Harkitsen vakavasti pettämistä varatun miehen kanssa. Tiedetään.. SE ON VÄÄRIN! Mutta omassa suhteessa seksi on ollut minimissään jo vuosia (olen 36v). Jos vastaan tulee toinen samanmoinen vastakkaisen sukupuolen edustaja ja sillä on tilanne sama (näin siis tietysti on käynyt), niin keneltä se on pois? Jos tämä mies saa minut tuntemaan itseni haluttavaksi naiseksi, enkö saisi siitä nauttia?
Onhan se selvää näin tasa-arvon aikana, että ei se niin ole, että nainen antaa ja mies saa. Kyllä siinä molemmat saa ja antaa.
Tiedän saavani kiivaita moraalisia kommentteja, mutta vuosien varrella on tuo moraali päässyt löystymään. En varmasti kirkkainta kruunua päähäni saa, petin sitten tai en.
Joku sanoi jossain niin osuvasti; "älä sinä tyttö liikoja mieti, tee niinkuin hyvältä tuntuu".
Eihän se varmasti hyvältä tunnu seuraavana aamuna ja varsinkin jos seksi olis vielä kaiken kruununa ollut huonoa, mutta sillähän siitä poltteesta pääsis!!!!
Pystyykö vaan tunteet pitämään pelistä pois?
Onhan se selvää näin tasa-arvon aikana, että ei se niin ole, että nainen antaa ja mies saa. Kyllä siinä molemmat saa ja antaa.
Tiedän saavani kiivaita moraalisia kommentteja, mutta vuosien varrella on tuo moraali päässyt löystymään. En varmasti kirkkainta kruunua päähäni saa, petin sitten tai en.
Joku sanoi jossain niin osuvasti; "älä sinä tyttö liikoja mieti, tee niinkuin hyvältä tuntuu".
Eihän se varmasti hyvältä tunnu seuraavana aamuna ja varsinkin jos seksi olis vielä kaiken kruununa ollut huonoa, mutta sillähän siitä poltteesta pääsis!!!!
Pystyykö vaan tunteet pitämään pelistä pois?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kun sinulta viedään rehellisyys, suoraselkäisyys ja itsekunnioitus, mitä sinulle jää?
Toivottavasti jäät kiinni ja miehesi iskee sinua osuvasti vastapalloon.
Tiedät ja ymmärrät ainakin että moraalisi on päässyt löystymään ja että aiot tehdä väärin.
Mutta et kuitenkaan tee mitään korjataksesi asian?
huora.. Olet varmaan sen jo tehnyt ennenkin. Jos kiellät, valehtelet. Se on kaltaistesi tapa toimia.
en kannata pettämistä mutta te huorittelijat näiltä palstoilta joutasitte pois
seksin kieltäminen omalta kumppanilta ei ole oikein, joten turhautumisesi on ymmärrettävää. En sinuna kuitenkaan lähtisi salasuhteeseen, sillä siitä ei seuraa loppuen lopuksi kuin mielipahaa ja harmia sekä sinulle että muille osapuolille.
Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Sanonut suoraan, että tämä seksin määrä ei riitä minulle ja katselen siitä syystä jo muita miehiä? Vaikka suora puhe loukkaa, loukkaa uskottomuus ja epärehellisyys vielä enemmän.
Onnea. Nauti koko rahan edestä!!! Minä aion tehdä samoin, kun vain saan tilaisuuden!
...täällä tuntuu riittävän! Olisi mielenkiintoista tietää keitä nämä toisten huorittelijat ja hurskastelijat oikein ovat, ja ennen kaikkea millaisia luurankoja heillä itsellään on kaapissa! Mitä se Jeesus sanoikaan siitä ensimmäisen kiven heittämisestä...
Minua suututtaa ihmisten mustavalkoisuus tässäkin asiassa. Elämä ei kuitenkaan ole monessakaan asiassa yksinkertaisesti joko tai. Minä en julistaudu miksikään petäämisen kannattajaksi, mutta mielestäni sekin voi olla joskus ymmärrettävää. Elämme täällä kuitenkin vain kerran (näin ainakin itse luulen...) ja olemme loppujen lopuksi tilivelvollisia vain ja ainoastaan itsellemme (ja Jumalalle, jos Häneen uskomme...). Nautitaan elämästä ja yritetään tehdä se niin, että satuttaisimme mahdollisimman vähän toisiamme tai itseämme. Kirkkaan kruunun kanssa täältä tuskin kukaan meistä kuitenkaan
poistuu...
Rohkeutta Ilona sinulle! Äläkä anna näiden moraalinvartijoiden himmentää nautintoasi!
Olen kanssasi pitkälti samoilla linjoilla. En minäkään pettämistä kannata enkä sitä puolusta. Jos siihen ratkaisuun päädyn, tunnen varmasti mieletöntä syyllisyyttä, mutta toisaalta monia uusia ihania kokemuksiakin kaipaan. Oikean ja väärän erottelu ei todella ole yksiselitteistä, ja olen tehnyt ennenkin vääriä valintoja.
Tiesin kyllä kun juttuni tänne laitoin, että huorittelua ym. tulee, mutta ei se satuta. Itsehän omantuntoni kanssa painin, mutta mukava lukea muiden mielipiteitä. Kiitos vaan kannustuksesta. Sittenhän se vasta nähdään, jos joudun tilanteeseen kasvokkain.
Asiat voi todella ajatella monella tavalla. Itse olen pettämistä vastaan erittäin rankasti, kuten useimmat muutkin tänne kirjoittelevat. Ajattelen kuitenkin avioliitosta, että se on kahden ihmisen välinen liitto. Se on sopimus, jolla tuut tilivelvolliseks tekemisistäs kumppanilles. Tietty sit voi kepeesti mennä hameenhelmat hulmuten ympäri kyliä jos on sinkku. Sinkuillahan ei ole velvoitteita ketään kohtaan.
Toinen näkökulma on tietty se, että mitä sitten tapahtuu kun sen teet? Luultavasti ei mitään, miehes on autuaan tietämätön kaikesta ja ainoa, joka tilanteesta kärsit olet sinä itse. Siis henkisiä ongelmia voi tulla, kuten itsekin uskoit..
Koen pettämisen vielä niin pahana, että kenkää tulis ja aivan heti. Voi toki johtua siitä, että olen nuori ja onneks melko kokematon näissä asioissa.
Jos sen kuitenkin päätät tehdä, niin älä koskaan kerro siitä miehelles. Nimittäin jos kerrot niin sit satutat sitäkin.. Yleensä pitäs jättää ennenku pettää, mutta kai se on vähän vaikeeta jos on yhteiset kämpät ja lapset ja kaikki, mutta seksi vaan päin helvettiä.
Viimenen asia, joka ois tietty ekana pitäny tulla mieleen, että miksette oo äijäs kanssa puhunu asiasta? Miten kaksi aikuista ihmistä ei saa ennen hohdokasta seksiä muka takas?
... että ei kannata. Ystävättäreni teki juuri tuollaisessa tilanteessa siten kuin sinä suunnittelet.
Hänellä oli ihanaa siihen asti kun asia tuli miehensä tietoon. Sen jälkeen hänen elämänsä onkin ollut yhtä helvettiä. Hän elää mielettömän syyllisyyden tunteen vallassa vaikka hänen miehensä on asian kuulemma jo antanut anteeksi. Tuo syyllisyys tulee aina esille kun hän puhuu asiasta kanssani. Eikä siihen ole auttaneet terapiat eikä mitkään.
Ainahan se voi tietysti olla siten että sinä olet vahvempi ja pystyt hyväksymään tekosi ja elämään loppuelämäsi tuon tunteen kanssa. En silti suosittele. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, jotta erosta ei tule niin raskas.
Muista riskit. Jos olette 15v. tunteneet toisenne, on kiinnijäämisen mahdollisuus noin 100%. Siitä voi tulla hyötyyn nähden järjettömän suuria seuraamuksia. .
nautinnon kokemiseen vaikuttaa suuresti seksin luvallisuus.Ihaninta luvan kanssa omassa vuoteessa vapaan miehen kanssa.Ei tunnonvaivoja saisi opetella tukahduttamaan.Pettäminen on aina pettämistä.
...voi kyllä myös kiihottaa aivan erityisesti.
"Elämme täällä kuitenkin vain kerran (näin ainakin itse luulen...) ja olemme loppujen lopuksi tilivelvollisia vain ja ainoastaan itsellemme (ja Jumalalle, jos Häneen uskomme...)"
Siis voi vittu mitä aivopierujen tykitystä. Jos olemme tilivelvollisia vain itsellemme niin voidaan saman tien poistaa kaikki lait yms. Kertooko sana sivistys mitään? Ja mitä vittua jumalaan USKOMINEN liittyy siihen onko kyseiselle taruolennolle jotenki tilivelvollinen? Vai luuletko, että joulupukki tuo lahjoja jos siihen uskoo?
ja paljon. mies45
Ettekö voisi vaan runkata?
Täytyypä selventää hiukan... Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä että on olemassa yhteisiä pelisääntöjä kuten lakeja, sanattomia ja sanallisia keskinäisiä sopimuksia ja sääntöjä jne.
Totta on myös se, että koska ihminen on sosiaalinen eläin eikä kasva ihmiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä ilman toisten ihmisten seuraa, kasvaa jokainen meistä yhteisön jäseneksi omaksuen pitkälti samat peruskäsitykset oikeasta ja väärästä. Ihmisellä on tuntevana ja älykkäänä olentona kyky myös empatiaan ja todelliseen välittämiseen samoin kuin esim. häpeään, katumukseen, huonoon omatuntoon ja syyllisyyteen. En todellakaan väheksy näitä ominaisuuksia.
Koska otit esimerkiksi lain, en voi olla kommentoimatta sitäkin kysymystä hiukan. Pieni lapsi yleensä pitää äidin ja isän sanoja totena. Pieni lapsi ei vielä itse osaa kovinkaan kypsästi ajatella mikä on oikein ja mikä väärin. Kypsyessään ja kehittyessään älyllisesti ja moraalisesti ihmiselle kehittyy sisäinen moraalikäsitys, joka ei välttämättä kulje käsi kädessä lakipykälien kanssa. On tiettyjä lakeja, joista varmasti olemme kaikki samaa mieltä kuten se ettei saa tappaa, mutta sitten taas toisia, joista eri ihmisten käsitykset voivat poiketa suurestikin. Henkisesti kypsä ja älykäs ihminen ajattelee viime kädessä omilla aivoillaan eikä kumartele joitakin lakipykäliä.
Parisuhteessa on toki yhteiset pelisäännöt, joita on syytä pyrkiä kunnioittamaan ja noudattamaan. Joskus kuitenkin saattaa elämässä tulla tilanteita (jokaiselle meistä!), jolloin toimimme jostain syystä itsekkäästi, hetken mielijohteesta, halujemme ohjaamina, väärin toista kohtaan. Se, miten tulemme tämän teon kanssa toimeen, on kuitenkin viimekädessä oman itsemme asia. Jonkun on "pakko" tunnustaa kaikki synnit rehellisesti toiselle, kun joku toinen taas kantaa syyllisyytensä yksin. Tuskinpa kukaan meistä kuitenkaan lähtee täältä tyhjän "syntisäkin" kanssa (jos sallinet uskonnollissävytteisen ilmaisun!). On viimekädessä jokaisen henkilökohtainen valinta/asia, millaisen säkin kanssa jaksaa ja haluaa elää.
mielessä tuollainen(?) et ilmeisesti rakasta ja kunniota miestäsi enään, miksi jatkaa ja satuttaa toista tempuillasi(?) mitä mieltä olisit asiasta jos hän tekisi temput jonkun muun kanssa ja siksi seksi on niin vähäistä kotona(?)
Itse en ainakaan pystyny pitää tunteita poissa Mutta kivaa oli ja monta kertaa
On ollut mielenkiintoista lukea kommenttejanne. Polte alkaa hieman helpottaa, kun sitä näin kelaa päivittäin teidän kanssanne. Olen tosiaankin kallistumassa sille kannalle, että jätän syrjähypyn väliin. Jotkut teistä neuvoivat keskustelemaan asiasta puolison kanssa. Totuus kuitenkin on, ettei himoa voi toisessa väkisin herättää ja sääliseksi olisi kaikista pahin vaihtoehto.
Saattaa olla, että olen vain sellainen tyyppi, joka ihastuu aina silloin tällöin ja ne menee aikanaan ohi. Tämä tapaus vaan kolahti seksuaalisesti kympillä, mutta päivien kuluessa tunteet oikeasti viilenee. Mutta vieläkin näen mielessäni yhden villin yön mielenkiintoisena, joskaan enää en niin mahdollisena.
Toivon pysyväni oikealla polulla.
Kommentoikaa lisää ja mielellään kokemuksella eikä naivilla nuoruuden innolla.
Voiko sinulle Ilona kirjoittaa suoraan vai voitko Sinä kirjoittaa jos ilmoitan osoitteeni?
[email protected]
Olen jo viidettä vuotta "onnellisessa"tilanteessa
jota Sinä vasta suunnittelet, olemme molemmat mielestäni tyytyväisiä tilanteeseemme, vaikka ei tällainen ole nykyisinkään kovin yleisesti hyväksyttyä, vaan eipä haittaa meitä ainakaan.
Ikää meillä molemmilla on jo yli 50 ja seksi todella kiihkeää ja....
Kirjoittelepa Ilona t. Jussi K.
En nyt ainakaan vielä ole halukas kirjoittelemaan suoraan, mutta olisin kovin kiinnostunut kuulemaan asioista.
Tietääkö puolisonne? Mitenkä on omantunnon kanssa? Itselläni mielialat asian suhteen vaihtelevat, mutta tiedän, että jonain kauniina päivänä olen asian kanssa vastakkain. Tämä mies on muualta (n 300km), joten ihan viikottain ei nähdä, ennemminkin muutaman kerran vuodessa. Nyt kun se tilanne tulee, eli näen hänet, se saattaa olla menoa. Tai jos hän onkin pettymys (kuva mielestä haalistunut, nähty monta kk sitten, puhuttu vain puhelimessa) silloin on tietysti helppo pysyä kaidalla tiellä.
Mutta jos mahdollista, kerro jotain. Tuntuu kuin nyt jo joku kärventäisi...
Voisithan kirjoittaa tuntemattomana ja otat sellaisen postiosoitteen kuin haluat kuten tännekin kirjoitat tuntemattomaan mutta täällä viestisi lukevat kuka vain haluaa.
Luulemme ainakin etteivät puolisomme tiedä asioistamme. Sitten omatunto? mitä se onkaan? mielestäni se on meidän valta uskonnon ja heidän saarnaajiensa opettamaa ja levittämää
"mielipidettä" tai näkemystä tai millähän sanalla sitä ilmaisisi? jotta saisivat pidettyä ihmiset oman mielensä mukaisissa käytöstavoissa, ei minulla ainakaan koskaan ole ollut ns. omantunnon vaivoja missään asiassa kun pyrin elämään lakien ja hyvien tapojen mukaisesti....
Tietysti mielialat vaihtelee hyvinkin monien asioiden takia.
Mekin asumme hyvin kaukana toisistamme ja tapaamiset ovat joskus pitkänkin ajan välein mutta muuten yhteyttä pidetään sopimuksemme ja tarpeen mukaan.
Ei mielestäni kannata käyttää tuollaisia sanontoja kuin "kaidalla tiellä" vaan elää mahdollisimman paljon siten kuin itse voi ja läheisiä kuitenkin huomioiden....
Kylläkai tällaisista asioista voisi kirjoitella ja kertoa ehkä jotain mutta mieluiten kuitenkin ei "julkisesti",mielestäni voit tehdä miten Sinusta tuntuu sopivalta ja samaten ystävästäsi kunhan et joutuisi kuitenkaan ns. hyväksi käytetyksi ja kumpikin pitäisitte asian omana tietonanne vaikka lopun ikäänne ettei muille tulisi ongelmia.
suomilehmä.. Senkun petät, eipä sunlaisita muuta odotetakkaan... Älä vaan sitten kritisoi lapsiasi kun tapa siirtyy seuraavaan suomilehmäpolveen!
On se huorittelu.
En haluaisi elää ainoastaan yhden miehen kanssa koko elämääni. Olemme täällä vain kerran, ja maailmassa on paljon ihania ihmisiä. Nuorena kannattaa kokeilla, niitä kokemuksia voi sitten keinutuolissa muistella.
Eikä kaikkea kannata ottaa niin kauhean vakavasti. Joskus tulee sitten takkiin, mutta tulipahan ainakin kokeiltua.
Tunteita on kylläkin vaikea pitää pelistä poissa, eihän se seksikään muuten tunnu miltään. Ja seurauksia saattaa tulla, mutta niistä on sitten vain otettava vastuu. Ihminen ei voi jatkuvasti elää tunteitaan vastaan tai sulkea niitä pois. On kuunneltava myös itseään.
Itse olen kiitollinen, että olen saanut olla usean hienon miehen kanssa. Kannattaa nauttia elämästä!
*Nuorena kannattaa kokeilla, niitä kokemuksia voi sitten keinutuolissa muistella.*
voi muistella nuorena huoraamistaan. Varmaan mukavia muistoja!!
mutta eikös se nyt tässä osu ihan oikeaan kohteeseen.
Hoitaisi ilona nyt vanhan suhteen ensin pois ja sitten vasta lätisi uuteen. Eikös se huora ole se joka aviorikoksen tekee. Jos on vapaa niin ei silloin ole mitään syytä nimitellä.
Samaa nimitystä tietenkin voi käyttää tuosta ilonan kaipuun kohteesta.
anna mennä.....
Minä ymmärrän sua täysin. Olisi kuin olisin itse tuon kirjoittanut. Itse sitten kärsit morkkista ja niinhän se on....
Jos ei miehesi tajua antaa seksiä niin omapahan on ongelmansa.....
Anna mennä vaan , sanon minä. Itse en ole vielä löytänyt ihmistä kenen kanssa voisin sen itse tehdä.
Hoitoa sinä olet vailla jos et osaa puhua ukkos kanssa mutta kirjoitella kaikella kansalle asiasi niin kuin se on.
pitämään tunteet pois pelistä mikäli olet jäätävän kylmä ihminen. Luulen, ettet ole, koska sanot pettämisen olevan väärin.
Elämä on vaikeaa. Tuo huorittelu on kyllä helppoa, yleensä miesten kohdalla ei näin pilkata, vaan haukkumanimetkin on ylistäviä: pukki, naistenmies jne.. Eipä sillä, että tässä kehuja hakisin tai edes myötätuntoa, kunhan toin aikeeni julki.
Tällä hetkellä tilanne on rauhottunut, välimatka onneks tekee tehtävänsä, mutta kun ollaan lähekkäin, siinä se sitten puntaroidaan, kuinka kova vimma on...
Se tunteiden sotkeutuminen tässä eniten pelottaa. En todellakaan halua "rakastua" johonkin ulkopuoliseen ihmiseen! Voihan olla, että tästä todellakaan ei seuraa yhtään mitään tai sitten helvetti on irti. Välimuotoja ei taida olla.