Taustaa: Turvallisuusjärjestelmä Euroopassa
Ennen täysimittaista hyökkäystä vuonna 2022 Venäjä esitti useissa yhteyksissä toiveita tai vaatimuksia uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta, joka koskisi koko Eurooppaa ja sen turvallisuutta. Tällainen sopimus olisi voinut sisältää muun muassa NATO‑laajentumisen rajoittamisen tai takuiden antamisen siitä, ettei uusia sotilasliittoutumia laajennettaisi itään.
Venäjän näkemysten mukaan tällainen sopimus olisi perustunut “tasavertaiseen ja keskinäiseen kunnioitukseen” ja vastannut turvallisuusjärjestelmään liittyviin huoliin.
Miksi länsi ei sitoutunut uuteen eurooppalaiseen turvallisuussopimukseen
Lännen toimijoiden näkemykset poikkesivat useissa kohdissa siitä, mitä Venäjä vaati, ja tätä taustaa voidaan hahmottaa seuraavasti:
1. Eriävät näkemykset turvallisuuden järjestämisestä
– Monet länsimaat eivät halunneet sitoutua laajoihin rajoituksiin siitä, miten eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä voisi tai pitäisi muotoutua, koska lännen ajattelussa turvallisuus perustui yhteisille periaatteille kuten valinnanvapauteen ja puolustusyhteistyöhön, eikä Venäjän esittämiin rajoituksiin.
– Ehdotukset, jotka sisälsivät esimerkiksi NATO:n rajoittamista tai uusien jäsenyyksien estämistä, katsottiin lännestä sellaisiksi, että ne heikentäisivät Euroopan kollektiivista turvallisuutta eivätkä ratkaiseet perustavanlaatuisia jännitteitä.
2. Luottamuspula ja epäselvyys tavoitteissa
– Lännessä arvioitiin myös, että Venäjän ehdotukset eivät välttämättä perustu todennäköiseen yhteistyöhön tai hyväksyttäviin kompromisseihin, vaan pikemminkin vaatimuslistaan, joka tukisi Venäjän etupiiriajattelua. Tätä näkemystä on tuettu arvioilla, joiden mukaan Venäjä pyrki rajaamaan itäisen Euroopan turvallisuuspoliittista valinnanvapautta.
– Samalla lännen tutkijat ja poliitikot korostivat, että turvallisuussopimukset edellyttävät laajempaa luottamusta ja oikeudellisesti sitovia takeita, joita ei ollut saavutettu neuvotteluprosessissa ennen sotaa.
3. Käytännön poliittiset ja strategiset realiteetit
– Monet länsimaat halusivat pitää yllä oman ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkansa joustavuutta, ja siksi he eivät halunneet hyväksyä sitovia rajoituksia, jotka olisivat voineet rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tukea kumppaneitaan tai tehdä yhteistyötä turvallisuusjärjestöissään.
– Ehdotukset, jotka olisivat sisältäneet esimerkiksi Nato‑laajentumisen laillista estämistä, olisivat voineet heikentää EU:n, Naton ja muiden instituutioiden uskottavuutta ja toimintakykyä.
Eri osapuolten näkemyksiä
Euroopan johtajat – mukaan lukien entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel – osallistuivat useisiin neuvotteluyrityksiin ja korostivat tarvetta löytää diplomaattisia ratkaisuja, mutta nämä eivät johtaneet laajasti hyväksyttyihin uusiin turvallisuussopimuksiin. Merkel ja muut länsijohtajat pitivät tärkeänä rauhanrakennusta, mutta he eivät hyväksyneet yksipuolisia rajoituksia, jotka olisivat voineet muuttaa koko eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria.
Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan johtajat, kuten CIA:n johtaja Bill Burns, ovat korostaneet, että Ukrainan halu liittyä länteen – ja erityisesti Natoon – nähtiin Venäjällä “punaisena viivana”, mutta silti länsi ei ollut valmis dokumentoimaan esimerkiksi Nato‑laajentumisen rajoittamista osana sitovia sopimuksia ennen sotaa.
Ennen täysimittaista hyökkäystä vuonna 2022 Venäjä esitti useissa yhteyksissä toiveita tai vaatimuksia uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta, joka koskisi koko Eurooppaa ja sen turvallisuutta. Tällainen sopimus olisi voinut sisältää muun muassa NATO‑laajentumisen rajoittamisen tai takuiden antamisen siitä, ettei uusia sotilasliittoutumia laajennettaisi itään.
Venäjän näkemysten mukaan tällainen sopimus olisi perustunut “tasavertaiseen ja keskinäiseen kunnioitukseen” ja vastannut turvallisuusjärjestelmään liittyviin huoliin.
Miksi länsi ei sitoutunut uuteen eurooppalaiseen turvallisuussopimukseen
Lännen toimijoiden näkemykset poikkesivat useissa kohdissa siitä, mitä Venäjä vaati, ja tätä taustaa voidaan hahmottaa seuraavasti:
1. Eriävät näkemykset turvallisuuden järjestämisestä
– Monet länsimaat eivät halunneet sitoutua laajoihin rajoituksiin siitä, miten eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä voisi tai pitäisi muotoutua, koska lännen ajattelussa turvallisuus perustui yhteisille periaatteille kuten valinnanvapauteen ja puolustusyhteistyöhön, eikä Venäjän esittämiin rajoituksiin.
– Ehdotukset, jotka sisälsivät esimerkiksi NATO:n rajoittamista tai uusien jäsenyyksien estämistä, katsottiin lännestä sellaisiksi, että ne heikentäisivät Euroopan kollektiivista turvallisuutta eivätkä ratkaiseet perustavanlaatuisia jännitteitä.
2. Luottamuspula ja epäselvyys tavoitteissa
– Lännessä arvioitiin myös, että Venäjän ehdotukset eivät välttämättä perustu todennäköiseen yhteistyöhön tai hyväksyttäviin kompromisseihin, vaan pikemminkin vaatimuslistaan, joka tukisi Venäjän etupiiriajattelua. Tätä näkemystä on tuettu arvioilla, joiden mukaan Venäjä pyrki rajaamaan itäisen Euroopan turvallisuuspoliittista valinnanvapautta.
– Samalla lännen tutkijat ja poliitikot korostivat, että turvallisuussopimukset edellyttävät laajempaa luottamusta ja oikeudellisesti sitovia takeita, joita ei ollut saavutettu neuvotteluprosessissa ennen sotaa.
3. Käytännön poliittiset ja strategiset realiteetit
– Monet länsimaat halusivat pitää yllä oman ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkansa joustavuutta, ja siksi he eivät halunneet hyväksyä sitovia rajoituksia, jotka olisivat voineet rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tukea kumppaneitaan tai tehdä yhteistyötä turvallisuusjärjestöissään.
– Ehdotukset, jotka olisivat sisältäneet esimerkiksi Nato‑laajentumisen laillista estämistä, olisivat voineet heikentää EU:n, Naton ja muiden instituutioiden uskottavuutta ja toimintakykyä.
Eri osapuolten näkemyksiä
Euroopan johtajat – mukaan lukien entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel – osallistuivat useisiin neuvotteluyrityksiin ja korostivat tarvetta löytää diplomaattisia ratkaisuja, mutta nämä eivät johtaneet laajasti hyväksyttyihin uusiin turvallisuussopimuksiin. Merkel ja muut länsijohtajat pitivät tärkeänä rauhanrakennusta, mutta he eivät hyväksyneet yksipuolisia rajoituksia, jotka olisivat voineet muuttaa koko eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria.
Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan johtajat, kuten CIA:n johtaja Bill Burns, ovat korostaneet, että Ukrainan halu liittyä länteen – ja erityisesti Natoon – nähtiin Venäjällä “punaisena viivana”, mutta silti länsi ei ollut valmis dokumentoimaan esimerkiksi Nato‑laajentumisen rajoittamista osana sitovia sopimuksia ennen sotaa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Venäjän yksipuolisia omatekoisia "sääntöjä" ei tarvitse noudattaa,
Kukaan ei ole ollut hyökkäämässä Venäjälle ja on idioottimaista yrittää kääntää sodan syytä ja aloitusta jonkun toisen niskaan.
Tyypillistä MV bändin sekoilua.
Olen samaa mieltä.
Läntiset demokratiat olisi voineet pommittaa venäjän panssarikolonnat Ukrainassa tomuksi ensimmäisen viikon aikana.
Höpöhöpö, asiaan ei puututtu yhtään mitenkään.
Kyllä, 400 hävittäjää olisi pitänyt heti käskeä ilmaan ja tuhota Ukrainan rajan ylittänyt venäläiskolonna niille sijoilleen.
Onko Suomella varaa Natoon?
Ennen pärjäsimme 3-3, 5 mrd euron puolustusbudjetilla, mutta sitä ollaan nostamassa yli 14 miljardiin euroon. Mistä rahat? Leikkaamalla koulutuksesta, sotesta ja eläkkeistä?
Läntinen diplomatia oli tuolloin 2020-luvun alussa ylimielistä vaikenemista. Länsi halusi vain sanella eikä ottanut Venäjää vakavasti.
Miksi USA asetti tavoitteekseen jo 90-luvulla Ukrainan irrottamisen Venäjän etu piiristä?
Ns. Venäjän etupiiri perustuu virheelliseen luuloon Venäjän sotilaallisesta voimasta,joka on lähinnä sammakonpullistelua.
Venäjän ehdottamissa neuvotteluissa ei ollut mitään neuvoteltavaa ja Venäjä itsekin tiesi sen, Kyse oli petoksesta. Mikään maa ei Venäjää mitenkään uhannut ja Venäjällä oli täydelliset turvatakeet sopimuksissa, jotka se itse rikkoi.
LOL.
Venäjän vaatimuksille voi viitata kintaalla. Ovat perusteettomia ja järjettömiä niin kuin muutkin putinistihallinnon julistukset.
Hyvä aloitus. Nato kannattajat eivät kuitenkaan kykene noin pitkää tekstiä lukemaan.
Eipä sitä kehtaa kaikkea sontaa lukea.
Pääasia Venäjälle on ja on koko ajan ollut, ettei Ukraina pääse Natoon.
Sekin epäonnistui, Ukraina menee Natoon.
"Pääasia Venäjälle on ja on koko ajan ollut, ettei Ukraina pääse Natoon."
Ukraina ei ollut hakeutumassa NATO:on silloin, kun Venäjä tämän rikollisen sotansa aloitti, joten NATO:n laajeneminen ei ole Venäjän rikollisen sodan syy.
Edelleen EU ei halua rauhaa. Kysy vaikka Jenkeiltä.
Trumpushka ja hänen hallintonsa ovat paskanpuhujia eikä heidän rauhansuunnitelmansa johda rauhaan, vaan sodan jatkumiseen ja laajentumiseen.
Trumpushka ja hänen hallintonsa ovat paskanpuhujia, ihan niin kuin sinäkin.
LOL.
Ajatella
Jokaisen sodan kohdalla tiltu kertoo että länsi olisi voinut estää sen.
Toivottavasti laittavat ydinpommeja Kremliin niin tiltu on onnellinen.
Harhaisen putlerin aivopieruja jotka oli mahdotonta hyväksyä,sairas pappaarainen kuvittelee kaikesta määräävämsä.Todellosuudessa kukaan ei uhannut venäjää, ainoastaan putlerilla oli hyökkäyssuunnitelmia.
Käyttäisit nikkariasi.
Virhe lopussa, ukrainalla ei ollut haluja liittyä natoon, siitä oli myös olemassa poliittinen päätös, muu on lännen narratiivi ja valhepropagandaa. Myöskin integrotuminen länteen oli vai Ukrainan läntisen osan toive. Ongelma niille oli vain se että ensin olisi pitänyt voittaa vaalit. Big Problem
"Virhe lopussa, ukrainalla ei ollut haluja liittyä natoon, siitä oli myös olemassa poliittinen päätös, muu on lännen narratiivi ja valhepropagandaa."
Siis Venäjän valhepropagandaa, jolla se yrittää oikeuttaa rikollisen sotansa.
"Myöskin integrotuminen länteen oli vai Ukrainan läntisen osan toive. Ongelma niille oli vain se että ensin olisi pitänyt voittaa vaalit. Big Problem"
Enemmistö ukrainalaisista halusi integroitua länteen, mutta se ei sopinut Venäjälle.
Käytännössä Euroopalla ei ollut valmiutta asettua Ukrainan rinnalle Venäjää vastaan. Kyllä läntinen ilma-ase yhdessä Ukrainan maajoukkojen kanssa olisi pakottanut Venäjän vetäytymään omien rajojensa sisälle.
Nimenomaan.
Olisi ja olisi.....mitä sitten...nyt Venäjä etenee ja se lienee pääasia.
Ei kai kukaan vakavissaan halua uusfasisteja laajempaan valtaan?
Globalistien aika alkaa olla loppusuoralla.
Heh, Venäjä etenee täyttä höyryä takaisin kotiinpäin.
Ukraina jyrää.