Olen seurustellut pari vuotta minua paljon vanhemman miehen kanssa. Ensimmäinen vuosi oli onnea ylimmillään, mutta toinen vuosi...
Ongelmat alkoivat lähinnä siitä kun minä halusin sitoutua vakavammin, miettiä edes suhdetta eteenpäin. Mies meni lukkoon. Hänellä takana jo monia suhteita ja useampi lapsikin.
Ongelmat johtivat eroon keväällä. Mies halusi kuitenkin minut takaisin ja lupasi yhteistä kotia ja yhteisen lapsen, kihloihin ja naimisiinkin menosta oli puhetta.
Nyt, muutama kuukausi eteenpäin ja samassa pisteessä ollaan. Pyysin kihloihin, kieltäytyi kaikenlaisten syiden varjolla. Nyt on alkanut perumaan jo yhteenmuuton ja lapsenteonkin. Jahkailee ja miettii, ei osaa vielä nyt sanoa kantaansa.
Miten on, kävikö tässä niin että tämä suhde pysyy aina tällaisena?? En haluaisi painostaa, mitä sitten teen? Odotanko ikuisesti ja jään ilman haluamaani lasta? Mitä minun pitäisi tälläisen sitoutumiskammoisen miehen kanssa toimia, joka jo kahdeksatta vuotta asuu yksinään? Vai luovutanko? Pahalta sekin tuntuu...
Neuvokaa viisaammat, onko kenelläkään kokemuksia tällaisesta? Vai enkö vain ole riittävän hyvä miehelleni, ehkä hän odottaa löytävänsä jotain parempaa.
Ongelmat alkoivat lähinnä siitä kun minä halusin sitoutua vakavammin, miettiä edes suhdetta eteenpäin. Mies meni lukkoon. Hänellä takana jo monia suhteita ja useampi lapsikin.
Ongelmat johtivat eroon keväällä. Mies halusi kuitenkin minut takaisin ja lupasi yhteistä kotia ja yhteisen lapsen, kihloihin ja naimisiinkin menosta oli puhetta.
Nyt, muutama kuukausi eteenpäin ja samassa pisteessä ollaan. Pyysin kihloihin, kieltäytyi kaikenlaisten syiden varjolla. Nyt on alkanut perumaan jo yhteenmuuton ja lapsenteonkin. Jahkailee ja miettii, ei osaa vielä nyt sanoa kantaansa.
Miten on, kävikö tässä niin että tämä suhde pysyy aina tällaisena?? En haluaisi painostaa, mitä sitten teen? Odotanko ikuisesti ja jään ilman haluamaani lasta? Mitä minun pitäisi tälläisen sitoutumiskammoisen miehen kanssa toimia, joka jo kahdeksatta vuotta asuu yksinään? Vai luovutanko? Pahalta sekin tuntuu...
Neuvokaa viisaammat, onko kenelläkään kokemuksia tällaisesta? Vai enkö vain ole riittävän hyvä miehelleni, ehkä hän odottaa löytävänsä jotain parempaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta kun sie näytät olevas tyhmempi.
Elä sie perusta, anna sie aina vaa pill :a .
Tokiha se sinnuu rakastaa - niin monta kertaaki sanonu - uso sie vaan.
Jos et ollut provo, koitahan itse kasvaa - muut ympärilläsi ovat turhankin kasvaneita.
Voisit korjata käsityksesi sitoutumiskammoisesta tervehenkiseksi. Osoittaa mieheltä suurta ymmärrystä, että se ei hankkiudu kenenkään naisen kanssa asumaan samoihin neliöihin. Samojen seinien sisällä akka alkaa ennenpitkää rajoittamaan miehen henkistä kasvua, sen menoja, rahankäyttöä, tyyliä, työssäkäyntiä, opiskeluja, maailman kuvan avartamista, rentoutumista etc. etc. Eihän kukaan järkevä tuollaiseen lähde mukaan. Mies on näköjään hakannut päätä seinään muutaman kerran ja todennut, että naisen kanssa ei kannata/voi asua mutta siihen on kiva tyhjentää.
Opi elämään tämän ajatuksen kanssa.