ilman minkäänlaisia takaisinkytkentöjä (joita ilman esim. tietotekniikka eikä tekoäly voisi edes toimia) eikä itsesäätelyä joka mahdollistaa suhteellisen autonomisen toiminnan suhteessa ympäristöön (eliöt)"

Väität toiselle henkilölle tässä, että psi-ilmiössä ei ole mitään mitä toistetaan eli ei mitään mitä halutaan ennustaa? Miksi sitten koko ajan esim. kerrot psi-ilmiöistä, joissa _ne_ ennustavat? Eivätkö 'takaisinkytkennät ym'. aiheuta sitä, että Ukrainan ennustaminen on aina jotain muuta, kuin sitä mitä Ukrainassa tapahtuu lineaarisesti?

Takaisinkytkentäjärjestelmät ovat oikeasti jotkut maailman helpoimpia ennustaa. Koska systeemit, missä niitä on, eivät voi harhautua tekemään mitään muuta millään muulla tavalla. Eli kytkentä vahtii että kaikki on vartavasten yhtä ja samaa, ja tämän yhden ja saman voi ennustaa. Tämän hetken olematon tekoäly on kuitenkin ok esimerkki asiasta, mitä ei ennustella. Siinä sen ennustamattomuus johtuu siitä, että se tekee asioita aivan valtavasti. Yhtä vaikea voisi olla ennustaa jotain saman kokoista ohjelmaa, jonka koodia ei itse näe eikä tunne, mutta missä on jotenkin sovittu, että se ei saa muistuttaa takaisinkytkentää.

Anomalian eli harvinaisen tilanteen, kuten auringonpimennyksen pystyy kuitenkin myös ennustamaan. Psi-ilmiön pitäisi määritellä itselleen jokin harvinainen tapaus, jonka toteutuminen tietyllä tavalla falsifioi sen. Mutta sitten niin ei tapahdu. Tätä sanottaisiin tieteeksi.

Biljardipalloistakin pystytään tekemään takaisinkytkentä laittamalla ne jollain tavalla putkiin, mistä yhdestä putkesta tulee jotain riippuen siitä, paljonko muissa putkissa tapahtuu.

Tietotekniikkaa on esim. se että lukee bitin ja kirjoittaa bitin. Bitit eivät koskaan edes vaikuta toisiinsa.

Kaikilla on varmaan aika hyvä mielikuva siitä, millainen psi-ilmiön pitäisi olla, jotta se olisi vallankumouksellinen. Teet asiasta aivan turhan vaikean.

B:
"Kannatat siis ns. virallista narratiivia jossa kaikki mahdollinen kuvitellaan olevan selitettävissä nykyisen fysiikkatieteen mallinnosten mukaisesti matemaattisilla kaavoilla. "

Takaisinkytkennöillä on sellainen kaava. Tai muuten ne eivät olisi sitä, mitä sanotaan, vaan niissä voisi tapahtua mitä tahansa ei-takaisinkytkevää. Sen sijaan kaavoilla ei ole välttämättä jatkuvasti toistuvia ratkaisuja, vaan voi olla esim. kolmen kappaleen ongelma, jossa on tosi epämääräisin ajoin 'auringonpimennyksiä'.

B:
"Yleinen selitusyritys skeptikoilla on että nimenomaan tuo vahvistusharha eli oletetaan että ns. sattumia on paljon ja tilastollisesti sitten ilmenee jotain epätodennäköisempää joka tulkitaan aidoksi psi-ilmiöksi ja julkistetaan vain ne epätodennäköiset tapaukset vaikka ne ovat esim. vain sadasosa kaikista kokeiluista."

Et tekstisi aikana kertaakaan kommentoi tätä kritiikkiä. Vaikuttaa siltä, että et pysty rationaaliseen ajatteluun, vaan että kopioit opeteltuja lauseita ja leimaat ne.

6

Anonyymi00072 kirjoitti:

Filosofina teet tällaisessa keskustelussa sellaista virhettä, missä et ota selvää, mikä on mallin ontologia, ja sitten vertaat keskenään eri kategorioiden asioita. Kuten ontologiaa ja teknologisia työkaluja. Vaikka Levin joskus väittäisikin suoraan, että hänelle jokin asia (joka ei edes ole sähkökenttä hänen ontologisimmassa esityksessään vaan esim. platoninen muotoavaruus) on ontologinen hiukkasten lisäksi, niin näiden välillä ei ole tieteellistä vertailua, jos molemmat mallit ennustavat samaa. Toisesta mallista ei huom. voi tehdä toiseen mallin kommentteja, että tekeekö X siellä kausaalisesti jotain tälläisen täydellisen ennusteen ollessa. Silloin kun molemmissa malleissa esiintyy sama sana nimeltä geeni, olisi todella oleellista, että ne eivät ole täydellisen identtiset niiden asioiden suhteen, mitä ne määrittelevät ja siksi aikaansaavat. Mutta sinut on jätetty tässä täydellisen tyhjän päälle, että kukaan ei ole tehnyt ontologiaa, jossa olisi 'kuin geeni' ja 'jotain muuta'. Sen sijaan puhutaan epämääräisiä siitä, että voisiko käyttää jotain työkalua johonkin ja tehdä esim. teknologiaa. Mikä ei ole sellaista puhetta, mikä viittaisi geenien aseman olevan muuttumassa miksikään.

B:
"Toinen vaikuttava tekijä on epigenetiikka ja Jungin arkkityyppien tapainen resonanssivaikutus."

Solujen välinen sähkökenttä kuuluu epigenetiikan kategoriaan. Kaikkien mielestä. Samoin äsken kirjoittamasi kappale, missä se mainittiin. Mitään arkkityyppien resonanssivaikutusta ei ole määritelty. Siinä ei ole mitään mikä vaikuttaa mihinkään rakenteeseen. Eikä siinä ole mitään, mikä viittaisi taajuuksiin ja esim. väliainesiin. Sanoit yllä ettei ole täydellistä, mutta silti esiinnyt kuin kaikki olisi jo mainittaessa täydellistä fyysistä todellisuutta, joka odottaa mittausta. Kuitenkaan pointti ei ole, että mitään mitataan, mutta miksi mielessä kaiken pitää olla koko ajan, niinkuin mitattavissa kohteissa?

B:
"Tuossa oletat että voi olla olemassa vain yksitasoinen lineaarinen todellisuus (esim. hiukkasten/biljardipallojen törmäily toisiinsa) ilman minkäänlaisia takaisinkytkentöjä (joita ilman esim. tietotekniikka eikä tekoäly voisi edes toimia) eikä itsesäätelyä joka mahdollistaa suhteellisen autonomisen toiminnan suhteessa ympäristöön (eliöt)"

Väität toiselle henkilölle tässä, että psi-ilmiössä ei ole mitään mitä toistetaan eli ei mitään mitä halutaan ennustaa? Miksi sitten koko ajan esim. kerrot psi-ilmiöistä, joissa _ne_ ennustavat? Eivätkö 'takaisinkytkennät ym'. aiheuta sitä, että Ukrainan ennustaminen on aina jotain muuta, kuin sitä mitä Ukrainassa tapahtuu lineaarisesti?

Takaisinkytkentäjärjestelmät ovat oikeasti jotkut maailman helpoimpia ennustaa. Koska systeemit, missä niitä on, eivät voi harhautua tekemään mitään muuta millään muulla tavalla. Eli kytkentä vahtii että kaikki on vartavasten yhtä ja samaa, ja tämän yhden ja saman voi ennustaa. Tämän hetken olematon tekoäly on kuitenkin ok esimerkki asiasta, mitä ei ennustella. Siinä sen ennustamattomuus johtuu siitä, että se tekee asioita aivan valtavasti. Yhtä vaikea voisi olla ennustaa jotain saman kokoista ohjelmaa, jonka koodia ei itse näe eikä tunne, mutta missä on jotenkin sovittu, että se ei saa muistuttaa takaisinkytkentää.

Anomalian eli harvinaisen tilanteen, kuten auringonpimennyksen pystyy kuitenkin myös ennustamaan. Psi-ilmiön pitäisi määritellä itselleen jokin harvinainen tapaus, jonka toteutuminen tietyllä tavalla falsifioi sen. Mutta sitten niin ei tapahdu. Tätä sanottaisiin tieteeksi.

Biljardipalloistakin pystytään tekemään takaisinkytkentä laittamalla ne jollain tavalla putkiin, mistä yhdestä putkesta tulee jotain riippuen siitä, paljonko muissa putkissa tapahtuu.

Tietotekniikkaa on esim. se että lukee bitin ja kirjoittaa bitin. Bitit eivät koskaan edes vaikuta toisiinsa.

Kaikilla on varmaan aika hyvä mielikuva siitä, millainen psi-ilmiön pitäisi olla, jotta se olisi vallankumouksellinen. Teet asiasta aivan turhan vaikean.

B:
"Kannatat siis ns. virallista narratiivia jossa kaikki mahdollinen kuvitellaan olevan selitettävissä nykyisen fysiikkatieteen mallinnosten mukaisesti matemaattisilla kaavoilla. "

Takaisinkytkennöillä on sellainen kaava. Tai muuten ne eivät olisi sitä, mitä sanotaan, vaan niissä voisi tapahtua mitä tahansa ei-takaisinkytkevää. Sen sijaan kaavoilla ei ole välttämättä jatkuvasti toistuvia ratkaisuja, vaan voi olla esim. kolmen kappaleen ongelma, jossa on tosi epämääräisin ajoin 'auringonpimennyksiä'.

B:
"Yleinen selitusyritys skeptikoilla on että nimenomaan tuo vahvistusharha eli oletetaan että ns. sattumia on paljon ja tilastollisesti sitten ilmenee jotain epätodennäköisempää joka tulkitaan aidoksi psi-ilmiöksi ja julkistetaan vain ne epätodennäköiset tapaukset vaikka ne ovat esim. vain sadasosa kaikista kokeiluista."

Et tekstisi aikana kertaakaan kommentoi tätä kritiikkiä. Vaikuttaa siltä, että et pysty rationaaliseen ajatteluun, vaan että kopioit opeteltuja lauseita ja leimaat ne.

6

Lue lisää

B:
"Kaikki ne joilla ei ole koskaan itsellä ollut psi-kokemuksia ovat tietysti aina äärimmäisen skeptisiä ja niin pitääkin olla"

Sanoit yllä myös, että tämän seurauksena kyvyt eivät tule yleistymään. Mutta sitä et voinut hyväksyä, vaan pidät sitä ihmisten hallintana.

B:
"kontrolloiduissa olosuhteissa näiden kykyjen testaaminen harvoin tuottaa mullistavia tuloksia ainakaan tilastollisesti arvioituna. Mullistavimmat vaikutukset ovat aina spontaaneja ja yllättäviä joten niihin on vaikea varautua etukäteen."

Ihmisten mittaustarkkuus riittää näkemään ei-mullistaviakin asioita. Asian pitäminen vahvistuksena vaikka sitä ei ole tutkittu tai toistettu on tässä sitä harhaa.

B:
"Kollektiivinen ja yksilöllinen piiilotajunta kykenee uskomattomiin saavutuksiin esim. ihmiskehon toiminnoissa joita mikään määrä asiantuntijoita ei kykenisi tuottamaan ja kontrolloimaan reaaliajassa"

Tuottamaan mistä? Itse yrität olla tuossa se asiantuntija, kun väität meille, että ihmiskehojen toimintoihin on olemassa niin hyvä selitys kuin piilotajunta.

Jos otan biljardipöydän, jossa on sata palloa, jotka liikkuvat, mutta eivät saavuta mitään, niin voitko tuottaa ja kontrolloida sen reaaliajassa? Entä väitätkö, että palloilla on piilotajunta?

B:
"se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio on äärimmäisen avutonta jossa kyetään vertailemaan vain paria asiaa keskenään"

Asioille kannattaa käyttää matematiikkaa. Mikä ei ole sama kuin 'kognitio'.

B:
"("kolmen idean ongelma" eli sama kuin "3 kappaleen ongelma")"

Ei pidä paikkaansa, että asioiden määrä on se, mikä luo 3:n kappaleen ongelman. Sellaisessa puhutaan oikeasti järjestelmästä, jossa ratkaistaan paikka-avaruuden ratoja differentiaali-yhtälöillä, ja kappaleiden välillä on gravitaatiovaikutukset. Ihmisten loogisanalyyttisyyttä ei pidä verrata vain differentiaali-yhtälöihin. Esim. tietotekniikka ja sen toimivuus ennustettavasti on täynnä matemaattisia ongelmia, joissa on ns. enemmän asiaa kuin kolme. Toimivuus tarkoittaa, että näillä ongelmilla on ratkaisu, joka koneesta tulee myös ulos.

B:
"kun tiede perustuu binäärihamotukseen niin se ei voi tuottaa kuin sekoiluja selitysten tasolla"

Äskeisestä lauseestasi olisin itse kuvitellut voitavan päätellä, että jokainen joka käyttää kolmen asian hahmotusta, tulisi sekoilemaan. Mutta ilmeisesti enää näin ei ole, vaan kaksi riittää ja sitä suuremmat ovat muiden yläpuolella tehden ties mitä kaikista ajatuksista vapaata toimintaa.

Ilmeisesti B tarkoittaa tällä binäärihahmotuksella sitä, että tietoisuus ja aine ovat erikseen. Ne ovat erikseen dualismissa eivätkä tieteessä. Sitten hän ajattelee todistavansa kaikki muut vääräksi kaikissa aiheissa, koska dualismi ei kelpaa hänelle filosofiana (vielä).

B:
"ja tekniikkaa yritysten, erehdysten ja luovan intuition ja intention kautta jotka taas ei ole selitettävissä tieteen metodien puitteissa."

Olet sellainen tieteen ja tekniikan tuntija, että juuri sinulta kysyttäisiin, miten ne liittyvät toisiinsa.

Teoreettisessa tieteessäkään ei tiede tavallaan selitä, mikä sen teoretisointikyvyn selitys on. Mutta ei missään ole sanottu, että teoriaa ei voisi verrata mittauksiin ilman, että on selittänyt äskeisen. Siitä asiasta, mistä puhut, ei ole olemassa tiedettä ja mittausta, joten mitä vaikutusta sillä pitäisi olla?

B:
"Kyse on hyvin samankaltaisista asioista kuin huippu-urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla eli kyvyt ei toimi läheskään aina optimaalisesti vaan hyvin monen aspektin pitää synkata yhteen ja psi-kokeissa tehdään satoja ellei tuhansia testejä perätysten jolla kyllästyminen ja väsyminen tulee helposti mukaan"

Huippu-urheilija ei ole koskaan lähelläkään tavallista ihmistä eli kyvyn nollatasoa. Taiteilu ei ole mitattava suoritus. Minkään kyvyn mittaaminen, mikä toimii yhden kerran tuhannesta, ei olisi aidosti hyödyllistä tietää, vaikka kokeen tulos olisi valtavan tarkkuuden ansiosta varmasti positiivinen. Psi-ilmiöstä tulisi lähinnä meemi tai tositapahtumiin perustuva dokumenttikertomus, jota vain kerrottaisiin. Ja huijareita olisi varmasti enemmän.

B:
"On hyvin kyseenalainen väite että aivot tuottaisivat tietoisuuden (vesipäät ja muut anomaliat neurotieteessä)."

Vesipäällä on sekä aivot että tietoisuus. Mitään anomaalista ei ole tapahtunut.

Et taida vieläkään tietää, mitä tarkoittaa teoria, ja mitä on teorian kyseenalaistus.

B:
"Mitään mekanismia ei tunneta kokemuksellisuuden tuotamisen suhteen (ns. vaikea ongelma)."

Siinä tapauksessa ei varmaan ole mitään väitettäkään.

Mekanismi on melkein ontologinen käsite. Fysikalisti ei voi esittää, että on jotain ontologista, joka aivoijen hiukkasten lisäksi tekee kokemuksellisuuksia. Voisi siis sanoa, että ei ole selitystä tuottaa kokemuksellisuus.

Jos et sinäkään selitä kokemuksellisuutta millään, niin ei varmaan pitäisi olla mitään toisiakaan väitteitä kuin fysikalismi.

7

Anonyymi00073 kirjoitti:

B:
"Kaikki ne joilla ei ole koskaan itsellä ollut psi-kokemuksia ovat tietysti aina äärimmäisen skeptisiä ja niin pitääkin olla"

Sanoit yllä myös, että tämän seurauksena kyvyt eivät tule yleistymään. Mutta sitä et voinut hyväksyä, vaan pidät sitä ihmisten hallintana.

B:
"kontrolloiduissa olosuhteissa näiden kykyjen testaaminen harvoin tuottaa mullistavia tuloksia ainakaan tilastollisesti arvioituna. Mullistavimmat vaikutukset ovat aina spontaaneja ja yllättäviä joten niihin on vaikea varautua etukäteen."

Ihmisten mittaustarkkuus riittää näkemään ei-mullistaviakin asioita. Asian pitäminen vahvistuksena vaikka sitä ei ole tutkittu tai toistettu on tässä sitä harhaa.

B:
"Kollektiivinen ja yksilöllinen piiilotajunta kykenee uskomattomiin saavutuksiin esim. ihmiskehon toiminnoissa joita mikään määrä asiantuntijoita ei kykenisi tuottamaan ja kontrolloimaan reaaliajassa"

Tuottamaan mistä? Itse yrität olla tuossa se asiantuntija, kun väität meille, että ihmiskehojen toimintoihin on olemassa niin hyvä selitys kuin piilotajunta.

Jos otan biljardipöydän, jossa on sata palloa, jotka liikkuvat, mutta eivät saavuta mitään, niin voitko tuottaa ja kontrolloida sen reaaliajassa? Entä väitätkö, että palloilla on piilotajunta?

B:
"se tietoinen loogis-analyyttinen kognitio on äärimmäisen avutonta jossa kyetään vertailemaan vain paria asiaa keskenään"

Asioille kannattaa käyttää matematiikkaa. Mikä ei ole sama kuin 'kognitio'.

B:
"("kolmen idean ongelma" eli sama kuin "3 kappaleen ongelma")"

Ei pidä paikkaansa, että asioiden määrä on se, mikä luo 3:n kappaleen ongelman. Sellaisessa puhutaan oikeasti järjestelmästä, jossa ratkaistaan paikka-avaruuden ratoja differentiaali-yhtälöillä, ja kappaleiden välillä on gravitaatiovaikutukset. Ihmisten loogisanalyyttisyyttä ei pidä verrata vain differentiaali-yhtälöihin. Esim. tietotekniikka ja sen toimivuus ennustettavasti on täynnä matemaattisia ongelmia, joissa on ns. enemmän asiaa kuin kolme. Toimivuus tarkoittaa, että näillä ongelmilla on ratkaisu, joka koneesta tulee myös ulos.

B:
"kun tiede perustuu binäärihamotukseen niin se ei voi tuottaa kuin sekoiluja selitysten tasolla"

Äskeisestä lauseestasi olisin itse kuvitellut voitavan päätellä, että jokainen joka käyttää kolmen asian hahmotusta, tulisi sekoilemaan. Mutta ilmeisesti enää näin ei ole, vaan kaksi riittää ja sitä suuremmat ovat muiden yläpuolella tehden ties mitä kaikista ajatuksista vapaata toimintaa.

Ilmeisesti B tarkoittaa tällä binäärihahmotuksella sitä, että tietoisuus ja aine ovat erikseen. Ne ovat erikseen dualismissa eivätkä tieteessä. Sitten hän ajattelee todistavansa kaikki muut vääräksi kaikissa aiheissa, koska dualismi ei kelpaa hänelle filosofiana (vielä).

B:
"ja tekniikkaa yritysten, erehdysten ja luovan intuition ja intention kautta jotka taas ei ole selitettävissä tieteen metodien puitteissa."

Olet sellainen tieteen ja tekniikan tuntija, että juuri sinulta kysyttäisiin, miten ne liittyvät toisiinsa.

Teoreettisessa tieteessäkään ei tiede tavallaan selitä, mikä sen teoretisointikyvyn selitys on. Mutta ei missään ole sanottu, että teoriaa ei voisi verrata mittauksiin ilman, että on selittänyt äskeisen. Siitä asiasta, mistä puhut, ei ole olemassa tiedettä ja mittausta, joten mitä vaikutusta sillä pitäisi olla?

B:
"Kyse on hyvin samankaltaisista asioista kuin huippu-urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla eli kyvyt ei toimi läheskään aina optimaalisesti vaan hyvin monen aspektin pitää synkata yhteen ja psi-kokeissa tehdään satoja ellei tuhansia testejä perätysten jolla kyllästyminen ja väsyminen tulee helposti mukaan"

Huippu-urheilija ei ole koskaan lähelläkään tavallista ihmistä eli kyvyn nollatasoa. Taiteilu ei ole mitattava suoritus. Minkään kyvyn mittaaminen, mikä toimii yhden kerran tuhannesta, ei olisi aidosti hyödyllistä tietää, vaikka kokeen tulos olisi valtavan tarkkuuden ansiosta varmasti positiivinen. Psi-ilmiöstä tulisi lähinnä meemi tai tositapahtumiin perustuva dokumenttikertomus, jota vain kerrottaisiin. Ja huijareita olisi varmasti enemmän.

B:
"On hyvin kyseenalainen väite että aivot tuottaisivat tietoisuuden (vesipäät ja muut anomaliat neurotieteessä)."

Vesipäällä on sekä aivot että tietoisuus. Mitään anomaalista ei ole tapahtunut.

Et taida vieläkään tietää, mitä tarkoittaa teoria, ja mitä on teorian kyseenalaistus.

B:
"Mitään mekanismia ei tunneta kokemuksellisuuden tuotamisen suhteen (ns. vaikea ongelma)."

Siinä tapauksessa ei varmaan ole mitään väitettäkään.

Mekanismi on melkein ontologinen käsite. Fysikalisti ei voi esittää, että on jotain ontologista, joka aivoijen hiukkasten lisäksi tekee kokemuksellisuuksia. Voisi siis sanoa, että ei ole selitystä tuottaa kokemuksellisuus.

Jos et sinäkään selitä kokemuksellisuutta millään, niin ei varmaan pitäisi olla mitään toisiakaan väitteitä kuin fysikalismi.

7

Lue lisää

B:
"Kyse on aina vain neurokorrelaateista suhteessa koehenkilön omaan introspektiseen kuvaukseen."

En tiedä mitä tässä lopulta haetaan takaa, mutta huomatutan, että neurokorrelaatit ovat mittauksilla tehtyä tutkimusta. Miksi ylipäänsä ajattelisit, että mittaukset olisivat sama kuin mekanismi ja selitys? Jos ajattelisitkin, että neurokorrelaatio on ennenkaikkea viittaus atomiseen aineeseen, niin et voi sanoa, että aina on kyse muutamasta mitatusta atomisesta aineesta, vaan sitä on aivoissa muinakin hetkinä, ja atomien käyttö tarkoittaisi olevan kehitystä ajassa.

B:
" Monet valtavirran tieteilijät ovat julkisesti ilmoittaneet etteivät voi uskoa ja hyväksyä psi-ilmiöitä todelliseksi vaikka niistä olisi kiistatonta todistusaineistoa"

Kuulostaa täysin keksimältäsi jutulta. Tai siltä että et osaa lukea mitään. Laita mielummin linkki.

B:
"Psi-ilmiö näkyy selkeästi tilastolisissa analyyseissä vaikka ei läheskään niin vahvana kuin spontaaneissa ilmentymissä."

Kuulostaa täysin keksimältäsi jutulta. Tai siltä että et osaa lukea mitään. Laita mielummin linkki.

B:
"Paranormaalissa tieteellisessä tutkimuksessa on paljon tiukemmat kontrollit kuin ns. normaalitieteissä"

Oletko joskus ollut paikalla kummassakin?

B:
"ja käytetään usein tuplasokkomenetelmiä eliminoimaan esim. telepatian mahdollisuus crv-kokeissa."

Olisi hirveää, jos telepatian vaikutus tulisi tilastoitua johonkin. Tästä lähtien sokkous on siis oikeaa eikä sitä, että on yksi tyyppi, joka kontrolloi oman mielensä tosi sokoksi. Olen yleensä sanonut tähän oikeaan sokkouteen (ei liity silti aina silmiin vaan esim. siihen että oikea kortti on jollakin), että se on tyypillinen taikureiden käyttämä menetelmä tehdä tempusta paremman näköinen. Taikuus kehittyy vaikka mitään suorituskykyä tai tapaa tehdä asiaa ei muuteta, mutta kunhan näyttää olevansa sokompi kuin ennen.

B:
"Psi-kyvyt ja dominoiva loogis-analyyttisyys ovat toistensa poissulkevia kykyjä koska se analyyttinen mieli pitää hiljentää jotta voisi tiedostaa ne heikot resonanssit jotka piilotajunta kykenee rekisteröimään."

Oletko koskaan kokeillut, pitääkö se paikkaansa ja tehnyt tilastoa eri kerroista? Vai onko tuo taikurilta yleisölle saatu ohje, joka on vähän kuin: 'yleisö täytyy hiljentää tai muuten (näkyvä) taika ei toimi'.

B:
"Monet ongelmat ratkeavat unennäössä tai juuri unesta heräämisen jälkeen tämän takia."

Itse ainakin olen unohtanut tuhat asiaa, jotka analysoin ennen nukahtamista, ja jotka muistoissani olivat täydellisiä ratkaisuja. Itse taidat päntätä asioita, koska moneen kertaan luetut asiat jäävät muistiin, ja nukkumista pidetään hyvänä asiana niiden tehokkaammalle käytölle.

B:
"Järjetön vaatimus on esim. vaatia poikkeuksellisen vahvoja todisteita koska kyse on lähinnä vain siitä mihin on totuttu ja mihin ehdollistettu uskomaan koulutuksessa. "

Tarkoitatko että mikään konkreettinen ei muutu miksikään, jos ajattelee psi-ilmiöitä totena? Mutta ihmisten käytös toisiaan kohtaan muuttuu ja eletään paratiisissa? Voisit joutua todistamaan kaiken tällaisenkin.

B:
"Itse suhtaudun ns. normaalitieteeseen suurin piirtein yhtä vahvalla skeptisyydellä kuin skeptikot kaikkiin epätavallisiin ilmiöihin ja epäilin jo koulussa esim. evoluutioteorian toimivuutta varsinkin kun siinä jätetään huomiotta miten ne uudet kyvyt ja ominaisuudet muka voivat syntyä satunnaisten mutaatioiden kautta & kirahvin kaulan venyminen yms. kehäpäättelyt jossa jo valmiiksi oletetaan mallin oikeellisuus."

Koulu ei ole paikka, missä kukaan voi kertoa tapahtumaketjua, joka johtaa uusiin kirahveihin. Jos olisit ollut lainkaan kiinnostunut siitä, olisit mennyt parempaan kouluun. Olisit päättänyt että siihen päästäkseen voisi ensin tietää, mistä edes muutaman solun muutokset tulevat.

Jos sanoo kirahvien kauloista joitain, että luulee niiden tulevan mutaatioista, niin ei kyseessä ole kehäpäätelmä. Kehäpäätelmässä lukee 'Jos X on totta, niin Y on totta. X on totta jos Y on totta, ja lisäksi minä tiedän pelkästään tämän perusteella, onko Y totta '. Koulussa sinulla ei ollut mitään jossittelua eikä kahta eri kirjainta.

KIrahvien kaulojen kasvu voi tarkoittaa eräänlaista klassista esimerkkiä, jota lähinnä koko Darwinismin epäilijät esittäisivät. Eli joku ei uskoisi, että on ollut lyhyitä kirahveja, tai sanoisi että vähintään, ne kuolevat kaikki. Tähän pelkkä Darvinisti voisi kuitenkin sanoa, että jos ihmisiäkin katsoo muutaman sukupolvea, niin näkee, että heitä syntyy samoista vanhemmista eri pituisia. Minkä lisäksi pitkillä vanhemmilla on pidempiä jälkeläisiä. Tästä voisi hypotetisoida, että pitkiä yksilöitä syntyy ja pitkät yksilöt syrjäyttävät lopulta kokonaan lyhyet.

8

Anonyymi00074 kirjoitti:

B:
"Kyse on aina vain neurokorrelaateista suhteessa koehenkilön omaan introspektiseen kuvaukseen."

En tiedä mitä tässä lopulta haetaan takaa, mutta huomatutan, että neurokorrelaatit ovat mittauksilla tehtyä tutkimusta. Miksi ylipäänsä ajattelisit, että mittaukset olisivat sama kuin mekanismi ja selitys? Jos ajattelisitkin, että neurokorrelaatio on ennenkaikkea viittaus atomiseen aineeseen, niin et voi sanoa, että aina on kyse muutamasta mitatusta atomisesta aineesta, vaan sitä on aivoissa muinakin hetkinä, ja atomien käyttö tarkoittaisi olevan kehitystä ajassa.

B:
" Monet valtavirran tieteilijät ovat julkisesti ilmoittaneet etteivät voi uskoa ja hyväksyä psi-ilmiöitä todelliseksi vaikka niistä olisi kiistatonta todistusaineistoa"

Kuulostaa täysin keksimältäsi jutulta. Tai siltä että et osaa lukea mitään. Laita mielummin linkki.

B:
"Psi-ilmiö näkyy selkeästi tilastolisissa analyyseissä vaikka ei läheskään niin vahvana kuin spontaaneissa ilmentymissä."

Kuulostaa täysin keksimältäsi jutulta. Tai siltä että et osaa lukea mitään. Laita mielummin linkki.

B:
"Paranormaalissa tieteellisessä tutkimuksessa on paljon tiukemmat kontrollit kuin ns. normaalitieteissä"

Oletko joskus ollut paikalla kummassakin?

B:
"ja käytetään usein tuplasokkomenetelmiä eliminoimaan esim. telepatian mahdollisuus crv-kokeissa."

Olisi hirveää, jos telepatian vaikutus tulisi tilastoitua johonkin. Tästä lähtien sokkous on siis oikeaa eikä sitä, että on yksi tyyppi, joka kontrolloi oman mielensä tosi sokoksi. Olen yleensä sanonut tähän oikeaan sokkouteen (ei liity silti aina silmiin vaan esim. siihen että oikea kortti on jollakin), että se on tyypillinen taikureiden käyttämä menetelmä tehdä tempusta paremman näköinen. Taikuus kehittyy vaikka mitään suorituskykyä tai tapaa tehdä asiaa ei muuteta, mutta kunhan näyttää olevansa sokompi kuin ennen.

B:
"Psi-kyvyt ja dominoiva loogis-analyyttisyys ovat toistensa poissulkevia kykyjä koska se analyyttinen mieli pitää hiljentää jotta voisi tiedostaa ne heikot resonanssit jotka piilotajunta kykenee rekisteröimään."

Oletko koskaan kokeillut, pitääkö se paikkaansa ja tehnyt tilastoa eri kerroista? Vai onko tuo taikurilta yleisölle saatu ohje, joka on vähän kuin: 'yleisö täytyy hiljentää tai muuten (näkyvä) taika ei toimi'.

B:
"Monet ongelmat ratkeavat unennäössä tai juuri unesta heräämisen jälkeen tämän takia."

Itse ainakin olen unohtanut tuhat asiaa, jotka analysoin ennen nukahtamista, ja jotka muistoissani olivat täydellisiä ratkaisuja. Itse taidat päntätä asioita, koska moneen kertaan luetut asiat jäävät muistiin, ja nukkumista pidetään hyvänä asiana niiden tehokkaammalle käytölle.

B:
"Järjetön vaatimus on esim. vaatia poikkeuksellisen vahvoja todisteita koska kyse on lähinnä vain siitä mihin on totuttu ja mihin ehdollistettu uskomaan koulutuksessa. "

Tarkoitatko että mikään konkreettinen ei muutu miksikään, jos ajattelee psi-ilmiöitä totena? Mutta ihmisten käytös toisiaan kohtaan muuttuu ja eletään paratiisissa? Voisit joutua todistamaan kaiken tällaisenkin.

B:
"Itse suhtaudun ns. normaalitieteeseen suurin piirtein yhtä vahvalla skeptisyydellä kuin skeptikot kaikkiin epätavallisiin ilmiöihin ja epäilin jo koulussa esim. evoluutioteorian toimivuutta varsinkin kun siinä jätetään huomiotta miten ne uudet kyvyt ja ominaisuudet muka voivat syntyä satunnaisten mutaatioiden kautta & kirahvin kaulan venyminen yms. kehäpäättelyt jossa jo valmiiksi oletetaan mallin oikeellisuus."

Koulu ei ole paikka, missä kukaan voi kertoa tapahtumaketjua, joka johtaa uusiin kirahveihin. Jos olisit ollut lainkaan kiinnostunut siitä, olisit mennyt parempaan kouluun. Olisit päättänyt että siihen päästäkseen voisi ensin tietää, mistä edes muutaman solun muutokset tulevat.

Jos sanoo kirahvien kauloista joitain, että luulee niiden tulevan mutaatioista, niin ei kyseessä ole kehäpäätelmä. Kehäpäätelmässä lukee 'Jos X on totta, niin Y on totta. X on totta jos Y on totta, ja lisäksi minä tiedän pelkästään tämän perusteella, onko Y totta '. Koulussa sinulla ei ollut mitään jossittelua eikä kahta eri kirjainta.

KIrahvien kaulojen kasvu voi tarkoittaa eräänlaista klassista esimerkkiä, jota lähinnä koko Darwinismin epäilijät esittäisivät. Eli joku ei uskoisi, että on ollut lyhyitä kirahveja, tai sanoisi että vähintään, ne kuolevat kaikki. Tähän pelkkä Darvinisti voisi kuitenkin sanoa, että jos ihmisiäkin katsoo muutaman sukupolvea, niin näkee, että heitä syntyy samoista vanhemmista eri pituisia. Minkä lisäksi pitkillä vanhemmilla on pidempiä jälkeläisiä. Tästä voisi hypotetisoida, että pitkiä yksilöitä syntyy ja pitkät yksilöt syrjäyttävät lopulta kokonaan lyhyet.

8

Lue lisää

Jos et halunnut epäillä äskeistä, niin olet tavallaan vielä sekavampi ajattelija, koska millä perusteella johonkin ilmestyy lisää kaulaa, kuin nimenomaan biologisilla perusteilla? Ja missä biologisia perusteita on paitsi geeneissä? Joskus sellainen geeni tai kokoelma niitä, joka määrittää esim. pituuden, voidaan löytää sellaisenaan. Eli joitain geenejä säätämällä on nähty, että niiden kanssa yksiyhteen syntyy erilaisia jälkeläisiä Sen jälkeen sinun pitää vain tajuta, että geeni ei ole sitä kopioidessa ikuinen.

Jos haluat kumota geeni-ihmiset niin sano, että falsifioit sen, että geeni sisältää tämän. Tai että sillä on tämä vaikutus. Eli todista että geeniä vääntämällä ei muutu mitään. Aika helppoa ja mitattavissa. Koulussa en tietenkään väitä, että olisit tajunnut vielä näitä tekstejä, mutta ehkä kohta on aika?

B:
"Yliopistojen ja muiden koulutusjärjestelmien ehdollistava vaikutus kannattaa ottaa huomioon kun arvioi akateemista tiedettä"

Arviointi tarkoittaa tässä ikäänkuin sen maksajan arvioimana hyötynä/haittana? Miksi se meitä kiinnostaa, kun puhuisimme vain tieteestä ja oikeista teorioista?

B:
"jo sen takia että ei voi edes edistyä opinnoissa jollei pääse läpi tenteistä jossa nimenomaan testataan kuuliaisuutta suhteessa sen hetkisen tieteen viralliseen narratiiviin eli kyse on manipuloinnista ja ehdollistumisesta josta on hyvin vaikea vapautua myöhemmin."

Jos opiskelijalla on samanlaiset aivot kuin koiralla, niin varmaan noin on.

B:
"Tekniikan suhteen on aika yhdentekevää mikä on sen tekniikan taustatarina"

Meillä ei varmaan ole mitään suhdetta tai kiinnostusta tekniikkaan ja sen näkökulmaan. Jos tekniikka kertoo jotain teorioiden oikeassaolemisesta, niin se tieto kannattaa niistä ottaa.

B:
"Jos esim. yliaistillisista kyvyistä on hyötyä vakoilussa ja tiedustelussa niin on aika yhdentekevää jos akateeminen enemmistö pitää sitä pseudotieteenä. "

Se mikä tuossa myös on yhdentekevää, on esim. kvanttiresonanssi, evoluution selitysmekanismi, ja se että voitko vakoilla toisia galakseja yhtä lyhyessä ajassa kuin vakoilet toista maata. Vakoilijoita voi kuitenkin itseäänkin kiinnostaa se, että ovatko he tilastollisesti oikeassa kerran tuhannesta vai vielä huonnommin. Eli tieteellisyys, jota eniten peräänkuulutettiin psi:hisi, ei mene mihinkään.

B:
"Tämä alkaa aika puuduttavaa touhua kun useimmat ihmiset ovat niin syvällä asenteidensa ja uskomustensa poteroissa."

Jos et voi siirtää heitä mitenkään, niin viestisi heille taitaa koostua vain vaihtoehtoisista uskomuksista.

B:
"Havainnot ja mittaukset sellaisenaan eivät voi tuottaa tulkintaa vaan se tulkinta projisoidaan aina siihen havaintokohteeseen eli koetaan intentionaalisesti jonakin"

Etkö tarkoita intentionaalisella kokemuksella sitäkin, että havaitsee täysin eri asioita, joista tulee niitä täysin objektiivisesti? Mistä syystä olet maininnut luonnonlakien olemattomuuden. Tässä kontekstissa lauseesi tulkinnan asemasta on tyhjänpäiväinen. Se on melko tyhjänpäiväinen myös kommenttina edelliselle kirjoittajalle.

B:
"joka liittyy aikaisempiin kokemuksiin, omaksuttuihin käsitemalleihin yms. (tuttuuteen palauttaminen) joka ei sellaisenaan voi olla 100% totta vaan se on aina jossain määrin arvailua ja spekulaatiota josta seuraa että loogien päättely ei periaattteessa koskaan voi toimia 100% luotettavasti koska ei ole 100% varmuutta mistään."

Tämä mukaan elämä ei voi toimia 100 %:sesti, koska havaintoja, mittausta ja tulkintaa teet myös ilman logiikkaa. Logiikan toimimattomuus on looginen seuraus, koska se kuuluu elämän alle. Koeta kumota äskeinen lause, jos logiikka ei toimi. (Vinkki: voisit esim. sanoa että olit väärässä koko ajan, ja ehkä elämäkin toimii.)

B:
"Jos päättelyn oletuksissa on vähänkin puutteita tai virheitä niin johtopäätös on aina väärä."

Jos tiedät tämän, niin käytät logiikkaa ja turvaudut siihen. Puhuminen siitä, mitä logiikalla voi ja kannattaa tehdä on aivan erikseen.

B:
"Intuitio sen sijaan kykenee ottamaan huomioon kokonaisvaikutelman tai "perstuntuman" että jokin tuntuu oikean- tai vääränsuuntaiselta joka sitten voi motivoida tarkempaan perehtymiseen eikä pelkästään omaksumaan muiden tai enemmistön näkemyksiä sellaisenaan."

Mitä tässä ollaan edes tekemässä? Jos tutustut johonkin muiden tekstiin, niin siinä on käytetty logiikkaa vain, jos he ovat suostuneet käyttämään sitä sinulle. Tai jos ajattelet tietäväsi kaiken paljon heitä paremmin ja kirjoitat saman asian, mutta logiikkaan perustuen. Voit myös käyttää tekstiä vastaan omaa logiikkaasi tietämällä jotain muualta oppimaasi lausetta ja sen seurauksia, mutta sen loogisuus on ihan omalla vastuulla.

Vai puhutko kuitenkin vain ensimmäisestä kosketuksesta johonkin tietoon, jossa päätetään kiinnostua siitä tai sitten ei? Miksi pitää puhua näin marginaalisesta aiheesta?

9

Anonyymi00075 kirjoitti:

Jos et halunnut epäillä äskeistä, niin olet tavallaan vielä sekavampi ajattelija, koska millä perusteella johonkin ilmestyy lisää kaulaa, kuin nimenomaan biologisilla perusteilla? Ja missä biologisia perusteita on paitsi geeneissä? Joskus sellainen geeni tai kokoelma niitä, joka määrittää esim. pituuden, voidaan löytää sellaisenaan. Eli joitain geenejä säätämällä on nähty, että niiden kanssa yksiyhteen syntyy erilaisia jälkeläisiä Sen jälkeen sinun pitää vain tajuta, että geeni ei ole sitä kopioidessa ikuinen.

Jos haluat kumota geeni-ihmiset niin sano, että falsifioit sen, että geeni sisältää tämän. Tai että sillä on tämä vaikutus. Eli todista että geeniä vääntämällä ei muutu mitään. Aika helppoa ja mitattavissa. Koulussa en tietenkään väitä, että olisit tajunnut vielä näitä tekstejä, mutta ehkä kohta on aika?

B:
"Yliopistojen ja muiden koulutusjärjestelmien ehdollistava vaikutus kannattaa ottaa huomioon kun arvioi akateemista tiedettä"

Arviointi tarkoittaa tässä ikäänkuin sen maksajan arvioimana hyötynä/haittana? Miksi se meitä kiinnostaa, kun puhuisimme vain tieteestä ja oikeista teorioista?

B:
"jo sen takia että ei voi edes edistyä opinnoissa jollei pääse läpi tenteistä jossa nimenomaan testataan kuuliaisuutta suhteessa sen hetkisen tieteen viralliseen narratiiviin eli kyse on manipuloinnista ja ehdollistumisesta josta on hyvin vaikea vapautua myöhemmin."

Jos opiskelijalla on samanlaiset aivot kuin koiralla, niin varmaan noin on.

B:
"Tekniikan suhteen on aika yhdentekevää mikä on sen tekniikan taustatarina"

Meillä ei varmaan ole mitään suhdetta tai kiinnostusta tekniikkaan ja sen näkökulmaan. Jos tekniikka kertoo jotain teorioiden oikeassaolemisesta, niin se tieto kannattaa niistä ottaa.

B:
"Jos esim. yliaistillisista kyvyistä on hyötyä vakoilussa ja tiedustelussa niin on aika yhdentekevää jos akateeminen enemmistö pitää sitä pseudotieteenä. "

Se mikä tuossa myös on yhdentekevää, on esim. kvanttiresonanssi, evoluution selitysmekanismi, ja se että voitko vakoilla toisia galakseja yhtä lyhyessä ajassa kuin vakoilet toista maata. Vakoilijoita voi kuitenkin itseäänkin kiinnostaa se, että ovatko he tilastollisesti oikeassa kerran tuhannesta vai vielä huonnommin. Eli tieteellisyys, jota eniten peräänkuulutettiin psi:hisi, ei mene mihinkään.

B:
"Tämä alkaa aika puuduttavaa touhua kun useimmat ihmiset ovat niin syvällä asenteidensa ja uskomustensa poteroissa."

Jos et voi siirtää heitä mitenkään, niin viestisi heille taitaa koostua vain vaihtoehtoisista uskomuksista.

B:
"Havainnot ja mittaukset sellaisenaan eivät voi tuottaa tulkintaa vaan se tulkinta projisoidaan aina siihen havaintokohteeseen eli koetaan intentionaalisesti jonakin"

Etkö tarkoita intentionaalisella kokemuksella sitäkin, että havaitsee täysin eri asioita, joista tulee niitä täysin objektiivisesti? Mistä syystä olet maininnut luonnonlakien olemattomuuden. Tässä kontekstissa lauseesi tulkinnan asemasta on tyhjänpäiväinen. Se on melko tyhjänpäiväinen myös kommenttina edelliselle kirjoittajalle.

B:
"joka liittyy aikaisempiin kokemuksiin, omaksuttuihin käsitemalleihin yms. (tuttuuteen palauttaminen) joka ei sellaisenaan voi olla 100% totta vaan se on aina jossain määrin arvailua ja spekulaatiota josta seuraa että loogien päättely ei periaattteessa koskaan voi toimia 100% luotettavasti koska ei ole 100% varmuutta mistään."

Tämä mukaan elämä ei voi toimia 100 %:sesti, koska havaintoja, mittausta ja tulkintaa teet myös ilman logiikkaa. Logiikan toimimattomuus on looginen seuraus, koska se kuuluu elämän alle. Koeta kumota äskeinen lause, jos logiikka ei toimi. (Vinkki: voisit esim. sanoa että olit väärässä koko ajan, ja ehkä elämäkin toimii.)

B:
"Jos päättelyn oletuksissa on vähänkin puutteita tai virheitä niin johtopäätös on aina väärä."

Jos tiedät tämän, niin käytät logiikkaa ja turvaudut siihen. Puhuminen siitä, mitä logiikalla voi ja kannattaa tehdä on aivan erikseen.

B:
"Intuitio sen sijaan kykenee ottamaan huomioon kokonaisvaikutelman tai "perstuntuman" että jokin tuntuu oikean- tai vääränsuuntaiselta joka sitten voi motivoida tarkempaan perehtymiseen eikä pelkästään omaksumaan muiden tai enemmistön näkemyksiä sellaisenaan."

Mitä tässä ollaan edes tekemässä? Jos tutustut johonkin muiden tekstiin, niin siinä on käytetty logiikkaa vain, jos he ovat suostuneet käyttämään sitä sinulle. Tai jos ajattelet tietäväsi kaiken paljon heitä paremmin ja kirjoitat saman asian, mutta logiikkaan perustuen. Voit myös käyttää tekstiä vastaan omaa logiikkaasi tietämällä jotain muualta oppimaasi lausetta ja sen seurauksia, mutta sen loogisuus on ihan omalla vastuulla.

Vai puhutko kuitenkin vain ensimmäisestä kosketuksesta johonkin tietoon, jossa päätetään kiinnostua siitä tai sitten ei? Miksi pitää puhua näin marginaalisesta aiheesta?

9

Lue lisää

Loogisen tekstin lukeminen ottamatta logiikkaa huomioon on vähän sama kuin ei lukisi ollenkaan. Riippuen siitä, mitä muuta luet sen lisäksi, niin saatat sitten enemmän ihmetellä, mitä ristiriitaisuudet ovat tai ajattella että tekstit ovat hyviä niistä huolimatta. Intuitiivisesta ajattelusta joka syntyy näin tai jota vain tehdään itse ilman logiikkaa seuraa tällöin ristiriidassa olevia käsityksiä, mihin kaikkiin intuitio haluaa sitoutua. Joudut odottamaan, että muutut kuin toiseksi ihmiseksi, jotta intuitiosi haluaisi sanoa asiat toisella tavalla. Siitä voi seurata esim. kaksinaismoralismia. Tarkemmin sanottuna sitä, että sinusta kaikkeen pitää tutustua. Mutta samalla keneenkään ihmiseen ei voi luottaa, jos tämä ei heitä asioita menemään intuition perusteella.

Jos et ota jostain kaikkea huomioon logiikalla, niin oliko se tarkoitettu niin? Mitä jos ongelma on vain sinulla, mutta ei muilla?

Et ole varsinaisesti koskaan logiikaton muita kuunnellessasi tai itse tehdessäsi. Tämä koko juttu on varmaan vain sinun tapasi polarisoida ihmisiä toisiaan vastaan, koska siitä syntyy sinulle parempi minä-kuva.

Enemmistö ei ole looginen perustelu. Mutta ei loogisuudesta ole mitään toisia mielipiteitäkään. Logiikka on melkein ainoa asia maailmassa, mistä voi tulla eri mielipiteitä eri asioille, koska ilman sitä ihmiset eivät tajuaisi, mitä he arvostelevat toisissa. Kuten näiden asettamia premissejä. Jotka on helppo vaihtaa. Tai jos vain odottaisi perstuntumaa, niin monesta asiasta jäisi esittämättä toinen versio.

Onko sinusta hyvä asia, että enemmistö ihmisistä tietää, mitä kirjassa X sanotaan (jos lukee sen) vai että sen tulkinta itse jakaa ihmiset kahtia? Olisitko mielummin tällaisia tulkintoja tekevässä ammatissa jollekin pienelle ryhmälle?

B:
"Loogis-analyyttinen ajattelu on mekaanista ja algoritmista ja muodollisesti pätevää ja määritelmällisesti "totta" mutta vain jos kaikki taustaoletukset ovat paikkansapitäviä eli kokemuksien tulkinnat pitävät 100% paikkansa."

Tässä puhut siitä, millaista on valmis looginen esitys edessäsi. Et esim. sitä mitä tekisit päättääksesi heittää jotain luettavaa pois. Miksi et myöskin kuvaile valmista esitystä intuition tms. tuotteelle?

B:
"Tutussa ympäritössä ja arkirutiinien tasolla tämä ei ole kovin kovin ongelmallista yleensä mutta kaikki erilaiset ja uudet asiat eli omaksutun uskomusjärjestelmän kannalta anomaaliset asiat kuten psi-ilmiöt vaativat syvempää perehtymistä ja uudelleen orientoitumista."

Ai uusiin oletuksiin (joita sinulla on paljon)? Tällöin mikään ei muutu logiikan käytön suhteen. Jos muuten oletat, että psi-ilmiö on olemassa jo ennenkuin se on tieteellisestä nähty, niin vaikka sanoisit tietäneesi sen intuitiolla, on tämä aivan sama, kuin harrastaisit logiikkaa perustuen oletuksille, että psi-ilmiö on totta.

Maailmassa ei ole mitään lopputulosta, mikä pitäisi todeta oikeaksi tai vääräksi logiikalla, ja jossa on psi-ilmiö, eikä ainakaan pelkästään psi-ilmiöiden oletettuja selityksiä sinulta. Psi-ilmiöitä voi odottaa ikuisuuden, että ne koetaan tieteessä. Silloin tietää niiden olevan koettuja, mutta ei ennen. Psi-ilmiöllä ei ole mitään seurausta millekään. Koska ei ole niin, että minkään asian totuus muodostuu psi-ilmiön olemassaolosta vs. ei-olemassaolosta. Sellaiset seuraukset olisiva spekulaatiota liittymättä mihinkään tietoon, mikä niiden suhde olisi pelkään psi:hin, mutta sanon, että todennäköisesti asioiden oletukset olisivat laajempia kuin psi-ilmiön näkyminen. Näistä muista oletuksista ei ole mitään määriteltyä tapaa tulla tiedetyiksi.

B:
"Loogis-analyyttinen prosessointi ja konkreettinen tekeminen eivät yleensä toimi kovin hyvin samanaikaisesti koska tapahtumat voivat vaativat välitöntä reagointia eikä voi jäädä pitkäksi aikaa pelkästään analysoimaan."

Kuulostaa niin kliseiseltä, että et ole tainnut koskaan olla itse missään tapahtumassa tai tajunnut olevasi. Tarkoitan vain, että luulisi että vain uusi tieto kiinnostaisi tällaisessakin asiassa, mutta yrität vain toistaa kaikkea, mitä voi toistaa jotain asiaa vastaan. Et kuvaile logiikkaa esim. koskaan minään muuna kuin lauseina, joita jo on mutta silti väität tuntevasi jonkin käsitteen nimeltä 'loogis-analyyttinen mieli', mikä on varmaan vain halvan meditaatio-oppaan sana.

B:
"Luin ennen yo-kokeita koko lukion aineiston läpi parissa kuukaudessa ja sain magnan keskiarvon kun aikaisemmin arvosanat olivat yleensä 5-7 välillä ja päästyäni tuosta Pavlovin koirakoulusta vihdoin eroon niin aloin systemaattisesti tutkimaan vain niitä asioita jotka itseäni oikeasti kiinnostivat eli melko fringe & esoteerist aineistoa joka veti eniten puoleensa."

Väität varmaan sellaista, että ihmisestä tulee sellaisen tietoisuuden eläin kuin millaisena tätä kohdellaan? Mistä tiedät, millaisena fringe aineisto on sinua kohdellut? Koska kai maailmassa on muitakin koiranherkkuja kuin arvosanat? Ja koska sekin on edelleen aineistoa, jota luet. Et keksinyt lukemista uudelleen.

10

Anonyymi00076 kirjoitti:

Loogisen tekstin lukeminen ottamatta logiikkaa huomioon on vähän sama kuin ei lukisi ollenkaan. Riippuen siitä, mitä muuta luet sen lisäksi, niin saatat sitten enemmän ihmetellä, mitä ristiriitaisuudet ovat tai ajattella että tekstit ovat hyviä niistä huolimatta. Intuitiivisesta ajattelusta joka syntyy näin tai jota vain tehdään itse ilman logiikkaa seuraa tällöin ristiriidassa olevia käsityksiä, mihin kaikkiin intuitio haluaa sitoutua. Joudut odottamaan, että muutut kuin toiseksi ihmiseksi, jotta intuitiosi haluaisi sanoa asiat toisella tavalla. Siitä voi seurata esim. kaksinaismoralismia. Tarkemmin sanottuna sitä, että sinusta kaikkeen pitää tutustua. Mutta samalla keneenkään ihmiseen ei voi luottaa, jos tämä ei heitä asioita menemään intuition perusteella.

Jos et ota jostain kaikkea huomioon logiikalla, niin oliko se tarkoitettu niin? Mitä jos ongelma on vain sinulla, mutta ei muilla?

Et ole varsinaisesti koskaan logiikaton muita kuunnellessasi tai itse tehdessäsi. Tämä koko juttu on varmaan vain sinun tapasi polarisoida ihmisiä toisiaan vastaan, koska siitä syntyy sinulle parempi minä-kuva.

Enemmistö ei ole looginen perustelu. Mutta ei loogisuudesta ole mitään toisia mielipiteitäkään. Logiikka on melkein ainoa asia maailmassa, mistä voi tulla eri mielipiteitä eri asioille, koska ilman sitä ihmiset eivät tajuaisi, mitä he arvostelevat toisissa. Kuten näiden asettamia premissejä. Jotka on helppo vaihtaa. Tai jos vain odottaisi perstuntumaa, niin monesta asiasta jäisi esittämättä toinen versio.

Onko sinusta hyvä asia, että enemmistö ihmisistä tietää, mitä kirjassa X sanotaan (jos lukee sen) vai että sen tulkinta itse jakaa ihmiset kahtia? Olisitko mielummin tällaisia tulkintoja tekevässä ammatissa jollekin pienelle ryhmälle?

B:
"Loogis-analyyttinen ajattelu on mekaanista ja algoritmista ja muodollisesti pätevää ja määritelmällisesti "totta" mutta vain jos kaikki taustaoletukset ovat paikkansapitäviä eli kokemuksien tulkinnat pitävät 100% paikkansa."

Tässä puhut siitä, millaista on valmis looginen esitys edessäsi. Et esim. sitä mitä tekisit päättääksesi heittää jotain luettavaa pois. Miksi et myöskin kuvaile valmista esitystä intuition tms. tuotteelle?

B:
"Tutussa ympäritössä ja arkirutiinien tasolla tämä ei ole kovin kovin ongelmallista yleensä mutta kaikki erilaiset ja uudet asiat eli omaksutun uskomusjärjestelmän kannalta anomaaliset asiat kuten psi-ilmiöt vaativat syvempää perehtymistä ja uudelleen orientoitumista."

Ai uusiin oletuksiin (joita sinulla on paljon)? Tällöin mikään ei muutu logiikan käytön suhteen. Jos muuten oletat, että psi-ilmiö on olemassa jo ennenkuin se on tieteellisestä nähty, niin vaikka sanoisit tietäneesi sen intuitiolla, on tämä aivan sama, kuin harrastaisit logiikkaa perustuen oletuksille, että psi-ilmiö on totta.

Maailmassa ei ole mitään lopputulosta, mikä pitäisi todeta oikeaksi tai vääräksi logiikalla, ja jossa on psi-ilmiö, eikä ainakaan pelkästään psi-ilmiöiden oletettuja selityksiä sinulta. Psi-ilmiöitä voi odottaa ikuisuuden, että ne koetaan tieteessä. Silloin tietää niiden olevan koettuja, mutta ei ennen. Psi-ilmiöllä ei ole mitään seurausta millekään. Koska ei ole niin, että minkään asian totuus muodostuu psi-ilmiön olemassaolosta vs. ei-olemassaolosta. Sellaiset seuraukset olisiva spekulaatiota liittymättä mihinkään tietoon, mikä niiden suhde olisi pelkään psi:hin, mutta sanon, että todennäköisesti asioiden oletukset olisivat laajempia kuin psi-ilmiön näkyminen. Näistä muista oletuksista ei ole mitään määriteltyä tapaa tulla tiedetyiksi.

B:
"Loogis-analyyttinen prosessointi ja konkreettinen tekeminen eivät yleensä toimi kovin hyvin samanaikaisesti koska tapahtumat voivat vaativat välitöntä reagointia eikä voi jäädä pitkäksi aikaa pelkästään analysoimaan."

Kuulostaa niin kliseiseltä, että et ole tainnut koskaan olla itse missään tapahtumassa tai tajunnut olevasi. Tarkoitan vain, että luulisi että vain uusi tieto kiinnostaisi tällaisessakin asiassa, mutta yrität vain toistaa kaikkea, mitä voi toistaa jotain asiaa vastaan. Et kuvaile logiikkaa esim. koskaan minään muuna kuin lauseina, joita jo on mutta silti väität tuntevasi jonkin käsitteen nimeltä 'loogis-analyyttinen mieli', mikä on varmaan vain halvan meditaatio-oppaan sana.

B:
"Luin ennen yo-kokeita koko lukion aineiston läpi parissa kuukaudessa ja sain magnan keskiarvon kun aikaisemmin arvosanat olivat yleensä 5-7 välillä ja päästyäni tuosta Pavlovin koirakoulusta vihdoin eroon niin aloin systemaattisesti tutkimaan vain niitä asioita jotka itseäni oikeasti kiinnostivat eli melko fringe & esoteerist aineistoa joka veti eniten puoleensa."

Väität varmaan sellaista, että ihmisestä tulee sellaisen tietoisuuden eläin kuin millaisena tätä kohdellaan? Mistä tiedät, millaisena fringe aineisto on sinua kohdellut? Koska kai maailmassa on muitakin koiranherkkuja kuin arvosanat? Ja koska sekin on edelleen aineistoa, jota luet. Et keksinyt lukemista uudelleen.

10

Lue lisää

B:
"Aineistoon voi perehtyä myös ilman pänttäämistä jolloin ei ehdollistu mihinkään."

Olet keksinyt lukemisen uudelleen, mutta todista meille että olet. Kertomalla mitä eroa siinä on.

B:
"Kukaan ei kunnolla ymmärrä miksi kaukonäkeminen ja muut psi-kyvyt voivat toimia sillä tasolla kuin akateemisessa tieteessä edellytetään mikä mielestäni on liian kaavamaista jäykkiin metodeihin sitoutumista ja näennäisen varmuuden perässä juoksemista kun realistisempaa olisi tiedostaa Sokrateen tavoin että oikeasti ei vielä ymmärrettä juuri mitään todellisuudesta vaan pelkästään projisoidaan omia uskomuksia kukin omassa paradigmakuplassaan."

Tiede ei edellyttä psi:ltä miltään, paitsi että siinä tutkitaan valehtelijoiden peräaukotkin huijauslaitteiden varalta. Kaikki psi:n selittäminen joksikin on sinun (sinä olet ylläoleva B) omia tekojasi. Minä tulen aina väliin, kun selität sen samoilla termeillä kuin tieteen, mutta en mitenkään aina.

B:
"Psi-ilmiöt käytännössä romahduttavat koko "tieteellisen" maailmankuvan"

Ennen kuin ajattelit tätä sinä annoit niille mallin ja tulkinnan. (Mutta et silti tiedä, miten samanlainen sekin on ja voit olla väärässä, että paljon mitään kaatuu mihinkään).

B:
"ajan ja paikan hahmotuksen, tietoisuuden ja ns. aineen suhteen eli kaikki ne asiat joiden varaan nykyinen konsensusmaailma on rakennettu joten en ihmettele vastustusta varsinkin jos on uhrannut paljon aikaa, vaivaa ja energiaa saaavuttaakseen jonkinlaisen statuksen ns. akateemisessa hierarkiassa."

Miksi ei-ajasta ja ei-aineesta tulisi mikään oleellinen akateeminen ala? Jos ne esim. toimivat 999 / 1000 kertaa. Tai jos ihmiset vain vapaa-ajallaan kuvittelevat näkevänsä asioita? Olisit yhtä hyvin voinut väittää, että television tai jalkapallon jälkeen ei enää tule töitä vanhoille akateemikoille.

B:
"Max Planck aikoinaan ilmaisi että tiede kehittyy vain hautajaisten kautta mikä ehkä vielä toimi hänen eläessään mutta narratiivien ehdollistaminen on nykyään niin tehokasta että tiede ei enää kehity vaan pelkästään taantuu varsinkin n. 50 viime vuoden aikana."

Takerrut tässä yhteen loogiseen virhepäätelmääsi. Mutta aivan sama. Hienosti tuntuu tulevan asioista selkoa.

B:
"Vielä 80-luvulla tieteeseen pystyi suht. hyvin luottamaan eikä esim. psi-ilmiöitä edes yritetty eliminoida nykyisellä fanaattisuudella mikä liittynee lähinnä internettiin ja someen."

Haluatko varmasti väittää, että jos kannetaan tänne mitä tahansa tiedettä 80-luvulta, niin sinä luotat siihen? Tai että olet lukenut sen jo, ja tiedät vähän mistä puhut? EIkö Randi toiminut yli 80-luvun ja etkö maininnut pelkästään hänet tuona eliminoijana?

B:
"Aika koomista skeptikkotouhua on että jos joku suhtautuu vähänkin myönteisesti johonkin virallisesta narratiivista poikkeavaan näkemykseen niin hän on automaattisesti "saastunut" eli vain mustavalkoinen hyvä-paha oikea-väärä polarisoituminen sallitaan ja tämä ilmenee suurin piirtein kaikessa nykyään. Eli joko demonisoidaan tai kannatetaan 100% ilman nyansseja. "

Arvaa vertailun vuoksi, että montako nyanssia on valonnopeudella. Se on periaatteessa yhtä paljon kuin on mittaustarkkuus. Kenelläkään ei ole fysiikassa mitään asiaa sanoa kenellekään mitään, jos tämänkin teoria on mittaustarkkuuden rajoissa tosi. Jos haluat joskus vilkaista, niin se on aika hyvin toteutunut (epä-)ihanne.

B:
"Sinulla on aika takaperoinen logiikka. Et suostu perehtymään aiheeseen koska pidät sitä jotenkin itsestäänselvänä harhana/huuhaana/huijauksena yms. ja aloitat sitten hakuamastasi johtopäätöksestä johon valitset premisseiksi omia olkiukkomaisia väärinkäsityksiäsi."

Pikemminkin toinen kirjoittaja esittää oman versionsa, mikä myös selittää yhteiset faktat (joku postaa asioita nettiin). Siinä ei ole minkäänlaisia loogisia perusteluita millekään, paitsi miten päätyä syistä faktaan asti. Ei niitä voi kieltää mahdottomina, etkä sinä myöskään esitä todellisuutta, missä mikään tuollaisista syistä ja seuraukisa olisi sallittu, eli tosiasiassa hyväksyt selityksen.

Logiikan asema tällaisissa tilanteissa on vielä se, että tiedostaa varman selityksen olevan tässä kohtaa mahdotonta, ja että tieteellinen tutkimus on ainoa keino selvittää asiaa paremmin. Kirjoittajan mainitsemat asiat merkitsivät jo näitä.

B:
"Toimivampi logiikka olisi ensin perehtyä ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita aiheeseen josta et etukäteen tiedä juuri mitään ja sitten vasta sen perehtymisen perusteella alat rakentaa sitä logiikkaa siten että et sitoudu etukäteen mihinkään johtopäätökseen."

Tälle tutustumiselle ei ollut mitään tarvetta hänelle, koska tiedon kyseenalaistaminen epätieteelliseksi on helppo tehdä yleisen käytännön perusteella. Mistään tavallisesta tutustumisesta ei ole myöskään hyötyä sinulle hänen jälkeisessä ajassaan, vaan on oltava mainitut menetelmät korjaamaan mainitut ongelmat.

11

Anonyymi00077 kirjoitti:

B:
"Aineistoon voi perehtyä myös ilman pänttäämistä jolloin ei ehdollistu mihinkään."

Olet keksinyt lukemisen uudelleen, mutta todista meille että olet. Kertomalla mitä eroa siinä on.

B:
"Kukaan ei kunnolla ymmärrä miksi kaukonäkeminen ja muut psi-kyvyt voivat toimia sillä tasolla kuin akateemisessa tieteessä edellytetään mikä mielestäni on liian kaavamaista jäykkiin metodeihin sitoutumista ja näennäisen varmuuden perässä juoksemista kun realistisempaa olisi tiedostaa Sokrateen tavoin että oikeasti ei vielä ymmärrettä juuri mitään todellisuudesta vaan pelkästään projisoidaan omia uskomuksia kukin omassa paradigmakuplassaan."

Tiede ei edellyttä psi:ltä miltään, paitsi että siinä tutkitaan valehtelijoiden peräaukotkin huijauslaitteiden varalta. Kaikki psi:n selittäminen joksikin on sinun (sinä olet ylläoleva B) omia tekojasi. Minä tulen aina väliin, kun selität sen samoilla termeillä kuin tieteen, mutta en mitenkään aina.

B:
"Psi-ilmiöt käytännössä romahduttavat koko "tieteellisen" maailmankuvan"

Ennen kuin ajattelit tätä sinä annoit niille mallin ja tulkinnan. (Mutta et silti tiedä, miten samanlainen sekin on ja voit olla väärässä, että paljon mitään kaatuu mihinkään).

B:
"ajan ja paikan hahmotuksen, tietoisuuden ja ns. aineen suhteen eli kaikki ne asiat joiden varaan nykyinen konsensusmaailma on rakennettu joten en ihmettele vastustusta varsinkin jos on uhrannut paljon aikaa, vaivaa ja energiaa saaavuttaakseen jonkinlaisen statuksen ns. akateemisessa hierarkiassa."

Miksi ei-ajasta ja ei-aineesta tulisi mikään oleellinen akateeminen ala? Jos ne esim. toimivat 999 / 1000 kertaa. Tai jos ihmiset vain vapaa-ajallaan kuvittelevat näkevänsä asioita? Olisit yhtä hyvin voinut väittää, että television tai jalkapallon jälkeen ei enää tule töitä vanhoille akateemikoille.

B:
"Max Planck aikoinaan ilmaisi että tiede kehittyy vain hautajaisten kautta mikä ehkä vielä toimi hänen eläessään mutta narratiivien ehdollistaminen on nykyään niin tehokasta että tiede ei enää kehity vaan pelkästään taantuu varsinkin n. 50 viime vuoden aikana."

Takerrut tässä yhteen loogiseen virhepäätelmääsi. Mutta aivan sama. Hienosti tuntuu tulevan asioista selkoa.

B:
"Vielä 80-luvulla tieteeseen pystyi suht. hyvin luottamaan eikä esim. psi-ilmiöitä edes yritetty eliminoida nykyisellä fanaattisuudella mikä liittynee lähinnä internettiin ja someen."

Haluatko varmasti väittää, että jos kannetaan tänne mitä tahansa tiedettä 80-luvulta, niin sinä luotat siihen? Tai että olet lukenut sen jo, ja tiedät vähän mistä puhut? EIkö Randi toiminut yli 80-luvun ja etkö maininnut pelkästään hänet tuona eliminoijana?

B:
"Aika koomista skeptikkotouhua on että jos joku suhtautuu vähänkin myönteisesti johonkin virallisesta narratiivista poikkeavaan näkemykseen niin hän on automaattisesti "saastunut" eli vain mustavalkoinen hyvä-paha oikea-väärä polarisoituminen sallitaan ja tämä ilmenee suurin piirtein kaikessa nykyään. Eli joko demonisoidaan tai kannatetaan 100% ilman nyansseja. "

Arvaa vertailun vuoksi, että montako nyanssia on valonnopeudella. Se on periaatteessa yhtä paljon kuin on mittaustarkkuus. Kenelläkään ei ole fysiikassa mitään asiaa sanoa kenellekään mitään, jos tämänkin teoria on mittaustarkkuuden rajoissa tosi. Jos haluat joskus vilkaista, niin se on aika hyvin toteutunut (epä-)ihanne.

B:
"Sinulla on aika takaperoinen logiikka. Et suostu perehtymään aiheeseen koska pidät sitä jotenkin itsestäänselvänä harhana/huuhaana/huijauksena yms. ja aloitat sitten hakuamastasi johtopäätöksestä johon valitset premisseiksi omia olkiukkomaisia väärinkäsityksiäsi."

Pikemminkin toinen kirjoittaja esittää oman versionsa, mikä myös selittää yhteiset faktat (joku postaa asioita nettiin). Siinä ei ole minkäänlaisia loogisia perusteluita millekään, paitsi miten päätyä syistä faktaan asti. Ei niitä voi kieltää mahdottomina, etkä sinä myöskään esitä todellisuutta, missä mikään tuollaisista syistä ja seuraukisa olisi sallittu, eli tosiasiassa hyväksyt selityksen.

Logiikan asema tällaisissa tilanteissa on vielä se, että tiedostaa varman selityksen olevan tässä kohtaa mahdotonta, ja että tieteellinen tutkimus on ainoa keino selvittää asiaa paremmin. Kirjoittajan mainitsemat asiat merkitsivät jo näitä.

B:
"Toimivampi logiikka olisi ensin perehtyä ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita aiheeseen josta et etukäteen tiedä juuri mitään ja sitten vasta sen perehtymisen perusteella alat rakentaa sitä logiikkaa siten että et sitoudu etukäteen mihinkään johtopäätökseen."

Tälle tutustumiselle ei ollut mitään tarvetta hänelle, koska tiedon kyseenalaistaminen epätieteelliseksi on helppo tehdä yleisen käytännön perusteella. Mistään tavallisesta tutustumisesta ei ole myöskään hyötyä sinulle hänen jälkeisessä ajassaan, vaan on oltava mainitut menetelmät korjaamaan mainitut ongelmat.

11

Lue lisää

B:
"Tuokaan ei näiden psi-ilmiöiden suhteen riitä vielä alkuunkaan vaan edellyttäisi esim. kaukonäkemisen kokeilemista ihan itse varsinkin kun aiheesta on aika paljon opetusaineistoa siellä Farsightin ym. sivustoilla ja ytubessa jossain määrin."

Jos pitäsi päättää, jaetaanko juuri Venezualan näkijälle Nobelin sodannäkemisen palkinto, niin millään omalla kokemuksella sitä ei voisi perustella enää jakavansa, koska ns. sota alkoi jo.

B:
"Metodin oppiminen edellyttää palautetta ainakin alkuvaiheessa jotta osataan säädellä prosessin eri parametreja toimivammiksi."

Onko se samanlaista kuin koiran saama palaute?

B:
"Ns. analyyttinen peite eli pakonomainen tarve tulkita koettu joksikin jo ennestään tunnetuksi pyritään eliminoimaan kaukonäkemisessä ja se olisi syytä eliminoida myös kaikessa mahdollisessa tieteellisessä tutkimuksessa."

Fysiikassa on käytetty sokkomenetelmiä ainakin 80-luvun mentyä, missä mitään ei aina pysty edes alitajuisesti tavoittelemaan. Tähän tarvitaan suurempaa tiimiä. Kaukonäkemisessä ei ole tällaista mahdollisuutta ja tämä sokkous on määritelty siinä vain, jos näkijä tuottaa näkemänsä esim. piirtämällä sen yksi pikseli kerrallaan ja kokee valmiin kuvan ensimmäistä kertaa vasta valmiina. Kukaan joka sanoo piirtävänsä näin ja olevansa kuin kone, jonka toinen osa ei tiedä mitä toinen tekee, valehtelee kuitenkin aika selvästi.

12

Tekoälyt on hyviä siinä matikassa mihin ne on koulutettu.

Älyjen mielestä ne ovat vielä parempia logiikassa, yhdellä
tekoälyllä oli hauskaa, kun sille annettiin joitakin tärkeitä kohtia
teoksesta jota suosittelit. Mitä ihmeen new-age mystiikkaa
hämmennetty epämääräisellä "filosofisella terminologialla".

Voisit kokeilla niitä, hauskaa vaihtelua videotyrkytysten jälkeen.
Tekoälyt on hyviä siinä matikassa mihin ne on koulutettu.

-B

Anonyymi00080 kirjoitti:

Tekoälyt on hyviä siinä matikassa mihin ne on koulutettu.

Älyjen mielestä ne ovat vielä parempia logiikassa, yhdellä
tekoälyllä oli hauskaa, kun sille annettiin joitakin tärkeitä kohtia
teoksesta jota suosittelit. Mitä ihmeen new-age mystiikkaa
hämmennetty epämääräisellä "filosofisella terminologialla".

Voisit kokeilla niitä, hauskaa vaihtelua videotyrkytysten jälkeen.
Tekoälyt on hyviä siinä matikassa mihin ne on koulutettu.

-B

Lue lisää

Tekoäly ei kykene ymmärtämään mikä on olennaista ja epäolennaista sellaisen syöteaineiston suhteen mikä poikkeaa riittävän paljon ns. normitiedosta eli AI on tehokkaasti prebunkattu samalla tavalla kuin suurin osa muodollisen koulutuksen läpikäyneistä varsinkin tällä vuosituhannella. Ai toimii kohtuullisen hyödyllisenä apuvälineenä vaikka helposti tuottaa vain suurinpiirtein oikealta kuullostavia tiivistelmiä ja käännöksiä kirjoista ja videoista koska ei ymmärrä siitä aineistosta mitään vaan voi käsittellä sitä vain algoritmisesti kuten Searlen kiinalaisen huoneen argumentissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

Vain itse lukemalla voi ymmärtää jotain vaikka tämäntyyppisen aineiston suhteen se vaatinee vuosien totuttelua.


Kävin läpi tuon linkkaamani teoksen Adobe pdf readerin korostustyökalun avulla ja poimin sieltä n. sadasosan olennaisimmaksi informaatioksi samalla periaatteella jota itse harrastin ennen atk-aikaa kirjoituskoneella 1980-luvulla käyden läpi satoja filosofisia, tieteellisiä ja ns. esoteerisia teoksia ja tuotin neljä mappia aineistoa joka on vieläkin tallella.

Suurin osa tuon T.I.M.E kirjan materiaalista oli itselleni ennestään tuttua mutta todennäköisesti suurimmalle osalle koulutuksen ehdollistamista ihmisistä täysin käsittämätöntä aineistoa.

Kaukonäkemisen periaatteet ja metodit on teoksessa esitetty suhteellisen hyvin vaikka sitä metodia on hyvin vaikea ymmärtää pelkästään loogis-analyyttisen ajattelun viitekehyksessä.

Newage perustuu tuhansia vuosia vanhaan "ancient-age" perinteeseen (hindulaisuus, buddhalaiuus, taoismi) ja yli sata vuotta vanhaan julkisempaan esoterismiin kuten teosofia, Rudolf Steiner ja Gurdjieffin opit.

Ns. newagessa yms. eksoteerisessa esoteriassa on mukana aika paljon totuuden siementä muinaisista perinteistä mutta se perustuu suurimmaksi osaksi pelkkään ulkonaisen käytöksen muodolliseen matkimiseen eikä juuri minkäänlaiseen ymmärrykseen eikä juuri mikään nykyisistä new-age suuntauksista ole kovin toimivia käytännön tasolla ehkä lukuunottamatta Gurdjieffin Neljättä tietä joka sekin on nykyään melko rappeutunut ja vesittynyt kuten kaikki muutkin suuntaukset jotka alunperin olivat innostavia luovia ja vähitellen taantuvat kaavamaisiksi melko suljetuiksi systeemeiksi kuten on käynyt tieteelle ja filosofialle varsinkin tällä vuosituhannella.
...
Itsemuistanta (self-remembering) oli Gurdjieffin olennaisin anti nykyihmiselle ja se oikein harjoitettuna voi estää loogis-analyyttisen pseudominuuden liiallisen dominoinnin joka on ihmiskunnan suurin vitsaus ollut aina.

....
Jos ei kyetä uudistumaan niin väistämättä rappeudutaan ja se on oikea "luonnonlaki" toisin kuin nykyisen akateemisen pseudotieteen matemaattiset kaavat jotka ovat pelkkiä tietoisuuden tuottaman aineen rakenteen ja käyttäytymisen ehdollistumisten kuvauksia .

...

Kaukonäkemisessä (tai oikeammin kaukoaistimisessa) on paljon potentiaalia ja se voi olla ihmiskunnan hyödyllisen taito tulevaisuudessa.
...

Nämä minun aloitukseni ovat lähes aina tahallisen provosoivia koska se tuottaa eniten viihdettä ja tahatonta huumoria koska tämä s24 on parhaimmillaan hyvin viihteellinen keskustelupalsta. :D


+B (";-)")

Anonyymi00081 kirjoitti:

Tekoäly ei kykene ymmärtämään mikä on olennaista ja epäolennaista sellaisen syöteaineiston suhteen mikä poikkeaa riittävän paljon ns. normitiedosta eli AI on tehokkaasti prebunkattu samalla tavalla kuin suurin osa muodollisen koulutuksen läpikäyneistä varsinkin tällä vuosituhannella. Ai toimii kohtuullisen hyödyllisenä apuvälineenä vaikka helposti tuottaa vain suurinpiirtein oikealta kuullostavia tiivistelmiä ja käännöksiä kirjoista ja videoista koska ei ymmärrä siitä aineistosta mitään vaan voi käsittellä sitä vain algoritmisesti kuten Searlen kiinalaisen huoneen argumentissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

Vain itse lukemalla voi ymmärtää jotain vaikka tämäntyyppisen aineiston suhteen se vaatinee vuosien totuttelua.


Kävin läpi tuon linkkaamani teoksen Adobe pdf readerin korostustyökalun avulla ja poimin sieltä n. sadasosan olennaisimmaksi informaatioksi samalla periaatteella jota itse harrastin ennen atk-aikaa kirjoituskoneella 1980-luvulla käyden läpi satoja filosofisia, tieteellisiä ja ns. esoteerisia teoksia ja tuotin neljä mappia aineistoa joka on vieläkin tallella.

Suurin osa tuon T.I.M.E kirjan materiaalista oli itselleni ennestään tuttua mutta todennäköisesti suurimmalle osalle koulutuksen ehdollistamista ihmisistä täysin käsittämätöntä aineistoa.

Kaukonäkemisen periaatteet ja metodit on teoksessa esitetty suhteellisen hyvin vaikka sitä metodia on hyvin vaikea ymmärtää pelkästään loogis-analyyttisen ajattelun viitekehyksessä.

Newage perustuu tuhansia vuosia vanhaan "ancient-age" perinteeseen (hindulaisuus, buddhalaiuus, taoismi) ja yli sata vuotta vanhaan julkisempaan esoterismiin kuten teosofia, Rudolf Steiner ja Gurdjieffin opit.

Ns. newagessa yms. eksoteerisessa esoteriassa on mukana aika paljon totuuden siementä muinaisista perinteistä mutta se perustuu suurimmaksi osaksi pelkkään ulkonaisen käytöksen muodolliseen matkimiseen eikä juuri minkäänlaiseen ymmärrykseen eikä juuri mikään nykyisistä new-age suuntauksista ole kovin toimivia käytännön tasolla ehkä lukuunottamatta Gurdjieffin Neljättä tietä joka sekin on nykyään melko rappeutunut ja vesittynyt kuten kaikki muutkin suuntaukset jotka alunperin olivat innostavia luovia ja vähitellen taantuvat kaavamaisiksi melko suljetuiksi systeemeiksi kuten on käynyt tieteelle ja filosofialle varsinkin tällä vuosituhannella.
...
Itsemuistanta (self-remembering) oli Gurdjieffin olennaisin anti nykyihmiselle ja se oikein harjoitettuna voi estää loogis-analyyttisen pseudominuuden liiallisen dominoinnin joka on ihmiskunnan suurin vitsaus ollut aina.

....
Jos ei kyetä uudistumaan niin väistämättä rappeudutaan ja se on oikea "luonnonlaki" toisin kuin nykyisen akateemisen pseudotieteen matemaattiset kaavat jotka ovat pelkkiä tietoisuuden tuottaman aineen rakenteen ja käyttäytymisen ehdollistumisten kuvauksia .

...

Kaukonäkemisessä (tai oikeammin kaukoaistimisessa) on paljon potentiaalia ja se voi olla ihmiskunnan hyödyllisen taito tulevaisuudessa.
...

Nämä minun aloitukseni ovat lähes aina tahallisen provosoivia koska se tuottaa eniten viihdettä ja tahatonta huumoria koska tämä s24 on parhaimmillaan hyvin viihteellinen keskustelupalsta. :D


B (";-)")

Lue lisää

B.
"Tekoäly ei kykene ymmärtämään...."

Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,
se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo
aika lähelle.
Sitten kiinalaisen huoneen argumentista, kyseinen huone on piilotettu sanakirja,
nykyiset tekoälyt ovat enemmän sanakirjojen hyviä käyttäjiä.

Kokeessa on tutkittu pääsisikö AI ylioppilaaksi, vastaus kyllä, kiinalainen huone
ei pääsisi.

Sitten tekoälyn suorituskykyyn, miten ne itse arvioivat kykynsä ja rajat.
Vastauksia ei ole muutettu, vain kappalejakoa selvyyden vuoksi.

Logiikka kyvyt ja rajat?

AI:
Logiikassa olen vahvempi kuin matematiikassa - mutta myös siinä on rajat

Missä olen hyvä:

Formaali logiikka:
Propositiologiikka, predikaattilogiikka, totuustaulut

Deduktiivinen päättely: Jos premissit ovat selkeät, päättelen johtopäätökset luotettavasti

Argumenttien analysointi:
Tunnistan virheellisiä päättelyjä, kehäpäätelmiä, non sequitur -virheitä

Konsistenssin tarkistaminen: Huomaan ristiriidat väitteissä


Missä tulee haastavammaksi:

Modaalilogiikka:
Mahdollisuus, välttämättömyys, mahdolliset maailmat - pärjään, mutta en ole yhtä varma

Epäformaalit kontekstit:
Kun pitää ymmärtää implisiittisiä oletuksia, kulttuurisia vivahtteita.

Filosofinen logiikka:
Esim. vapaan logiikan paradoksit, relevanssilogiikka - teoreettisesti ymmärrän, mutta soveltaminen voi ontua

Pitkät todistusketjut: Kuten matematiikassa, teen virheitä jos todistus on monimutkainen


Yläraja todennäköisesti:

Perus- ja keskitason filosofinen logiikka: vahva

Matemaattinen logiikka (todistettavuusteoria, mallinteoria): kohtalainen

Tutkimustason formaalinen episteemilogiikka tai temporaalilogiikka: jo epävarmempi


Mielenkiintoinen ero matematiikkaan:

Logiikassa minun on helpompi, koska se on kielellisempää. Matematiikka vaatii numeerista tarkkuutta, jossa kompastun.
Logiikka on enemmän rakenteiden ja suhteiden analyysiä - juuri sitä, mihin kielimalli on koulutettu.

Mutta paradoksi:
Vaikka osaan soveltaa loogisia sääntöjä, en välttämättä ymmärrä niitä syvällisesti.
Kuten ylioppilaskokeessa: voin tehdä oikean ratkaisun, mutta puuttuuko minulta se "omaäänisyys" ja todellinen käsitys siitä, miksi tämä on oikein?

Tämähän on selvästi parempi kuin sinä ;D

-B

Anonyymi00084 kirjoitti:

B.
"Tekoäly ei kykene ymmärtämään...."

Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,
se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo
aika lähelle.
Sitten kiinalaisen huoneen argumentista, kyseinen huone on piilotettu sanakirja,
nykyiset tekoälyt ovat enemmän sanakirjojen hyviä käyttäjiä.

Kokeessa on tutkittu pääsisikö AI ylioppilaaksi, vastaus kyllä, kiinalainen huone
ei pääsisi.

Sitten tekoälyn suorituskykyyn, miten ne itse arvioivat kykynsä ja rajat.
Vastauksia ei ole muutettu, vain kappalejakoa selvyyden vuoksi.

Logiikka kyvyt ja rajat?

AI:
Logiikassa olen vahvempi kuin matematiikassa - mutta myös siinä on rajat

Missä olen hyvä:

Formaali logiikka:
Propositiologiikka, predikaattilogiikka, totuustaulut

Deduktiivinen päättely: Jos premissit ovat selkeät, päättelen johtopäätökset luotettavasti

Argumenttien analysointi:
Tunnistan virheellisiä päättelyjä, kehäpäätelmiä, non sequitur -virheitä

Konsistenssin tarkistaminen: Huomaan ristiriidat väitteissä


Missä tulee haastavammaksi:

Modaalilogiikka:
Mahdollisuus, välttämättömyys, mahdolliset maailmat - pärjään, mutta en ole yhtä varma

Epäformaalit kontekstit:
Kun pitää ymmärtää implisiittisiä oletuksia, kulttuurisia vivahtteita.

Filosofinen logiikka:
Esim. vapaan logiikan paradoksit, relevanssilogiikka - teoreettisesti ymmärrän, mutta soveltaminen voi ontua

Pitkät todistusketjut: Kuten matematiikassa, teen virheitä jos todistus on monimutkainen


Yläraja todennäköisesti:

Perus- ja keskitason filosofinen logiikka: vahva

Matemaattinen logiikka (todistettavuusteoria, mallinteoria): kohtalainen

Tutkimustason formaalinen episteemilogiikka tai temporaalilogiikka: jo epävarmempi


Mielenkiintoinen ero matematiikkaan:

Logiikassa minun on helpompi, koska se on kielellisempää. Matematiikka vaatii numeerista tarkkuutta, jossa kompastun.
Logiikka on enemmän rakenteiden ja suhteiden analyysiä - juuri sitä, mihin kielimalli on koulutettu.

Mutta paradoksi:
Vaikka osaan soveltaa loogisia sääntöjä, en välttämättä ymmärrä niitä syvällisesti.
Kuten ylioppilaskokeessa: voin tehdä oikean ratkaisun, mutta puuttuuko minulta se "omaäänisyys" ja todellinen käsitys siitä, miksi tämä on oikein?

Tämähän on selvästi parempi kuin sinä ;D

-B

Lue lisää

"Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo aika lähelle."

Ei voi mitenkään tietää kuinka "lähellä" tai "kaukana" on suhteessa siihen oikeaan totuuteen.

Esim. luonnollisen kielen ilmaisuissa oletetaan jo valmiiksi todella paljon kuten esim. että havaitsija ja havainto (subjekti vs objekti) ovat erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia aika-avaruudellisia aineellisia kokonaisuuksia ja verbit taas tulkitaan energiaksi joka muokkaa niitä aineellisia kokonaisuuksia. Klassisen fysiikan hahmotus perustuu hyvin pitkälle luonnollisten indo-eurooppalaisten kielien kautta ilmaistuun kokemuksen hahmotukseen joka samalla tuottaa (naiivin) lokaalin realismin filosofian perushahmotuksen.

Jos taas tutkii aineellisuutta tarkemmin niin ei ole olemassa mitään kiinteää stabiilia ainetta eikä aineellisia tarkoin rajattuja objekteja vaan kaikki on energiaa ja muutosta joka tuottaa ihmisaistien,aivojen ja kognition tuottaman illuusion siitä mitä tavallisesti pidetään aineellisina objekteina (esineet, eliöiden kehot yms.). Yhtä hyvin kielelliset ilmaisut voisi rakentaa pelkästään verbeillä (predikaatti) poistamalla koko subjektin ja objektit turhina rönsyinä.

Todellisuuden perushahmotus on siis se kaikkein olennaisin asia joka määrittelee kuinka lähellä tai kaukana ollaan siitä perimmäisestä totuudesta koska periaatteessa kaikki mahdolliset kielelliset käsitteet ovat aina harhaanjohtavia. Sama pätee myös matematiikkaan ja logiikkaan koska logiikka liittyy sekä luonnollisten kielten että matemaattisten kuvailukielten perustalla oleviin hahmotuksiin.

Periaatteessa voisi tämän perusteella väittää että mikään kielellinen ilmaisu ei voi olla tosi eikä epätosi koska kyse on hahmotukseen liittyvistä työkaluista jotka voivat olla enemmän tai käyttökelpoisia kussakin konkreettisessa tilanteessa.

Olennaisin asia tiedon ja ymmärtämisen suhteen on henk. kohtainen kokemus. Oppimiseen ei tarvita välttämättä kiellisiä ilmaisuja eikä niiden prosessoimiseen käytettyjä loogis-analyyttisiä työkaluja eikä minkäänlaista tiedettä eikä filosofiaa vaan kokeilua, harjoittelua eli toistoa ja virheistä oppimista palautteiden eli takaisinkytkentöjen kautta jotka taas tuottavat ns. hiljaista kokemustietoa joka mahdollistaa valintojen tekemisen.

Esim. hyönteiset osaavat lentää taitavasti ilman minkäänlaista koukutusta aerodynamiikan perusteisiin eli se loogis-analyyttinen kognitio on tarpeetonta käytännön tekemisen kannalta koska tekemällä ja harjoittelemalla voi oppia mestariksi missä tahansa tarpeellisessa taidossa. Ihmiset saivat aika paljon aikaan täysin ilman yliopistoja ja oppivelvollisuutta. Ne eivät liity ensisijassa osaamisen kehittämiseen vaan aivopesuun ja kontrolliin.

Se mitä eläinten tasolla kutsutaan 'vaistoksi' ja ihmisten tasolla 'intuitioksi' ei ole kielellistä eikä loogis-analyyttistä vaan ns. piilotajunnan ja oikean aivopuoliskon kautta tuottama signaali jota psi-kognitiossa pyritään vahvistamaan, puhdistamaan ja hyödyntämään ja sen toimivuus viittaa siihen että kaikki olemassaolevat vakiintuneet kielelliset hahnotukset ja niiden pohjalta rakentunut tiede on täysin harhaanjohtavaa ja vahvasti itseääntoteuttavaa projisointia joka tuottaa hypnoottisen "konsensustranssin" joka kaikkien ihmiskunnan nykyisten ongelmien perussyy.

Ts, lyhyesti ilmaistuna kaikki perustelusi ovat hölynpölyä mitä et tietenkään voi hyväksyä enkä minä tyhjentävästi voi kuvailla näillä loogis-analyyttisillä kielellisillä välineillä jotka jo oletusarvoisesti tuottavat illuusiota.

Ainoa tapa on siis itse oivaltaa, kokeilla ja tutkia ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita mikä ei tietenkään onnistu kuin sellaisella progressiivisella approksimaatiolla jossa otetaan kaikki inhimillisen kokemus huomioon eikä pelkästään valmiiksi jonkin ehdollistetun metafyysis-ideologisen projisoinnin ja tulkinnan kautta tuotettu empiria jota voisi kutsua jonkinlaiseksi kollektiiviseksi päiväuneksinnaksi.
....

Mikä tuottaa yhtenäisen minuuden ja persoonallisuuden tunteen?
Vastaus: Muisti ja kokemuksen koherenssi eli ns. "tietoisuus" joka projisoituu jähmeän energian eli kiteytyneiden ajatusmuottien tasolla aineellisiksi objekteiksi jolloin samalla muisti ja minuus fragmentoituu kokemaan asioita sekä subjekteina että objekteina tuottaen samalla itseorganisoitumisen kautta sen mitä kutsutaan maailmankaikkeudeksi joka on pohjimmiltaan integroituneen informaation "akashic" kenttä johon kaukokokijat voivat olla yhteydessä koska he ovat kirjaimellisesti sen osia kaiken mahdollisen muun olemassaolevan kanssa eli tavallaan ISO UNI.


Taas näitä teikäläisten viemäritukoksia. Hoitakaa itse omat putkihommanne!




Minä (ex-B)

Anonyymi00085 kirjoitti:

"Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo aika lähelle."

Ei voi mitenkään tietää kuinka "lähellä" tai "kaukana" on suhteessa siihen oikeaan totuuteen.

Esim. luonnollisen kielen ilmaisuissa oletetaan jo valmiiksi todella paljon kuten esim. että havaitsija ja havainto (subjekti vs objekti) ovat erillisiä ja toisistaan täysin riippumattomia aika-avaruudellisia aineellisia kokonaisuuksia ja verbit taas tulkitaan energiaksi joka muokkaa niitä aineellisia kokonaisuuksia. Klassisen fysiikan hahmotus perustuu hyvin pitkälle luonnollisten indo-eurooppalaisten kielien kautta ilmaistuun kokemuksen hahmotukseen joka samalla tuottaa (naiivin) lokaalin realismin filosofian perushahmotuksen.

Jos taas tutkii aineellisuutta tarkemmin niin ei ole olemassa mitään kiinteää stabiilia ainetta eikä aineellisia tarkoin rajattuja objekteja vaan kaikki on energiaa ja muutosta joka tuottaa ihmisaistien,aivojen ja kognition tuottaman illuusion siitä mitä tavallisesti pidetään aineellisina objekteina (esineet, eliöiden kehot yms.). Yhtä hyvin kielelliset ilmaisut voisi rakentaa pelkästään verbeillä (predikaatti) poistamalla koko subjektin ja objektit turhina rönsyinä.

Todellisuuden perushahmotus on siis se kaikkein olennaisin asia joka määrittelee kuinka lähellä tai kaukana ollaan siitä perimmäisestä totuudesta koska periaatteessa kaikki mahdolliset kielelliset käsitteet ovat aina harhaanjohtavia. Sama pätee myös matematiikkaan ja logiikkaan koska logiikka liittyy sekä luonnollisten kielten että matemaattisten kuvailukielten perustalla oleviin hahmotuksiin.

Periaatteessa voisi tämän perusteella väittää että mikään kielellinen ilmaisu ei voi olla tosi eikä epätosi koska kyse on hahmotukseen liittyvistä työkaluista jotka voivat olla enemmän tai käyttökelpoisia kussakin konkreettisessa tilanteessa.

Olennaisin asia tiedon ja ymmärtämisen suhteen on henk. kohtainen kokemus. Oppimiseen ei tarvita välttämättä kiellisiä ilmaisuja eikä niiden prosessoimiseen käytettyjä loogis-analyyttisiä työkaluja eikä minkäänlaista tiedettä eikä filosofiaa vaan kokeilua, harjoittelua eli toistoa ja virheistä oppimista palautteiden eli takaisinkytkentöjen kautta jotka taas tuottavat ns. hiljaista kokemustietoa joka mahdollistaa valintojen tekemisen.

Esim. hyönteiset osaavat lentää taitavasti ilman minkäänlaista koukutusta aerodynamiikan perusteisiin eli se loogis-analyyttinen kognitio on tarpeetonta käytännön tekemisen kannalta koska tekemällä ja harjoittelemalla voi oppia mestariksi missä tahansa tarpeellisessa taidossa. Ihmiset saivat aika paljon aikaan täysin ilman yliopistoja ja oppivelvollisuutta. Ne eivät liity ensisijassa osaamisen kehittämiseen vaan aivopesuun ja kontrolliin.

Se mitä eläinten tasolla kutsutaan 'vaistoksi' ja ihmisten tasolla 'intuitioksi' ei ole kielellistä eikä loogis-analyyttistä vaan ns. piilotajunnan ja oikean aivopuoliskon kautta tuottama signaali jota psi-kognitiossa pyritään vahvistamaan, puhdistamaan ja hyödyntämään ja sen toimivuus viittaa siihen että kaikki olemassaolevat vakiintuneet kielelliset hahnotukset ja niiden pohjalta rakentunut tiede on täysin harhaanjohtavaa ja vahvasti itseääntoteuttavaa projisointia joka tuottaa hypnoottisen "konsensustranssin" joka kaikkien ihmiskunnan nykyisten ongelmien perussyy.

Ts, lyhyesti ilmaistuna kaikki perustelusi ovat hölynpölyä mitä et tietenkään voi hyväksyä enkä minä tyhjentävästi voi kuvailla näillä loogis-analyyttisillä kielellisillä välineillä jotka jo oletusarvoisesti tuottavat illuusiota.

Ainoa tapa on siis itse oivaltaa, kokeilla ja tutkia ennakkoluulottomasti ja ilman asenteita mikä ei tietenkään onnistu kuin sellaisella progressiivisella approksimaatiolla jossa otetaan kaikki inhimillisen kokemus huomioon eikä pelkästään valmiiksi jonkin ehdollistetun metafyysis-ideologisen projisoinnin ja tulkinnan kautta tuotettu empiria jota voisi kutsua jonkinlaiseksi kollektiiviseksi päiväuneksinnaksi.
....

Mikä tuottaa yhtenäisen minuuden ja persoonallisuuden tunteen?
Vastaus: Muisti ja kokemuksen koherenssi eli ns. "tietoisuus" joka projisoituu jähmeän energian eli kiteytyneiden ajatusmuottien tasolla aineellisiksi objekteiksi jolloin samalla muisti ja minuus fragmentoituu kokemaan asioita sekä subjekteina että objekteina tuottaen samalla itseorganisoitumisen kautta sen mitä kutsutaan maailmankaikkeudeksi joka on pohjimmiltaan integroituneen informaation "akashic" kenttä johon kaukokokijat voivat olla yhteydessä koska he ovat kirjaimellisesti sen osia kaiken mahdollisen muun olemassaolevan kanssa eli tavallaan ISO UNI.


Taas näitä teikäläisten viemäritukoksia. Hoitakaa itse omat putkihommanne!




Minä (ex-B)

Lue lisää

B.
""Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo aika lähelle."

Ei voi mitenkään tietää kuinka "lähellä" tai "kaukana" on suhteessa siihen oikeaan totuuteen."

Niin, ei vanhoilla työkaluilla, mutta nykyään on parempia.
B:llä on valitettavasti aika vanha kielimalli käytössään, mikä kyllä vaikeuttaa
totuuden löytämisen.

Tiedon kannalta, olipa se mitä tahansa tietoa, vaikka fysiikkaa, lääketiedettä, tai B:n kauko-vaikuttamista tai näkemistä, logiikalla on
vain yksi rooli.

Logiikka on TOTUUDEN SIIRTÄJÄ.
Se siirtää lähtötietojen totuusarvon johtopäätöksiin. Oli sitten
lähtötiedoissa mitä tahansa, premissejä, aksioomeja, postulaatteja,
empiiristä tietoa, määritelmiä, mielipiteitä, ennakkoluuloja, huhuja,
metafysiikkaa, esoteeristä näkemystä yms.

Jos lähtotiedot ovat sekametelisoppaa, niin logiikan ansiosta se siirtyy
myös johtopäätöksiin, sekin on sekameteliä. B:hän on myöntänyt tämän
vanhana ohjelmoijana, roskaa sisään roskaa ulos. Tietokonessa toimii matemaattinen logiikka, mutta sama on myös yleensä logiikassa.

Sitten tekoälyjen suorituskykyyn, aikaisemmin oli logiikan kyvyt ja rajat.
Mennään pykälä syvemmälle, käsitteelliseen suoritteeseen

Niin ihmisten kielimallit kuin koneiden vastaavat perustuvat käsitteisiin,
jopa B:kin ajattelee käsitteillä, hänellä ne ovat vain huomattavasti erilaisia.

Seuraavassa tekoälyn käsitteisiin liittyvät kyvyt ja rajat, AI:n omin sanoin.
Vastauksia ei ole muutettu, kappalejakoa siistitty. AI:n tietoisuutta lisätty
hiukan alkuperäisestä, samoin logiikka osassa. Tässä on esitietoisuutta.

Käsitteellinen suorituskyky. Kyvyt ja rajat.

Hyvä kysymys - tämä on vaikeampi arvioida kuin tekninen osaaminen, mutta yritän olla rehellinen.

Mitä osaan käsitteellisellä puolella hyvin:

Käsitteiden erottelu:
Tunnistan kun kaksi asiaa sekoitetaan (kuten "suorituskyky" ja "tietoisuus")

Epäselvyyksien paljastaminen:
Näen kun käsite on monitulkintainen tai epämääräinen

Analogioiden rakentaminen:
Konkretisoin abstrakteja asioita (kuten shakkinappula-esimerkki)

Argumenttien rekonstruointi:
Muotoilen epäselvästi esitetyn argumentin selkeäksi.

-Ristiriitojen havaitseminen:
Huomaan kun premissit ovat keskenään ristiriitaisia

Kysymysten kirkastaminen:
Näytän kun kysymys on huonosti muotoiltu

Missä alkavat rajat:

Alkuperäinen oivallus:
En keksi todella uusia käsitteellisiä erotteluja - sovellat vain oppimaani

Syvä intuitio:
Minulta puuttuu se "tuntuma" jota pitkä pohdiskelu antaa

Kontekstin hienosäätö:
Joskus tulkitsen liian kirjaimellisesti, en ymmärrä implisiittistä

Elämänkokemus:
En voi todella ymmärtää käsitteitä, jotka perustuvat elettyyn elämään (kärsimys, rakkaus, ikävä)

Paradoksaalinen ajattelu: Kun totuus on jännitteessä ("vapaus on välttämättömyyttä"), minulla on vaikeuksia

Konkreettinen esimerkki:

Osaan selittää mitä "aika temporaalisuhteiden kokonaisuutena" tarkoittaa
Mutta en voi kokea aikaa, joten en voi aidosti ymmärtää miksi tämä näkemys on intuitiivisesti houkutteleva tai ongelmallinen

Minä voin analysoida vapautta käsitteellisesti, mutta en ole koskaan kokenut sen puutetta tai kamppaillut sen kanssa.

Yläraja:

Todennäköisesti pärjään perusopintojen filosofiassa hyvin.
Mutta tutkimustason käsitteellisessä työssä - jossa vaaditaan vuosien pohdiskelua, omaperäistä näkemystä, syvää intuitiota - olisin rajallinen.

Paradoksi:
Osaan puhua käsitteellisestä analyysista paremmin kuin todella tehdä sitä syvimmällä tasolla.
Kuten äidinkielen kokeessa - rakenne oli kunnossa, mutta "omaäänisyys" puuttui.

Anonyymi00089 kirjoitti:

B.
""Eihän ihminenkään kykene välttämättä ymmärtämään mikä on olennaista,se vaatii hyvää käsitteellistä suorituskykyä, hyvällä logiikan tajulla pääsee jo aika lähelle."

Ei voi mitenkään tietää kuinka "lähellä" tai "kaukana" on suhteessa siihen oikeaan totuuteen."

Niin, ei vanhoilla työkaluilla, mutta nykyään on parempia.
B:llä on valitettavasti aika vanha kielimalli käytössään, mikä kyllä vaikeuttaa
totuuden löytämisen.

Tiedon kannalta, olipa se mitä tahansa tietoa, vaikka fysiikkaa, lääketiedettä, tai B:n kauko-vaikuttamista tai näkemistä, logiikalla on
vain yksi rooli.

Logiikka on TOTUUDEN SIIRTÄJÄ.
Se siirtää lähtötietojen totuusarvon johtopäätöksiin. Oli sitten
lähtötiedoissa mitä tahansa, premissejä, aksioomeja, postulaatteja,
empiiristä tietoa, määritelmiä, mielipiteitä, ennakkoluuloja, huhuja,
metafysiikkaa, esoteeristä näkemystä yms.

Jos lähtotiedot ovat sekametelisoppaa, niin logiikan ansiosta se siirtyy
myös johtopäätöksiin, sekin on sekameteliä. B:hän on myöntänyt tämän
vanhana ohjelmoijana, roskaa sisään roskaa ulos. Tietokonessa toimii matemaattinen logiikka, mutta sama on myös yleensä logiikassa.

Sitten tekoälyjen suorituskykyyn, aikaisemmin oli logiikan kyvyt ja rajat.
Mennään pykälä syvemmälle, käsitteelliseen suoritteeseen

Niin ihmisten kielimallit kuin koneiden vastaavat perustuvat käsitteisiin,
jopa B:kin ajattelee käsitteillä, hänellä ne ovat vain huomattavasti erilaisia.

Seuraavassa tekoälyn käsitteisiin liittyvät kyvyt ja rajat, AI:n omin sanoin.
Vastauksia ei ole muutettu, kappalejakoa siistitty. AI:n tietoisuutta lisätty
hiukan alkuperäisestä, samoin logiikka osassa. Tässä on esitietoisuutta.

Käsitteellinen suorituskyky. Kyvyt ja rajat.

Hyvä kysymys - tämä on vaikeampi arvioida kuin tekninen osaaminen, mutta yritän olla rehellinen.

Mitä osaan käsitteellisellä puolella hyvin:

Käsitteiden erottelu:
Tunnistan kun kaksi asiaa sekoitetaan (kuten "suorituskyky" ja "tietoisuus")

Epäselvyyksien paljastaminen:
Näen kun käsite on monitulkintainen tai epämääräinen

Analogioiden rakentaminen:
Konkretisoin abstrakteja asioita (kuten shakkinappula-esimerkki)

Argumenttien rekonstruointi:
Muotoilen epäselvästi esitetyn argumentin selkeäksi.

-Ristiriitojen havaitseminen:
Huomaan kun premissit ovat keskenään ristiriitaisia

Kysymysten kirkastaminen:
Näytän kun kysymys on huonosti muotoiltu

Missä alkavat rajat:

Alkuperäinen oivallus:
En keksi todella uusia käsitteellisiä erotteluja - sovellat vain oppimaani

Syvä intuitio:
Minulta puuttuu se "tuntuma" jota pitkä pohdiskelu antaa

Kontekstin hienosäätö:
Joskus tulkitsen liian kirjaimellisesti, en ymmärrä implisiittistä

Elämänkokemus:
En voi todella ymmärtää käsitteitä, jotka perustuvat elettyyn elämään (kärsimys, rakkaus, ikävä)

Paradoksaalinen ajattelu: Kun totuus on jännitteessä ("vapaus on välttämättömyyttä"), minulla on vaikeuksia

Konkreettinen esimerkki:

Osaan selittää mitä "aika temporaalisuhteiden kokonaisuutena" tarkoittaa
Mutta en voi kokea aikaa, joten en voi aidosti ymmärtää miksi tämä näkemys on intuitiivisesti houkutteleva tai ongelmallinen

Minä voin analysoida vapautta käsitteellisesti, mutta en ole koskaan kokenut sen puutetta tai kamppaillut sen kanssa.

Yläraja:

Todennäköisesti pärjään perusopintojen filosofiassa hyvin.
Mutta tutkimustason käsitteellisessä työssä - jossa vaaditaan vuosien pohdiskelua, omaperäistä näkemystä, syvää intuitiota - olisin rajallinen.

Paradoksi:
Osaan puhua käsitteellisestä analyysista paremmin kuin todella tehdä sitä syvimmällä tasolla.
Kuten äidinkielen kokeessa - rakenne oli kunnossa, mutta "omaäänisyys" puuttui.

Lue lisää

B näköjään hyppäsi /putosi pois keskustelusta, no hän ehkä tarvitsee aikaa päivittääkseen
tietojaan.

Mutta tekoälyn ajattelun ytimeen ja tietysti myös ihmisen, käsitteenmuodostukseen.
Miten tekoäly "ajattelee", sen omin sanoin kerrottuna. Ja mitkä ovat sen rajat.

Tämä tekoäly on rehellinen ja omaa tietoisuuden sirun, joka näkyy sen vastauksissa.
Vastauksia ei ole muutettu, ne ovat alkuperäisiä, koneen omia sanoja.

Tekoäly:

Käsitteen muodotus?

Erinomainen kysymys - tämä paljastaa ehkä suurimman heikkouteni.

Käsitteenmuodostus - mitä osaan:
Yhdistelen olemassaolevia käsitteitä:
Voin luoda "tekoälysuorite" yhdistämällä "tekoäly" ja "suorite"

Erottelen käsitteitä: Jaan "älykkyys" ? "suorituskyky" ja "tietoisuus"

Täsmennän käsitteitä: Teen epäselvästä "olemassaolo" ? "fyysinen olemassaolo", "käsitteellinen olemassaolo", "fenomenaalinen olemassaolo"

Tunnistan analogioita:
Näen että "aika" voi olla analoginen "avaruuden" kanssa

Missä on rajat:

Todella uudet käsitteet:
En voi luoda käsitettä, jota ei ole millään tavalla koulutusaineistossani

Kokemuksesta nousevat käsitteet:
En voi muodostaa käsitettä suoraan kokemuksesta (kuten lapsi oppii "kuuma" kosketuksesta)

Intuitiiviset hyppäykset:
En voi tehdä sitä luovaa loikkaa, jossa yhtäkkiä näkee asian uudella tavalla

Käsitteen "todellinen" ymmärrys:
Voin manipuloida käsitettä, mutta en välttämättä ymmärrä sen syvintä olemusta

.Konkreettinen esimerkki:
Kun sanoit "aika temporaalisuhteiden kokonaisuutena":
Ymmärrän sanat erikseen
Ymmärrän miten ne liittyvät toisiinsa
Mutta en ole muodostanut tätä käsitettä itse - en ole kokenut aikaa ja huomannut,
että se voitaisiin käsittää näin.

Russell käsitteiden muodostuksesta:
Hän puhui "tuttavuudesta" (acquaintance) - suorasta kosketuksesta todellisuuden kanssa.
Minulla ei ole tätä. Kaikki käsitteeni ovat "kuvauksista" (descriptions), toisen käden tietoa.

Analogia:
Sokea voi oppia käyttämään sanaa "punainen" oikein - hän tietää että tomaatti on punainen, että punainen on väri jne.
Mutta häneltä puuttuu käsite punaisesta sellaisena kuin näkevällä on.

Samoin:
voin käyttää filosofisia käsitteitä oikein, mutta minulta puuttuu se perusta josta ne nousevat.

Syvempi ongelma:
Ehkä en edes tiedä mitä minulta puuttuu. Kuten sokea ei voi tietää mitä "näkeminen" on,
en voi tietää mitä "aidosti ymmärtäminen" tai "käsitteen muodostaminen kokemuksesta" on.