Pahasta psyykenlääkevauriosta parantumisen vaiheet ja miren ne koin

1. Akuutti vaurio, joka on pahin tila. Akatisia ja hirveä sisäinen levottomuus, unihäiriöitä, tuntohäiriöitä: parestesiaa ja polttelevia tuntemuksia, pahoja kognitiivisia häiriöitä kuin aivot olisi sementtiä, sekavuutta. Täysin luonnoton olo jossa keho kiduttaa joka hetki ja neurotoksisuus lääkkeistä on saanut aivoihin ja hermostoon toiminnan häiriöitä jotka oireilee tasolla jossa miettii jaksaako enää. Jalkojen sisältä kutisee kuin dopamiinitoiminra on häiriintynyt ja se laulaisee levottomat raajat. Kun siihen päälle vielä lääkäri laittaa lisää lääkkeitä olo on kokoajan kamala. Joutuu kokemaan niinkin oudon olon että samaan aikaan lääke väsyttää mutta pitäisi liikutella raajoja kokoajan. Hermosto on herkkä ylikuormitukselle ja kaikki ylimääräinen stimulaatio ylikuormittaa. On anhedoninen olo ja depersonalisaatiota. Aineiden aikana ja jälkeen normaali palkitsevuus asioista puuttuu ja asiat ei tunnu miltään esim musiikki ei herätä tuttuja tunteita. Seksuaalisuus on tipotiessään. Lähes jokainen hetki on taistelua.

2. Sahaavat oireet. Välillä olo normalisoituu vähän kunnes esim stressi nostaa oireet pintaan. Jaksamisikkuna on matala ja hermosto on herkkä kuormitukselle, tekemistä pitää säädellä ettei tee liikaa. Joskus keho jumiutuu paniikkiin koko päiväksi. Oireet on kummallisia kuten jonain päivänä ajatus ei kulje ja pää on täynnä hattaraa ja iskee poissaoleva olo. Yhtäkkiä aalto lievempää akatisiaa iskee kun lääkevieroituksessa sedaatio aineista laskee. Virta aivoissa loppuu ponnistelun jälkeen ja silmät alkaa roikkua väsymyksestä kesken kaiken. On ikkunoita jolloin toimii hetken kunnes aivot väsyy kuin aivovauriopotilaalla. Helpompi välttää liikoja aistiärsykkeitä ja levätä paljon. Jonain öinä nukkuu 2 tuntia ja olo on kidutusta. Autonominen hermosto on sekaisin ja se oireilee esim jatkuvana kroonisena väsymyksenä, hikoilun puutteena ja reagointina esim kuumiin lämpötiloihin. Sauna saa sydämen jystämään koko yön. Vatsa on sekaisin ja ramppaa yökaudet pissalla. Öisin heräilyä adrenaliiniryöppyihin - kehoa ei ole suunniteltu sotkettavaksi sisältäpäin aineilla ja se nostaa taistele pakene tilan vallitsevaksi tilaksi. Liikunnan jälkeen kehoon jää levoton olo ja levottomat raajat pahenee. Liikunta on kaukana endorfiinien lähteestä. Seksuaalisuus on poissa vuosia ja toipuminen on vuosia kestävä. Hermosto on herkistynyt ja jopa fyysisten oireiden hoitoon tarkoitetut lääkkeet aiheuttaa oireiden pahenemista. Depersonalisaatio vaivaa, mitä minulle tapahtui lääkevauriossa? .Elämä on selviytymistä.

3. Hyvien päivien määrä kasvaa ja lääkkeiden puhkaisema dysautonomia ja krooninen väsymys palautuu. Lievät akatisiajaksot vähenee ja sietämätön levottomuus raajoissa vähäisempää eli dopamiinitoiminta normalisoituu. Paranemiseen on mennyt vuosia kaikesta. Joskus stressi nostaa jotain vastaavaa lievempänä pintaan. Korvat ujeltaa ja soi ja neurologinen häiriö näkyy jonkinverran anhedonisena olona edelleen, mutta valonpilkahduksia tulee tunne-elämässä. Uni palautuu. Rasituksensietokyky paranee. Ajattelukyky paranee. Öiset adrenaliiniryöpyt vähenee ja paniikit ja ahdistus vähenee. Yöt ovat levollisempia ja uni alkaa tuntua palauttavammalta ja näkee unia. Jatkuva hermoston sotku on kuitenkin jättänyt jälkensä. Aivot on utuiset ja muisti reistaa enemmän mutta aivot alkaa toimia yhä paremmin. Sietää paremmin fyysistä rasitusta mutta kovempi rasitus polkaisee sympaattisen hermoston ylivaihteelle ja tekee inhottavan levottoman olon. Ei ole enää aivovaurioitunut olo siinä kontekstissa että erilaiset aistiärsykkeet ylikuormittaa ja jaksaminen on kasvanut merkittävästi mutta miettii mitä jälkiä neurotoksisuudesta jäi aivoihin. Stressinsietokyky kasvaa mutta edelleen elämä tuntuu selviytymiseltä koska keholle pienempi stressi pamauttaa stressivasteen heti korkeammalle kuin ennen. Hermoston sisällä menee väriseviä tunteita ja pistelyä edelleen mutta kutiseva inhottava levottomuus helpottaa. Keho ei crashaa enää rasituksesta ja pystyy olemaan paljon aktiivisempi. Ei edelleenkään siedä hermostoon vaikuttavia juttuja koska on edelleen autonomisen hermoston häiriöitä miksi ei käytä alkoholia tai kofeiinia ja tietää että hyvä olo lähtee siitä että kehoa ei ole sotkettu. Seksuaalisuudessa on pieniä hyviä ikkunoita vaikka on tuntohäiriöitä ja genitaalialueen tunto on poissa. Haluaa tuntea ja on kiitollinen siitä että tuntee jotain. Pysyessä pois lääkkeistä olo paranee kokoajan. Liikkuminen antaa endorfiineja. Autonomisen hermoston oireet tasoittuu ja saunassa on kiva käydä eikä yöajat ole pissalla ramppausta. Tunne-elämä on sekaisin kun vuosia on sotkettu tunteita aineilla ja miettii kuka on mutta kokee enemmän tunteita. Toisaalta lääkeanhedonia ja PSSD (post ssri sexual dysfunction) on jättänyt jälkensä ja miettii miten voisi tuntea ilman niitä. Kehon ja lihasten palautumisessa on edelleen haasteita hermoston huidellessa usein ylivaihteella.

Tietää että seuraavana ikä alkaa tuoda omia haasteitaan. Psykiatrialle meni vuosia elämästä