Heinäveten kansalaiset...

Anonyymi-ap

Heijastuvatko 1930- luvun asenteet suomalaisessa yhteiskunnassa vielä nykyaikana?
Kyllä heijastuvat, mutta eivät sellaisina kuin 1930-luvulla, vaan rakenteina, asennejälkinä ja toimintatapoina. Ne eivät näy Lapuan liikkeenä tai avoimena poliittisena väkivaltana, vaan hienovaraisempina, “normaaliksi” naamioituina ilmiöinä.

1930-luvun perusasetelma ei kadonnut, se institutionalisoitui

1930-luvulla Suomessa vallitsi jyrkkä jakolinja:

“kunnollinen, isänmaallinen” enemmistö “epäilyttävä”, väärää mieltä oleva vähemmistö

Tämä jako ei hävinnyt sodan tai perustuslain myötä, vaan muuttui:

avoimesta väkivallasta hallinnolliseksi vallaksi kyydityksistä urapysäytyksiin vaientamisesta “asian käsittelyn rajaamiseen”

Nykyisin sama logiikka kuuluu lauseissa kuten:

“asia ei kuulu tälle foorumille” “menneisyyttä ei pidä repiä” “viranomaisiin pitää voida luottaa” Viranomaiskulttuurissa elää yhä hierarkkinen totuuskäsitys

1930-luvulla:

viranomainen tiesi paremmin kansalainen oli hallinnan kohde väärä mielipide oli turvallisuusuhka

Tämä näkyy yhä esimerkiksi:

viranomaispuheen varovaisuudessa myöntää virheitä valitusherkkyyden leimaamisessa hankalaksi oletuksessa, että kriitikko toimii pahassa uskossa

Tämä ei ole yksittäisten virkamiesten pahuus, vaan kulttuurinen perintö, jossa lojaalisuus instituutiolle menee joskus oikeuden edelle.

Vaikeneminen on yhä “hyve” tietyissä asioissa

1930-luvulla vaikeneminen merkitsi:

turvallisuutta yhteisöön kuulumista suojelua seurauksilta

Tämä heijastuu yhä:

paikallishistoriassa, jota kerrotaan valikoiden virallisissa juhlapuheissa tapauksissa, joissa vastuu “häviää aikaan”

Tulilahden ja Happosen kaltaisissa asioissa vaikeneminen ei ole sattumaa, vaan opittu selviytymiskeino, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.

“Kunnollisen ihmisen” normi elää edelleen

1930-luvulla kunnollisuus tarkoitti:

oikeaa poliittista suuntaa oikeaa sosiaalista asemaa oikeaa tapaa puhua ja olla

Nykyisin se tarkoittaa usein:

kykyä sopeutua järjestelmään olla vaatimatta liikaa olla kyseenalaistamatta liikaa

Ne, jotka rikkovat tätä normia, leimataan helposti:

hankaliksi katkeroituneiksi epäluotettaviksi

Tämä on suora psykologinen jatkumo 1930-luvulta.

Pelko ei ole kadonnut, se on muuttanut muotoa

1930-luvulla pelättiin:

kyyditystä väkivaltaa fyysistä tuhoa

Nyt pelätään:

maineen menetystä työpaikan menetystä leimautumista

Mutta lopputulos on sama:
ihmiset vaikenevat, vaikka tietäisivät jotain.

Miksi tämä ei ole helppo myöntää?

Koska myöntäminen tarkoittaisi:

että oikeusvaltio ei ollut koskaan täysin valmis että sankaritarina on osittain rakennettu vaikenemisen varaan että valta ei ole aina ollut “hyvissä käsissä”

Tämä on psykologisesti raskas ajatus kansakunnalle.

1930-luvun asenteet eivät elä enää nyrkeissä ja kivääreissä, vaan:

rakenteissa viranomaiskulttuurissa vaikenemisen normeissa lojaalisuuden ylikorostamisessa

Ne elävät niin kauan kuin kriittinen kysymys koetaan uhkana eikä osana demokratiaa.

7

151

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Tämä on iso ja vaikea asia mutta yhteisö voidaan tervehdytää, myös Heinäveden kaltainen pienenevä kunta, jos ymmärretään mitä oikeastaan pitää parantaa: ei menneisyyttä, vaan suhdetta totuuteen, valtaan ja pelkoon.
      Ensimmäinen askel: vaikenemisen nimeäminen ongelmaksi

      Yhteisö ei parane ennen kuin se myöntää, että:

      vaikeneminen ei ole neutraalia se on ollut selviytymisstrategia, ei moraalinen hyve se on tuottanut epäluottamusta ja katkeruutta

      Tämä ei vaadi syyllisten nimeämistä, vaan ilmiön tunnistamista: “Meillä on ollut tapana vaieta vaikeista asioista, ja se on vahingoittanut meitä.”

      Ilman tätä kaikki muu on pintaa.

      Historiallinen totuus irti syyllistämisestä

      Pienissä kunnissa ongelma ei ole totuus vaan pelko syyllistämisestä.

      Ratkaisu:

      erotetaan tekojen analyysi ihmisistä puhutaan rakenteista, aikakausista ja toimintamalleista hyväksytään, että samat suvut voivat sisältää sekä uhreja että tekijöitä

      Esimerkiksi:

      ei “kuka teki” vaan “miksi näin oli mahdollista ja hyväksyttyä”

      Tämä madaltaa kynnystä puhua.

      Viranomaiskulttuurin avoimuus – ei puolustautuminen

      Kunnan ja viranomaisten tulisi:

      sanoa ääneen, että menneissä rakenteissa on ollut vääryyksiä myöntää, että viranomaiset eivät aina ole olleet puolueettomia korostaa nykyistä sitoutumista perusoikeuksiin, ei auktoriteettiin

      Tärkeää on sävy: ei “me emme ole syyllisiä” vaan “me kannamme vastuun avoimuudesta nyt”

      Se luo luottamusta.

      Turvallinen tila puhua ilman seurauksia

      Pienissä kunnissa pelko on edelleen todellinen:

      “jos puhun, minua pidetään hankalana” “suku leimautuu” “asunut täällä aina, ei kannata”

      Tarvitaan:

      nimettömiä keruu- ja muisteluprojekteja ulkopuolinen vetäjä tai tutkija selkeä viesti: tämä ei vaikuta asemaan, työhön tai palveluihin

      Ilman tätä puhe ei ala.

      Nuoret ja uudet asukkaat avainasemassa

      Muutos ei yleensä lähde niistä, joilla on eniten menetettävää.

      Tervehtyminen tapahtuu, kun:

      nuoret saavat käsitellä paikallishistoriaa kriittisesti uudet asukkaat uskaltavat kysyä “miksi” vanhemmille annetaan lupa sanoa: “meidän aikaan ei voinut puhua”

      Sukupolvien välinen dialogi on ratkaisevaa.

      Paikallisylpeyden uudelleenmäärittely

      Moni pelkää, että totuuden avaaminen “pilaa kunnan maineen”.

      Todellisuudessa:

      vaikeneminen rapauttaa yhteisön sisältä avoimuus lisää uskottavuutta kyky kohdata vaikea historia on vahvuus

      Terve yhteisö uskaltaa sanoa: “Meissä on ollut pimeitäkin kohtia, ja siksi olemme nyt tarkempia oikeuksista.”

      Mikä estää tätä kaikkea eniten pelko menettää kasvonsa vanhojen hierarkioiden hiljainen puolustus ajatus, että “asia on jo loppuun käsitelty”

      Todellisuudessa käsittelemätön asia ei koskaan lopu, se vain siirtyy.

      Ydin kiteytettynä

      Heinäveden kaltainen yhteisö tervehtyy, kun:

      vaikeneminen lakkaa olemasta normi totuudesta tulee yhteinen asia, ei uhka viranomainen nähdään palvelijana, ei vaientajana perusoikeudet asetetaan sosiaalisen rauhan edelle

      Tämä on hidas prosessi, mutta täysin mahdollinen.

    • Anonyymi00002

      Voiko kunta edistää asiasta puhumista historiallisena ilmiönä?

      Kyllä.
      Kunnalla on täysi toimivalta edistää paikallishistorian käsittelyä, muistamista ja kulttuuriperintöä, kunhan se tehdään:

      tutkimukseen ja dokumentteihin nojaten ilman rikosoikeudellisia väitteitä ilman elossa olevien henkilöiden leimaamista

      Kyse ei ole syyllistämisestä vaan historiallisesta muistamisesta ja vaikutusten tunnistamisesta.

      Tätä tehdään Suomessa jo:

      sisällissodan muistopaikoissa Lapuan liikkeen muistomerkeissä sodanjälkeisten vaiettujen tapahtumien yhteydessä

      Heinävesi ei olisi poikkeus, vaan pikemminkin osa tätä kehitystä.

      Voisiko muistolaatassa nimetä keskeisiä henkilöitä?

      Tämä on herkin kohta – mutta ei mahdoton, jos se tehdään oikein.

      Mahdollista on:

      nimetä julkisissa lähteissä kiistattomasti todetut henkilöt rajata teksti tosiasioihin: virka, rooli, tapahtuman kulku välttää arvottavaa tai syyllistävää kieltä

      Esimerkiksi:

      “kunnallislautakunnan esimies” “tapahtumaan liittynyt viranomainen” “paikallisia vaikuttajia”

      Ei:

      “syyllinen” “murhaaja” “rikollinen”, ellei oikeus ole niin todennut

      Historiallinen nimeäminen ei ole kunnianloukkaus, jos se perustuu dokumentoituihin tosiseikkoihin.

      Ehdottamani muistolaatan loppumuotoilu on itse asiassa hyvin harkittu

      Ajatuksesi ydin on poikkeuksellisen kypsä, koska siinä:

      myönnetään, ettei asia selvinnyt tunnustetaan vaikutus sukupolvien yli siirretään painopiste syyllisyydestä yhteisölliseen eheytymiseen annetaan lupa puhua ilman pakkoa nimetä tekijöitä

      Sisällöllisesti tuo ajatus on yhteensopiva perusoikeuksien kanssa, erityisesti:

      sananvapauden kulttuuristen oikeuksien oikeuden totuuteen historiallisessa mielessä 4. Miksi tällainen muistomerkki olisi tärkeä juuri nyt?

      Koska vaikeneminen on jo tehnyt vahinkonsa.

      Muistomerkki ei:

      avaa vanhoja haavoja
      se osoittaa, että haavat ovat jo olemassa.

      Se:

      vapauttaa yksilöt syyllisyydestä puhua siirtää asian yksityisestä häpeästä yhteiseksi historiaksi katkaisee vaikenemisen periytymisen

      Monille se olisi ensimmäinen kerta, kun kunta sanoo: “Me tiedämme, että tämä on koskettanut teitä.”

      Mikä on realistinen tie eteenpäin?

      Jos asia etenisi, se tapahtuisi yleensä näin:

      Aloite kuntalaisilta tai luottamushenkilöltä Muistamisen kehystys: historia, ei rikostutkinta Ulkopuolinen asiantuntija (historioitsija) mukaan Tekstin huolellinen juridinen ja kielellinen tarkistus Kunnanvaltuuston päätös Julkinen tilaisuus, jossa painopiste on yhteisöllisyydessä

      Tärkeää: aloite ei saa näyttää kostolta tai paljastukselta, vaan sovittelulta.

      Mikä vastustus todennäköisesti nousee? “Miksi kaivaa vanhaa?” “Tämä leimaa kuntaa” “Suvut kärsivät”

      Näihin vastaus ei ole väittely, vaan toteamus:

      asia ei ole kaivettu, se on elänyt koko ajan vaikeneminen on jo leimannut suvut kärsivät nimenomaan vaikenemisesta Lopuksi, rehellisesti

      Se mitä ehdotan ei ole radikaalia.
      Se on sivistynyt, moderni ja vastuullinen tapa kohdata vaikea historia.

      Se vaatii rohkeutta, mutta ei uhraa ketään.
      Ja juuri siksi se on monille vaikeaa.

      Tällä paikalla muistetaan Heinävedellä tapahtuneita väkivaltaisia ja vaiettuja historiallisia tapahtumia.
      1930-luvulla ja 1950-luvulla sattuneet murhenäytelmät koskettivat syvästi yksittäisiä ihmisiä, perheitä, sukuja ja koko paikallisyhteisöä. Kaikkia tapahtumiin liittyviä kysymyksiä ei ole koskaan saatu ratkaistua.
      Vaikeneminen, pelko ja vastakkainasettelu jättivät jälkensä, jotka ovat vaikuttaneet Heinäveden ihmisiin sukupolvien ajan.
      Tämän muistomerkin tarkoitus on tunnustaa tuo historia, rohkaista avoimuuteen ja edistää yhteisöllisyyttä, luottamusta ja hyvää tahtoa ihmisten kesken.
      Heinäveden kunta
      2026
      Tai vaikkapa...
      Tällä paikalla muistetaan Heinäveden historian raskaita ja vaiettuja tapahtumia.
      1930-luvulla ja 1950-luvulla tapahtuneet väkivallanteot järkyttivät yhteisöä ja koskettivat monia perheitä. Kaikkia tapahtumiin liittyviä totuuksia ei ole koskaan saatu selville.
      Vaikeneminen siirtyi sukupolvelta toiselle. Se vaikutti ihmisten elämään, luottamukseen ja yhteisöllisyyteen vielä pitkään tapahtumien jälkeen.
      Tämä muistomerkki on omistettu muistamiselle, avoimuudelle ja sille, että vaikeakin historia voidaan kohdata yhdessä, ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnioittaen.
      Heinäveden kunta
      2026

    • Anonyymi00003

      Millainen muistomerkki olisi luonteva ja arvokas
      Yleisilme
      Ei suuri, ei monumentaalinen.
      Pikemminkin hiljainen ja kutsuva.
      Ajatus: ei muistomerkki vallalle, vaan muistomerkki ihmisille.
      Materiaali
      tumma graniitti tai paikallinen kivi
      pintaan kaiverrettu teksti, ei metallikilpeä
      kivi symboloi pysyvyyttä ja muistia
      Vaihtoehtoisesti:
      luonnonkivi, osin käsittelemätön
      tämä viestii keskeneräisyydestä ja selvittämättömyydestä
      Muoto
      pystysuora, mutta matala
      ei ristiä, ei poliittista symboliikkaa
      yksinkertainen suorakaide tai lohkare
      Mahdollinen symbolinen elementti:
      kiveen jätetty pieni, sileäksi hiottu aukko tai halkeama
      ei rikkinäisyyden vaan avoimuuden merkiksi
      julkinen, rauhallinen paikka
      esimerkiksi kirkon, kunnantalon tai kulttuurireitin läheisyys
      paikka, jossa voi pysähtyä ilman että kokee olevansa näytteillä
      Lisäelementti (valinnainen)
      Pieni kyltti tai QR-koodi, joka vie:
      kunnan ylläpitämälle sivulle
      neutraali historiallinen taustoitus
      lähdeluettelo
      maininta, että asiasta voi keskustella avoimesti
      Tämä siirtää painopisteen huhupuheesta dokumentoituun historiaan.
      Miksi tämä toimisi juuri Heinävedellä
      se ei syyllistä ketään
      se ei pakota ketään puhumaan
      se antaa luvan puhua niille, jotka haluavat
      se tunnustaa hiljaisesti myös niiden kokemuksen, jotka ovat vaienneet
      Tärkein viesti ei ole menneisyydestä vaan nykyhetkestä: yhteisö uskaltaa katsoa itseään rehellisesti.
      Rikkonainen soutuvene symbolina
      Rikkonainen soutuvene toimii usealla tasolla ilman että se syyttää ketään:
      Soutuvene on:
      arkinen
      yhteisöllinen
      liikkumisen ja elämän symboli
      Rikkonaisuus viittaa:
      katkenneeseen matkaan
      turvattomuuteen
      yhteisön hajoamiseen
      siihen, ettei kaikilla ollut mahdollisuutta palata.
      Se on hiljaisesti rikkoutunut.

      puinen soutuvene, aikakauden tyylinen (1930–1950-luku)
      vene haljennut keskeltä, mutta molemmat puoliskot paikallaan
      ei kaatumista, ei dramatiikkaa
      vene ikään kuin rannalla lepäämässä
      Halkeama symboloi:
      vaikenemista
      katkosta
      yhteisön repeämistä
      2–3 ihmishahmoa
      seisovat veneen ympärillä
      katse ei toisiaan kohti vaan poispäin
      kädet sivuilla, ei toimintaa kenties eri ikäisiä
      Tämä viestii:
      erillisyyttä
      vaikenemista
      kyvyttömyyttä kohdata
      Aikakaudet voidaan tuoda esiin ilman että niistä tehdään spektaakkelia:
      vaatteiden leikkaukset viittaavat eri vuosikymmeniin
      materiaalivalinnat eroavat hieman
      mutta kaikki samassa värimaailmassa
      Näin viesti on: eri ajat, sama vaikeneminen
      Miksi tämä olisi Heinävedelle sopiva
      vesistöjen kunta
      soutuvene osa paikallista elämää
      ei vieras symboli
      ei poliittinen
      ei uskonnollinen
      Se ei sano: näin tapahtui
      Se sanoo: näin se vaikutti
      Mitä tämä mahdollistaisi keskustelussa
      Tällainen muistomerkki:
      antaa luvan puhua tunteista ilman faktojen kiistelyä
      siirtää keskustelun syyllisistä seurauksiin
      tekee tilaa myös niille, jotka eivät halua nimetä mitään
      Se on ratkaisevaa vaikenemisen purkamisessa
      Kiveen muotoillut rauhalliset laineet...aikaa, joka virtaa eteenpäin
      sitä, että kaikki ei ole pysähtynyt tapahtumiin
      Symbolinen merkitys Tulilahden ja Happosen kehyksessä:
      vesi kulkee, vaikka ihmiset vaikenevat
      laineet pehmentävät särön, eivät poista sitä
      yhteisö voi kantaa raskasta historiaa ilman että se repii aukiKiveen veistetyt laineet soutuveneen alla tekevät veneestä osan maisemaa
      eivät irrallista rikoksen symbolia
      Rauhallinen, valuva vesielementti
      Myös tämä on täysin mahdollinen ja jopa suositeltava, kunhan se toteutetaan oikein.
      Miten vesielementti tulisi tehdä
      hyvin hillitty
      ei suihkua, ei roisketta
      jatkuva, ohut veden valunta kiveä pitkin
      ääni muistuttaa puroa tai rantavettä
      Tarkoitus ei ole huomio, vaan:
      läsnäolo
      rauhoittuminen
      pysähtyminen
      Symbolinen taso
      Valuva vesi merkitsee:
      muistamista ilman huutoa
      surua ilman vihaa
      aikaa, joka ei pyyhi pois, mutta pehmentää
      Se toimii vastavoimana juuri sille vaikenemisen kulttuurille: ei enää kuivaa, pysähtynyttä kiveä vaan elävä, mutta rauhallinen elementti.Käytännölliset ja kunnalliset näkökohdat
      Tämä on tärkeää, jos ajatellaan kunnan hyväksyntää.
      Huomioitavaa:
      suljettu vesikierto (ei jatkuvaa vedenkulutusta)
      helppo huoltaa
      voidaan sammuttaa talveksi
      ei sähköisesti näyttävä
      Kun nämä on huomioitu, vesielementti:
      ei ole kallis
      ei ole riskialtis
      ei ole ympäristöhaitta
      Yhdistelmä kokonaisuutena
      Kokonaisuus voisi olla:
      kivinen, maasta nouseva perusta
      kiveen veistetyt rauhalliset laineet
      laineiden päällä tai niiden suojassa rikkonainen soutuvene
      kevyt veden valunta kiveä pitkin
      vieressä hillitty muistolaatta
      Ei patsas. Ei muistutus rikoksesta. Vaan paikka, jossa on lupa olla hiljaa.Miksi tämä on erityisen sopiva Heinävedelle
      vesistöjen kunta
      luonnonläheinen
      ei julistava
      ei poliittinen
      ei syyllistävä
      Tämäntyyppinen muistomerkki sanoo: me emme ratkaise menneisyyttä, mutta me kannamme sen ihmisiksi.
      kiveen muotoillut laineet ovat erinomainen ratkaisu
      rauhallinen vesielementti tukee muistamisen tarkoitusta
      kokonaisuus rauhoittaa, ei repivä.
      Nyt vain nokka tuhisemaan talvi on aikaa suunnitella ja kupata jostain rahat tähän.

      • Anonyymi00007

        Yks pyyntö olis lemmikkejä, sinikelloja,sinivalekkeita orvokkija...
        Pakkasen Riitan istuttama ruusu kukki ensimmäisen kerran kesällä 1959 Vellamonkaulta käykee kysymässä kiulukka jos vielä on olemassa.Suattasivat antoo jos nätisti pyyvättä.Kauniilla paikalla on tyttöin koit.

        Jos rohkastunen voisin miekkiin käyvessäin suattoo pyyttee jos se heillä tontilla vielä kasvaa.Kuka asunnoo nyt talloo en tiijä ei kai nuo purematta niele.
        Kuusen kävyn voisin Einen koin takapihalta ottoo iso jykee kaunis kuus kasvaa etupihalla isoja koivuja.


    • Anonyymi00004

      Mistä nämä aatokset??

      • Anonyymi00005

        Liekkö sillä väliä jos kerran toimii?


      • Anonyymi00006

        Minnuun nähen suap käättee hyväkseen ei ou omistusoikkeuksii nuille iteoille kellään ihmisellä eikä instituuttiolla 😉 tietäjät tiettää....


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP on vastuunkantaja, ja siksi suosituin kansan keskuudessa

      Kiusaamiseenkin SDP puuttuu heti sellaisen tultua ilmi. Esimerkiksi persut lakaisevat nämä maton alle ja pahentavat site
      Maailman menoa
      132
      6263
    2. Punavihreät puolueet haluavat Suomeen satoja tuhansia kehitysmaalaisia

      SDP, vihreät ja vassarit haluavat nostaa esim. pakolaiskiintiötä todella paljon. Orpon hallituksen aikana maahanmuutto
      Maailman menoa
      65
      5182
    3. SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta

      "Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun
      Maailman menoa
      74
      4315
    4. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      102
      3874
    5. Miksei Korhonen (pers) vastaa Kokon (sd) esittämiin kysymyksiin?

      Hyviin käytöstapoihin kuuluu kysymyksiin vastaaminen, eikä alkaa syyttelemään kysymyksen esittäjää. Mikä vaivaa Korhost
      Maailman menoa
      14
      3665
    6. Häirintäkohun keskellä olevalta kansanedustajalta Jani Kokolta (sd) rajua tekstiä somessa.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011772322.html Ajaakohan tämä SDP:n kansanedustaja Jani Kokko oikein täysillä valoi
      Maailman menoa
      121
      3240
    7. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      52
      2566
    8. Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?

      Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?
      Ikävä
      35
      2539
    9. Nyt tuli Suomen somaleista todella ikävää faktaa

      sillä osa somalivanhemmista lähettää lapsiaan kotimaahansa kurinpitolaitoksiin, joissa heitä pahoinpidellään. Illan MOT
      Maailman menoa
      100
      2326
    10. Kähmijä puolueen kannatus romahtamassa

      Erityisesti naiset ovat suuttuneet SDP:lle kertoo asiantuntijat
      Maailman menoa
      69
      2266
    Aihe