Ehkä miehillä olisi järkeviä kommentteja tähän. Minua ahdistaa yhden naispuolisen kaverini (itsekin nainen) "sodankäynti" muita naisia kohtaan. Tämän hän tekee esim. piilopottuilemalla seurueissa, jopa kahdenkeskenkin, joskus. Koska hän on muuten kiva, olen yrittänyt nauraa asialla.
Muilla naisilla on aina vikoja etenkin älyssään ja elämäntavoissaan, hänen mukaansa. Hän nöyryyttää ja vähättelee muita naisia, joita kutsuu kavereikseen.Sekä myöskin ventovieraita, kunhan tilaisuuteen pääsee. En ymmärrä, miksi hän kokee itseään niin uhatuksi, että tuhoaa omaa sosiaalista mainettaan näin! Joskus vaihdamme kiusaantuneita katseita muiden kanssa johtuen hänen lausahduksistaan. Hän yrittää jatkuvasti "testata" kiinnostuisivatko kavereiden poikaystävät hänestä, kavereiden silmien alla. Koska se ei ole tähän mennessä johtanut yhteenkään tulokseen, kukaan ei pidä häntä mitenkään uhkana - ajatellaan, että senkus yrität, tiedämmehän jo ettei tärppää.
Hän on nätti ja söpö, muttei mikään parishilton.Miehet kiinnostuvat, mutteivät yleensä kelpaa hänelle.Aina tavoitteena on valloittaa toisen naisen oma, ei löytää onnea ja rakkautta.
No, miesasiat olkoot hänen yksityisasiansa. Lähinnä surettaa tuo että esim. jos joku nainen on vaikkapa kirjoittanut väitöskirjan, tämä kaverini saa kompleksin ja alkaa avoimesti kyseenalaistaa naisen kykyjä oikeasti tajuta mitään.Ilmeisesti akateemiset naiset vaikuttavat älykkäiltä, ja hän itse omasta mielestään ei, näiden rinnalla.Olen aina se, joka sanoo keventävän vitsin näissä tilanteissa.
Muilla naisilla on aina vikoja etenkin älyssään ja elämäntavoissaan, hänen mukaansa. Hän nöyryyttää ja vähättelee muita naisia, joita kutsuu kavereikseen.Sekä myöskin ventovieraita, kunhan tilaisuuteen pääsee. En ymmärrä, miksi hän kokee itseään niin uhatuksi, että tuhoaa omaa sosiaalista mainettaan näin! Joskus vaihdamme kiusaantuneita katseita muiden kanssa johtuen hänen lausahduksistaan. Hän yrittää jatkuvasti "testata" kiinnostuisivatko kavereiden poikaystävät hänestä, kavereiden silmien alla. Koska se ei ole tähän mennessä johtanut yhteenkään tulokseen, kukaan ei pidä häntä mitenkään uhkana - ajatellaan, että senkus yrität, tiedämmehän jo ettei tärppää.
Hän on nätti ja söpö, muttei mikään parishilton.Miehet kiinnostuvat, mutteivät yleensä kelpaa hänelle.Aina tavoitteena on valloittaa toisen naisen oma, ei löytää onnea ja rakkautta.
No, miesasiat olkoot hänen yksityisasiansa. Lähinnä surettaa tuo että esim. jos joku nainen on vaikkapa kirjoittanut väitöskirjan, tämä kaverini saa kompleksin ja alkaa avoimesti kyseenalaistaa naisen kykyjä oikeasti tajuta mitään.Ilmeisesti akateemiset naiset vaikuttavat älykkäiltä, ja hän itse omasta mielestään ei, näiden rinnalla.Olen aina se, joka sanoo keventävän vitsin näissä tilanteissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muut naiset ovat siis kanoja, yksinkertaisia, liian miellyttmisenhaluisia (pitää olla rekkakuski-butch feministi), osoittavat liikaa ihailua miehiä kohtaan (mokomat eivät siis ansitse sitä, niille pitää pihdata feminismin nimissä). Hän ei yleistä vaan tarttuu henkilönimiin - se ja se on viallinen. Surullista, kun nämä yrittävät olla kavereita hänelle.
Jos hän tulee sinulle kateelliseksi, hän kostaa sen, haukkumalla sinua selkäsi takana.Hän myös väittää koko ajan muiden kadehtivan häntä, ja sille yleensä hihitellään hysteerisesti, koska se on niin hilpeyttä herättävä huono vitsi.
Miksei hän voi antaa muiden arvostaa häntä kivana ja nättinä, ihan normaalina tyttönä, ja antaa vasta-arvostusta, ilman piikittelyjä? Hän ei edes huomaa miten paljastaa omat alemmuudentunteensa esim. pilkatessaan jotain naisrukkaa, joka sattuu olemaan juristi.Itse hän ei ole ns. "kirjaviisaalla" alalla.Mutta kukaan ei pidä häntä tyhmänä sen takia!
Kuullostaa jokseenkin tutulta... Tosin mieleeni tullut henkilö on mies, joka latelee mainintoja sekä naisista ja miehistä - ei ehkä tosin esimerkkisi mittakaavassa. Itse olen reagoinut minulle tuttuihin ihmisiin kohdistuneeseen kritiikkin tyyliin: "...onhan se kuitenkin tosi mukava kaikille" tai "kukapa olisi täydellinen", ja yleensä hölmöt kritiikit loppuu siihe. Mikäli kaveripiirissäni joku harrastaa tuollaista yhteisistä kavereista, en suostu kuuntelemaan asiaa ja kaveruus alkaa olla muutenkin heikoilla kantimilla, sillä tuollaisesta tiedän, mitä hän puhuu minusta selän takana - ja sellaisia ystäviä en tarvitse.
Joskus on vain niin, että joku alkaa erottua epäedukseen kaveriporukasta. Silloin kannattaisin tylyä porukasta lemppaamista, mikäli jutun tasoihin ei tule mainitsemalla muutosta. Tuollaista kaveria tuskin kukaan tarvitsee, vaikka varmasti hänelläkin hyvät puolensa on.
kiusaamiseksi, ainakin läheltä liippaa. Koita puhua nätisti ja hae netistä artikkeleita kiusaamisesta, ja näytä niitä. (haukkuminen, nälviminen, nöyryytys)
Alemmuuskompleksistakin voi toipua, mutta hänen pitää se ensin itte huomata.
Kohta sitä ei huolita teiän porukkaan ollenkaan, joten tee jottain.
paras kaveri koko ajan haukkuu muiden naisten ulkonäköä, luulen et haukkuis muakin jos en olis sen kaveri. On se kyllä nätti, mut ei mikään kaunotar et olisi vaaraa haukkua muita. Eikä ne kaunottaretkaan yleensä hauku ketään kun on tyytyväisiä itseensä. Sit se luulee et siitä tulis joku malli, vaikka onkin aika tukeva, ja haukkuu tietenkin laihoja naisia et ne on muka anorektikkoja kaikki jne. Oikein v*tuttaa välillä ku se kuvittelee itsestään liikoja. On se muuten ihan kivaa, mut en tajua miks pitää yhtäkkii alkaa keskustella jonkun ventovieraan naisen painosta tai naamasta, ku mua ei kiinnostais pätkääkään, jos joku olisikin ruma, nii ei se mua ainakaan häiritse, miks pitää huomata jokainen jolla on jotai "vialla". Todella heikko itsetunto vaikka esittääkin itsevarmaa.
Niin, näitä neitejä on nähty ja ne tekee joka kerran aina yhtä surulliseksi. Jos ei ole itsetunnossa vikaa niin luonne on jotenkin vääntynyt kummasti kieroon, ja silmä ei nää että ystäviä ei pidetä lähellä jos suusta tulee sontaa kokoajan.
Kerro tuolle kaverille suoraan että tuotapikaa hän onnistuu kyllä tavoitteesaan. Ja kun hän kysyy että missä tavoitteessa? Niin kerrot että tällämenolla hänellä ei tässä piirissä ole enää yhtään ymmärtäjää jos meno ei muutu.
Ystäviään ei pitäisi joutua häpeämään. Ja voit kertoa että jos mitään hyvää hän ei osaa sanoa ihmisistä joita hän ei tunne niin hän voisi olla yhtä hyvin hiljaa.
Suora puhe auttaa aina varmasti, eikä sinun pidä hänen tunteitaan sääliä yhtään. Eihän hänkään sääli niitä joita arvostelee. Potut pottuina ja sitärataa.
Joskus ihmisten pitää kuulla suoraan mikä on vikana, ja heille pitää antaa mahdollisuus muuttaa tekojaan ja tapojaan.
Ja jos ei mene perille hyvällä, niin ei se mene kyllä pahallakaan. Sinun ei tarvitse hävetä hänen puolestaan, tai kärsiä osasyyllisyyttä moukkamaisesta käytöksestä.
"Olen aina se, joka sanoo keventävän vitsin näissä tilanteissa. "
Miksi? Sanoisit suoraan että "nyt taisit mennä vähän liian pitkälle puheissasi". Älä ryhdy hänelle pelastajaksi tai diplomaatiksi, oikomaan hänen puheitaan muille. Et sinä niistä ole mitenkään vastuussa. Kaivakoon itsensä ylös suosta kun on sinne kerran itse itsensä saattanut. Älä anna hänen vetää sinuakin mukaansa.
Ystävyys kun ei ole sitä että sanoo aina kaiken mitä toinen haluaa kuulla. Ystävyys on sitä että sanoo ne asiat joita kukaan muu ei uskalla/halua/vaivaudu sanomaan.
Eikä ole sinun vikasi jos hän ei ymmärrä.