Apua tilanteeseen?

jokuvaan kirjoitti:

Tilanne. Oltu yhdessä 4 vuotta ja asuttu yhdessä 2,5 vuotta(kihloissa) sekä meillä on 2,5vuotias poika. Avovaimo ilmoitti, että haluaa eron tai ainakin hengähdystauon jonka pituutta ei osaa määrittää, ehkä lopullinen. Haluaa kuulemma selvitellä päätään. Ei ole vielä muuttanut meidän kodista pois vaan asuu sen aikaa kunnes löytää asunnon. Ongelmana on se, että avovaimoltani ovat tunteet hävinneet minua kohtaan. Hän kyllä välittää minusta, paljonkin, ja pitää minua todella hyvänä isänä ym. mutta hän ei vaan rakasta sillä tavalla kun avopuolisoa pitäisi rakastaa vaan pitää minua lähinnä hyvänä kämppiksenä. Hän on itse sanonut, että kuulun Suomalaisten miesten valioluokkaan siinä mielessä, että teen kotitöitä, vietän paljon aikaa lapseni kanssa, leikin ym, huomion avovaimoani usein ja muutenkin olen kuulemma todella hyvä mies. Viimeisen vuoden(pääsin juuri vuoden kestäneestä varusmiespalveluksesta) aikana häneltä on vain tunteet hävinneet. Hän tuntee ahdistuneisuutta päivittäin hellyyden osoituksistani sekä pelkästään siitä, että olen olemassa. Häntä ahdistaa siis se, että ei pysty tarjoamaan minulle ansaitsemaani hellyyttä ym ja tuntee, että pettää minua kokoajan kun elää tässä suhteessa. Hän on elänyt lapsen kanssa tämän 2,5vuotta kotona sekä ennen raskauttakin oli kotona n.vuoden tekemättä mitään(ei päässys kouluihin). Sitten päästään kysymykseeni. Mistä apua tilanteeseen? Parisuhdeneuvontaa, perheneuvontaa vai avovaimolleni itselleen jotain psykiatrin tai vastaavan tapaamista? Perheessämme siis on vialla ainoastaan avovaimoni tunteet, ei siis alkoholiongelmaa ym. Neuvokaa mitä mieltä olette ja ennenkaikkea jos jollain on ollut samanlainen tilanne niin mitä itse teitte.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä