Mää jossain vaiheessa ajattelin laittaa jonkun kivan seuranhakuviestin Facebookin sinkkuryhmään, mutta sitten mua alkoi ahdistaan, että se on siellä koko kanssan nähtävillä ja on ikään kuin punainen vaate sen jälkeen kun ei yhtään tiedä kuka vastaantulija esim. kaupassa on nähnyt mun viestin. Ja vaikka siinä ei sinänsä mitään pahaa oliskaan, mutta kun ihmisistä ei koskaan tiedä. Jollain voi olla pahat mielessä, kun tunnistaa.
Siksi pienestä houkutuksesta huolimatta en ole lähtenyt näihin julkisiin sinkkuryhmiin, tindereihin tai muihin. Arkuuttani ja pelosta...sinänsä vähän toisaalta myös harmittaa kun kerranhan tässä vaan eletään, ja sellainen jonkinlainen pelko ja tilanteeseen tarttumattomuus on yksiä niitä asioita, joita eniten kuolinvuoteella kadutaan...siis se, että ei olla uskallettu elää ja ollaan menty ikään kuin muista ihmisistä lähtöisin olevista ennakko-oletuksista käsin ja jätetty asioita tekemättä, kun on mietitty, mitä muut ajattelee.
Mutta sellaisia me ihmiset ollaan. Se on se jokin selittämätön häpeä joka on voimakkaampi kuin se mitä aidosti haluaisi. Sitä ei haluaisi tunnustaa, mutta silti tiedostaa sisäisesti oman käyttäytymismallinsa tuhoisuuden omalle identiteetille, jonka vuoksi tässä elämässä niin paljon ja niin helposti menettää...
Sori, tuli niin kova puheripuli ja ajatussyöksy nyt että voi olla aakkoset ja ääkköset miten sattuu...
Muy onko sinulla ollut facessa tai tinderissä juttuja sinkkuna ja olet hakenut seuraa...? Miten on mennyt ja onko tullut mitään ennakko-oletusten tai käsitysten mukaisia huomautuksia esim. lähikaupassa kun joku on tunnistanut tai jotain muuta negaa?
Siksi pienestä houkutuksesta huolimatta en ole lähtenyt näihin julkisiin sinkkuryhmiin, tindereihin tai muihin. Arkuuttani ja pelosta...sinänsä vähän toisaalta myös harmittaa kun kerranhan tässä vaan eletään, ja sellainen jonkinlainen pelko ja tilanteeseen tarttumattomuus on yksiä niitä asioita, joita eniten kuolinvuoteella kadutaan...siis se, että ei olla uskallettu elää ja ollaan menty ikään kuin muista ihmisistä lähtöisin olevista ennakko-oletuksista käsin ja jätetty asioita tekemättä, kun on mietitty, mitä muut ajattelee.
Mutta sellaisia me ihmiset ollaan. Se on se jokin selittämätön häpeä joka on voimakkaampi kuin se mitä aidosti haluaisi. Sitä ei haluaisi tunnustaa, mutta silti tiedostaa sisäisesti oman käyttäytymismallinsa tuhoisuuden omalle identiteetille, jonka vuoksi tässä elämässä niin paljon ja niin helposti menettää...
Sori, tuli niin kova puheripuli ja ajatussyöksy nyt että voi olla aakkoset ja ääkköset miten sattuu...
Muy onko sinulla ollut facessa tai tinderissä juttuja sinkkuna ja olet hakenut seuraa...? Miten on mennyt ja onko tullut mitään ennakko-oletusten tai käsitysten mukaisia huomautuksia esim. lähikaupassa kun joku on tunnistanut tai jotain muuta negaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
On minulla ollut muutamassa deittiäpissä profiili. Tämä lähinmä ystävien "painostuksesta" ja tällä hetkellä ne eivät ole aktiivisina.
Kokemukset sinänsä ovat ihan positiivisia. En ole törmännyt mihinkään täysin hulluihin ja kaikki keskustelut ja tapaamiset miesten kanssa ovat olleet mukavia. Kuormittavinta on se jatkuva selailu ja melkeinpä pelkkien kuvien perusteella ihmisten valkkailu. Se tuntuu vieraalta ja rasittavalta.
Suosittelen kokeilemaan, jos olet valmis juttelemaan useiden ihmisten kanssa sillä asenteella, että on kiva tutustua moniin vaikkei kaikista mitään elämän pituista rakkaustarinaa tulisikaan. Joskus se rakkaus kuitenkin osuu joidenkin onnekkaiden kohdalle deittiäppienkin kautta 😊
Aletheias
Vastaan vai otsikkoon....
En.
Ja syy, etten enää saa moisista mitään kiksejä. "Be in there, done that"..
Ihmiset kuvittelee, että ne aplikaatiot tai sivustot toisivat suhteen tms...
Ne vaan tuo ihmiset yhteen ja sitten yhä pitäisi jotain osata rakentaa...
Olen ollut muutamissa, yhdessä jopa näkyvissä nykyään. Tyrkkää toki itsesi näkyviin mutta älä missään nimessä unohda silmäkkäin kohtaamisia arkielämässä.
Se että netitse on löydettävissä jotain paremmin / helpommin on enemmän tarua kuin totta ainakin jos minulta kysytään.
Tosin jos pientä tuurintynkää on matkassa niin eihän sitä ikinä tiedä vaikka kysyntä ja tarjonta jossain kohtaa kohtaisivatkin, ota ja kokeile. :)
En ole, enkä tule koskaan olemaankaan!
Kerroinkin jo teille. Että hämeenlinnan torikahvilassa. Niin yks nainen pelästy niin, että hyvä ettei kuppiaan kaatanu. Ei sitä tunnistumista tarvi pelätä. Lähinnä se ongelma on sitten toisella puolen, jos on.
No mulla tietenkin helpompi, kun en varsinaisesti seuraa hae. Että siinäkin tilanteessa, ois voitu istuu alas ja puhuu vaikka toriremontista ja sitten liueta omille teillemme. Ei mua tarvi siis pelätä. Mutta niin ku sillon keskusteltiin täällä. Ettei hän kyllä sinkut palstalta ollut vaan pikemminkin ikävistä?
Ihmiset on liikaa nykyisin yksin ja sitten kun kaivataan pariutumista, niin ollaan sitten liian tosissaan ja päällekäyviä. Niin siinä sitä joutuu häpeällisiin tilanteisiin. Toimitte vaan, niin ku normaalisti, niin hyvin menee? Tinderit taas on kaupallisia ohjelma ja toimii sen mukaan.
Olen ja ei sieltä mitään löydä. Naiset ei lähde treffeille jos asuu samalla paikkakunnalla. Joku 5 naista olen pyytänyt kahville niin ei niitä kiinnostanut. Silti kirjoittelivat siellä facebookin sinkkuryhmissä ettei miehet pyydä treffeille. Pyysin ja sitten nainen on hiljaa.
Ja naiset ei anna miehille mahdollisuuksia koska ovat liian kranttuja vaikka ovat taviksia.
Facebookin useammassa sinkkuryhmässä sekä Facebook datingissä.