Palokin koskifarssi

PKS:n väite siitä, että Palokin voimalaitos olisi strateginen huoltovarmuuskohde, on poliittis-retorisesti tehokas mutta sisällöllisesti heikko.
Mitä “strateginen huoltovarmuuskohde” oikeasti tarkoittaa?
Suomessa huoltovarmuuden arviointi perustuu:
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) linjauksiin Valtioneuvoston energia- ja huoltovarmuusstrategioihin konkreettisiin kriittisyyskriteereihin, ei omistajan omaan määritelmään

Tyypillisesti strategisia ovat:suuret sähkön tuotanto- ja siirtoyhteydet säätövoima, joka vaikuttaa valtakunnan tasolla kohteet, joiden poistuminen vaarantaa järjestelmän vakauden 2. Palokin voimalaitos ei täytä näitä kriteerejä .
Tuotantomäärä 29,5 GWh/v = 0,03–0,05 % Suomen sähköntuotannosta Yhden keskikokoisen tuulipuiston luokkaa
Ei kansallisesti merkittävä
Sähköjärjestelmän vakaus Ei ole säätövoiman kannalta kriittinen Ei vaikuta kantaverkon tasapainoon Ei ole Fingridin kriittinen kohde

Ei järjestelmäkriittinen
Alueellinen huoltovarmuus Pohjois-Karjalassa on: useita tuotantomuotoja vahva kantaverkkoyhteys Palokki ei ole “saarekevoimala”

Ei alueellisesti korvaamaton
Juridinen todellisuus: kuka määrittelee strategisuuden?
Ratkaisevaa on tämä:
Jos Palokin voimalaitos olisi strateginen huoltovarmuuskohde,
sen pitäisi näkyä:valtion huoltovarmuusluokituksissa erityissuojelussa poikkeusolojen suunnitelmissa
Näin ei ole tapahtunut.
PKS:ei ole esittänyt virallista HVK-luokitusta käyttää termiä retorisena kilpenä, ei juridisena statuksena Strategisuus ei synny iästä tai vesivoimasta
Usein PKS:n perusteluissa vilahtaa:
“vesivoima on uusiutuvaa” “toimii aina” “vanha, testattu infrastruktuuri”
Nämä eivät tee kohteesta strategista:
pieni vesivoima ≠ huoltovarmuus uusiutuvuus ≠ kriittisyys vanha laitos = usein kasvavat kunnossapitoriskit.
Jos se olisi strateginen – seuraukset olisivat toiset.
Tämä on tärkeä looginen testi:Jos Palokki olisi oikeasti strateginen huoltovarmuuskohde:valtio ei neuvottelisi vapaaehtoisesta luopumisesta lunastus etenisi erityislain nojalla valtio maksaisi, mutta myös määräisi
Koska näin ei toimita: valtio ei pidä kohdetta strategisena
Miksi PKS käyttää tätä väitettä?
Todennäköiset syyt:
Hintapaineen nostaminen
strateginen = kallis
Kuntapäättäjien pelottelu“jos luovutte, vaarannatte huoltovarmuuden” Hankkeen viivytys
strategisuus edellyttää lisäselvityksiä
Kyse on neuvottelutaktiikasta, ei faktoihin perustuvasta luokituksesta.
Miten väite tulisi haastaa julkisesti?
Yksinkertainen ja tehokas kysymys:
Missä virallisessa huoltovarmuusasiakirjassa Palokin voimalaitos on määritelty strategiseksi kohteeksi?
Jos vastausta ei tule: väite kaatuu.
Yhteenveto Palokin voimalaitos ei ole strateginen huoltovarmuuskohde kansallisessa mielessä väite ei perustu: tuotantomäärään järjestelmäkriittisyyteen viralliseen luokitukseen kyse on retorisesta ja taloudellisesta puolustuslinjasta.
Strategisuus on viranomaisstatus – ei omistajan mielipide.

Voiko Palokin “huoltovarmuus”-väitettä käyttää Kilpimäen tuulivoimalahankkeen perusteluna?
Kyllä – retorisesti kyllä, mutta juridisesti ja asiallisesti heikosti.

Miten tämä voi tapahtua käytännössä:

Tuulivoimatoimija voi argumentoida näin:

“Koska Palokin vesivoimalan alasajo heikentää alueellista huoltovarmuutta,
Kilpimäen tuulivoima kompensoi menetettyä tuotantoa.”

Tämä on poliittisesti houkutteleva mutta loogisesti virheellinen argumentti, koska:

Palokin voimalaitos ei ole virallisesti huoltovarmuuskohde Tuulivoima: ei ole säädettävää ei ole jatkuvaa ei korvaa vesivoiman ominaisuuksia

Huoltovarmuus ei siirry tuotantomääränä, vaan järjestelmäominaisuuksina.

Tärkeä huomio kunnille

Jos kunta hyväksyy tämän logiikan, se:

myöntää implisiittisesti, että Palokki oli huoltovarmuuskohde antaa tuulivoimahankkeelle poliittisen vipuvarren

Tämä on strateginen virhe.
Tuulivoiman riskit ihmisille, eläimille ja luonnolle – mikä on faktaa?
Ihmiset
Tutkimuksissa on raportoitu:
melu ja matalataajuinen infraääni → unihäiriöt, stressi varjovälke maisema- ja elinympäristön kokemuksellinen heikkeneminen

Vaikutukset ovat:

yksilöllisiä usein aliarvioituja kaavoitusvaiheessa

Oikeudellisesti ongelma: haitat jäävät paikallisiksi, hyödyt yksityisille yhtiöille

Eläimet ja luonto

Todennettuja riskejä:

lintujen ja lepakoiden törmäykset petolintujen reviirien hylkääminen metsäekosysteemien pirstoutuminen teiden ja kaapeloinnin pysyvät vaikutukset

Ennallistaminen ei ole täydellistä, vaikka sitä lupailtaisiin.

Kuntien talousharha: “tuulivoima tuo rahaa”

Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä.

Todellisuus: kiinteistöverotuotot: usein aluksi merkittäviä mutta alenevat ajan myötä työllisyys: pääosin rakennusvaiheessa paikalliset pysyvät työpaikat vähäisiä

Samaan aikaan:
kunta vastaa: tiestöstä kaavoituksesta viranomaiskäsittelystä valitusriskistä
Nettovaikutus voi olla lähellä nollaa tai negatiivinen.
Konkurssiriski ja purkuvastuu – tämä on todellinen ongelma
Ydinongelma:
Tuulivoimayhtiöt ovat usein:
projektikohtaisia SPV-yhtiöitä vähävaraisia myyty eteenpäin useita kertoja
Jos yhtiö:
menee konkurssiin katoaa myy omaisuutensa
purku ja ennallistaminen jäävät maanomistajalle tai kunnalle
lopulta yhteiskunnalle
Onko purku kalliimpaa kuin rakentaminen? Rehellinen vastaus:

Se voi olla – ja usein on merkittävä osa kokonaiskustannusta.

Purku sisältää:

voimalan rungon ja lapojen purkamisen perustusten poistamisen (tai osittaisen) maaperän kunnostuksen teiden purun kaapelien poiston

Erityinen ongelma:

lapojen kierrätys on kallista ja osin ratkaisematon

Purkukustannukset voivat nousta useisiin miljooniin per voimala.

Miksi tämä ei näy päätöksenteossa?
Koska:purku tapahtuu 20–35 vuoden päässä nykyiset päättäjät eivät ole vastuussa vakuudet ovat usein: alimitoitettuja sidottuja yhtiöön, joka voi kadota Mitä kunnalla olisi pakko vaatia (jos hanke etenee)?

Jos Kilpimäen hanke etenee, kunnan tulisi ehdottomasti vaatia:
Riittävä, indeksisidottu purkuvakuus
ei yhtiön sisäinen rahasto vaan pankki- tai valtiotakuu
Vakuus koskee myös omistajanvaihdosta
Selkeä vastuuennallistamismalli
koko elinkaaren ajalle myös konkurssitilanteessa
Ilman näitä: kunta ottaa avoimen taloudellisen riskin.
Kyllä, Palokin huoltovarmuusväitettä voidaan yrittää käyttää tuulivoiman perusteluna Se ei kestä teknistä eikä juridista tarkastelua Tuulivoimaan liittyy todellisia riskejä ihmisille, eläimille ja luonnolle Kuntien taloudelliset hyödyt ovat usein yliarvioituja Konkurssi- ja purkuriski on todellinen ja alisäädelty.
Purku voi olla yhtä kallista tai kalliimpaa kuin rakentaminen

Epäilen että toteutuu koskaan!