Miehet, millainen on ollut elämäsi rakkaus?

Ei sillä ole mitään merkitystä. Liikaa tunteita ja kipua kokenut. Tasainen tunnetila kivempi.

Aika näyttää, mutta tuskin tulee vastaan Katja-vainaan veroista. Toki aikakin on saattanut kullata muistoja.

>simiti<

Kertokaa myös millainen on suhde äitiinne

En yhtään tiedä. Ehkä en ole koskaan rakastanut sillä tavalla kuin ihmiset sen yleensä ymmärtävät. Jos nyt yleensäkään ihmiset ymmärtävät sitä samalla tavalla. Mutta onhan se sana olemassa, joten sillä tulisi olla merkitys.

Mutta missään nimessä ei ole ainakaan mitään sellaista mitä kaipasin uudelleen. Mieluummin jotakin joka tulisi ensimmäisen kerran.

Voi kuule.

Sellainen kuin hän nainen on. Se tunne on aivan erilainen, syvempi, herkempi, kuin silloin kun "luulin olevani rakastunut aikoinaan". Jos se oikea on olemassa, hän on se minulle. Ei ole toista eikä tule. Toivottavasti saan rakastaa ja olla hänen kanssaan tulevaisuudessa. Tältä minusta tuntuu, kun puhutaan elämän rakkaudesta, jollaiseen en uskonut vielä muutama vuosi sitten.

No vuoristorata on elämysköyhä laite mitä eräästä ihmisestä tuntemuksia sai aikoinaan jos vertaamaan lähtee, ei papan pumppu enää moista kestäisi 😛

Kaksi kertaa olen rakastunut ja muutaman kerran ihastunut voimakkaasti. Ensimmäinen melkein 19-vuotias, kun häneen rakastuin. Toinen oli n. 22-vuotias eli kyseessä on ollut nuoria naisia. En usko, että heidän kaltaista tulee toista, sillä olen yli 50-vuotias ja mennyt ohi nuorten naisten iästä. Nuoria terveitä naisia, jotka kuuluivat nuoruuteen. Ensimmäisen kanssa oli suunnitelmat mennä puolen vuoden seurustelun jälkeen naimisiin, mutta hän oli toista mieltä.

Mä omalla tavallani mä olen kykenemätön rakkauteen turha vaivautua tuntemaan mitään toista kohtaan jos ei toinen edes välitä

En ole mies.. mutta vastaan: kaikki rakkaudet ovat erilaisia, vaikka ovatkin elämän rakkauksia. Turha siis odottaa samanlaista rakkautta uudelleen.

- Sheena

Oli isot tissit ja ihana peppu. Voi tulla uudelleenkkin.

Oikein viehättävä nuori nainen.

Hänen tuoksunsa sai minut sekaisin ja niinpä meni sekin 5 vuotta kuin huumaantuneena.

Voi sitä tunteiden roihua ja läheisyyden määrää.
Syvää rakkautta ja kaiken nielevää ikuosta intohimoa.

Muutimme yhteen, naimisiin piti mennä, kirkko oli varattu ja olimme niin onnellisia.

Tai niinhän minä luulin.

Hän käyttäytyi kaksi viikkoa oudosti ja kerran tullessani kotiin, hän oli lähtenyt.

Pöydällä oli lappu ja sen sanoma oli karua kertomaa. Naisen täytyi mennä, koska hänen elämänsä jäisi minun kanssani elämättä ja menisi siis pilalle.

Sydämeni ei särkynyt, ehei, se suorastaan murskaantui miljardiksi sirpaleeksi ja sen jälkeen en olekaan rakastunut tai edes ihastunut keneenkään.

Tuska loppui noin 12 vuoden paikkeilla ja minusta oli tullut sydämetön.

Löysin kyllä naisen myöhemmin, mutta en minä osaa enää rakastaa. Pidän hänestä, kunnioitan häntä, himoitsen häntä ja haluan, että hänellä on kaikki se hyvin, mihin minä voin vaikuttaa.

Mutta että rakastaa?

Ei.

Minä luulen, ettei häntä vielä ole elämässä ollutkaan. Eikä olekaan, kun hän olisi siinä parhaillaankin.

Enkä tiedä onko sellaista olemassakaan? 🤔

Olisi ehkä sellainen hyvä tyyppi, mistä minä olisin hyvä tyyppi ja sopivasti oltaisiin tekemisissä.

Sitten viimeisenä ajatuksena voisi olla, että joo...oli hän se elämän rakkaus mulle.

Niitä ei kuulemma elämän aikana ole kuin yksi miksi sitä muutoin kutsuttaisiin elämän rakkaudeksi mutta tuskin on toista samanlaista jos sellaisen on kerran edes kohdannut

Ikävälillä 17-24v oli yksi tapaus, joka vois tohon kategoriaan mennä. Hän oli päällimmäisenä mielessä 17-21 ikävälillä, mut ekan tyttöystäväni myötä vähän jäi taka-alalle. Myöhemmin sit käytännön syistä täytyi unohtaa ja mulla tuli uudet kuviot.
Olin melkoisen lämässä siihen ja hän oli kuulemma kertonut olevansa lämässä muhun. Jostain syystä kuitenkin aina torjui mut ja valitsi muita miehiä. Lopulta päätyi yhteen ulkomaalaisen äijän kanssa, jolla on lapsia useiden naisten kanssa ja teki sille muksun ja muutti miehen kanssa miehen synnyinmaahan. Eipä vois enää vähääkään kiinnostaa ks. nainen. Narsistihan se äijä on. Lisäksi, kun kerran juteltiin joitain vuosia sitten, niin kertoi silloin olevansa lämässä Jari Sarasvuohon(tunsivat toisensa). Eli narsistit alkoi vetämään tätä muijaa puoleensa.

dzu

Kertokaa gallupsedän aloituksen kautta mm miten tulette äipän kanssa toimeen, onko kaikki hänen vika ns tai muuta

Jos miehillä ja naisilla on "suuri" rakkaus, niin tuskin ne tällä palstalla roikkuu... tosin, en ite ole vielä kokenut tai edes "omassa" piirissäni "suurta" rakkautta nähnyt, edes kuullut. Mitä se on? Olisiko naimisissa 70v, kestetty kaikki murheet, mitä elämä eteen tuo yhdessä? Tuo voisi olla suurta rakkautta jo.

Hän oli tuulispää, viihtyi metsäpoluilla, kahlasi kanssani järvenrantaa aina auringonlaskuun, kunnes tiemme erkanivat.
Toista samanlaista ei voi tulla. Hän oli ensimmäiseni.

-keinovaginamies-

Elämäni rakkaus, tuohon en oikein enää pysy mitään vastaamaan.
Ässäarvassa tulee raaputtaa pintaa syvemmältä, kunnes huomaa lopputuloksen.
Ihmisen toiveikkuus laittaa raaputtamaan lisää, vaikka se ensimmäinen arpa ei olisi se voittoarpa.

Jokaisella arvalla on oma tehtävänsä raaputtamisen kokonaisuudessa.

AV

en ole vielä kohdannut elämäni rakkautta ehkä se tuleejoskus kun täytän noin 132 uota, s ensirakkauskin.l

Minä muuten rakastan edelleen erästä naista, jonka olen nähnyt hirmu usein vauvanakin alasti ja pessyt hänen intiimialueitaan.

Heh, meinasin laittaa sanan "pessyt" tilalle "kosketellut" mutta olisiko jo mennyt vähän yli?

>simiti<

olen sitämieltä ,jo hieman vanhempi mies,että 1 avioliitto elämää kohti riittää oikein hyvin , varsinkin ,jos se on kestänyt monia 10 vuosia. Uusiin naimisiin en sortuisi täl iällä rahastakaan, on sitä oppinut elämään jo ,joku sanoo kolmas kerta toden sanoo, olen sitä mieltä että jo 1 kin toden sanoo. En tarkoita että mitään ihmeellisiä tai poikkeavaa olisi ollut liitossa, mut on minun periaatteeni vankka! Ystäviä saa ja voi olla ja pitääkin ,mut ei samankaton alle olemaan. 70 v.

Mitä olen sivusta seuraamalla tästäkin oppinu jos se ketä rakastaa ei ole yrityksistään huolimatta saanut toisen osapuolen tunteita itseään kohtaan tapettua mitenkään on se jotain sellaista josta ei koskaan kokonaan pääse yli eikä ne tunteet unohdu vaikka kuinka yrittäisi

On käynyt tuuri ei ole tullut vielä tähän päivään mennessä vastaan itsellä ikää on 51 vuotta.

Odotan, että näkisimme jälleen. Vuodesta 2013 olen odottanut. Hän on minulle se Mr oikea. Tiedän, että meillä natsaa ja menee yksiin jutut. Hän tulee oikealla ajalla luokseni. Näin uskon.