Arkkipiispa Leo sai tuomion Karjalan kielen seuran jutussa

Totuutta vapaudella - vai vapautta totuudella! Tämän prosessin ja saadun rangaistuksen lähtökohdat ovat kaukana 1980-luvulla. Kirkon johtajana oli muuan Wilho Rinne, jonka toiminnan perustana oli Bysantista peritty julma vallankäyttö. Valta turmelee ihmisen lähes aina.

Kirkolle syntyi toimintatapa, jossa kaikki negatiivisuus lakaistiin maton alle. Kirkon toiminta muuttui mekaaniseksi ja hengettömäksi, koska luovuus tapettiin kieltämällä kaikki kritiikki. Tämä Rinteen jättämä perintö elää yhä kirkossa. Kirkossa vallitsee edelleenkin pelon ilmapiiri ja kauhun tasapaino.

Tällainen toiminta- ja johtamismalli johtaa monesti ylimielisyyteen ja itsekeskeisyyteen. Jokainen joutuu joskus kasvotusten elämänsä virheiden, laiminlyöntien ja itsekkyyden kanssa. Näin on tapahtunut Leo Makkoselle ja näin tulee toivottavasti tapahtumaan myös eräille muille piispoille ja papeille.

Kirkon pitkään jatkunut toimintamalli, monet turhat oikeudenkäynnit, kirkon työntekijöiden kohtelu ja heikko johtajuus sekä tietyt olosuhteet ovat luoneet kirkkoon paljon pahuutta. Tällainen pahuus asuu meissä kaikissa.

Hyvä ja luovakin energia voi aina muuttua hyvin nopeasti myös pahuudeksi. Se on tuskallista, sillä silloin kaikki torjuntamekanismit on otettava käyttöön,

Oikeana ratkaisuna olisi aina totuus, joka tekee meidät vapaiksi. Rehellinen omaan itseensä tutustuminen auttaa näkemään, miten vaikea on olla ihminen ja miten monesti joutuu pettymään itseensä.

Leo Makkosen saama käräjäoikeuden rangaistus on kylmäävä isku Suomen ortodoksiselle kirkolle ja sen jäsenistölle. Tälläkö moraalin tasolla liikkuu kirkon johtaja eikä yksin hän. Kannattaa perustellusti esittää itsellensä vakava kysymys, kannattaako maksaa kirkollisveronsa tällaiselle kirkolle? Jumalan ja Kristuksen läsnäolo löytyy myös kirkon jäsenyyden ulkopuolelta.

1960-luvulla, kun olin vielä nuori, pidin ortodoksista kirkkoa ehdottomasti armeliaimpana ja ryhdikkäimpänä. En enää.

Vuosikymmenien kuluessa olen havainnut, että kaikki kirkot, lahkot ja kristilliset järjestöt ovat syvästi saastuneet työntekijöittensä ja jäseniensä alhaisista teoista.

Helmiäkin on. Pyysimme helsinkilaistä pappia Aleksanteri Korelinia vihkimään meidät avioliittoon. Vihki sitten myöhemmin myös poikamme.

Mulla on se käsitys, että ihmisen luonne näkyy kasvoista, varsinkin vanhemmiten. Leon kasvoissa en näe mitään kieroa tai pahaa. Onko voinut olla vain pihalla raha-asioista?

Kyseessähän ei ole ort kirkkoon liittyvä rikosasia vaan arkkipiispan omaan harrastustoimintaan liittyvä väärinkäytös. Sen takia ei ole syytä vetää johtopäätöksiä kirkon moraalista.

Operoiko Pneumo Kokki

Kaikenlaisia kokkeja ei mielellään ota ruoan valmistajaksi. Mutta joitakin ”kokkeja” ei ole vaivannut älyn ja mielikuvituksen puute.


Mietin tuossa esimerkiksi sitä, miten suuri onni on iskenyt maailman laukkujen valmistajiin ja myyjiin. Ajattele, jos ihminen olisi luotu ja kehittynyt esimerkiksi Australiassa tai Madagasgarilla. Jokaisella nisäkkäällä olisi laukku valmiina vatsan edessä kuin kenguruilla. Laukut pitäisi ehkä pestä nykyisiä laukkuja useammin, mutta ajattele kun pieni taapero istuisi pussi-ihmisen vatsapussissa ja pitäisi sormet laukun reunassa kiinni, äidistään, katsoisi ”tabula rasan” (-kaiken tietävän murrosikäisen) katseella ja sanoisi ”guu… guu”. Tarkoittaen: ”Moi, täällä minä” Primäärin Narsismin vaiheessa hän kannustaisi samalla äitiään ja isäänsä tekemään hänen elämästään onnellisempi. ”Ainoa” kysymys olisi tietenkin, tai oikeastaan kaksi kysymystä: ”Sensomotorisessa kehitysvaiheessa ihmislapsi (ei siis eläin) tuntee ja tiedostaa suussa muodot… Siksi pussin reuna olisi jatkuvan imeskelyn kohteena. Ja sitten, kun hampaat alkavat kehittyä, ”ateistin paviaanilapsen” ikeniä alkaisi kutittaa ja pitäisi pureskella vatsalaukun reunoja. Siinä helpostikin saattaisi tulla äidille mieleen Prekopin ”Pikku tyranni” -kirja ja sen havainnot ja ohjeet. Ja, ellei yksinhuoltajuuden riemu kiehtoisi, äiti todennäköisesti luovuttaisi hermoja pureskelevan huoltajuuden välillä isälleen. Voi voi! Isäparka ei vielä tiedä, kun murrosikä lapselle koittaa, mihin hän oli suostunut empaattisuuttaan ja altruisminsa sekä gentlemanniutensa, jo kouluissa naisten ja lasten kohtelun, opeissa ja opetuksissa. Naisopettajan hegemonisoidessa oppimisympäristöissä.

Täh? Ei, nyt luulit väärin. Spartalaista kasvatus ei ollut. Enemmänkin Woke -kasvatusta sekä sanallisia henkisiä ilmaisukeinoja ja älyn juonikkuutta. Agrippinan Galigulan ja Neron kasvatusmallin mukaan. Tai no, kävisi ehkä kuitenkin hienotunteisemmin sanoen: Hatshetsup, Kleopatra, Troijan Helena, Elisaveta / Katariina II tai nykyaikaiset ”Länsimaiden tunne”oikeus”valtiaat” -feministit. Tehdäänhän ihmisiä koskevat päätökset tunneperusteisesti mutu-periaatteella, eli ”oikeusvaltioperiaatetta” noudattaen erityisesti nykyisin. Priorisoiden naisten erityisoikeuksia ”tunteiden erityissilmälasein” asioita ja ilmiöitä tulkiten ja tuomiten feminstitoimittajien ”hellässä” ”altruistisessa” ohjauksessa julkisuuden infokratian voimaa ylivoimaisesti verbalistiikalla ohjaten ja kunnia-häpeä -manipuloinneissa määräysvaltaa femiinisin, ”oletko hyväksytty leikkimään meidän kanssamme” vai kuulutko häpeään…

Kuvaavaa on taas tuo Epsteinin varjolla miesten maineen pilaamishanke manipuloitaessa kuin se feministitutkimuksessa osoitettu tosiasia, jossa ensin feministijournalistien keinoin nostettiin ja tuhottiin ensin Brittikuninkaallisten henkilöiden maine ja kunnia. Ja sitten tutkittiin heidän suosiotaan ja kuinka osaa vihattiin, hyljeksittiin ja haluttiin pilata heidän maineensa ja kunniansa. Tulokset osoittivat feministijournalistien mahdin. Ja kuinka pelata feminismillä julkisuuspelejä ja yhdistää se poliittisiin kansalaismielipiteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen.

Tunnepelit yltävät nykyisin erityisillä tavoilla mutu-oikeutta määriteltäessä ja jaettaessa myös oikeuslaitosten ratkaisukeskeisissä prosesseissa. Erityisesti miesten vahingoksi ja naisten eduksi. Mieti ja reflektoi tosiasioiden ja tosihavaintojesi pohjalta, niin näet tuon olevan fakta, eikä vain mielipide. Miksi esimerkiksi naisjuristit lähes yksinomaan ratkovat perheriitoja ja miehiin kohdistuvia seksuaalirikosväittämiä ja -syytteitä!? Ja miksi tulos on tilastoissakin nähtävissä jo etukäteen, ennen oikeudenkäyntiä. Tästä oli yksi mielenkiintoinen lyhyt hiukan kuiskaten lausuttu kysymys-vastaus -kommentointi viimeksi ulkoministerimme, naistoimittajan haastattelussa. (lopuksi) Sekin kertoo siitä, että tuo verbaalinen rinnakkaistodellisuus on tiedostettu naisvaikuttajien valitsemiaan miehiä vastaan… yhteiskunnallisissa peleissä.


Olen tutkinut tuota ilmiötä nyt yli kymmenen vuoden ajalta. Peli on koko ajan ns. sofistikoitunut, kieroontunut ja muuttunut häikäilevämmäksi. Otan pari esimerkkiä:
Tiedotusvälineissä, naisten itsemääräämisoikeuden ja kehostaan itse päättämisen variaatioissa naiset ovat kehuskelleet jopa sadalla tai jopa pyrkimyksenään naida, eli huoritella tuhannen miehen kanssa yhdessä päivässä. Naisten oikeus myydä seksipalveluja ja seisoskella viettelevästi teiden vierillä puolialastomina kuuluu naisten kokemaan ja heidän perusteluissaan nykynaisten normaaleihin oikeuksiin. Usein on todettu medioissa naisten oikeudet kulkea vaikka alasti…


Samaan aikaan nyt medioissa inhon ja vihan sekaisin ”muka”-tuntein pelaten ”mutu”-totuuksilla Epsteinin varjolla pyritään tuhoamaan miesten mainetta, kunniaa ja ajamaan heidät pois yhteiskuntien arvoverkoista ja johtajan paikoilta. Vakoilija-kiristäjän metodeissa ohjata kohteiksi ”red herring” ja ”hunaja-ansoin” kunnian ja maineen peleissä, ”venäläiseen” tapaan…miesten johdattelu on nyt käynyt ilmi. Ja kuinka ollakaan, feministit ovat siitä riemastuneet ja feministijournalistit ottavat nyt tuosta lain ja oikeuden varjolla pelistä kaiken irti. Itse naisten erityisasemaan vedoten, syntien likaamina mieleltään ja sielultaan, muka puhtaampina ja muka synnin tekemisen objekteina, eikä niin kuin todellisuudessa on, synnin tekemisen subjekteina. Huoruuden ylistyslaulussa kuin Timo Mukan ”Maa on syntinen laulu” tietääkseni oli. (En ole sitä tosin nähnyt muissa kuin mainoksissa.)

Kaksinaismoralismi on kammottava tosiasia ja feministien lain ja oikeuden varjolla miehiä vastaan pelaaminen. Kuvaavaa on, että medioissa esitetyissä Epsteinin kiristyskuvissa esiintyy esim. Clinton uima-altaalla tai Andrew polvistuneena jonkun naisen viereen… Noilla näytöillä luodaan mielikuvia, mutta niissä ei näy rikosta. Ihmiset implikoivat kuin feministien luomassa hypnoosissa todellisuudesta rakentaen mielikuvia ja tuomiten ihmisiä sen perusteella. Yksi todiste oli eräässä oikeusjutussa nuoren tytön (n. 14 v.) täysissä pukeissa laivan julkisissa tiloissa yksin seisomassa ollessaan otettu kuva. Sitä pidettiin todisteena ja näyttönä jatkuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.


Tuo kaikki kertoo jonkinlaisesta kollektiivisesta psykoosista ja feministijournalistien ”verenhimosta” ja raakasta miesten asemien, maineen ja kunnian pilaamisen saalistuksesta ja metsästämisestä journalismin ja lain ja oikeiden varjolla feministipelejä pelaten…


Venäjällä voi olla ”näppinsä” peleissä noissa riidankylväjä-lännen heikentämismanöövereissä. Lännessä on lisääntynyt kaikkien viha ja kaikkien kateus ja muka toisten syntisyyden tuomitsemiseetosten moninaisuus. Nimenomaan moninaisuus, ei monimiehisyys. Feministit kun ovat kouluttautuneet ja emansipoituneet vihaamaan miehiä. Erityisesti Woke-kulttuurin feministit.

Lue ilmestyskirjasta siitä, miten siellä on kirjoitettu lopun ajasta ja helakanpunaisuudesta. Toivottavasti silmäsi avautuvat näkemään…


”Toivo ei saata häpeään tulla!” ”Heidän häpeänsä on heidän kunniansa.” (Biblia) Reflektoi noitakin Raamatullisia faktoja. -Vai viekö Judas teidät maallisiin oikeuksiin? -Siitäkin on kirjoitettu lopun ajan kuvauksissa.


Into Lasse Pietarinen

Toivottavasti tuomio kovenee hovissa. Vankilaan koko ukko.

Minne rahat ovat menneet...?

Kun on pienen ikänsä käyttänyt yhteisiä varoja "holtittomasti", niin lopulta käy näin.

Pahuus vajoaa aina organisaatioissa myös alaspäin. Lopulta se voi kohdistua myös yksittäisiin seurakuntalaisiin hengellisen ja taloudellisen vallankäytön kautta: sadismi, ilkeys, julmuus, kosto, painostaminen, salassapidettäviä asioiden levittäminen, korruptio, jopa viimeisenä kirkon moukarina papille annettu oikeus kirota yksittäinen seurakuntalainen. Siitä on vapaus kaukana, jos hengellisen väkivallan kohteeksi joutuu.

Naisviha, nepotismi, lahjonta, häpäiseminen, sielun raiskaaminen.