olemme eroamassa mieheni kanssa,mies ei halua eroa,minun tunteeni ovat vain lopppuneet jo minta vuotta sitten,mies on erittäin hyvä isä lapsille,kertokaa miten muut olette selvinneet erosta ,samoin mies,kuinka kauan on mennyt ennenkuin hän on jatkanut elämäänsä?ja tärkeimpän' kysymyksenä,miten lapset ovat jaksaneet.auttakaa,olo on todella kaaosmainen,mutta olen monta vuotta miettinyt eroa,nyt paha olo tuli niin valtavaksi,etten enää jaksanut kulissiliittoa...
miten kertoa lapselle erosta
katinka...
92000
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oliko parisuhdeterapiasta mitään apua?
me kerroimme suoraan mutta pehmeästi.äiti ja isä eivät enää asu yhdessä koska on riitaa,ei rakasta yms..tärkeää on ettette riitele-ainakaan lapsen kuullen.kummatkin rakastavat lasta -se on tärkeintä.ja se pitää kertoa lapselle. kyläilkää toistenne luona edes jonkun kerran.älkää haukkuko lapsen kuullen toisianne.pitäkää lapsen elämä turvallisena.lapsemme ovat ok.kaipaavat isää välillä mutta olen sanonut että ikäväkin voi ja saa olla.monien isät voivat olla viikot muualla töissä...ihan usein siis voi nähdä.
Minkä ikäisiä lapset ovat?
Lapset helposti syyttävät erosta itseään, joten kertominen on tärkeää. Sopikaa huoltajuusasiat ennen kuin kerrotte lapsille, jotta voitte samassa yhteydessä kertoa mitä jatkossa tapahtuu.
Kannattaa myös mainita lapsille, että heille olette edelleen isä ja äiti, vaikka ette enää yhdessä asukaan.
Itse olin 15- vuotias, kun vanhempani erosivat.Asioiden laita selvisi eräänä lauantai-iltana, kun äitini vaan ilmoitti muuttavansa pois kotoa maanantaina.Sanoi, että sinulla on siihen asti aikaa päättää kumman kanssa haluat asua.Kaikesta riitelystä huolimatta asia oli täysi järkytys minulle.Jäin asumaan isäni kanssa,enkä ole valintaani koskaan katunut.Eron jälkeen äitini ei juuri yhteyttä pitänyt.Jälkeen päin selitellyt, että elämä oli niin köyhää ettei ollut varaa.Ei ollut äidillä rahaa soittaa tai kirjoittaa omalle lapselleen.No, eipä olla vieläkään kovin lämpöisissä väleissä, vaikka aikaa kulunut yli 10 vuotta.
Jos rakastit häntä joskus niin yrittäkää vielä.
Vanha fraasi: lasten takia,- ei ole huono juttu.
Kannattaa yrittää ettei myöhemmin kadu. Ja jos ei yritä niin voi kysyä miksi tuli tehtyä ne lapset.
asiat selvitetty,lasten takia yritetään,eivät halunneet (tietenkään)eroa.itsellä täll hetkellä helpottunut olo,tulevaisuudesta en tiedä.tsemppiä kaikille samankaltaisissa elämäntilanteessa eläville
Pidemmän päälle tuo "lasten takia" on melko huono syy tehdä asioita. Helposti tuota fraasia aletaan käyttämään toisen painostamiseen, koska siihen on paha sanoa vastaan. Todelliset syyt jäävät tällöin kuitenkin elämään, koska niitä ei tarvinnut ratkaista.
Voi olla hyvä käyttää tuota "lasten takia" hetken harkinta-ajan saamiseksi. Mutta lopulta ongelmat on joko voitettava oikeasti tai niiden kanssa on pystyttävä elämään.
Muistan omasta lapsuudestani nuo "lasten tähden" painotukset. Ymmärsin jo silloin, että nyt kiristetään toista puolisoa tekemään jotain mitä hän ei halua tehdä - ja minua käytetään välikappaleena. Vieläkin iljettää. -- toisaalta, en ole ollut enää vanhempien kanssa missään tekemisissä viiteen vuoteen. Eipähän tarvitse ainakaan tapella "lapsen takia".
Ei kannata jäädä kylmään suhteeseen.Lapset ovat kaikki kaikessa mutta kyllä onnellinen äiti ...ja isä ovat sentään paras juttu...ja kerrankos täällä eletään.Elämä on yllättävän lyhyt.Tsemppiä ratkaisussa.
ehdottomasti olen sitä mieltä, että yritä vielä. tietenkään en tiedä taustaasi tai muuta, mutta jos miehesi ei hakkaa, petä yms..eli on "ns" kunnollinen niin ei kannata heittää pyyhettä heti kehään, vaikka useamman vuoden eroa oletkin miettinyt. listaa miehesi hyviä puolia ja mieti mihin hänessä joskus rakastuit. jokaisessa suhteessa on ala ja ylämäet, mutta yhtäkkiä saattaa huomata että on toi mun mies sittenki tosi rakastettava. monesti on niinkin ettei se mies vaihtamalla parane.ihan meissä jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolemme.itse olen avioero lapsi ja kyllähän se on raskasta kun on isä ja äitipulta vaikka muille jakaa...kyllä lapsille on hirmu tärkeää että isi ja äiti on yhdessä, tietenki eri asia jos vaikka isä pieksää jatkuvasti äitiä tai vaikka äiti dokaa jatkuvasti....etsi ja mieti, pohdi ja tuskaile, elä luovuta helposti, kyllä perhe on hyvin tärkeä asia.koita pitää teidän perheestä kiinni ja rakentaa ja vahvistaa, lujittaa sitä yhdessä miehesi kanssa!