Tekstiltään varsin lyhykäinen, mutta varsin hienolla kuvasarjalla koristeltu "Kiihdytä kaksoispotkulla" -artikkeli majaili uuden Juoksijan sisäsivuilla.
Olkaa hyvät ja kasvattakaa irtonumeromyyntiä, ettei mun joskus maratonpäissäni hankittu tilaus mene ihan hukkaan ja saisi lukea oikeasta lajista lisää myös tulevaisuudessa.
Olkaa hyvät ja kasvattakaa irtonumeromyyntiä, ettei mun joskus maratonpäissäni hankittu tilaus mene ihan hukkaan ja saisi lukea oikeasta lajista lisää myös tulevaisuudessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aukeamalla s 50-51 on suorastaan tyypilliset lajinsa edustajat rinnakkain. Huomatkaa kuinka kepinheiluttaja (vai mikä lie luistelija?) on onnistunut kasvattamaan lajilleen ominaisen rotevan ylävartalon ja runsaat vatsalihakset ja verratkaa sitä vasemmalla ilman keppejä etenevään ruipeloon.
Tuo mainitsemasi "kepinheiluttaja" näyttää kovin tutulta rullaluistelijalta. Kisoissa yleensä aina ilman keppejä ja palkintosijoilla.
Tuo "ilman keppejä etenevä ruipelo", Jarmo Valtonen on todella pitkä kaveri, myös komiat lihakset, kun katsoo tarkemmin. Kaveri on muuten Suomen parhaimpia luistelijoita, joka on myös menestynyt ulkomailla, kovissa kisoissa.
menee sillä viisiin että nää keppejä käyttävät eivät pysyisi pystyssä rulliksilla ilman tukea. Useimmilla vastaantulevilla keppejä käyttävillä on ihan selvästi tasapainovaikeuksia ja liian jäykät lihakset, jotta matala ja aerodynaaminen luisteluasento luonnistuis. Potkuissa ei ole mitään tehoa kun tekniikka on hevonpyllyst ja sitä yritetään kompensoida sauvoilla.
Hirviää kattoo kun ylipitkillä sauvoilla yritetään pystyasennossa koukkia etiäpäin ilman minkäänlaista käsitystä luistelusta ! Voi voi !
Eipäs kun tämä vasemmalla luisteleva (siis etummainen) ruipelo, siis Jani Suihkonen on oikeastaan "kepinheiluttaja" ja Jorma Valtonen on tietääkseni rullistelija ja aina ilman keppejä. Kuvassahan heillä ei ainakaan ole mitään keppejä elleivät heittäneet niitä ojaan ennen kuvanottoa (häpeissään;)).
Tuolla finnikate-foorumilla (http://www.finnskate.org/luisteluforum/viewtopic.php?t=78&sid=9ad0c6793c6e6104e83ab2389792c33b) kylläkin tosissaan sanovat,että Suihkonen (siis se etummainen) on talvella myös hiihtäjä ja on näkynyt myös SRL-kilpailuissakin voittajana.
Molemmat tulivat meikeläistä muuten Forssassa vastaan (turha sanoa mistä suunnasta) ja on sanottava, että molemmilla oli silmiä hivelevä tyyli, omasta mielestä varsinkin Valtosella, jossa ei ollut mitään ylimääräistä ja turhaa liikettä tai räpellystä. Mutta meno oli tietysti vauhdikasta. Yksinkertaista tyyliä mutta vauhdikasta menoa. Kun sen osaa ei tarvitse tehdä muuta!
Kyllä noissa Juoksija-lehden kuvissakin huokuu se menon yksinkertaisuus, tekniikka, joka takaa vauhdin.
Itseasiassa tarkoitin seuraavaa aukeamaa, jossa "late" esittelee vääriä tekniikoita sauvojen kanssa ja vasemmalla on valtosen DP-kuvasarja.
Aukeama pisti silmään, koska kuvissa oli niin iso kontrasti tyylikkyydessä.
Puhuin taas väärästä kuvasta.
Hyvin onnistunut kuvasarja. Jamppa tuossa kuvasarjassa hieman korostaa sisäpotkua koska esityksen aiheena oli juuri kaksoispotku. Kuvasarjan luistelussa tehot jakautuvat lähes tasan ulko ja sisäpuristuksille. Tuolta hänen tekniikkansa näyttää rennossa luistelussa helpohkoissa olosuhteissa. Kun vauhtia ja/tai voimaa tarvitaan lisää korostuu ulkopuristuksen merkitys.
Kuvien 5 ja 11 tekstejä en itse allekirjoittaisi:
Jamppa ei nimenomaan vie sitä heilahtavaa jalkaa ristiin vaan se pysyy oikeaoppisesti omalla puolellaan (ei ts. ylitä nenä-napa linjaa). Tämän voi jokainen itse todeta kuvasta.
Jostakin syystä usein kuvitellaan että heilahtavan jalan pitäisi mennä takaa ristiin. Sen on kuitenkin oltava juuri "ajolinjalla" muuten sitä ei voi suoraviivaisesti heilauttaa nenän alle suoraan eteen. Jos se on ristissä heilautus suuntautuu sivulle, jolloin a)ulkopuristus jää lyhyeksi ja b) seuraavaa sisäpuristusta ei voi tehdä ennen kuin vartalo on saatu käännettyä luistimen kanssa linjaan. Eli tulee niitä ylävartalon tarpeettomia heilutuksia.
Tietysti sen heilahtavan jalan sieltä rististäkin saa aina jotenkin tuotua suoraan eteen mutta ei suoraviivaisesti. (Koska vakaa tarkoitus on kuitenkin mennä eteenpäin, pitäisi kaikkien kehonosien olla suht yksimielisiä liikkeen suunnasta muuten hommasta tulee turhan vaativaa.)
Kuvassa Jamppa luistelee suhteellisen laajoilla kaarroksilla joten tuo "S-linja" on aika kaareva. Kuvissa 4,5,10 ja 11 näkyy että molemmat luistimet ovat itseasiassa juuri tämän "S-linjan" suuntaisia, heilahtava jalka on vain hieman taempana.
Muuten kuvasarja kyllä kelpaa vaikka oppimateiaaliksi.
Luin jutun nopeasti. Oliko tekstissä että luistin palautuu maahan ulkopuristuksen puolessa välissä.. .vai muistanko väärin? Onko asia noin ja miksi? kuulostaa aika aíkaiselta....
Topin loma taisi loppua? Mutta nythän se loma vasta alkaakin, kun pääsee rentoutumaan tänne foorumille ja puhumaan mukavia.
Kiva kuvasarja. Hyvin on kuvattukin paitsi, että olisi voitu kuvata suoraan edestä. Siinä ja siinä meneekö vapaa jalka taakse ristiin kuvissa 4 ja 5. Kuvissa 10 ja 11 jalka näyttäisi olevan enemmän ristissä, mutta siihen saattaa vaikuttaa kuvakulmakin. Kuvaaja näyttäisi olevan kameroineen vasemmassa reunassa, jolloin vasen jalka on sen vuoksi enemmän takana piilossa.
Toi "ajolinja" on hyvä sana, koska se kuvaa sitä, että kaikki liikkeet olisivat yksinkertaisia, kuluttaisivat vähän voimia ja veisivät luistelijaa eteenpäin.
Mitä tarkoitat "S-linjalla". Sitäkö, että luistelija seuraa S-linjan muotoista linjaa kuvitellun keskiviivan molemmin puolin. Mikäs on sitten tämän S-linjan tarkoitus? Sekö, että sisäpuristus olisi tehokas ja paino saataisiin tehokkaasti sisäänpuristavan luistimen päälle.
Entä jos S-linja on liian kaareva, silloinhan kitka kasvanee suuremmaksi ja muutenkin ulkopuristus jää lyhyemmäksi. Kovin laaja kaari ja etenkin laaja sisäpuristus voi johtaa siihen, että sisäpuristus ja ulkopuristus ovat samanaikaisia. Olisiko paras suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa menoa tässäkin? Jos sisäpuristus on liian kaareva, senhän luulisi haittaavan jo suoraviivaista eteenpäinmenoa.
S-linjasta vielä.
Tarkoitin sitä kehon painopisteen tekemää liikettä etenemissuunnasta katsottuna. Tulkinnasta riippuu onko se sitten syy vai seuraus. Jokatapauksessa linjasta tulee vinottainen haluttuun etenemissuuntaan nähden koska puristuksen aiheuttama liike voidaan kulkusuunnasta katsottuna jakaa sekä eteen että sivulle suuntautuviin komponentteihin. Mm sillä heilahtavan jalan oikealla liikkeellä nämä etenemissuuntaan vinottaiset liikkeet saahaan yhdistettua S:n muotoikseksi linjaksi ilman että siihen tarvitaan mitään ylimääräista voimaa keskivartalosta tai luistimelle ohjausta.
Tuo "S-linjan" kaarevuus taas riippuu (ihan perusfysiikan mukaan) vauhdista, vastuksesta (tuuli, ylämäki, kitka) joten sille on vaikea sanoa mitään absoluuttista arvoa. Se siis ikäänkuin riippuu siitä "millä vaihteella ajaa".
Tuota jalkojen ristiin menoa moni yrittää usein myös kaarreluistelussa. Se ei kuitenkaan sielläkään ole mikään tavoiteltava asia, vaikka se sisäjalka mahdollisesti puristuken lopussa vähän voikin käydä kehon keskiviivan "väärällä" puolella.
Jokatapauksesa, unohtakaa se jalkojen ristiinveto ja tuokaa se heilahtava jalka vain siihen kehon keskilinjalle omalle puolelleen.