Heijastuvatko 1930- luvun asenteet suomalaisessa yhteiskunnassa vielä nykyaikana?
Kyllä heijastuvat, mutta eivät sellaisina kuin 1930-luvulla, vaan rakenteina, asennejälkinä ja toimintatapoina. Ne eivät näy Lapuan liikkeenä tai avoimena poliittisena väkivaltana, vaan hienovaraisempina, “normaaliksi” naamioituina ilmiöinä.
1930-luvun perusasetelma ei kadonnut, se institutionalisoitui
1930-luvulla Suomessa vallitsi jyrkkä jakolinja:
“kunnollinen, isänmaallinen” enemmistö “epäilyttävä”, väärää mieltä oleva vähemmistö
Tämä jako ei hävinnyt sodan tai perustuslain myötä, vaan muuttui:
avoimesta väkivallasta hallinnolliseksi vallaksi kyydityksistä urapysäytyksiin vaientamisesta “asian käsittelyn rajaamiseen”
Nykyisin sama logiikka kuuluu lauseissa kuten:
“asia ei kuulu tälle foorumille” “menneisyyttä ei pidä repiä” “viranomaisiin pitää voida luottaa” Viranomaiskulttuurissa elää yhä hierarkkinen totuuskäsitys
1930-luvulla:
viranomainen tiesi paremmin kansalainen oli hallinnan kohde väärä mielipide oli turvallisuusuhka
Tämä näkyy yhä esimerkiksi:
viranomaispuheen varovaisuudessa myöntää virheitä valitusherkkyyden leimaamisessa hankalaksi oletuksessa, että kriitikko toimii pahassa uskossa
Tämä ei ole yksittäisten virkamiesten pahuus, vaan kulttuurinen perintö, jossa lojaalisuus instituutiolle menee joskus oikeuden edelle.
Vaikeneminen on yhä “hyve” tietyissä asioissa
1930-luvulla vaikeneminen merkitsi:
turvallisuutta yhteisöön kuulumista suojelua seurauksilta
Tämä heijastuu yhä:
paikallishistoriassa, jota kerrotaan valikoiden virallisissa juhlapuheissa tapauksissa, joissa vastuu “häviää aikaan”
Tulilahden ja Happosen kaltaisissa asioissa vaikeneminen ei ole sattumaa, vaan opittu selviytymiskeino, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.
“Kunnollisen ihmisen” normi elää edelleen
1930-luvulla kunnollisuus tarkoitti:
oikeaa poliittista suuntaa oikeaa sosiaalista asemaa oikeaa tapaa puhua ja olla
Nykyisin se tarkoittaa usein:
kykyä sopeutua järjestelmään olla vaatimatta liikaa olla kyseenalaistamatta liikaa
Ne, jotka rikkovat tätä normia, leimataan helposti:
hankaliksi katkeroituneiksi epäluotettaviksi
Tämä on suora psykologinen jatkumo 1930-luvulta.
Pelko ei ole kadonnut, se on muuttanut muotoa
1930-luvulla pelättiin:
kyyditystä väkivaltaa fyysistä tuhoa
Nyt pelätään:
maineen menetystä työpaikan menetystä leimautumista
Mutta lopputulos on sama:
ihmiset vaikenevat, vaikka tietäisivät jotain.
Miksi tämä ei ole helppo myöntää?
Koska myöntäminen tarkoittaisi:
että oikeusvaltio ei ollut koskaan täysin valmis että sankaritarina on osittain rakennettu vaikenemisen varaan että valta ei ole aina ollut “hyvissä käsissä”
Tämä on psykologisesti raskas ajatus kansakunnalle.
1930-luvun asenteet eivät elä enää nyrkeissä ja kivääreissä, vaan:
rakenteissa viranomaiskulttuurissa vaikenemisen normeissa lojaalisuuden ylikorostamisessa
Ne elävät niin kauan kuin kriittinen kysymys koetaan uhkana eikä osana demokratiaa.
Heinäveten kansalaiset...
7
151
Vastaukset
- Anonyymi00001
Tämä on iso ja vaikea asia mutta yhteisö voidaan tervehdytää, myös Heinäveden kaltainen pienenevä kunta, jos ymmärretään mitä oikeastaan pitää parantaa: ei menneisyyttä, vaan suhdetta totuuteen, valtaan ja pelkoon.
Ensimmäinen askel: vaikenemisen nimeäminen ongelmaksi
Yhteisö ei parane ennen kuin se myöntää, että:
vaikeneminen ei ole neutraalia se on ollut selviytymisstrategia, ei moraalinen hyve se on tuottanut epäluottamusta ja katkeruutta
Tämä ei vaadi syyllisten nimeämistä, vaan ilmiön tunnistamista: “Meillä on ollut tapana vaieta vaikeista asioista, ja se on vahingoittanut meitä.”
Ilman tätä kaikki muu on pintaa.
Historiallinen totuus irti syyllistämisestä
Pienissä kunnissa ongelma ei ole totuus vaan pelko syyllistämisestä.
Ratkaisu:
erotetaan tekojen analyysi ihmisistä puhutaan rakenteista, aikakausista ja toimintamalleista hyväksytään, että samat suvut voivat sisältää sekä uhreja että tekijöitä
Esimerkiksi:
ei “kuka teki” vaan “miksi näin oli mahdollista ja hyväksyttyä”
Tämä madaltaa kynnystä puhua.
Viranomaiskulttuurin avoimuus – ei puolustautuminen
Kunnan ja viranomaisten tulisi:
sanoa ääneen, että menneissä rakenteissa on ollut vääryyksiä myöntää, että viranomaiset eivät aina ole olleet puolueettomia korostaa nykyistä sitoutumista perusoikeuksiin, ei auktoriteettiin
Tärkeää on sävy: ei “me emme ole syyllisiä” vaan “me kannamme vastuun avoimuudesta nyt”
Se luo luottamusta.
Turvallinen tila puhua ilman seurauksia
Pienissä kunnissa pelko on edelleen todellinen:
“jos puhun, minua pidetään hankalana” “suku leimautuu” “asunut täällä aina, ei kannata”
Tarvitaan:
nimettömiä keruu- ja muisteluprojekteja ulkopuolinen vetäjä tai tutkija selkeä viesti: tämä ei vaikuta asemaan, työhön tai palveluihin
Ilman tätä puhe ei ala.
Nuoret ja uudet asukkaat avainasemassa
Muutos ei yleensä lähde niistä, joilla on eniten menetettävää.
Tervehtyminen tapahtuu, kun:
nuoret saavat käsitellä paikallishistoriaa kriittisesti uudet asukkaat uskaltavat kysyä “miksi” vanhemmille annetaan lupa sanoa: “meidän aikaan ei voinut puhua”
Sukupolvien välinen dialogi on ratkaisevaa.
Paikallisylpeyden uudelleenmäärittely
Moni pelkää, että totuuden avaaminen “pilaa kunnan maineen”.
Todellisuudessa:
vaikeneminen rapauttaa yhteisön sisältä avoimuus lisää uskottavuutta kyky kohdata vaikea historia on vahvuus
Terve yhteisö uskaltaa sanoa: “Meissä on ollut pimeitäkin kohtia, ja siksi olemme nyt tarkempia oikeuksista.”
Mikä estää tätä kaikkea eniten pelko menettää kasvonsa vanhojen hierarkioiden hiljainen puolustus ajatus, että “asia on jo loppuun käsitelty”
Todellisuudessa käsittelemätön asia ei koskaan lopu, se vain siirtyy.
Ydin kiteytettynä
Heinäveden kaltainen yhteisö tervehtyy, kun:
vaikeneminen lakkaa olemasta normi totuudesta tulee yhteinen asia, ei uhka viranomainen nähdään palvelijana, ei vaientajana perusoikeudet asetetaan sosiaalisen rauhan edelle
Tämä on hidas prosessi, mutta täysin mahdollinen. - Anonyymi00002
Voiko kunta edistää asiasta puhumista historiallisena ilmiönä?
Kyllä.
Kunnalla on täysi toimivalta edistää paikallishistorian käsittelyä, muistamista ja kulttuuriperintöä, kunhan se tehdään:
tutkimukseen ja dokumentteihin nojaten ilman rikosoikeudellisia väitteitä ilman elossa olevien henkilöiden leimaamista
Kyse ei ole syyllistämisestä vaan historiallisesta muistamisesta ja vaikutusten tunnistamisesta.
Tätä tehdään Suomessa jo:
sisällissodan muistopaikoissa Lapuan liikkeen muistomerkeissä sodanjälkeisten vaiettujen tapahtumien yhteydessä
Heinävesi ei olisi poikkeus, vaan pikemminkin osa tätä kehitystä.
Voisiko muistolaatassa nimetä keskeisiä henkilöitä?
Tämä on herkin kohta – mutta ei mahdoton, jos se tehdään oikein.
Mahdollista on:
nimetä julkisissa lähteissä kiistattomasti todetut henkilöt rajata teksti tosiasioihin: virka, rooli, tapahtuman kulku välttää arvottavaa tai syyllistävää kieltä
Esimerkiksi:
“kunnallislautakunnan esimies” “tapahtumaan liittynyt viranomainen” “paikallisia vaikuttajia”
Ei:
“syyllinen” “murhaaja” “rikollinen”, ellei oikeus ole niin todennut
Historiallinen nimeäminen ei ole kunnianloukkaus, jos se perustuu dokumentoituihin tosiseikkoihin.
Ehdottamani muistolaatan loppumuotoilu on itse asiassa hyvin harkittu
Ajatuksesi ydin on poikkeuksellisen kypsä, koska siinä:
myönnetään, ettei asia selvinnyt tunnustetaan vaikutus sukupolvien yli siirretään painopiste syyllisyydestä yhteisölliseen eheytymiseen annetaan lupa puhua ilman pakkoa nimetä tekijöitä
Sisällöllisesti tuo ajatus on yhteensopiva perusoikeuksien kanssa, erityisesti:
sananvapauden kulttuuristen oikeuksien oikeuden totuuteen historiallisessa mielessä 4. Miksi tällainen muistomerkki olisi tärkeä juuri nyt?
Koska vaikeneminen on jo tehnyt vahinkonsa.
Muistomerkki ei:
avaa vanhoja haavoja
se osoittaa, että haavat ovat jo olemassa.
Se:
vapauttaa yksilöt syyllisyydestä puhua siirtää asian yksityisestä häpeästä yhteiseksi historiaksi katkaisee vaikenemisen periytymisen
Monille se olisi ensimmäinen kerta, kun kunta sanoo: “Me tiedämme, että tämä on koskettanut teitä.”
Mikä on realistinen tie eteenpäin?
Jos asia etenisi, se tapahtuisi yleensä näin:
Aloite kuntalaisilta tai luottamushenkilöltä Muistamisen kehystys: historia, ei rikostutkinta Ulkopuolinen asiantuntija (historioitsija) mukaan Tekstin huolellinen juridinen ja kielellinen tarkistus Kunnanvaltuuston päätös Julkinen tilaisuus, jossa painopiste on yhteisöllisyydessä
Tärkeää: aloite ei saa näyttää kostolta tai paljastukselta, vaan sovittelulta.
Mikä vastustus todennäköisesti nousee? “Miksi kaivaa vanhaa?” “Tämä leimaa kuntaa” “Suvut kärsivät”
Näihin vastaus ei ole väittely, vaan toteamus:
asia ei ole kaivettu, se on elänyt koko ajan vaikeneminen on jo leimannut suvut kärsivät nimenomaan vaikenemisesta Lopuksi, rehellisesti
Se mitä ehdotan ei ole radikaalia.
Se on sivistynyt, moderni ja vastuullinen tapa kohdata vaikea historia.
Se vaatii rohkeutta, mutta ei uhraa ketään.
Ja juuri siksi se on monille vaikeaa.
Tällä paikalla muistetaan Heinävedellä tapahtuneita väkivaltaisia ja vaiettuja historiallisia tapahtumia.
1930-luvulla ja 1950-luvulla sattuneet murhenäytelmät koskettivat syvästi yksittäisiä ihmisiä, perheitä, sukuja ja koko paikallisyhteisöä. Kaikkia tapahtumiin liittyviä kysymyksiä ei ole koskaan saatu ratkaistua.
Vaikeneminen, pelko ja vastakkainasettelu jättivät jälkensä, jotka ovat vaikuttaneet Heinäveden ihmisiin sukupolvien ajan.
Tämän muistomerkin tarkoitus on tunnustaa tuo historia, rohkaista avoimuuteen ja edistää yhteisöllisyyttä, luottamusta ja hyvää tahtoa ihmisten kesken.
Heinäveden kunta
2026
Tai vaikkapa...
Tällä paikalla muistetaan Heinäveden historian raskaita ja vaiettuja tapahtumia.
1930-luvulla ja 1950-luvulla tapahtuneet väkivallanteot järkyttivät yhteisöä ja koskettivat monia perheitä. Kaikkia tapahtumiin liittyviä totuuksia ei ole koskaan saatu selville.
Vaikeneminen siirtyi sukupolvelta toiselle. Se vaikutti ihmisten elämään, luottamukseen ja yhteisöllisyyteen vielä pitkään tapahtumien jälkeen.
Tämä muistomerkki on omistettu muistamiselle, avoimuudelle ja sille, että vaikeakin historia voidaan kohdata yhdessä, ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnioittaen.
Heinäveden kunta
2026 - Anonyymi00003
Millainen muistomerkki olisi luonteva ja arvokas
Yleisilme
Ei suuri, ei monumentaalinen.
Pikemminkin hiljainen ja kutsuva.
Ajatus: ei muistomerkki vallalle, vaan muistomerkki ihmisille.
Materiaali
tumma graniitti tai paikallinen kivi
pintaan kaiverrettu teksti, ei metallikilpeä
kivi symboloi pysyvyyttä ja muistia
Vaihtoehtoisesti:
luonnonkivi, osin käsittelemätön
tämä viestii keskeneräisyydestä ja selvittämättömyydestä
Muoto
pystysuora, mutta matala
ei ristiä, ei poliittista symboliikkaa
yksinkertainen suorakaide tai lohkare
Mahdollinen symbolinen elementti:
kiveen jätetty pieni, sileäksi hiottu aukko tai halkeama
ei rikkinäisyyden vaan avoimuuden merkiksi
julkinen, rauhallinen paikka
esimerkiksi kirkon, kunnantalon tai kulttuurireitin läheisyys
paikka, jossa voi pysähtyä ilman että kokee olevansa näytteillä
Lisäelementti (valinnainen)
Pieni kyltti tai QR-koodi, joka vie:
kunnan ylläpitämälle sivulle
neutraali historiallinen taustoitus
lähdeluettelo
maininta, että asiasta voi keskustella avoimesti
Tämä siirtää painopisteen huhupuheesta dokumentoituun historiaan.
Miksi tämä toimisi juuri Heinävedellä
se ei syyllistä ketään
se ei pakota ketään puhumaan
se antaa luvan puhua niille, jotka haluavat
se tunnustaa hiljaisesti myös niiden kokemuksen, jotka ovat vaienneet
Tärkein viesti ei ole menneisyydestä vaan nykyhetkestä: yhteisö uskaltaa katsoa itseään rehellisesti.
Rikkonainen soutuvene symbolina
Rikkonainen soutuvene toimii usealla tasolla ilman että se syyttää ketään:
Soutuvene on:
arkinen
yhteisöllinen
liikkumisen ja elämän symboli
Rikkonaisuus viittaa:
katkenneeseen matkaan
turvattomuuteen
yhteisön hajoamiseen
siihen, ettei kaikilla ollut mahdollisuutta palata.
Se on hiljaisesti rikkoutunut.
puinen soutuvene, aikakauden tyylinen (1930–1950-luku)
vene haljennut keskeltä, mutta molemmat puoliskot paikallaan
ei kaatumista, ei dramatiikkaa
vene ikään kuin rannalla lepäämässä
Halkeama symboloi:
vaikenemista
katkosta
yhteisön repeämistä
2–3 ihmishahmoa
seisovat veneen ympärillä
katse ei toisiaan kohti vaan poispäin
kädet sivuilla, ei toimintaa kenties eri ikäisiä
Tämä viestii:
erillisyyttä
vaikenemista
kyvyttömyyttä kohdata
Aikakaudet voidaan tuoda esiin ilman että niistä tehdään spektaakkelia:
vaatteiden leikkaukset viittaavat eri vuosikymmeniin
materiaalivalinnat eroavat hieman
mutta kaikki samassa värimaailmassa
Näin viesti on: eri ajat, sama vaikeneminen
Miksi tämä olisi Heinävedelle sopiva
vesistöjen kunta
soutuvene osa paikallista elämää
ei vieras symboli
ei poliittinen
ei uskonnollinen
Se ei sano: näin tapahtui
Se sanoo: näin se vaikutti
Mitä tämä mahdollistaisi keskustelussa
Tällainen muistomerkki:
antaa luvan puhua tunteista ilman faktojen kiistelyä
siirtää keskustelun syyllisistä seurauksiin
tekee tilaa myös niille, jotka eivät halua nimetä mitään
Se on ratkaisevaa vaikenemisen purkamisessa
Kiveen muotoillut rauhalliset laineet...aikaa, joka virtaa eteenpäin
sitä, että kaikki ei ole pysähtynyt tapahtumiin
Symbolinen merkitys Tulilahden ja Happosen kehyksessä:
vesi kulkee, vaikka ihmiset vaikenevat
laineet pehmentävät särön, eivät poista sitä
yhteisö voi kantaa raskasta historiaa ilman että se repii aukiKiveen veistetyt laineet soutuveneen alla tekevät veneestä osan maisemaa
eivät irrallista rikoksen symbolia
Rauhallinen, valuva vesielementti
Myös tämä on täysin mahdollinen ja jopa suositeltava, kunhan se toteutetaan oikein.
Miten vesielementti tulisi tehdä
hyvin hillitty
ei suihkua, ei roisketta
jatkuva, ohut veden valunta kiveä pitkin
ääni muistuttaa puroa tai rantavettä
Tarkoitus ei ole huomio, vaan:
läsnäolo
rauhoittuminen
pysähtyminen
Symbolinen taso
Valuva vesi merkitsee:
muistamista ilman huutoa
surua ilman vihaa
aikaa, joka ei pyyhi pois, mutta pehmentää
Se toimii vastavoimana juuri sille vaikenemisen kulttuurille: ei enää kuivaa, pysähtynyttä kiveä vaan elävä, mutta rauhallinen elementti.Käytännölliset ja kunnalliset näkökohdat
Tämä on tärkeää, jos ajatellaan kunnan hyväksyntää.
Huomioitavaa:
suljettu vesikierto (ei jatkuvaa vedenkulutusta)
helppo huoltaa
voidaan sammuttaa talveksi
ei sähköisesti näyttävä
Kun nämä on huomioitu, vesielementti:
ei ole kallis
ei ole riskialtis
ei ole ympäristöhaitta
Yhdistelmä kokonaisuutena
Kokonaisuus voisi olla:
kivinen, maasta nouseva perusta
kiveen veistetyt rauhalliset laineet
laineiden päällä tai niiden suojassa rikkonainen soutuvene
kevyt veden valunta kiveä pitkin
vieressä hillitty muistolaatta
Ei patsas. Ei muistutus rikoksesta. Vaan paikka, jossa on lupa olla hiljaa.Miksi tämä on erityisen sopiva Heinävedelle
vesistöjen kunta
luonnonläheinen
ei julistava
ei poliittinen
ei syyllistävä
Tämäntyyppinen muistomerkki sanoo: me emme ratkaise menneisyyttä, mutta me kannamme sen ihmisiksi.
kiveen muotoillut laineet ovat erinomainen ratkaisu
rauhallinen vesielementti tukee muistamisen tarkoitusta
kokonaisuus rauhoittaa, ei repivä.
Nyt vain nokka tuhisemaan talvi on aikaa suunnitella ja kupata jostain rahat tähän.- Anonyymi00007
Yks pyyntö olis lemmikkejä, sinikelloja,sinivalekkeita orvokkija...
Pakkasen Riitan istuttama ruusu kukki ensimmäisen kerran kesällä 1959 Vellamonkaulta käykee kysymässä kiulukka jos vielä on olemassa.Suattasivat antoo jos nätisti pyyvättä.Kauniilla paikalla on tyttöin koit.
Jos rohkastunen voisin miekkiin käyvessäin suattoo pyyttee jos se heillä tontilla vielä kasvaa.Kuka asunnoo nyt talloo en tiijä ei kai nuo purematta niele.
Kuusen kävyn voisin Einen koin takapihalta ottoo iso jykee kaunis kuus kasvaa etupihalla isoja koivuja.
- Anonyymi00004
Mistä nämä aatokset??
- Anonyymi00005
Liekkö sillä väliä jos kerran toimii?
- Anonyymi00006
Minnuun nähen suap käättee hyväkseen ei ou omistusoikkeuksii nuille iteoille kellään ihmisellä eikä instituuttiolla 😉 tietäjät tiettää....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
SDP on vastuunkantaja, ja siksi suosituin kansan keskuudessa
Kiusaamiseenkin SDP puuttuu heti sellaisen tultua ilmi. Esimerkiksi persut lakaisevat nämä maton alle ja pahentavat site1326263Punavihreät puolueet haluavat Suomeen satoja tuhansia kehitysmaalaisia
SDP, vihreät ja vassarit haluavat nostaa esim. pakolaiskiintiötä todella paljon. Orpon hallituksen aikana maahanmuutto655182SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta
"Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun744315SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa
Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt1023874Miksei Korhonen (pers) vastaa Kokon (sd) esittämiin kysymyksiin?
Hyviin käytöstapoihin kuuluu kysymyksiin vastaaminen, eikä alkaa syyttelemään kysymyksen esittäjää. Mikä vaivaa Korhost143665Häirintäkohun keskellä olevalta kansanedustajalta Jani Kokolta (sd) rajua tekstiä somessa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011772322.html Ajaakohan tämä SDP:n kansanedustaja Jani Kokko oikein täysillä valoi1213240SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"
Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het522566Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?
Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?352539Nyt tuli Suomen somaleista todella ikävää faktaa
sillä osa somalivanhemmista lähettää lapsiaan kotimaahansa kurinpitolaitoksiin, joissa heitä pahoinpidellään. Illan MOT1002326Kähmijä puolueen kannatus romahtamassa
Erityisesti naiset ovat suuttuneet SDP:lle kertoo asiantuntijat692266